Valmistelut ruotsinkielisten siirtymisestä viralliseen vähemmistöasemaan ovat alkaneet.
Istuva eduskunta ei vielä tee mitään, ruotsinkielisten edunvalvojat selvittävät ensin omalta kannaltaan asian ja seuraava eduskunta ryhtyy sitten asiaa käsittelemään, kun se saa kuulla ensi vuoden alussa esim. Svenska kulturfondenin tekemän selvityksen, jossa kartoitetaan, miten ruotsinkielisten tilanne muuttuu, kun he siirtyvät EU:n määrittelemään vähemmistöstatukseen. Ruotsin kielen asema on nyt Suomessa taitekohdassa ja alkaa RKP:n ja Folktingetin sekä ruotsinkielisten rahastojen sekä ruotsinkielisen median puolustustaistelu ja jarrutusviivytys. Käänne kielipolitiikassa tapahtui kuluneessa syyskuussa, 10 vuoden kielikeskustelun jälkeen. Perustuslaki tullaan aikanaan muuttamaan siten, että vain suomen kieli on maassa virallinen kieli. Alueellisesti tulee ruotsin kieli olemaan toinen (2.) asiointikieli virastoissa niillä alueilla, joilla asuu ruotsinkielisiä tarpeeksi, niin kauan kuin heitä riittää. Pakkoruotsi poistetaan kaikista kouluista, siitä tulee valinnainen kieli. Virkamiehiltä vaaditaan ruotsin taitamista vain niillä alueilla, joilla asuu kylliksi ruotsinkielisiä, joiden keskuudesta nousee ruotsia taitavia virkamiehiä. Suomen taito vaaditaan silti heiltäkin. Paine muuttaa Ahvenanmaan kielipolitiika EU:n säädosten mukaiseksi nousee, koska suomenkielisten sorto on siellä räikeää: kouluahan ei siellä saa käydä omalla kielellä.
Perustuslain muuttaminen kieliasian kohdalla tapahtuu kahden vaalikauden aikana. 2 eduskunnan on hyväksyttävä perustuslain muutos, ennenkuin se tulee voimaan. Pakkoruotsi kouluista lähtee yhdellä nuijan kopauksella. Ruotsinkieliset saavat säilyttää kulttuuriautonomiansa aivan kuten ennenkin, eli koulut, korkeakoulut, teatterit, lehdet, mutta vähemmillä resursseilla, koska valtio ei enää maksa kaikkea tuplana. YLE:n FST:stä tulee kaikkein vähemmistöjen yhteinen kanava. Koska perustuslain muuttamisen jälkeen ei enää automaattisesti siirry varoja ruotsinkielisille, on heidän otettava omista rahastoistaan. EU:n vähemmistölait turvaavat ruotsinkielisten oikeudet. Suomenkielisten poliitikkojen tulee hoitaa asia ja RKP:n tulee auttaa sen hoitamisessa, eikä jarruttaa sitä.
Kaikissa eduskuntapuolueissa on syvää kyllästymistä RKP:n asenteeseen.Varsinkin Keskusta on lopen kyllästynyt RKP:n linjaan.Vain SDP on enää RKP:n tukena, lähinnä oppositiossa olonsa vuoksi, senhän täytyy vastustaa keskustaa kaikin tavoin.
RKP-lehdissä on luovutettu, esim. Åbo Underrättelser on jo alkanut pohtia tulevan vähemmistöaseman tuomia mahdollisuuksia.Folktinegt pitää muodllisesti kiinni nykyisestä, toimimattomasta kaksikielisyydestä niin kauan kuin voi. Siirtymävaiheen aikan RKP hankkii kaikki edut kumpaankin asemaan vedoten.
Radio Vegassa Jutta Zilliacus kauhisteli, että puoleiden edustajat olivat sanoneet radiossa, että perustuslaki muutetaan kieliasian kohdalla. Ralf Friberg ja Per-Erik Lönforss pitivät sitä "hyvin vaarallisena puheena".
Per-Erik Lönnfors oli samassa ohjelmassa vakuuttunut, että "vaikka kansalla on selvä mielipide tässä asiassa, tulevat Suomen poliittinen ja kulttuurin johtohenkilöt pitämään ruotsinkielisyyden aseman nykyisellään." Saapas näkee, mitä kenkä tekee, Per-Erik, jahka vaalit alkavat, silloin se veri punnitaan.
Jutta Zilliacus muuten kertoi, että "Kun minä eduskunnassa autoin Ruotsin suomalaisia saamaan hankkeitaan läpi, niin sanoin heille, että "ette te noin saa asiaa eteenpäin, minäpä autan" ja niin he tulivat polvillaan minua jälkeenpäin kiittämään, mutta nyt ei kiitoksen sanaa heru".
Istuva eduskunta ei vielä tee mitään, ruotsinkielisten edunvalvojat selvittävät ensin omalta kannaltaan asian ja seuraava eduskunta ryhtyy sitten asiaa käsittelemään, kun se saa kuulla ensi vuoden alussa esim. Svenska kulturfondenin tekemän selvityksen, jossa kartoitetaan, miten ruotsinkielisten tilanne muuttuu, kun he siirtyvät EU:n määrittelemään vähemmistöstatukseen. Ruotsin kielen asema on nyt Suomessa taitekohdassa ja alkaa RKP:n ja Folktingetin sekä ruotsinkielisten rahastojen sekä ruotsinkielisen median puolustustaistelu ja jarrutusviivytys. Käänne kielipolitiikassa tapahtui kuluneessa syyskuussa, 10 vuoden kielikeskustelun jälkeen. Perustuslaki tullaan aikanaan muuttamaan siten, että vain suomen kieli on maassa virallinen kieli. Alueellisesti tulee ruotsin kieli olemaan toinen (2.) asiointikieli virastoissa niillä alueilla, joilla asuu ruotsinkielisiä tarpeeksi, niin kauan kuin heitä riittää. Pakkoruotsi poistetaan kaikista kouluista, siitä tulee valinnainen kieli. Virkamiehiltä vaaditaan ruotsin taitamista vain niillä alueilla, joilla asuu kylliksi ruotsinkielisiä, joiden keskuudesta nousee ruotsia taitavia virkamiehiä. Suomen taito vaaditaan silti heiltäkin. Paine muuttaa Ahvenanmaan kielipolitiika EU:n säädosten mukaiseksi nousee, koska suomenkielisten sorto on siellä räikeää: kouluahan ei siellä saa käydä omalla kielellä.
Perustuslain muuttaminen kieliasian kohdalla tapahtuu kahden vaalikauden aikana. 2 eduskunnan on hyväksyttävä perustuslain muutos, ennenkuin se tulee voimaan. Pakkoruotsi kouluista lähtee yhdellä nuijan kopauksella. Ruotsinkieliset saavat säilyttää kulttuuriautonomiansa aivan kuten ennenkin, eli koulut, korkeakoulut, teatterit, lehdet, mutta vähemmillä resursseilla, koska valtio ei enää maksa kaikkea tuplana. YLE:n FST:stä tulee kaikkein vähemmistöjen yhteinen kanava. Koska perustuslain muuttamisen jälkeen ei enää automaattisesti siirry varoja ruotsinkielisille, on heidän otettava omista rahastoistaan. EU:n vähemmistölait turvaavat ruotsinkielisten oikeudet. Suomenkielisten poliitikkojen tulee hoitaa asia ja RKP:n tulee auttaa sen hoitamisessa, eikä jarruttaa sitä.
Kaikissa eduskuntapuolueissa on syvää kyllästymistä RKP:n asenteeseen.Varsinkin Keskusta on lopen kyllästynyt RKP:n linjaan.Vain SDP on enää RKP:n tukena, lähinnä oppositiossa olonsa vuoksi, senhän täytyy vastustaa keskustaa kaikin tavoin.
RKP-lehdissä on luovutettu, esim. Åbo Underrättelser on jo alkanut pohtia tulevan vähemmistöaseman tuomia mahdollisuuksia.Folktinegt pitää muodllisesti kiinni nykyisestä, toimimattomasta kaksikielisyydestä niin kauan kuin voi. Siirtymävaiheen aikan RKP hankkii kaikki edut kumpaankin asemaan vedoten.
Radio Vegassa Jutta Zilliacus kauhisteli, että puoleiden edustajat olivat sanoneet radiossa, että perustuslaki muutetaan kieliasian kohdalla. Ralf Friberg ja Per-Erik Lönforss pitivät sitä "hyvin vaarallisena puheena".
Per-Erik Lönnfors oli samassa ohjelmassa vakuuttunut, että "vaikka kansalla on selvä mielipide tässä asiassa, tulevat Suomen poliittinen ja kulttuurin johtohenkilöt pitämään ruotsinkielisyyden aseman nykyisellään." Saapas näkee, mitä kenkä tekee, Per-Erik, jahka vaalit alkavat, silloin se veri punnitaan.
Jutta Zilliacus muuten kertoi, että "Kun minä eduskunnassa autoin Ruotsin suomalaisia saamaan hankkeitaan läpi, niin sanoin heille, että "ette te noin saa asiaa eteenpäin, minäpä autan" ja niin he tulivat polvillaan minua jälkeenpäin kiittämään, mutta nyt ei kiitoksen sanaa heru".
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tosi hyvältä kuulostaa!
En tiedä mistä faktasi on peräisin mutta toivon että pitää paikkansa.
Wallinista löytyi muuten kotivideo tuubista...
Kiinni jäi!
http://www.youtube.com/watch?v=HHHE-crGa8A
HBL 2.11, s.16:
"Tutkimus vähemmistöstatuksesta. Vähemmistöt. Usea ihminen on viime aikoina kysynyt, olisiko suomenruotsalaisille yhtä hyvä tai parempi elää eurooppalalaisessa vähemistöstatuksessa nykyisen kansallisen vähemmistötatuksen sijaan. Viimeksi selivtystä asiasta vaati Joel Rehnström (HBL 27.10) -ja sellainen selvitys on itse asiassa menossa. Svenska kulturfonden selvittää parhaillaan kysymystä ja tulee esittämään raporttinsa kysymyksestä joulukuussa. Håkan Näsman tiedottaja, Svenska kulturfonden."
Vasabladetin keskustelusta (Wideroos vaatii...) kommentti 4.11.2009 12:40:30 Joka kerta kun Ulla-Maj Wideroos avaa suun, saamme 10.000 suomenkielistä lisää, jotka alkavat inhota meitä ruotsia puhuvia suomenmaalaisia. Ilmeisesti Ulla -Maj haluaa marttyyriksi ja kaikin tavoin turvata eduskunnassa vielä yhden kauden. Silkkaa ja kirkasta häikäilemätöntä kielipolitiikkaa. Hän ei voi olla niin tyhmä, että ei ole huomannut, että hänen kolleegansa muissa puolueissa ovat jo kurkkuaan myöten täynnä häntä ja hänen puolueensa kielipopulismia. Liika on aina liikaa....Peter Albäck
Kruunupyyn kaupunginvaltuutettu, Keskustan ruotsinkielisten puheenjohtaja.
Nyt Jutta esiintyy jo suomenkielisten puolustajana! YK-puheiden ilmitulo on näköjään kantautunut Jutan korviin ja valkopesu on alkanut. Tietysti ruotsalaisen sivistyksen mukaisesti.
Nyt suomalaisten pitäisi olla tarkkana ja ajaa uuteen lakiin järjelliset vähemmistörajat. Järjetttömän alhaisilla kaksikielisyysrajoilla vesitetään helposti koko laki.
Euroopassa 20% on alueellisen vähemmistön raja.
Kun ns.ruotsinkielisiä on jossain kunnassa vähintään 20%, niin vasta sitten voidaan ruveta puhumaan jonkinasteisista ns.ruotsinkielisten palveluiden järjestämisestä. Ennen sitä ei mitään puhettakaan ns.ruotsinkielisten "palvelemisesta suru-kielellä".
Kaikkien on Suomessa automaattisesti osattava suomea!