Eivätkö ateistit usko tietoonsa?

Ongelma perustellussa tosi uskomuksessa on seuraava.
Mitkä ovat perustelut joista ollaan päädytty toteamaan että kyseessä on tosi uskomus.
Puhuttaessa tosi uskomuksesta jossa tosi on johdettu sanasta todellinen mitä todellisuudella tarkoitetaan.
Tämä lisäksi olet onnistunut yhdistämään tähän viestiisi vielä tieto teorian, jossa ongelmana on: Mitä itseasiassa voidaan kutsua tiedoksi ja voiko todellista tietämystä absoluuttisessa mielessä edes saavuttaa.

Tämän jälkeen olet vielä onnistunut ymmärtämään nämä kaikki konseptit väärin ja muodostamaan olkiukon joka kulminoituu jokseenkin osuvasti tähän lauseeseen.
""Minkä kumman varassa ateistit elävät, kun uskomukset eivät heille kelpaa?""

"Ateistien "tieto" ei ilmeisesti ole ihmisten uskomus. Eivätkö he siis usko tietoonsa? "Tiedän, että maa kiertää aurinkoa, mutta en usko siihen?""

Se että enemmistö uskoo johonkin ei tee siitä tosi uskomusta.

""Ihminen elää niiden uskomusten varassa, joiden pätevyys perustuu hänen uskoonsa niihin", kirjoittaa antropologi Gregory Bateson. Minkä kumman varassa ateistit elävät, kun uskomukset eivät heille kelpaa?"

Ihminen elää juuri siten miten hän näkee todellisuuden. Se on yleensä uskoa, koska ihmisen ymmärrys ja tieto on rajoittunutta ja jotkut käsitykset muuttuvat vähänväliä. Kukaan ei voi olla nykyään kaikkitietävä.

Et tulis tänne nolaamaan itseäsi. Et viittis osoittaa, ettet tajua mistään mitään. Sitä paitsi, kyllä me se jo tiedetäänkin, ettet sinä ja kaltaisesi tiedä juuri mistään mitään.

Tiedän että maa kiertää aurinkoa. Se ei ole uskon asia, vaan kaikki mahdolliset mittaukset ja havainnot tukevat tätä asiaa.
Eli, tämä seikka on hyvin perusteltu ja tosi.

En perusta olemassaoloani antiikin filosofien teorioihin, vaan operoin lähempänä maanpintaa.

Uskomisani voin selvittää pienellä vertauksella:

Jos joku sanoo voivansa heittää keihästä 500 metriä, en usko häntä. Jos kehuskelija kaikesta huolimatta kiskaisee 500 metrin kaaren minun katsellessani vierestä ja yhdessä käymme mittaamassa heiton pituuden, niin silloin uskon.

Voi olla uskikselle hankala tajuta, mutta kokeillaan:
a) uskomuksia, jotka yleisesti koetaan tiedoksi, kutsutaan puhekielessä (täälläkin) tiedoksi
b) uskomuksia, joita ei yleisesti voi pitää tietona, kutsutaan puhekielessä (täälläkin) uskomuksiksi.

Uskonnot kuuluvat b-rappuun.

Tieto:
Tiedämme että maa kiertää aurinkoa, koska tämä on tutkittu tieteellinen fakta,
joka voidaan todeta lukemattomin eri tavoin ja on tietysti jo monesti todettukin.
Avaruuslennot, satelliitit, luotaimet, teleskoopit, säteilymittaukset yms. yms.
ovat tämän aukottomasti todistaneet lukemattomia kertoja.

http://www.nineplanets.org/
http://www.nasa.gov/

Uskomus:
Raamatun mukaan maa on avaruuden liikkumaton keskipiste, jonka ympärillä
aurinko kiertää. Giordano Bruno poltettiin elävältä torilla, koska hän oli tästä
pyhästä raamatun totuudesta eri mieltä kirkon kanssa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Maakeskinen_maailmankuva
http://www.vihrearouva.net/usko/murphy/giordanobruno.html

"Tämän palstan ateisteilla on ilmeisesti tiedossaan jokin muu tiedon määritelmä, kun he täällä julistavat aina näin; "Tieto on paras keino poistaa ihmisten erilaisia uskomuksia"."

Aivan. Nuohan eivät ole millään tavalla ristiriidassa. Perusteltujen tosi uskomusten ja muiden uskomusten välillä on ero.

"Ateistien "tieto" ei ilmeisesti ole ihmisten uskomus."

Ei niin. Se on perusteltu tosi uskomus, jos määritelmää seurataan.

"Minkä kumman varassa ateistit elävät, kun uskomukset eivät heille kelpaa?"

Tiedon.

"Uskominen" ja "uskomus" ovat kaksi eri sanaa vaikka samankaltaisilta kuulostavatkin.

Englannin kielessä esimerkiksi saadaan eroa jo "Believe in" ja "have faith in".

Opettele kielesi.

ideassa - saatte sitten pohtia pienessä päässänne mikä merkitys kirkolla on ollut kielen muokkaajana?