Lienee aika palauttaa mieliin, mistä päivän vietossa on historiallisesti kysymys.
Miksi SUOMEN ruotsinkieliset juhlivat ruotsalaisuuden päivää? Mutta Ruotsissa ei tätä hallitsijaa juhlita.
Se on Kustaa Aadolfin päivä, ruotsalaisuuden päivä, suomen ruotsinkielisten kansallispäivä. Päivä on siis kahdessakin merkityksessä juhlapäivä Suomen ruotsinkielisille:
1) Kustaa Aadolfin määräys: Karkureita koskeva säädös korostaa pakko-otolla sotaan vietyjen suomalaisten orjuutta, alempirotuisuutta. (Fil.lis. Mikko Huhtamäki, "Väestö joutui maksamaan suurvalta-Ruotsille ihmisveroa".)
2) Pitkä 500 vuoden jakso suomalaisten veristä nujertamista Lallista Nälkäkapinaan. Ruotsalainen historioitsija Messenius puhuu "sietämättömästä ikeestä" kuvatessaan ruotsalaisten herruutta Suomessa. (HS 6.5.1988.)
Ruotsinkieliset yleensä, niin kuin tasavallan presidenttikin viime kyselytunnillaan, vetävät lähes aina historian mukaan Suomen kielipolitiikkaan ja pakkoruotsiin.
Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Antti Blåfieldin analyysi suomalaisten kieli- ja erityisesti ruotsinkielen taidosta on loistava. Samoin kannanotto "yhteisestä" historiastamme:
Ruotsi-Suomi on myytti:
Kyseessä oli viimeistään Vaasa-kuninkaista alkaen emämaa - siirtomaa -suhde, ja emämaa riisti siirtomaatansa ilman mitään estoja, ja jätti maan kokonaan puolustamatta vihollista vastaan, esimerkiksi isovihan aikana.
Historioitsijan näkökulmasta yhteinen historia suurvalta-Ruotsin kanssa oli varsin mielenkiintoinen:
Ruotsalaiset historioitsijat sekä suomalaiset 2.:een maailman sotaan asti pitivät ruotsalaisia SIIRTOMAAisäntinä Suomessa. Sen sijaan nuoret SUOMALAISET historioitsijat pitävät suhdetta "tasavertaisena".
Meillä on kouluissa sodan jälkeen kerrottu laajasti ns. Ruotsi-Suomen ajasta. Missään muualla maailmassa ei tunneta tällaista valtiokummajaista kuin Ruotsi-Suomi.
Jotta jokainen voisi virittäytyä SVENSKA DAGENin viettoon ja itse päättää, kannattaako SUOMALAISEN juhlia tätä päivää, ja kuinka tasapuolista "valtioliitto" oli, niin esitän lyhyesti "yhteisen historiastamme" pääkohdat:
http://www.aamulehti.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=1498&tstart=0
(Tästä kannattaa ottaa kopio ja lukea sitten, kun on hyvää aikaa)
Miksi SUOMEN ruotsinkieliset juhlivat ruotsalaisuuden päivää? Mutta Ruotsissa ei tätä hallitsijaa juhlita.
Se on Kustaa Aadolfin päivä, ruotsalaisuuden päivä, suomen ruotsinkielisten kansallispäivä. Päivä on siis kahdessakin merkityksessä juhlapäivä Suomen ruotsinkielisille:
1) Kustaa Aadolfin määräys: Karkureita koskeva säädös korostaa pakko-otolla sotaan vietyjen suomalaisten orjuutta, alempirotuisuutta. (Fil.lis. Mikko Huhtamäki, "Väestö joutui maksamaan suurvalta-Ruotsille ihmisveroa".)
2) Pitkä 500 vuoden jakso suomalaisten veristä nujertamista Lallista Nälkäkapinaan. Ruotsalainen historioitsija Messenius puhuu "sietämättömästä ikeestä" kuvatessaan ruotsalaisten herruutta Suomessa. (HS 6.5.1988.)
Ruotsinkieliset yleensä, niin kuin tasavallan presidenttikin viime kyselytunnillaan, vetävät lähes aina historian mukaan Suomen kielipolitiikkaan ja pakkoruotsiin.
Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Antti Blåfieldin analyysi suomalaisten kieli- ja erityisesti ruotsinkielen taidosta on loistava. Samoin kannanotto "yhteisestä" historiastamme:
Ruotsi-Suomi on myytti:
Kyseessä oli viimeistään Vaasa-kuninkaista alkaen emämaa - siirtomaa -suhde, ja emämaa riisti siirtomaatansa ilman mitään estoja, ja jätti maan kokonaan puolustamatta vihollista vastaan, esimerkiksi isovihan aikana.
Historioitsijan näkökulmasta yhteinen historia suurvalta-Ruotsin kanssa oli varsin mielenkiintoinen:
Ruotsalaiset historioitsijat sekä suomalaiset 2.:een maailman sotaan asti pitivät ruotsalaisia SIIRTOMAAisäntinä Suomessa. Sen sijaan nuoret SUOMALAISET historioitsijat pitävät suhdetta "tasavertaisena".
Meillä on kouluissa sodan jälkeen kerrottu laajasti ns. Ruotsi-Suomen ajasta. Missään muualla maailmassa ei tunneta tällaista valtiokummajaista kuin Ruotsi-Suomi.
Jotta jokainen voisi virittäytyä SVENSKA DAGENin viettoon ja itse päättää, kannattaako SUOMALAISEN juhlia tätä päivää, ja kuinka tasapuolista "valtioliitto" oli, niin esitän lyhyesti "yhteisen historiastamme" pääkohdat:
http://www.aamulehti.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=1498&tstart=0
(Tästä kannattaa ottaa kopio ja lukea sitten, kun on hyvää aikaa)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Näitä paskojako meidän täytyy jatkuvasti kuulla?
Jan-Erlk Haluan kiittää tästä viestistäsi. On erittäin hyvä, että nämä todellisuudet paljastuvat etenkin suomen ja ruotsinkielisille kansalaisille
Nettifennot olisivat mieluummin halunneet Suomen tulleen osaksi Neuvostoliittoa, sittemmin Venäjää.