1939-1941 ?
Historia ainakin tuntee Molotov-Ribbentrop sopimuksen lisäpykälineen, jossa näiden valtioiden virallinen liittolaisuus vahvistetaan ja tulevat valloitukset sovitaan. Ja pian tuon jälkeen NL hyökkäsi Puolaan Natsien rinnalla 1939 ja osallistui Puolalaisten joukkomurhiin Katynissa. Kaikki Molotov-Ribbentrop sopimuksen lisäpöytäkirjan suunnitelmat toteutettiin kevääseen 1940 mennessä. (Yhtä poikkeusta lukuunottamatta).
Miten teidän kommunistien historiankirjoitus tulkitsee nuo edellämainitut tapahtumat ? Vai mainitaanko niitä ollenkaan ?
Historia ainakin tuntee Molotov-Ribbentrop sopimuksen lisäpykälineen, jossa näiden valtioiden virallinen liittolaisuus vahvistetaan ja tulevat valloitukset sovitaan. Ja pian tuon jälkeen NL hyökkäsi Puolaan Natsien rinnalla 1939 ja osallistui Puolalaisten joukkomurhiin Katynissa. Kaikki Molotov-Ribbentrop sopimuksen lisäpöytäkirjan suunnitelmat toteutettiin kevääseen 1940 mennessä. (Yhtä poikkeusta lukuunottamatta).
Miten teidän kommunistien historiankirjoitus tulkitsee nuo edellämainitut tapahtumat ? Vai mainitaanko niitä ollenkaan ?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Suomikin ollut natsien liittolainen?
Ja ihan porvarien halusta?
" Oliko NL natsien liittolainen ? "
Nimittäin suomenruottalaiset olivat kimpassa venäläisten kanssa ja aivan summassa!
Summa oli surujen SUMMA!
...pidemmälle:
Neuvostoliittoon paenneita saksalaisia kommunistejakin luovutettiin natsien Gestapolle.
Veljeys Hitlerin jaq Stalinin välillä oli niin läheistä.
Neukut menivät vieläkin pidemmälle ja vuokrasivat Kuolan niemimaalta sukellusvenetukikohdan saksalaisille kun nämä kävivät upotussotaa Englantilaisia vastaan.
Puolan jako sovittiin ja pidettiin yhteinen paraati. Saksa esti aseavun Suomeen ja uhkasi Ruotsia sodalla, jos se auttaisi Suomea.
Saksan hyökätessä länteen NL lähetti viljaa ja öljyä. Kauppasopimus solmittiin jo ennen poliittista sopimusta.
Saksan valtiojohdossa ulkoministeri Joachim von Ribbentrop pyrki suunnitelmallisesti ja määrätietoisesti ajamaan Saksan ja Neuvostoliiton liittoutumista. Aivan perustellusti hän on saanut nimiinsä yhdessä Molotovin kanssa Saksan ja Neuvostoliiton välisen sopimuksen v.1939. Jostain muistelmakirjasta mieleeni on jäänyt, että aivan sodan loppuaikoina von Ribbentrop yritti "muklauttaa" itsensä Saksan johtoon ja tehdä rauhan Stalinin kanssa. Saksa ja Neuvostoliitto olisivat sitten hallinneet maailmaa yksissä tuumin. Idea perustui siihen, ettei von Ribbentrop uskonut demokratiaan ja eipä siihen tainnut uskoa Stalinkaan. Tuohon kysymykseen, jonka "Redracer" esitti, niin siihen lienee mahdollista vastata ainakin Saksan ulkoministeri von Ribbentropin osalta myöntävästi. Sinänsä hänellä ei tainnut olla kuitenkaan kovin laajaa hengenheimolaistukijoukkoa Saksan vaikuttajapiireissä.
Ensin itse asia. Saksa ja Neuvostoliitto olivat selkeästi liittolaisia vuonna 1939. Maat toteuttivat yhdessä suunnittelemansa itäisen Euroopan jaon ja aloittivat näin toisen maailmansodan. Vaikka olivatkin liittolaisia, eivät he mitään varsinaisia ystäviä olleet, vaan totalitaarisina ja ekspansiivisina suurvaltoina epäilivät toisiaan koko ajan. Kumpikin todennäköisesti piti liittoa vain vaiheena, jonka avulla saavuttavat paremmat asemat. Silloin ei vielä ollut tiedossa miten tulevassa sodassa lännen demokratiat tulevat toimimaan. Saksa selvästi haki vain aikalisää, jonka aikana se pystyisi sopimaan lännen kanssa ennen varsinaista suurta suunnitelmaansa Venäjän hallinnasta. Neuvostoliitto taas näki mahdollisuutensa palauttaa vanhat Venäjän rajat ja siirtää puolustuksensa huomattavasti lännemäksi, jos Hitler toteuttaisi suunnitelmansa Venäjää vastaan.
Kommunistinen historankirjoitus perinteisesti ei hyväksynyt koko sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan olemassaoloa ja väitti Puna-armeijan tulleen vain turvaamaan maita natseilta. Tähän tuskin edes kommunistit todelaa uskoivat. Liittoutumista Hitlerin kanssa pidettiin reaktiona lännen pyrkimyksille suunnata Hitlerin laajenemishalut itään ja Neuvostoliiton kimppuun. Tällaista käsitystä on perusteltu Tsekkoslovakian sudeettialueiden luovuttamisesta Saksalle Neuvostoliiton kannasta välittämättä. Jotain perää tuossa ajatuksessa varmasti onkin. Lännessä oli siihen aikaan ajatuksia, että Saksan laajenemishalut voitaisiin tosiaan suunnata Itään ja näin saataisiin kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Saksa ei häiritsisi länttä ja kommunismi kaatuisi tai vielä paremmassa tilanteessa nämä molemmat diktauurit tuhlaisivat voimansa toistensa kanssa taisteluun.
Tällainen ajattelu ei kuitenkaan ollut kovin vahvana lännessä, koska siinä oli suurena vaarana, että joko Saksa tai Neuvostoliitto voitettuuaan toisen tulisi liian vahvaksi vastustajaksi lännelle. Länsihän ei toiminut Puolaan hyökkäyksen alkaessa siten, että se olisi yrittänyt suunnata Hitleriä itään, vaan päinvastoin tajusi, että Saksaa vastaan on aloitettava sota muuten on lopulta koko Eurooppa vaarassa. Samalla se osoitti Neuvostoliitolle, että sen kannattaisi ajatella, oliko se sittenkään tehnyt oikean analyysin liittoutuessaan natsien kanssa.