50-luvulla rakennettu kerrostalo.
keittiöön tulee sähköputkessa 2 piuhaa,
uusittavissa valaisimissa on myös maad. pistorasiat.
Miten maadoitus hoituu?
Pitääkö putkeen saada mahtumaan kolmas piuha?
keittiöön tulee sähköputkessa 2 piuhaa,
uusittavissa valaisimissa on myös maad. pistorasiat.
Miten maadoitus hoituu?
Pitääkö putkeen saada mahtumaan kolmas piuha?
Vastaukset 23
Vanhimmat
50-luvun aikaan tehtyihin sähkötöihin kannattaa suhtautua hyvin suurella varovaisuudella. Värit ja asennustavat voivat olla mitä sattuu, eivätkä vastaa mitään nykyaikaisia standardeja. En uskalla näkemättä antaa mitään neuvoa turvalliseen työskentelyyn. Muista että pistorasian asennus tai vaihto on sallittua vain sähköalan ammattihenkilöille. Tilaa sähkömies. Talon muun sähköjärjestelmän asennustapa ratkaisee sen, täytyykö putkeen saada kolmas johdin, uskoisin että ei.
kolmas johto putkeen jos tarkkoja ollaan, mutta voi olla ettei sinne saa muutenkuin putken vaihtamalla lisäjohtoja.
Talo on rakennettu 50-luvulla, joten talossa on melko varmasti TN-C järjestelmä, eli erillistä suojajohdinta ei ole, vaan on suojamaalla ja nollalla on yhteinen johdin, PEN-johdin. Tällöin maadoitus tapahtuu nollaamalla suojakosketin. Eli suojakosketin jompitetaan N-liittimeen. Jos talossa taas on käytössä TN-S järjestelmä, jossa suojamaa(PE) ja nolla(N) ovat erikseen, niin silloin täytyy lisätä putkeen PE-johdin. PE-johdin yhdistetään nollaan joko jakorasialla tai keskuksella riippuen talon muun sähköjärjestelmän asennustavasta.
80-luvulla asennustapa oli yhdistää PE-johdin ja N-johdin jakorasialla, eli TN-C järjestelmä muuttui TN-S verkoksi jakorasialta eteenpäin, paremminkin voitaisiin puhua TN-C/S verkosta. Nykyisen TN-S järjestelmän tullessa käyttöön 90-luvulla taasen keskukseen lisättiin oma kisko PE-johtimille, ja tämä asennustapa on käytössä nytkin. PE-kisko ja N-kisko yhdistetään kuparijompilla, ja sähköliittymän PEN-johdin liitetään PE-kiskoon. Sähkönjakeluverkossa järjestelmä on vieläkin TN-C, mutta 90-luvulla rakennetuissa ja uudemmissa sähkölaitteistoissa on järjestelmä kuluttajan sähköliittymästä eteenpäin tehty TN-S järjestelmänä.
kerrostalosta ok-taloon, niin kytketäänkö nykyisin talon oma maadoituskaapeli(joka on upotettu sokkelin viereen) kans ryhmäkeskuksella pen-kiskoon?
ei tarvitse lisätä. piste!!!
maadoitetan nolla johtimen.
Mutta se nollaus onkin sitten vaativa homma. Kaikki sähkäritkään eivät sitä osaa oikein. Väärin tehty nollaus on vaarallisempi kuin puuttuva maadoitus.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000406&posting=22000000002775388
Kiitos kaikille asiallisista vastauksista.
Ymmärsinkö oikein, ettei ole aina ihan simppeli
juttu asentajallekaan?
Sähköasentaja saa hoitaa työt,on vain luotettava hänen ammattitaitoonsa,ettei tule vahinkoja väärin tehdyistä asennuksista.
Eihän se ole simppeli homma asentajallekaan. Vanhojen asennusten muuttaminen nykyisten standardien mukaiseksi on välillä hyvin mutkikasta hommaa. Lisäinfoksi vielä; kun tämä yksi pistorasia maadoitetaan, on standardien mukaan maadoitettava kaikki muutkin pistorasiat samasta huoneesta. Kun kerta laitetaan keittiö kuntoon niin kannattaa teettää samalla muutkin mahdolliset muutostyöt samalla kertaa, tulee näin halvemmaksi kuin tilailla sähkömiestä vähän väliä.
Esimerkiksi olen nähnyt toimistokäyttöön tehdyn asennuksen, jossa maadoittamattomat rasiat oli kaikki "maadoitettu". Rasiat olivat ketjutetut ja kylmän viileästi nollattu joka rasialla.
Nollata saa vain johdossa viimeisenä olevan rasian. Ja nollauksessakin rasiassa johtimen pitää mennä tietyssä järjestyksessä liittimestä toiseen. Nämä ovat niitä vaikeita juttuja.
Samassa huoneessa ei saa olla 4 m lähempänä toisiaan maadoittamatonta ja maadoitettua.
Joo, nollauksessa on vielä sekin ikävä puoli, että jos jostain syystä nollajohdin eli pen johdin menee poikki esim: huono liitos on laitteen rungossa tämän jälkeen täys jännite. Ja sitäpä ei välttämättä huomaakkaan ennen kuin on leivänpaahtimessa ja tiskipöydässä kiinni huonot housuissa! Tämän jälkeen täytyy vain toivoa parasta ja että kaverilla joka nollauksen teki oli myös siihen valtuudet. Munista hirteen jokainen maalliko, joka tekee sähkötöitä luvatta!
se on kyllä ihmeellistä että maallikot menevät tekemään sähkötöitä vaikka ne eivät heille kuulu, eikä heillä ole lupaa siihen. Monet ajattelevat että minähän siinä vain asun, mutta tosi asiahan on ettei sitä tiedä millon se vahinko sattuu. Naapurin käydessä kahvilla? Ei se sillon ole oma asia? Näin minä sen ainakin käsitän.
Nollata saa vain esim. jakorasialta tai keskukselta tulevan pistorasian, ei toiselta maadoittamattomalta pistorasialta jatketun, vaikka olisi 10 metrin päässä (näin ainakin vanhan stm:n aikaan). Eli parasta on suosiolla uusia johdot siten, että ke-vi tulee keskukselta asti ja vielä vois lisätä vikavirtasuojat keskukseen.
Pistorasioiden muuttaminen maadoitetuiksi
Kun maadoittamaton pistorasia muutetaan maadoitetuksi, rasialle tuleva vaihejohdin ja nollajohdin kytketään tavanomaisiin liittimiinsä. Nollajohtimen liittimeltä vedetään johdonpätkä suojakoskettimien liittimeen, eli tehdään ns nollaus. Valmis asennus tarkistetaan koetuskynällä.
Tätä asennusta ei voi tehdä, jos pistorasialta lähtee johto eteenpäin esim seuraavalle pistorasialle, koska nollajohtimen liittimellä ei ole paikkaa nollaavalle johdonpätkälle. Apuna on käytettävä esim uutta jakorasiaa.
Jos johonkin huoneeseen asennetaan maadoitettu pistorasia, on kaikki sen huoneen pistorasiat muutettava maadoitetuiksi, koska muuten voi vikatilanteessa syntyä vaaraa erilaisiin pistorasioihin kytkettyjä sähkölaitteita kosketeltaessa.
Nyt ei kyllä tajua.. Kuinka laitteen runko tulisi jännitteiseksi jos PEN johdin katkeaa?
Ihan samaa mieltä! Meillä on juuri korjailtu keittiöremontin yhteydessä edellisen asukkaan halvassa "myyntirempassa" tekemiä/teettämiä sähkötöitä. En tiedä onko kellään ollut mitään sähköalan tutkintoa, niin vaarallisia virityksiä olivat tehneet mm. lieden kanssa. No nyt sitten vaihdettiin koko keittiön sähköt alusta alkaen mutta pelottaa mitä olisi voinut sattua kun on noita kokkaavia lapsiakin talossa...
jos pen johdin irtoaa, vaihejohdin ns. 230 V tehollisarvoltaan kytkeytyy kulutuslaiteen kautta laitteen runkoon .
Esim jos suuritehoinen laite 1000- 2000w niin laitteen vastus ( resistanssi / impedanssi ) vain muutamia ohmeja ( käyt . 0 ) niin kun kosket laitteen runkoon jossa verkko jännite maata vast 230v teholline, ja samalla esim tiskipöytään joka maadoitettu , muodostuu virtapiiri .
Vaihejohdin -> kulutuskojeen kuorma-> runko -> Ihminen (Hiilloskorpi) tiskipöytä ja maapotentiaali.
Jos virta ylittää tässä tapauksessa sydämmen oman tahdistus singnaalin esim . 70 kertaa min . alkaa vaihtovirta 50 hz ohjaamaan sydäntä 100 kertaisella nopeudella josta seurauksena usein kammiovärinä ja ilman ihmisen irroittamista virtapiiristä ja sydämen uutta tahdistusta seuraa kuolema.
Asia ei varmaankaan selvinnyt mutta
Vastaan mielläni lisä kysymyksiisi
Nää on just näitä juttuja, joita sähkö tuntematon ei vaan tahdo tajuta.
Jännite mene virtajohdosta sähkölaitteen läpi nollaan, joka on liitetty suojamaaliittimeen, joka on taas yhteydessä laitteen runkoon. Kun pen-johto on poikki, niin virtaa ei kulje, eli laitteen rungossa makaa kytiksellä 230vac jännite.
"Nyt Teidän pitää lähteä mukaan asiantuntijaksi purkamaan pistorasiaa, jonka viereen talon emäntä äsken kuoli".
Vaisu on tunnelma. Kamera dokumentoi ja viranomaisetkin vain kuiskailevat.
eli jos pistorasialle seinästä tulee 2 johtoa, vaihe ja nolla. Ja pistorasiassa nollajohtimen liittimeltä vedetään johdonpätkä suojakoskettimien liittimeen (eikö tämä ole PEN johdin?) ja jos se johdon pätkä pistorasialla katkeaa, niin pistorasiaan kytketyn laitteen runkoon tulee vai voi tulla jännite? En ymmärrä miten jännite itsestään laitten runkoon kytkeytyy. Ellei vaihe osu jotenkin runkoon.
Älkää huoliko. En ole menossa tekemään mitään kytkentöjä, vaan koitan vain opiskella ja tajuta näitä juttuja :)
ei noihin vanhoihin asennuksiin lisätty kevi keskukselta asti veto välttämättä ole sen turvallisempi
keskuksessa yleensä 4-5 nollaliitintä , ja nekin täyteen ahdettu ( ylimääräisiä yli sallitun)
Ja nyt on turha alkaa sanomaan että yhden pistorasian vaihdon takia vaihdetaan koko keskus!
Vaihe kytkeytyy kulutuskojeen kautta laitteen runkoon. Vaihejohdin yhdistwetty esim. käämiin , käämin toinen pää nollaan ja suojajohtimeen (TNC järj.) = nollattu rasia.
Kun nolla johdin katkeaa tai irtoa , vioittuu seuraa että kojeen kautta 230 tehollisarvoinen vaihtojännite on kytkeytynyt laittteen metallirunkoon . Sitä koskemalla saat sähköiskun.
Sähköisku ei aiheuta yleensä kuivissa tiloissa ja jos eristävät kengät tai lattia kun mukavan näpäytyksen kihemöintiä. Ihmisen koskiessa samaan aikkaan esim tiskipöytään, vesijohtoon hanaan , jääkaappiin toisella kädellä jäät virtapiiriin väliin ja lävitsesi kulkee sähkövirtaa, virran voimakkuus vaikuttaa saatko lihaskouristuksen ja jäät kiinni sähkö ja vesijohtoon. Hyvin pienikin virta kehon läpi saa aikkaan sydämeen toiminta täiriöin kun kyseessä on vaihtovirtaa.
Siis pienillä virroilla ei tule välttämättä palovammoja vaan ns.kammiovärinä, sydämen vajaatoiminta tai pysähdys.
Tilanne on vähän sama jos irroitat auton akun maa piuhan vaikka rungosta, ja taas yhdistät sen takain runkoon , tulee aikamoinen kipinä, elikkä virta kulkee.
L-johdin N-johdin
------------------[X]---------/-----------
|------|
PE-johdin joka laitteen rungossa ja nollassa kiinni.
Jos tämä kuva havainnollistaa yhtään. Jos esimerkkinä lamppu joka on nollattu. Jos nollajodin katkeaa jostain syystä kiertää 230V jännite lampusta läpi ja nollausjohdinta pitkään laitteen runkoon. Koska nolla on katki piiri ei ole ehjä ja lamppu ei pala. Nyt kun otat valaisimen rungosta kiinni muodostan yhteyden rungosta maihin jolloin virta rupeaa kulkemaan ja menee myös sinun läpi. Olis helpompi jos vois piirtää =)