Tässä yksi

,,, että Ei saa luoda muille valmiita mielikuvia jumitukseksi.

Haluan lainata yhtä priljanttia ajatusta menneisyydestä; "Rakasta lähimmäistä kuin Itseäsi ja Jumalaa yli kaiken" .

Ihmisen tehtävistä tärkein on oppia tuntemaan Itsensä.
Itsen "heräämiseen"/kasvuun kiteytyy paljon anteeksiantoa, rakkautta ja hyväksyntää sekä Tietoa[Gnosis] jolla harjoittaa mieltään. Mieltään joka luo ajatuksia ja kuvia jotka toteuttavat todellisuuttamme nyt ja tulevaisuudessa.
Kyse on paljolti myös biologia vastaan Itse[Itse= kokemustemme summa Tietoisuudessamme] tilanteesta, jossa balanssin saavuttaminen on työn ja t u s k a n takana. Yksipuolinen antautuminen kumman tahansa vietäväksi johtaa yksipuoliseen loppu-tulemaan.

Kun filmin mies kertoo olleensa elämässään itsekäs voi ajatukseen yhtyä laajemmin. Itsekästä elämämme tosiaan on --->pyrimme ja elämme halusta--> haluun---> nautinnosta--> nautintoon turtumalla ajatukselliseen "hyvään oloon". Tämän saman fiiliksen toivotaan toistuvan NDE:ssä ja heti jos NDE:ee ei toimi kuten haluamme, niin pyritään lopettamaan tilanne välittömästi ja palataan takaisin kehoon jatkamaan tätä turvallista ja nautinnollista 'rallia'.
Tosin NDE-kokemuksen jälkeen hieman muuttuneena, sillä samaa helvetillisyyttä[eli epä-mukavuutta] ei haluta enää koskaan kokea ja vastaavasti sitä 'taivaallista' hyvän-olon-tunnetta kaivataan loputtomasti.

Kyse on tässä geississä muustakin kuin siitä --> millä kyseiset tilat saavutetaan tai torjutaan.
Perimmältään tärkein kysymys on mielestäni se, miten tuosta kaiken kattavasta ajatuksellisesta "oravanpyörästä" pääsee kokonaan irti--->vapauteen?

Olisit sanonut, että se oli Howard Storm ja yksi kaikkein vaikuttavimmista ja uskottavimmista kuolemanrajakokemuksista, mitä on koskaan kirjattu.