Minä uskon että suomessa on joskus ollut kuninkaita. Ei suomen kuninkaat voi olla tuulesta temmattuja. Kyllähän viikinkien saagaoissakin viitataan suomen kansan kuninkaisiin.
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/vanhatsivut/kuningaskunta.htm
http://iorbock.fi/ekirjasto/tuntematon/suomen-kuninkaat-saagojen-mukaan/
http://www.suomalaiset.org/cgi-bin/kieligenetiikka/sivu.pl?nayta=saagat&linkit=muinaishistorialinkit
siinä on jotakin mielenkiintoista lukemista
Suomen kuninkaat
saagojen suomalaiset
14
363
Vastaukset
- ...oli muinoin...
...tapana nimittää ylimpiä alueellisia johtajia "kuninkaiksi" t. "kung/konung/köning" -nimityksillä. Ruotsissa ynlinga-suvun hallitsijat lienevät olleet enemmän yhteisiä uskonnollisia toimihenkilöitä ilman omaa kartanoa tms. hallituspaikkaa?
Virossa nimitettiin kuninkaiksi vielä myöhemminkin kansanousujen johtajia. Nimitys liittyy siis sen ajan politiikkaan, eli tarkoittaa vallankäyttäjää.
Muinaiset kuninkaat saatettiin valita asekykyisten miesten (=perheiden päät) kokouksissa huutoäänestyksellä, kuten Novgorodin ruhtinaat myöhemmin.
Vasta Birger-jaarli muodosti (etelä-) Ruotsista jollakin tapaa modernin valtion, ja liitti siihen samalla Länsi-Suomen. Siihen asti "kuninkaat" olivat olleet vain yhteisöjen (sota-)johtajia tai heimo/suku-päälliköitä.
Saagojen "Suomen kuninkaat" olivat po. kertomusten kirjoittamisen ajankohtana (n. 800-luvulla eKr.) Skandinaviassa tunnettuja suomalaisten, hämäläisten ja kainuulaisten johtajia. Myös saamelaisten l. skritifinnien kuningas mainitaan nimeltä.
Saagojen kuninkaat niin Skandinaviassa kuin Suomessakaan eivät siis olleet nykyaikaisia valtionpäämiehiä, sillä heillä oli valtaa vain siinä määrin kuin yhteisöt viitsivät noudattaa heidän määräyksiään. Todellinen valta oli muinais-Skandinaviassa kuten Suomessakin kansankokouksilla. Tälläinen 'käräjä' -systeemi oli voimassa pisimpään Islannissa, mistä siitä on kirjallisia kuvauksia.
Toinen käräjillä hallittu historiallinen paikka oli em. Novgorod, jossa "ves"-kokous päätti kaupungin torilla tärkeät asiat ja mm. nimitti ruhtinaan.
Muinaiset pohjolan kuningaskunnat eivät siten olleet monarkioita, vaan -venäläisten tutkijoiden termillä- "sotaisia demokratioita" joilta puuttui valtiokoneisto. Päätökset siis teki asettakantavien miesten ykeinen kokous.
Saagat mainitsevat "Suomen kuninkaat" myös Ruotsin ja Norjan kuningassukujen sukulaisina, eli valtaporukka nai naapurikansan hallitsijaperheistä rakentaen poliittisia liittoja?
Voi myös olla, että saagarunoilijoilta sekoittuvat Suomessa ja nyk. Ruotsissa asuneet suomenheimoiset suvut? "Suomen kuningas" on voinut olla ehkä myös Ruotsin alueella vaikuttava suomalainen mahtimies??- hieraus pieraus
Jos mietitään vaikka Panelian röykkiöhautaa (pohjoismaiden suurin) niin tuskin tuonne on mitään "rosvopäällikköä" haudattu? Pikemminkin todellinen mahtimies ja hallitsija, luulisi ainakin. Kohta joku lässyttää että ruåtsalainen kuningas sinne on haudattu...pronssikaudella...?
- ...kuninkaanhautoja
hieraus pieraus kirjoitti:
Jos mietitään vaikka Panelian röykkiöhautaa (pohjoismaiden suurin) niin tuskin tuonne on mitään "rosvopäällikköä" haudattu? Pikemminkin todellinen mahtimies ja hallitsija, luulisi ainakin. Kohta joku lässyttää että ruåtsalainen kuningas sinne on haudattu...pronssikaudella...?
....kivikauden lopulta. On käyty katsomassa, ja käynti kannatti.
Itse luulisin, että näitä kivilatomuksia rakensivat paikalliset maanviljelys-yhteisöt l. kylät, ja myöhemmässä vaiheessa mahtisuvut. Niillä näytettiin naapurikylälle, että meillä ollaan vähän niinkun parempia?
Kiviryökkiö-traditio siis alkoi Suomessa jo ennen ns. läntisen pronssikulttuurin vaikutusta, vaikka oppikirjat erehtyvät tuollaista väittämään. Suurimpaan ryökkiöön haudattu henkilö on voinut olla hyvinkin laajan alueen hallitsija.
Kiukaisten kulttuuri oli eteläisen ja läntisen Suomen kivikauden lopun maanviljelyskulttuuri. Pohjoisessa ja Sisä-Suomessa maanviljely tuli Volgan suomensukuisen kansojen vaikutuksena t. muuttoliikkeenä, Kiukaisten kulttuuri oli yhteistä Viron kanssa, eli eteläistä.
Maanviljelys alkoi Suomessa parisentuhatta vuotta oppikirjojen tietoja aiemmin, mm. viljan siitepöly-jäämien c14-ajoitusten mukaan. Siitepölyä on säilynyt järvien ja soiden pohjasedimenteissä.
Nyt ollaan jo sitä mieltä, että Perämeren ympäristön 'jätinkirkkojen' suomalaiset rakentajat viljelivät myös maata.
- Kalevan-poika
Että Muinais-Suomalainen Suurvalta kattoi pohjoisen Skandinavian ja pohjois-Venäjää on historiallinen fakta. Tietäjiä ja runoruhtinaita jotka perustivat voimansa henkiseen ylivoimaan voidaan kutsua "kuninkaiksi" kun asiaa selvitetään tietämättömille indo-eurooppalaisille. Mutta oleellisesti valta perustui henkiseen ylivoimaan eikä feodaaliseen raakuuteen kuten viheliäsessä länsi-Euroopassa. Vapaana samoilevat tietäjät ehkä ottivat mittaa toisistaan, mutta se tapahtui HENGEN asein laulaen ja loitsien.
http://www.finlit.fi/kalevala/index.php?m=1&l=1- Amanuenssi asikainen
Olihan niitä kuninkaita ja yksi oli pohjoisen kuningas Aslek 1345-1392!
Hallitsi lappia ja pohjoissuomea aina oulu -joensuun yläpuolella!
Eritoten kannattaa pistää merkille ne tuhannet lapinalkuiset paikannimet jotka on vielä jälkipolville jääneet sekä uhrikiviröykkiöt.
Verojen perintä siirtyi pikkuhiljaa uusille alistajille Aslekin kuoltua lappalaiset alkoikin vetäytyä , vieraiden tunkeutuessa ,ylemmäksi pohjoiseen! - Vaka Vanha
Amanuenssi asikainen kirjoitti:
Olihan niitä kuninkaita ja yksi oli pohjoisen kuningas Aslek 1345-1392!
Hallitsi lappia ja pohjoissuomea aina oulu -joensuun yläpuolella!
Eritoten kannattaa pistää merkille ne tuhannet lapinalkuiset paikannimet jotka on vielä jälkipolville jääneet sekä uhrikiviröykkiöt.
Verojen perintä siirtyi pikkuhiljaa uusille alistajille Aslekin kuoltua lappalaiset alkoikin vetäytyä , vieraiden tunkeutuessa ,ylemmäksi pohjoiseen!Mielenkiintoista on se, että pähkinsaaren rauhassa raja vedettiin juuri Oulujoen eteläpuolelle, eli rajaa ei ilmeisesti ulotettu "Aslekin" valtakuntaan, josta nykyiset saamelaiset johtavat nimen Aslak.
- Cabrielles
Vaka Vanha kirjoitti:
Mielenkiintoista on se, että pähkinsaaren rauhassa raja vedettiin juuri Oulujoen eteläpuolelle, eli rajaa ei ilmeisesti ulotettu "Aslekin" valtakuntaan, josta nykyiset saamelaiset johtavat nimen Aslak.
Taisi Aslekin aikana ne hävitykset alkaa sillä Lappalaiset annettiin Pirkkalaisille “omaisuudeksi“, vallan-alaisiksi ja lopulta Aslekin kuoltua melkein orjiksi. Samat vanhat kertomukset lisäävät, että Lappalaiset sitten maksoivat Pirkkalaisille vuotisia veroja (oravi- ja muita nahkoja sekä monta lajia kalaa), ja ett'ei muilla kuin Pirkkalaisilla ollut oikeutta käydä kauppaa Lappalaisten kanssa. . Ensimäisiä vahvistuksia on kuningas Eerikki Maununpoian antama v. 1358, jossa uudistetaan oikeudet pirkkalaisten oikeudet Lappiin ja heidän omaisuuteen, “Ruotsinvallan ja Kristin-uskon enenemiseksi“.
- Tutkiskelija2
Cabrielles kirjoitti:
Taisi Aslekin aikana ne hävitykset alkaa sillä Lappalaiset annettiin Pirkkalaisille “omaisuudeksi“, vallan-alaisiksi ja lopulta Aslekin kuoltua melkein orjiksi. Samat vanhat kertomukset lisäävät, että Lappalaiset sitten maksoivat Pirkkalaisille vuotisia veroja (oravi- ja muita nahkoja sekä monta lajia kalaa), ja ett'ei muilla kuin Pirkkalaisilla ollut oikeutta käydä kauppaa Lappalaisten kanssa. . Ensimäisiä vahvistuksia on kuningas Eerikki Maununpoian antama v. 1358, jossa uudistetaan oikeudet pirkkalaisten oikeudet Lappiin ja heidän omaisuuteen, “Ruotsinvallan ja Kristin-uskon enenemiseksi“.
Venäläiset kutsuvat jo ennen vuotta 1300 Lapin-kansaa milloin Lappalaisiksi milloin Kainulaisiksi josta sopii arvata, että Kainulaiset olivat Lappalaisiin sekaantuneet. Siis tuo teidän kertoma Aslek on mitä luultavammin ollut Kainulaisia johtajia.
Muistamme runojemme Pohjolan, jossa aina ylinnä mainitaan "Louhi Pohjolan/Lapin emäntä", näyttää olleen juuri samanlainen nais-valta. Kuinka tämä asia lieneekään, emme suinkaan tahdo päättää; mutta varsin mahdotonta ei suinkaan ole, että juuri Kainulaisvalta olisi sama kuin runojen Pohjola/Lappi.
Kalevalan runoissa Pohjola ja Lappi toisinaan puhutaan eri paikoiksi, toisinaan yhdeksi. Joukahainen esm. sanotaan olleen "laiha poika Lappalainen", ja kun Väinämöinen turhaan oli tämän sisarta naiskennellut, neuvoo Väinön emo haudasta poikaansa, sanoen: "Mene Pohjan tyttärihin; siell' on tyttäret somemmat, ei Joukon jorottaria, Lapin lapsi lönttä-reitä". Mutta enimmissä Kalevalan paikoissa pidetään Pohjola ja Lappi yhtenä paikkana, jossa kielikin toinen on kuin Kalevalaisilla eli Karjalaisilla.
Niinpä kun Lemminkäinen hankkii mennä "pimeähän Pohjolahan", äiti häntä varoittaa lähtemästä "Pohjan poikien tulille, Lapin lasten tanterille", muistuttaen hänen ei osaavan Pohjolan kieltäkään, ei "lausua Lapiksi". Jos nyt runojen Pohjola ja historian Kainulais-valta oli yhtä, niin tämä vahvistaisi epäilemättömäksi meidän arvelumme, että Kainulaiset Lappalaisiksi muuttuivat. Semmoisina he sitten olisivat muitten Lappalaisten kanssa joutuneet Pirkkalaisten vallan alle! - Vaka Vanha
Cabrielles kirjoitti:
Taisi Aslekin aikana ne hävitykset alkaa sillä Lappalaiset annettiin Pirkkalaisille “omaisuudeksi“, vallan-alaisiksi ja lopulta Aslekin kuoltua melkein orjiksi. Samat vanhat kertomukset lisäävät, että Lappalaiset sitten maksoivat Pirkkalaisille vuotisia veroja (oravi- ja muita nahkoja sekä monta lajia kalaa), ja ett'ei muilla kuin Pirkkalaisilla ollut oikeutta käydä kauppaa Lappalaisten kanssa. . Ensimäisiä vahvistuksia on kuningas Eerikki Maununpoian antama v. 1358, jossa uudistetaan oikeudet pirkkalaisten oikeudet Lappiin ja heidän omaisuuteen, “Ruotsinvallan ja Kristin-uskon enenemiseksi“.
Niin tätä kyseistä dokumenttiahan ei ole olemassa, on vain olemassa kirje 1500 luvun lopulta, jossa viitataan kyseiseen Maununpojan antamaan oikeuteen ja tämän kirjeen tarvitsi Ruotsin kuningas kun se neuvotteli Venäläisten kanssa siitä, kelle alue kuuluu ja näiden neuvotteluiden seurauksena Täyssinän rauhassa 1500 luvun lopulla alue liitettiin Ruotsiin.
Hyvin monet tutkijat Ruotsissa on arvioineet kirjeen väärennökseksi, jota senajan Pirkkalaiset tuki, koska kirjeessähän legitimioidaan Pirkkalaisten oikeudet "jälkikäteen" ns. Lapin maassa.
Tämmöisiä samanlaisia väärennöksiä on historia täynnä, esim. Tanskan ja Ruotsin välinen raja on vedetty tälläisen väärennöksen seuraksena pohjois-norjassa, Norjahan kuuluin alunperin Tanskalle.
Katselin kerran teeveestä yhtä Ruotsalaista dokumenttia, jossa nimenomaan käisteltiin näitä väärennksiä ja nämä molemmat "tosiasiat" oli siinä esimerkkinä, eli mitään Maununpojan myöntämää oikeutta Pirkalaisille ei ole olemassa, eikä raja ole oikeassa paikkaa, mutta mitä pienistä, jatketan kuten ennenkin ....
- edfgrty
Kyllähän se niin on, että suomessakin rautakaudella oli monenlaisia mahtimiehiä, jotka vastasivat jostain tietystä toimesta jollain tietyllä alueella.
- Tutkiskelija2
Torolf kulki sinä talvena jälleen kerran Finnmarkia, ja hänellä oli mukanaan lähes sata miestä; nyt kävi jälleen niin kuin edellisenä talvena, että hän kävi kauppaa lappalaisten kanssa ja kulki laajalti Finnmarkia. Mutta kun hän pyrki kauas itään ja tieto hänen matkastaan levisi, tuli silloin hänen luokseen kainulaisia, jotka sanoivat, että heidät oli lähetetty hänen luokseen ja että sen oli tehnyt Faravid, Kainuunmaan kuningas.
He sanoivat, että karjalaiset hävittivät hänen maassaan ja hän lähetti viestin, että Torolfin pitäisi lähteä sinne ja antaa hänelle apua. Viestin mukana tuli lupaus, että Torolf saisi yhtä suuren osan saaliista kuin kuningas ja jokainen hänen miehensä yhtä paljon kuin kolme kainulaista. Kainulaisilla oli laki, että kuningas saisi seurueensa kanssa kolmasosan saaliista .. Torolf esitti asian seuralaisilleen ja pyysi heitä itse valitsemaan, lähtevätkö vai eivätkö, ja useimmat päättivät uskaltaa, koska kysymyksessä oli niin suuri saalis, ja niin päätettiin seurata lähettejä itään.
Finnmarkissa on tavattoman suuria vesiä ja vesien varsilla suuria metsiä.
Mutta kun Torolf tuli itään Kainuunmaahan ja tapasi kuningas Faravidin, silloin he varustautuivat matkalle, ja heillä kolme sataa miestä, norjalaisten kanssa neljä. Ja he kulkivat ylemmän Finnmarkin kautta ja tulivat sinne, missä ne karjalaiset olivat tuntureilla, jotka aikaisemmin olivat hävittäneet kainulaisten maata. Mutta kun nämä huomasivat vihollisen tulevan, he kokoontuivat yhteen ja kävivät vastaan odottaen saavansa voiton. Mutta kun taistelu alkoi, norjalaiset hyökkäsivät kovasti, sillä heillä oli vahvemmat kilvet kuin kainulaisilla; silloin kohtasi mieskato karjalaisten joukkoa, ja monet kaatuivat ja osa pakeni. Silloin saivat kuningas Faravid ja Torolf suunnattomasti saalista; he palasivat Kainuunmaahan. Mutta sitten kulkivat Torolf ja hänen seurueensa Finnmarkiin, ja kuningas Faravidista he erosivat ystävyydessä.
Vain vähän myöhemmin Torolf Kveldulfinpoika miehineen kierteli uudelleen Lapinmaata ja tapasi taas kuningas Faravidin. He tekivät nyt yhdessä sotaretken, ja saagan kuvaus tapahtumasta on seuraava:
Samana talvena lähti Torolf ylös tuntureille mukanaan sata miestä, kulki suoraan itään Kainuunmaahan ja tapasi kuningas Faravidin. He pitivät keskenään neuvoa ja päättivät matkata tunturin yli niin kuin edellisenä talvena. Ja heillä oli mukanaan neljä sataa miestä ja he tulivat alas Karjalaan, missä he menivät seuduille, joissa väen paljouden takia oli jotain otettavaa. Siellä he hävittivät ja saivat saalista; sitten talven tullessa he kulkivat takaisin .
Vanhemmassa tutkimuksessa Torolfin ja Faravidin yhteinen sotaretki karjalaisia vastaan sijoitettiin arvelematta siihen vaiheeseen 800-luvulla, josta saaga muodollisesti kertoo. Tarkkaan ottaen Torolfin ja Faravidin taistelu karjalaisten kanssa olisi tapahtunut vuonna 877. Nykyisin tilanne nähdään varsin paljon toisenlaisesta näkökulmasta. Saaga lienee kirjoitettu vuosien 1230-1240 välisenä aikana. Kertomuksessa pannaan kainulaiset ja norjalaiset taistelemaan tuntureilla yhdessä karjalaisia vastaan.
Kiehtova henkilö on tietenkin saagan kainulaiskuningas Faravid joka mitä luultavammin oli tulevan kuninkaan Aslekin isä. Kun joidenkin saagojen kuninkaat olivat puhtaasti tarullisia henkilöitä, niin Faravidista sen sijaan syntyy vaikutelma, että hän olisi kerran elänyt historiallinen henkilö. Koskaan emme tietenkään saa lopullista varmistusta tähän arveluun.
Faravid ei ole skandinaavinen nimi. Tämän vuoksi onkin arveltu, että se olisi suora käännös suomenkielisestä nimestä, joka olisi ollut Kaukomieli, Kaukamoinen tai jotain muuta samantapaista. Faravid on saattanut olla kuningas-päällikkö, tai hän on voinut olla jotakin tiettyä tehtävää varten valittu päällikkö, jota sitten skandinaavit omasta näkökulmastaan katsoen kutsuivat kuninkaan nimellä. Ei suomalaisessa yhteiskunnassakaan kuningas ollut tuntematon arvohenkilö. Faravidin osalta on vielä pantava merkille ainakin jonkinlainen jatkuvuus hänen kuninkaan asemassaan, sillä Torolf teki vuoden kuluttua ensimmäisestä retkestään toisen edelleen Faravidin kanssa. Myös maininta kainulaisten laista, jonka mukaan kuninkaalle ja hänen seurueelleen tuli tietty osuus saaliista, näyttäisi viittaavan instituution jatkuvuuteen.- ..suomessa...
...säilynyt mahdollisesti alkuperäisemmässä muodossa, kuin germaanisissa kielissä, sillä näiden kunkku-sanueen kantamuotoa on arveltu (suomea huomioimatta) enemmän suomalaisen sanan kaltaiseksi?
Kuningas on suomessa lainasana, ja taitaa olla sitä germaanikielissäkin. Itse ehdotan sanan antajaksi Skandinaviassa ja itäisessä Euroopassa vaikuttanutta 'suppilopikarikulttuuria', ellei sana ole peräti nauhakeraamisen kulttuurin jäljiltä? Silloin sille pitäisi löytyä vastineita etruskista.
Po. kulttuurit olivat maanviljelyn levittäjiä, ja uuden elinkeinon mukana kyläyhteisöt kiinteytyivät ja tuli tarve pysyviin yhteiskunnallisiin toimihenkilöihin. Niille tarvittiin nimityskin.
Hyvin pitkään "valtio" oli yksi (1) mies/nainen, joka valittiin (huutoäänestyksessä) kylän tai seudun yhteisessä kokouksessa, joka oli aina jonkin uskonnollisen toimen yhteydessä. Valittu kuningaz sai sitten itse hommata itselleen apulaiset ja alipäälliköt jos jotain piti organisoida. Virkakoneistoa ei ollut.
Suomessä on sana 'pitäjä'. Kylät ja talot kuuluivat aina johonkin pitäjään (=nyk. kunta) Pitäjhän muodostivat ne talot/kylät, jotka osallistuivat yhteisen uskonnollisen tilaisuuden järjestämiseen määräpäivinä. "Ukon-vakka", Virossa "Tõnnin vakka", oli eräs tälläinen. Vakka-sana viittaa siihen, että kaikki toivat pitoihin syötävää & juotavaa. Nyyttikestit.
Itäslaaveilla pitäjä oli 'pogosta', mikä sana adoptoitiin Karjalaankin. 'Bog' = jumala. Siis uskonnollisen juhlan ympärille organisoiduttiin sielläkin. Tämän tradition mukaisesti eduskunta osallistuu aina yhteisiin kirkonmenoihin istuntokauden alkaessa tai päättyessä.
Ennen kuningaita pitäjää johti shamaani t. tietäjä. Kuningaz oli aluksi kriisiaikoina valittu sotapäällikkö, kuten tasavallan Roomassa 'diktaattori' (=sanelija, käskijä), Saksassa 'diktieren' tarkoittaa yhä 'sanella'.
Roomasta muistetaan Cincinnatus, jonka senaattorit hakivat pientilansa pelolta valtion johtajaksi. Kun vihollinen oli poistunut Rooman alueelta, Cincinnatus palasi jatkamaan peltonsa kyntämistä. Tämä oli vanha tapa hallinnoida vapaiden ihmisten yhteskuntia. Sittemmin vallankäyttö korruptoitui.
Ehkäpä me suomalaiset luovutimme vallan 'kuningaz'-henkilöille aina kun vainolainen uhkasi? Kun kuningaz oli aina joku mahtihenkilö, jolla oli osaamista ja organisointikykyä, sota-aikojen muuttuessa pysyväksi olotilaksi kansainvaellusten tms. seurauksena, kuningaiden valta vakiintui?
Virosta on kirjoitettu muistiin pakanallisten eestiläispäälliköiden nimiä: Lembitu, Valittu. Tämä viittaa arvonimeen, joka korostaa sitä että johtohenkilö on valittu ja hänen valtansa perustuu suosioon.
Suomesta tunnettu Kainuun kuningaz Faravid t. Kaukomieli t. Kaukamoinen saattoi olla kauppias kuten Liivinmaan 'Kauppo'? Kaukamoisuus viittaa ulkomaankauppaan ja pitkiin meriretkiin. Henkilö joka pystyy sellaisia organisoimaan, omaa suuren varallisuuden ja on näyttänyt jo organisointikykynsä.
Kun kainuulaiset sukulaistensa karjalaisten hyökätessä huutoäänestivät itselleen sotajohtajan, Kaukomieli-Faravid oli luonnollinen valinta.
Myös Ruotsissa vanhan lain mukaan kuningaz valittiin huutoäänestyksellä 'Moran kivillä'. Hän ei siis perinyt virkaansa kuten nykyinen nössö. - Itämaan Tietäjä
..suomessa... kirjoitti:
...säilynyt mahdollisesti alkuperäisemmässä muodossa, kuin germaanisissa kielissä, sillä näiden kunkku-sanueen kantamuotoa on arveltu (suomea huomioimatta) enemmän suomalaisen sanan kaltaiseksi?
Kuningas on suomessa lainasana, ja taitaa olla sitä germaanikielissäkin. Itse ehdotan sanan antajaksi Skandinaviassa ja itäisessä Euroopassa vaikuttanutta 'suppilopikarikulttuuria', ellei sana ole peräti nauhakeraamisen kulttuurin jäljiltä? Silloin sille pitäisi löytyä vastineita etruskista.
Po. kulttuurit olivat maanviljelyn levittäjiä, ja uuden elinkeinon mukana kyläyhteisöt kiinteytyivät ja tuli tarve pysyviin yhteiskunnallisiin toimihenkilöihin. Niille tarvittiin nimityskin.
Hyvin pitkään "valtio" oli yksi (1) mies/nainen, joka valittiin (huutoäänestyksessä) kylän tai seudun yhteisessä kokouksessa, joka oli aina jonkin uskonnollisen toimen yhteydessä. Valittu kuningaz sai sitten itse hommata itselleen apulaiset ja alipäälliköt jos jotain piti organisoida. Virkakoneistoa ei ollut.
Suomessä on sana 'pitäjä'. Kylät ja talot kuuluivat aina johonkin pitäjään (=nyk. kunta) Pitäjhän muodostivat ne talot/kylät, jotka osallistuivat yhteisen uskonnollisen tilaisuuden järjestämiseen määräpäivinä. "Ukon-vakka", Virossa "Tõnnin vakka", oli eräs tälläinen. Vakka-sana viittaa siihen, että kaikki toivat pitoihin syötävää & juotavaa. Nyyttikestit.
Itäslaaveilla pitäjä oli 'pogosta', mikä sana adoptoitiin Karjalaankin. 'Bog' = jumala. Siis uskonnollisen juhlan ympärille organisoiduttiin sielläkin. Tämän tradition mukaisesti eduskunta osallistuu aina yhteisiin kirkonmenoihin istuntokauden alkaessa tai päättyessä.
Ennen kuningaita pitäjää johti shamaani t. tietäjä. Kuningaz oli aluksi kriisiaikoina valittu sotapäällikkö, kuten tasavallan Roomassa 'diktaattori' (=sanelija, käskijä), Saksassa 'diktieren' tarkoittaa yhä 'sanella'.
Roomasta muistetaan Cincinnatus, jonka senaattorit hakivat pientilansa pelolta valtion johtajaksi. Kun vihollinen oli poistunut Rooman alueelta, Cincinnatus palasi jatkamaan peltonsa kyntämistä. Tämä oli vanha tapa hallinnoida vapaiden ihmisten yhteskuntia. Sittemmin vallankäyttö korruptoitui.
Ehkäpä me suomalaiset luovutimme vallan 'kuningaz'-henkilöille aina kun vainolainen uhkasi? Kun kuningaz oli aina joku mahtihenkilö, jolla oli osaamista ja organisointikykyä, sota-aikojen muuttuessa pysyväksi olotilaksi kansainvaellusten tms. seurauksena, kuningaiden valta vakiintui?
Virosta on kirjoitettu muistiin pakanallisten eestiläispäälliköiden nimiä: Lembitu, Valittu. Tämä viittaa arvonimeen, joka korostaa sitä että johtohenkilö on valittu ja hänen valtansa perustuu suosioon.
Suomesta tunnettu Kainuun kuningaz Faravid t. Kaukomieli t. Kaukamoinen saattoi olla kauppias kuten Liivinmaan 'Kauppo'? Kaukamoisuus viittaa ulkomaankauppaan ja pitkiin meriretkiin. Henkilö joka pystyy sellaisia organisoimaan, omaa suuren varallisuuden ja on näyttänyt jo organisointikykynsä.
Kun kainuulaiset sukulaistensa karjalaisten hyökätessä huutoäänestivät itselleen sotajohtajan, Kaukomieli-Faravid oli luonnollinen valinta.
Myös Ruotsissa vanhan lain mukaan kuningaz valittiin huutoäänestyksellä 'Moran kivillä'. Hän ei siis perinyt virkaansa kuten nykyinen nössö.1600-luvulle. Kuka siellä olisi kuninkaita valinnut? Pitäisikö haaveiluissakin säilyttää joku järki?
- ...alueelta...
Itämaan Tietäjä kirjoitti:
1600-luvulle. Kuka siellä olisi kuninkaita valinnut? Pitäisikö haaveiluissakin säilyttää joku järki?
...ovat eräät vanhimmista viljelystä todistavista sedimentti-siitepöly -löydöistä.
Historiallisesti Kainuu, Kvenland, Kajanoland, tarkoitti Perämeren pohjukan kumpiakin rantoja: Kalix- l. Kainuun-joen, Tornionjoen, Kemijoen, jne. jokivarsien kylä-asutusta.
Jokivarsikylissä oli jo kivikaudella jopa 30 hirsitaloa per kylä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mies vinkkinä sulle
Jos pyytäisit kahville tai ihan mihin vaan, niin lähtisin varmasti välittämättä muista857545- 1005463
- 2664708
- 484632
- 653342
- 502748
- 552405
Olet oikeasti ollut
Niin tärkeä mulle ja kaikki meidän väliltä on pilattu ei yksistään sinun toiminnalla vaan minun myös.222398Kuuluu raksutus tänne asti kun mietit
Pelkäätkö että särjen sydämesi vai mikä on? En mä niin tekisi mies koskaan 😘292362- 412234