Risto Rönnberg, rehtori, kaupungin varavaltuutettu, vihreä, on päässyt jotenkin RKP:ltä huomaamatta sen eduskunnan työryhmän jäseneksi, jonka tehtävänä on pohtia peruskoulun tuntijakoa, koko talven kestävän prosessin aikana. Työryhmä pohtii jokaista ainetta ja sen jäsenet ottavat kantaa esiin tulleisiin asioihin. Kieliasioita käsitellään ensi vuoden alussa. Työryhmä aloitti elokuussa.
Mikaela Nylander, rkp, on myös työryhmässä ja aikoo siellä, Ahtisaaren kolumniinkin vedoten, ehdottaa, että pakkoruotsi aikaistetaan suomenkielislle.
Rönnberg oli jo elokuussa sanonut, että ruotsin kieli on tehtävä vapaavalintaiseksi. Nylander kirjoittaa tästä kauhuissaan HBL:ssa 7.11.: "..Kun Risto Rönnberg esitti työryhmässä elokuussa, että koulukohtainen joustavuus pitäisi sallia ruotsin kielen opetuksen suhteen, torjuin sen hänen henkilökohtaisena käsityksenään. Mutta kun Rönnberg 2 kk myöhemmin tuo saman ajatuksen esiin HBL:ssä, suomenruotsalaisten valtakunnanlehdessä ja menee vielä pitemmälle, ehdottamalla, että kielten opetus olisi tehtävä vapaaehtoiseksi, ja kun Rönnberg ilmoitti, että tulee käyttämään veto-oikeuttaan työryhmässä, kun työryhmä käsittelee ruotsin opetusta, käsitin, että hän esitti vihreiden ajatuksia."
Sitten Nylander kiittää vihreitä, koska nämä vastasivatviime viikolla Nylanderille, että Rönnbergin ajatukset eivät ole yhteneväisiä vihreiden kanssa. Sinnemäki vakuutti tänään, että vihreät pysyvät kaksikielisyyden ja pakkorutsin takana.
Nylander myös muistelee kauhulla Tarja Cronbergin taannoista lausumaa, jossa hän esitti venäjän opetuksen lisäämistä idän kouluissa ruotsin kustannuksella.
Risto Rönnberg tarvitsee nyt kaikkien pakkoruotsin vastustajien tuen. On suurenmoista,että työryhmään on päässyt edes yksi opetusalan asiantuntija,joka ymmärtää kielipolitiikan toisin kuin RKP ja sen hännnystelijät.
Ristö Rönnberg: Olen 48 vuotias peruskoulun rehtori ja kaupunginvaltuutettu vuodesta 1993. Ammatillisesti olen aina ollut jossain kehittämisprojektissa mukana - nyt viimeksi mm. enemmän tekniikan puolella vapaan lähdekoodin työkalujen parissa. Aiemmin olen ollut mm. esiopetuksen opetussuunnitelmaa tekemässä opetushallituksen työryhmässä sekä tehnyt koulutuspolitiikkaa Kuntaliiton sivistysasiain neuvottelukunnassa.
Kunnallisessa päätöksenteossa olen 16 vuoden ajan ollut vastuussa niin puheenjohtajana lautakunnissa ja johtokunnissa kuin myös jäsenenä osakeyhtiöiden hallituksissa ja kaupunginhallituksessa.
Vuonna 1993 aloitin valtuutettuna ja kulttuurilautakunnan puheenjohtajana. Kulttuurin saralla minulla oli kokemusta niin mielipidelehti Alkumatkan toimittamisesta kuin AdAstra teatterin perustamisesta. Musiikin tekemistä (mm. Studiokuoro) olen aina harrastanut. Kuvataiteista ja arkkitehtuurista kiinnostuin opiskeluaikanani.
90-luvun puolivälissä maalaiskunnan silloisten valtuutettujen kaatama, maaherra Kalevi Kivistön työryhmineen huolellisesti valmistelema kuntaliitos ei suurista odotuksista huolimatta toteutunut. Nyt kuntien yhdistyminen tehdään turhan myöhään - moni kouluverkkoasia ja terveydenhoitoinvestointi olisi toisennäköinen jos kuntaliitos olisi tehty jo 20 vuotta sitten.
Kaupunginhallituksessa seitsämänä vuotena perehdyin toden teolla kaupungin taloudenpitoon, kun kaupungin valanotto kasvoi ja palveluita oli pantava järjestykseen: mistä leikataan ja mitä voidaan ylläpitää. Yksittäisistä asioita Kuokkalan kirjaston lykkääntyminen vuosi toisensa jälkeen oli vaikea pala nieltäväksi, vaikka se jopa kahteen kertaan oli jo budjetissa toteuttamisvaiheessa.
Kahta kaupunginjohtajaa olen ollut valitsemassa - kaikkien kolmen kanssa yhteistyö on sujunut hyvin - ja yhtä Jyväskylän Energia Oy:n hallitusta ja toimitusjohtajaa erottamassa. Jyväskylän energiassa olen myös ollut hallituksen jäsenenä pohtimassa mm. uuden energiatuotannon tarvetta ja vaihtoehtoja. Sen tuloksena JE esitti sitten omistajalleen eli kaupunginhallitukselle ja valtuustolle Keljonlahden voimalan rakentamista.
Viime vuonna minut valittiin kaupungin Talous- ja hankintapalvelukeskuksen johtokunnan puheenjohtajaksi ja kuluvana vuonna Uuden Jyväskylän talousarviota valmistelevan toimikunnan varapuheenjohtajaksi. Uuden Jyväskylän tarpeet niin käyttötalouden puolella kuin myös investoinneissa (mm. koulurakennukset ja uudet päiväkodit) ovat niin mittavia, että monet tulevat toiveissaan pettymään. Kyllä kaupunki voi uutta lainaa ottaa mutta nykyistä palvelutasoa ei voi maksattaa lapsillamme. Jonkun se velkakin on nimittäin maksettava.
Perhe: vaimo sekä 12 ja 15 vuotiaat lapset.
Mikaela Nylander, rkp, on myös työryhmässä ja aikoo siellä, Ahtisaaren kolumniinkin vedoten, ehdottaa, että pakkoruotsi aikaistetaan suomenkielislle.
Rönnberg oli jo elokuussa sanonut, että ruotsin kieli on tehtävä vapaavalintaiseksi. Nylander kirjoittaa tästä kauhuissaan HBL:ssa 7.11.: "..Kun Risto Rönnberg esitti työryhmässä elokuussa, että koulukohtainen joustavuus pitäisi sallia ruotsin kielen opetuksen suhteen, torjuin sen hänen henkilökohtaisena käsityksenään. Mutta kun Rönnberg 2 kk myöhemmin tuo saman ajatuksen esiin HBL:ssä, suomenruotsalaisten valtakunnanlehdessä ja menee vielä pitemmälle, ehdottamalla, että kielten opetus olisi tehtävä vapaaehtoiseksi, ja kun Rönnberg ilmoitti, että tulee käyttämään veto-oikeuttaan työryhmässä, kun työryhmä käsittelee ruotsin opetusta, käsitin, että hän esitti vihreiden ajatuksia."
Sitten Nylander kiittää vihreitä, koska nämä vastasivatviime viikolla Nylanderille, että Rönnbergin ajatukset eivät ole yhteneväisiä vihreiden kanssa. Sinnemäki vakuutti tänään, että vihreät pysyvät kaksikielisyyden ja pakkorutsin takana.
Nylander myös muistelee kauhulla Tarja Cronbergin taannoista lausumaa, jossa hän esitti venäjän opetuksen lisäämistä idän kouluissa ruotsin kustannuksella.
Risto Rönnberg tarvitsee nyt kaikkien pakkoruotsin vastustajien tuen. On suurenmoista,että työryhmään on päässyt edes yksi opetusalan asiantuntija,joka ymmärtää kielipolitiikan toisin kuin RKP ja sen hännnystelijät.
Ristö Rönnberg: Olen 48 vuotias peruskoulun rehtori ja kaupunginvaltuutettu vuodesta 1993. Ammatillisesti olen aina ollut jossain kehittämisprojektissa mukana - nyt viimeksi mm. enemmän tekniikan puolella vapaan lähdekoodin työkalujen parissa. Aiemmin olen ollut mm. esiopetuksen opetussuunnitelmaa tekemässä opetushallituksen työryhmässä sekä tehnyt koulutuspolitiikkaa Kuntaliiton sivistysasiain neuvottelukunnassa.
Kunnallisessa päätöksenteossa olen 16 vuoden ajan ollut vastuussa niin puheenjohtajana lautakunnissa ja johtokunnissa kuin myös jäsenenä osakeyhtiöiden hallituksissa ja kaupunginhallituksessa.
Vuonna 1993 aloitin valtuutettuna ja kulttuurilautakunnan puheenjohtajana. Kulttuurin saralla minulla oli kokemusta niin mielipidelehti Alkumatkan toimittamisesta kuin AdAstra teatterin perustamisesta. Musiikin tekemistä (mm. Studiokuoro) olen aina harrastanut. Kuvataiteista ja arkkitehtuurista kiinnostuin opiskeluaikanani.
90-luvun puolivälissä maalaiskunnan silloisten valtuutettujen kaatama, maaherra Kalevi Kivistön työryhmineen huolellisesti valmistelema kuntaliitos ei suurista odotuksista huolimatta toteutunut. Nyt kuntien yhdistyminen tehdään turhan myöhään - moni kouluverkkoasia ja terveydenhoitoinvestointi olisi toisennäköinen jos kuntaliitos olisi tehty jo 20 vuotta sitten.
Kaupunginhallituksessa seitsämänä vuotena perehdyin toden teolla kaupungin taloudenpitoon, kun kaupungin valanotto kasvoi ja palveluita oli pantava järjestykseen: mistä leikataan ja mitä voidaan ylläpitää. Yksittäisistä asioita Kuokkalan kirjaston lykkääntyminen vuosi toisensa jälkeen oli vaikea pala nieltäväksi, vaikka se jopa kahteen kertaan oli jo budjetissa toteuttamisvaiheessa.
Kahta kaupunginjohtajaa olen ollut valitsemassa - kaikkien kolmen kanssa yhteistyö on sujunut hyvin - ja yhtä Jyväskylän Energia Oy:n hallitusta ja toimitusjohtajaa erottamassa. Jyväskylän energiassa olen myös ollut hallituksen jäsenenä pohtimassa mm. uuden energiatuotannon tarvetta ja vaihtoehtoja. Sen tuloksena JE esitti sitten omistajalleen eli kaupunginhallitukselle ja valtuustolle Keljonlahden voimalan rakentamista.
Viime vuonna minut valittiin kaupungin Talous- ja hankintapalvelukeskuksen johtokunnan puheenjohtajaksi ja kuluvana vuonna Uuden Jyväskylän talousarviota valmistelevan toimikunnan varapuheenjohtajaksi. Uuden Jyväskylän tarpeet niin käyttötalouden puolella kuin myös investoinneissa (mm. koulurakennukset ja uudet päiväkodit) ovat niin mittavia, että monet tulevat toiveissaan pettymään. Kyllä kaupunki voi uutta lainaa ottaa mutta nykyistä palvelutasoa ei voi maksattaa lapsillamme. Jonkun se velkakin on nimittäin maksettava.
Perhe: vaimo sekä 12 ja 15 vuotiaat lapset.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ettei vaan svekoja ruotsalainen sukunimi hämännyt ja päästivät erehdyksessä Riston työryhmän jäseneksi?
Nylanderin mielestä kaikki pakkoruotsitusta vastustavat kommentit ovat "yksityisajattelua".
Voi svekojen röyhkeyttä!
Niin,olisikohan tuossa päässyt seulan läpi "Paha". Rönnberg on Jyväskylästä ja vaikuttaa täyspäiseltä. Mikähän lienee se veto-oikeus, jolla hän aikoo ruotsin aikaistamisen estää? Kullan arvoinen tuo Rönnberg, jos sen aikoo tehdä. Kaikki tuki hänelle.
Nylander on harvinaisen röyhkeä nainen, ja samalla vaikuttaa typerältä, suulas ja kailottaa samaan tapaan kuin joku Filatov tai Viitanen, painaa päälle.Yirttää kovasti päästäeteenpäin RKP:ssä. Keskittyy tällä hetkellä kaikin voimin työryhmässä saamaan pakkoruotsin aikaistetuksi. Jos siinä Nylander onnistuisi, olisi hänelle katettuna sankarin paikka RKP:ssa. Rönnberg on kanto kaskessa, eikä RKPtule säästämään voimiaan hänen suhteensa.
Koko työryhmästä ei muuten olisi saanut mitään tietoa, jos ei rkp-lehdistä olisi tullut tämä kiista. Suomenkieliset lehdet pitävät asian salassa, Hesarihan on Svenska.nu-lehti.Tarkoitus oli, että sitten vaan uutisoidaan, että "eduskunta on päättänyt, että pakkorutosi aikaistetaan".Prosessia ei uutisoida.
Samoin valmisteltiin salassa koko viime kielilaki. Vasta eduskunnan päätös kerrottiin kansalle. Hesari pettää oman kansansa ja lukijansa.