http://www.kaapeli.fi/~ktp/tks1.html#Pääkirjoituksia
KTP Työkansan Sanomat
Pääkirjoitus 12/2009
Suomalaisten enemmistön arjessa sadoilletuhansille nykyisyys on työttömyyttä ja niukkuutta toimeentulossa. Samassa kohtalonyhteydessä kapitalismiin elää Euroopan Unionin alueella 22 miljoonaa työtöntä. Työvoimatavaran haltijoita (työttömiä työntekijöitä) kapitalisteille riittää porttien ulkopuolella. On aivan selvää, että pääomien ja työvoiman rajoittamattoman vapaan liikkuvuuden EU-alueella Suomessa toimiva teollisuus ja kauppa painostavat kilpailukyvyn nimissä työntekijöitä alentamaan palkkatasoa ja yhteiskuntaa antamaan verohelpotuksia teollisuudelle ja kaupalle. Palkkataso onkin reaalisesti laskenut ja suhteellisesti palkkojen kansantulo-osuus pienentynyt. Lisäksi palkkojen aleneminen on ollut suurempi niillä aloilla, joilla työskentelee enemmän ulkomaista työvoimaa, kuten rakennusalalla.
Kilpailu palkoilla on laajavaikutteinen ongelma EU-alueella, mutta se pahenee maailman mitassa vapaakaupan leviämisen myötä. Esimerkiksi Kiinan liittyminen WTO:n jäseneksi lisäsi huomattavasti Kiinassa valmistettujen, usein länsimaisessa omistuksessa olevien yritysten valmistamien tuotteiden pääsyä kapitalismin läntisille markkinoille. Kiinassa valmistettujen tuotteiden hintaan vaikuttavat alhaisemmat palkkakustannukset, jolloin siellä valmistetut tuotteet kilpailevat kaikkialla maailmassa niiden tuotteiden kanssa joihin sisältyy korkeammat palkkakustannukset ja jotka yleensä on valmistettu maissa, joissa palkkataso on korkeampi. Tätä palkkakilpailua on voimistanut teollisuustuotannon muutto EU-alueeltakin joko halvan työvoiman tai halvan energian tai halpojen raaka-aineiden maihin, kuten Kiinaan. Usein nämä kolme tuotantokustannuksiin vaikuttavaa lisäetua ovat saatavissa samasta maasta.
On aivan selvää, että tämä kapitalismin maailman laajuinen toiminta tuottaa tuotteet halvan kustannustason maissa ja kuljettaa tuotteet kulutettavaksi maailman ostovoimaisempiin maihin synnyttää yhä lyhyemmillä sykleillä toistuvat kapitalismin kriisit. Valtavan suuret valtioiden budjeteista maksetut elvytyspaketit kapitalismin nykyisen kriisin ohittamiseksi EU-maissa ja USA:ssa eivät luo mitään pysyvää muutosta niiden talouden tasapainottamiseksi. Rahojen suuntaaminen kapitalismin pönkittämiseen on johtamassa yhä paheneviin ongelmiin kapitalistisissa maissa. Tähän on keskeisesti vaikuttamassa julkisen talouden osuuden pienentäminen kansantalouden kakusta ja saattamalla kansallisten valtioiden taloudet vapaan kilpailun temmellyskentiksi, kuten EU:ssa on käynyt. Tämän seurauksena suurtyöttömyydestä on tullut pysyvä, julkisten palvelujen leikkausten seurauksena niiden saatavuus heikkenee jatkuvasti ja peruspalvelujen saatavuus karkaa köyhimpien väestöryhmien ulottumattomiin.
Kapitalismilla on kahdet kasvot. Kansan enemmistölle ja ihmiskunnan tulevaisuudelle ne näyttäytyvät rujoina, ihmisvihamielisinä, ympäristöämme ja luontoa säälimättömästi tuhoavana, sotia sytyttävänä yhteiskuntajärjestelmänä. Työläisten työstä rikastuville pääomapiireille kapitalistinen yhteiskuntajärjestelmä näyttäytyy mahdollisuutena jatkaa riistoa jatkuvan taloudellisen kasvun ideologialla, jossa voittojen maksimointi on ainoa taloudellista toimintaa ohjaava päämäärä. Kapitalismi on kuitenkin tulossa tiensä päähän, koska jatkuvalle taloudelliselle kasvulle on rajansa. Valittavaa ei ole, jäljelle on jäänyt ainoastaan suunta sosialismiin. Sillä on edessään suuret haasteet korjata kapitalismin aiheuttama ilmasto-ongelma, ympäristön saastuminen, tuottaa elintarvikkeita jaettavaksi maailman nälkäongelman poistamiseksi ja järjestää sairaan- ja terveydenhuolto kaikille sitä tarvitseville ihmisille. Ihmisten toimeentulon järjestämisestä ja elämän edellytyksistä on kysymys.
KTP Työkansan Sanomat
Pääkirjoitus 12/2009
Suomalaisten enemmistön arjessa sadoilletuhansille nykyisyys on työttömyyttä ja niukkuutta toimeentulossa. Samassa kohtalonyhteydessä kapitalismiin elää Euroopan Unionin alueella 22 miljoonaa työtöntä. Työvoimatavaran haltijoita (työttömiä työntekijöitä) kapitalisteille riittää porttien ulkopuolella. On aivan selvää, että pääomien ja työvoiman rajoittamattoman vapaan liikkuvuuden EU-alueella Suomessa toimiva teollisuus ja kauppa painostavat kilpailukyvyn nimissä työntekijöitä alentamaan palkkatasoa ja yhteiskuntaa antamaan verohelpotuksia teollisuudelle ja kaupalle. Palkkataso onkin reaalisesti laskenut ja suhteellisesti palkkojen kansantulo-osuus pienentynyt. Lisäksi palkkojen aleneminen on ollut suurempi niillä aloilla, joilla työskentelee enemmän ulkomaista työvoimaa, kuten rakennusalalla.
Kilpailu palkoilla on laajavaikutteinen ongelma EU-alueella, mutta se pahenee maailman mitassa vapaakaupan leviämisen myötä. Esimerkiksi Kiinan liittyminen WTO:n jäseneksi lisäsi huomattavasti Kiinassa valmistettujen, usein länsimaisessa omistuksessa olevien yritysten valmistamien tuotteiden pääsyä kapitalismin läntisille markkinoille. Kiinassa valmistettujen tuotteiden hintaan vaikuttavat alhaisemmat palkkakustannukset, jolloin siellä valmistetut tuotteet kilpailevat kaikkialla maailmassa niiden tuotteiden kanssa joihin sisältyy korkeammat palkkakustannukset ja jotka yleensä on valmistettu maissa, joissa palkkataso on korkeampi. Tätä palkkakilpailua on voimistanut teollisuustuotannon muutto EU-alueeltakin joko halvan työvoiman tai halvan energian tai halpojen raaka-aineiden maihin, kuten Kiinaan. Usein nämä kolme tuotantokustannuksiin vaikuttavaa lisäetua ovat saatavissa samasta maasta.
On aivan selvää, että tämä kapitalismin maailman laajuinen toiminta tuottaa tuotteet halvan kustannustason maissa ja kuljettaa tuotteet kulutettavaksi maailman ostovoimaisempiin maihin synnyttää yhä lyhyemmillä sykleillä toistuvat kapitalismin kriisit. Valtavan suuret valtioiden budjeteista maksetut elvytyspaketit kapitalismin nykyisen kriisin ohittamiseksi EU-maissa ja USA:ssa eivät luo mitään pysyvää muutosta niiden talouden tasapainottamiseksi. Rahojen suuntaaminen kapitalismin pönkittämiseen on johtamassa yhä paheneviin ongelmiin kapitalistisissa maissa. Tähän on keskeisesti vaikuttamassa julkisen talouden osuuden pienentäminen kansantalouden kakusta ja saattamalla kansallisten valtioiden taloudet vapaan kilpailun temmellyskentiksi, kuten EU:ssa on käynyt. Tämän seurauksena suurtyöttömyydestä on tullut pysyvä, julkisten palvelujen leikkausten seurauksena niiden saatavuus heikkenee jatkuvasti ja peruspalvelujen saatavuus karkaa köyhimpien väestöryhmien ulottumattomiin.
Kapitalismilla on kahdet kasvot. Kansan enemmistölle ja ihmiskunnan tulevaisuudelle ne näyttäytyvät rujoina, ihmisvihamielisinä, ympäristöämme ja luontoa säälimättömästi tuhoavana, sotia sytyttävänä yhteiskuntajärjestelmänä. Työläisten työstä rikastuville pääomapiireille kapitalistinen yhteiskuntajärjestelmä näyttäytyy mahdollisuutena jatkaa riistoa jatkuvan taloudellisen kasvun ideologialla, jossa voittojen maksimointi on ainoa taloudellista toimintaa ohjaava päämäärä. Kapitalismi on kuitenkin tulossa tiensä päähän, koska jatkuvalle taloudelliselle kasvulle on rajansa. Valittavaa ei ole, jäljelle on jäänyt ainoastaan suunta sosialismiin. Sillä on edessään suuret haasteet korjata kapitalismin aiheuttama ilmasto-ongelma, ympäristön saastuminen, tuottaa elintarvikkeita jaettavaksi maailman nälkäongelman poistamiseksi ja järjestää sairaan- ja terveydenhuolto kaikille sitä tarvitseville ihmisille. Ihmisten toimeentulon järjestämisestä ja elämän edellytyksistä on kysymys.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Työkansan sanomien nimikin edellyttää tietynlaista punaväriä ajatteluun eikä siten liene ihme, että kirjoitus ei oikein ole tältä planeetalta.
Komuilla on kumma tapa puhua kansan enemmistöstä jos he puhuvat tavallaan siitä porukasta joka heitä kannattaa. Suomessa ei ole edes tainnut koskaan olla moista tilannetta vaan aina on tuon aatesuunnan kannatus ollut kansan vähemmistön puuhastelua.
Vielä on heilläkin tajuamatta työttömyyden luonne, se ei ole riippuvainen mistään tai kenenkään pahasta tahdosta vaan markkinoiden käyttäytymisestä, jos ei ole kauppaa ei ole töitäkään. Emme voi elää kaikki laulamalla toisillemme tai pesemällä toistemme selkiä, siinä loppuvat rahat jokaiselta vaan meillä on oltava tuotantoa jota tehdään kannattavan talouden tavoilla eikä hyväntekeväisyyttään. En silti väheksy hyväntekeväisyyttä mutta se on muiden kuin firmojen päätehtävä, esim. pelastusarmeijan tai jonkun kummijärjestöistä.
Maailman globalisoituessa EU on meille elintärkeä, elintärkeää on myös oman ammattitaidon koko ikäinen kehittäminen. meillä ei riitä enää perustaidot koska niitä miehiä ja naisia on saatavissa pilvin pimein vaan meidän on kouluttauduttava muiden yläpuolelle. Jos haluat hyvää elintasoa niin enää ei riitä peruskoulu ja ammattikoulu (olisikohan instituutti nykyään) tyydyttävästi suoritettuna mutta ne ovat ponnistuslauta eteenpäin. Työläinen on valmis vasta kun jää vanhuuseläkkeelle jos silloinkaan.
Miksi emme saisi antaa mahdollisuutta myös kehittyville maille, mitä pahaa siinä on jos jaamme hyvinvointiamme myös sinne. Maailmahan on meidän yhteinen yrityksemme, ihmiskunnan yhteinen yritys. Kansalliset hallinnolliset rajat ovat nykyään varsin helposti ylitettäviä monessa mielessä. Kävin autolla Italiassa keväällä eikä kukaan kysynyt kuka olen ja mistä tulen ja mihin menen koko matkalla vaikka ajoin Suomen lisäksi viiden maan alueella. Nyt kun yhtiössä on tehty kattoremonttia niin kuudesta miehestä jotka ovat työtä tehneet neljä on ollut virolaisia, heistä osa on ollut täällä alkaen 1991 ja he ovat ko. firman vakiväkeä eivätkä minkään halpatuontialihankkijan. Hienoa, että voimme hieman auttaa eteläisiä serkkujamme pääsemään eroon komujen riistosta.
Kyllä suomalaisen kansan enemmistölle ihmiskunnan tulevaisuus näyttää varsin valoisalta, sille enemmistölle joka hoitaa asiansa hamasta koulunkäynnistä alkaen. Itse olen lähtenyt varsin tyhjästä enkä ole rikastunut mutta pärjäillyt kohtalaisesti ja nyt minulla on vapaus mennä ja tulla Euroopan mittakaavassa vapaasti koska ja minne mieli vie. En voi oikeastaan valittaa mistään jos ajoittaista laiskuutta ei lasketa ja sekin on omaa vikaa eikä yhteiskunnan tai hallituksen.
KTP:n Työkansan Sanomatkin toimisi paremmin lukijoidensa eduksi jos kannustaisi heitä yrittämään eikä lietsoisi epätoivoa kuten nyt. Ei tuolla tavalla tule mitään positiivista, elämään pitää ottaa aktiivi ote enkä tarkoita tässä pyssyyn tarttumista vaan koulukirjoihin tai ammattikursseihin tai jopa lukion suorittamiseen ja korkeammalle tähtäämiseen. Kuka tietää mitä voimavaroja teidänkin lukijoissanne piilee jos ne sieltä kaivetaan ulos.
On myös aivan turhaa moittia pääomaa, pääomahan on sitä jolla maailma pyörii. Ilman pääomaa olisimme kaikki käsityöläisiä tai viljelijä-metsästäjiä. On lähes sama kuka pääomat omistaa koska ne ovat kuitenkin yleisessä käytössä maanteinä, rautateinä teollisuuslaitoksina ja muina työpaikkoina. Pääomat ovat elinehto ja niitä ei saa antaa poliitikoille hallintaan koska ne silloin häviävät yksityisen edun nimessä taivaan tuuliin.