Löysin divarista vanhan kirjan, on ollut mukava lukea vanhaa kirjoitettua suomenkieltä, tämä sopii hyvin aiheeseen.
SUOMEN KANSAN HEIMOT
Suomalaiset ovat tänne tullessaan jakaantuneet kahteen pääheimoon : hämäläisiin ja karjalaisiin. Edelliset asettuivat maamme länsi- ja jälkimmäiset itäosiin. Näistä ovat muodostuneet
myöhemmin savolaiset, pohjalaiset ja kainulaiset.
HÄMÄLÄINEN on vankka varreltaan, harteikas ja vahva. Silmät ovat harmaansiniset, tukka usein vaalea. Hän on luonteeltaan totisempi ja vähäpuheisempi kuin karjalainen. Työssään hän on erittäin kestävä ja käytännöllinen. Hän on oikein suomalaisen perikuva. Maan viljelykseen hän on innostunut.
KARJALAINEN on solakkavartaloinen ja pitempi. Silmät ovat tummemmat, tukka tavallisesti ruskea ja usein kihara. Luonteeltaan karjalainen on reipas, puhelias ja toimelias. Hänellä ei kuitenkaan ole hämäläisen sitkeyttä töissään. Se nähdään varsinkin siinä, että hänellä ei ole maanviljelykseen niin suurta halua, kuin hämäläisillä. Sen sijaan tekee hän mielellään kauppaa. Karjalainen rakastaa laulua ja soittoa.
VARSINAISSUOMALAISET ovat hämäläistä heimoa, joihin on sekaantunut ruotsalaista väestöä. Varsinaissuomalainen on pitempi kuin varsinainen hämäläinen. Hän on vilkas ja puhuu hyvin lyhytsanaista murretta.
POHJALAISET ovat erikoinen heimohaara, joka näyttää syntyneen hämäläisten, savolaisten ja ruotsalaisten sekoittumisen kautta. Pohjalaiset ovat tarmokkaita, urhoollisia, tulisia ja kerskailevaisia. He ovat kestäviä maantyössä ja taitavia käsitöissä.
SAVOLAINEN heimohaara on ehkä syntynyt hämäläisten ja karjalaisten sekoituksesta. Savolainen on luonteeltaan leikillinen; hänen kielimurteensa on lausunnaltaan erikoista.
RUOTSALAISET kuuluvat germaanisten kansojen ryhmään, samaan kuin norjalaiset, tanskalaiset ja saksalaiset. He ovat pitkiä, solakoita, kaitakasvoisia ja suoranenäisiä. Luonteeltaan he ovat hilpeitä sekä vielä puhtautta rakastavia. Maassamme asuvat ruotsalaiset jaetaan asuinpaikkojen mukaan Ahvenanmaan, Uudenmaan, Turunmaan ja Pohjanmaan ruotsalaisiin.
LAPPALAISIA asuu nykyisin Enontekiön, Inarin, Utsjoen ja Sodankylän kunnissa, sekä Venäjän, Norjan ja Ruotsin Lapissa. Elinkeinojen mukaan jaetaan heidät poro- ja kalastajalappalaisiin. Lappalainen on lyhyt ja hintelä ; kasvot ovat leveät, poskipäät ulkonevat, nenä litteä ja tukka musta tai ruskea. Porolappalaiset
asuvat joko puusta tehdyissä majoissa tai nahkaisissa teltoissa, joita siirretään paikasta toiseen. Kalastajalappalaiset asuvat puusta tehdyissä pirteissä.
Lähde: Kaarlo Hänninen, "Kansakoulun maantieto ja kotiseutuoppi yksiopettajaisia kouluja varten",
Osakeyhtiö Valistus, Raittiuskansan Kirjapaino Oy, Helsinki 1929, neljäs painos (s. 51)
Suomen kielen karjalaismurteet
Suomen kielen kaakkoismurteita: Lappeen murre edustaa Lappeenrannan seudun kieltä, Kurkijoen murre luovutetussa Karjalassa Laatokan luoteisrannalla puhuttua kieltä ja Hietamäen murre inkerinsuomea, joka siis myös kuuluu kaakkoismurteisiin. Itäisistä savolaismurteita: Pielisjärven murre edustaa pohjoisia ja Kiteen murre eteläisiä murteita. http://yle.fi/teema/karjala/index.php
Suomen heimojen ja murteiden alkuperä kielihistorian valossa
http://victorian.fortunecity.com/christy/32/murteet.html
Loppu kommentti:
Se että karjala on jakautunut kahtia historian saatossa, ei tarkoita että alueelta evakkoon joutuneet suomalaiset olisivat vähempi arvoisia suomalaisia, vain sen takia että elivät ja asuivat pakkoluovutetun karjalan alueella. he ovat rakentaneet sodan jälkeistä Suomea samalla tavalla, kuin muutkin. Ainoana erona että pakkoluovutettujen alueiden mukana menettivät maansa, kotinsa, ja joutuivat aloittamaan sodan jälkeen kaiken alusta.
SUOMEN KANSAN HEIMOT
Suomalaiset ovat tänne tullessaan jakaantuneet kahteen pääheimoon : hämäläisiin ja karjalaisiin. Edelliset asettuivat maamme länsi- ja jälkimmäiset itäosiin. Näistä ovat muodostuneet
myöhemmin savolaiset, pohjalaiset ja kainulaiset.
HÄMÄLÄINEN on vankka varreltaan, harteikas ja vahva. Silmät ovat harmaansiniset, tukka usein vaalea. Hän on luonteeltaan totisempi ja vähäpuheisempi kuin karjalainen. Työssään hän on erittäin kestävä ja käytännöllinen. Hän on oikein suomalaisen perikuva. Maan viljelykseen hän on innostunut.
KARJALAINEN on solakkavartaloinen ja pitempi. Silmät ovat tummemmat, tukka tavallisesti ruskea ja usein kihara. Luonteeltaan karjalainen on reipas, puhelias ja toimelias. Hänellä ei kuitenkaan ole hämäläisen sitkeyttä töissään. Se nähdään varsinkin siinä, että hänellä ei ole maanviljelykseen niin suurta halua, kuin hämäläisillä. Sen sijaan tekee hän mielellään kauppaa. Karjalainen rakastaa laulua ja soittoa.
VARSINAISSUOMALAISET ovat hämäläistä heimoa, joihin on sekaantunut ruotsalaista väestöä. Varsinaissuomalainen on pitempi kuin varsinainen hämäläinen. Hän on vilkas ja puhuu hyvin lyhytsanaista murretta.
POHJALAISET ovat erikoinen heimohaara, joka näyttää syntyneen hämäläisten, savolaisten ja ruotsalaisten sekoittumisen kautta. Pohjalaiset ovat tarmokkaita, urhoollisia, tulisia ja kerskailevaisia. He ovat kestäviä maantyössä ja taitavia käsitöissä.
SAVOLAINEN heimohaara on ehkä syntynyt hämäläisten ja karjalaisten sekoituksesta. Savolainen on luonteeltaan leikillinen; hänen kielimurteensa on lausunnaltaan erikoista.
RUOTSALAISET kuuluvat germaanisten kansojen ryhmään, samaan kuin norjalaiset, tanskalaiset ja saksalaiset. He ovat pitkiä, solakoita, kaitakasvoisia ja suoranenäisiä. Luonteeltaan he ovat hilpeitä sekä vielä puhtautta rakastavia. Maassamme asuvat ruotsalaiset jaetaan asuinpaikkojen mukaan Ahvenanmaan, Uudenmaan, Turunmaan ja Pohjanmaan ruotsalaisiin.
LAPPALAISIA asuu nykyisin Enontekiön, Inarin, Utsjoen ja Sodankylän kunnissa, sekä Venäjän, Norjan ja Ruotsin Lapissa. Elinkeinojen mukaan jaetaan heidät poro- ja kalastajalappalaisiin. Lappalainen on lyhyt ja hintelä ; kasvot ovat leveät, poskipäät ulkonevat, nenä litteä ja tukka musta tai ruskea. Porolappalaiset
asuvat joko puusta tehdyissä majoissa tai nahkaisissa teltoissa, joita siirretään paikasta toiseen. Kalastajalappalaiset asuvat puusta tehdyissä pirteissä.
Lähde: Kaarlo Hänninen, "Kansakoulun maantieto ja kotiseutuoppi yksiopettajaisia kouluja varten",
Osakeyhtiö Valistus, Raittiuskansan Kirjapaino Oy, Helsinki 1929, neljäs painos (s. 51)
Suomen kielen karjalaismurteet
Suomen kielen kaakkoismurteita: Lappeen murre edustaa Lappeenrannan seudun kieltä, Kurkijoen murre luovutetussa Karjalassa Laatokan luoteisrannalla puhuttua kieltä ja Hietamäen murre inkerinsuomea, joka siis myös kuuluu kaakkoismurteisiin. Itäisistä savolaismurteita: Pielisjärven murre edustaa pohjoisia ja Kiteen murre eteläisiä murteita. http://yle.fi/teema/karjala/index.php
Suomen heimojen ja murteiden alkuperä kielihistorian valossa
http://victorian.fortunecity.com/christy/32/murteet.html
Loppu kommentti:
Se että karjala on jakautunut kahtia historian saatossa, ei tarkoita että alueelta evakkoon joutuneet suomalaiset olisivat vähempi arvoisia suomalaisia, vain sen takia että elivät ja asuivat pakkoluovutetun karjalan alueella. he ovat rakentaneet sodan jälkeistä Suomea samalla tavalla, kuin muutkin. Ainoana erona että pakkoluovutettujen alueiden mukana menettivät maansa, kotinsa, ja joutuivat aloittamaan sodan jälkeen kaiken alusta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Vai keskushallinnon perustajain äänet? Jos on perää on vähättelyäkin ja kaapin paikan osoittamista - nurkassa.
tutkimusta ja tietoa. Ja onhan meillä Karjalan Liitoo, joka aon ainoa oikea aitojen ja rehellisten suomalaisen yhteistyöjärjestö karjaln kysymyksissä.
Valitettavasti populaarihistorian ja jopa ProKrelian tapaisten äärioikeistolaisten järjestöjen propaganda ja sairas agitaatio ainakin vielä lyö sen ylitse.
Suomalaisuuden, karjalaisuuden ja fenno-ugristiikan tutkijoita on Euroopan yliopistoissa satoja jos ei tuhansia.
Oikein nousee ääretön kuvotus ja inho kun kohdalle sattuu vahingossa Prokarelian sivustot!
Nijn Jacob astui Isaachin hänen Isäns tygö. Ja cuin hän siweli händä/ sanoi hän: äni on Jacobin äni/ mutta kädet owat Esaun kädet.
En ole jaksanut lukea sivuja vuosikausiin, kun siellä on niin paljon kaikenmoista heti alkuun? Kovasti on evakko-Karjalasta puhetta ja analyysiä Venäjästä. Onko siellä muka jokin yhdistävä johtoajatuskin? Puhut jotain äärioikeistolaisuudesta, millä tapaa se siellä esiintyy?
Kun ei pikaista vastausta kuulunut, piti käymäni itse Poro-Karelian ja Karjalan Liiton sivuilla. Samaa asiaa eri paketissa. Pro Karelialla pohdiskeluita hieman tuoreemmin esitettynä ja K-Liitolla juurevaa, itsetietoista piirakkakarjalaisuutta. On tainnut kyse olla valtataistelusta ja sanomisen oikeudesta siinä, että nuo porukat ovat eri yhdistyksissä eikä niiden sivuilta linkkejä toisilleen....