Keijo pysäköi autoliikkeen ulkopuolelle. Hän oli tullut yhdessä poikansa Akin kanssa ostamaan tälle autoa. Tuore ajokortti komeili pojan lompakossa, ajopeli vain puuttui. Keijo oli asiasta huomattavasti innostuneempi kuin Aki, joka istui apaattisena etupenkillä ja kuunteli isän ohjeita.
-Aki.., muista, että et vaikuta liian innostuneelta yhdenkään auton kohdalla. Ja muista, että puhut vaan, jos kysytään.. Anna mä hoidan tämän!, julisti Keijo ja astui autosta. Hän tömäytti oven kiinni, suoristi vaatteitaan ja kohensi ryhtiään. Aki hivuttautui autosta ja löi oven kiinni.
-Ei tarvii paiskoo.., muistutti Keijo tapansa mukaan.
Isä ja poika astelivat liikkeeseen. Poika löntysti kädet taskussa perässä ja tunsi myötähäpeää isänsä puolesta, joka liian pienessä pikkutakissaan oletti herättävänsä kunnioitusta. Keijo marssi käytettyjen autojen osastolle ja tähysteli ympärilleen. Kasvoilla oli erittäin arvioiva ja hiukan ylenkatsova ilme. Isä vilkaisi poikaansa ja tunsi ylpeyttä. Poika osasi todella näytellä välinpitämätöntä.
Keijo kiersi kaksitoista vuotta vanhaa japanilaista autoa ja potki renkaita. Aki ei ymmärtänyt, mikä potkimisen tarkoitus oli. Keijo avasi kuskin oven ja nosteli sitä tunnustellen mahdollista saranoiden väljyyttä.
-Joo-o.., sanoi Keijo ajatuksissaan ja otsan juonteet syvenivät. Hän löi oven kiinni saaden koko hallin kaikumaan. Aki säpsähti ajatuksistaan.
-Heh.. johan rämähti, ei oo kato niinku mun autossa.., lausui Keijo suunnattoman tyytyväisenä.
Myyjä asteli heidän luokseen.
-päivää!, hän sanoi erittäin iloisen oloisena, -Että pojalle autoa..?
-Joo.., Aki sanoi hiljaa. Keijo mulkaisi poikaansa.
-Niin, tai katsellaan jos nyt jotain sattuisi löytymään…, Keijo jatkoi myyjää vilkaisematta ja alkoi testailla seuraavan auton iskareita. Auton jouset nitisivät ison miehen alla.
-Aivan..aivan.., myyjä sanoi, katseli ympärilleen ja näytti miettivän muka kuumeisesti, -ehkäpä tuo kaunotar tuolla kiinnostaisi.., hän sanoi ja osoitti punaista saab 9000:sta liikkeen nurkassa. Keijo lopetti auton rääkkäämisen ja tallusti hiljalleen saabin luo. Myyjä aloitti puheensa.
-Tässä on kuule nuorelle miehelle todellakin upea sekoitus sporttisuutta ja turvallisuutta! Turbo kone, 170 heppaa, airbagit ja kaikki,..ja.., myyjä piti tehostavan tauon ja jatkoi..- tämä on muuten ollut Jari Kurrilla! Keijo jähmettyi ja kasvot valahtivat.
-Eikä..?! Ihanko tosi.., Keijo sanoi ja hiveli peltiä sormensa päillä. Aki haukotteli ja hypisteli avaimia taskussaan. Keijo kiersi autoa ja kasvot punertuivat innostuksesta. Mielikuva Edmonton Oilersin pelikassista takapenkillä tuntui mahtavalta.
-Onkohan Tikkanenkin ollu tässä kyydissä..?, hän arvuutteli itseään ja loisti kuin Naantalin aurinko. Akista näytti kuin isältä katkeaisi kohta suoni ohimolta.
Aki kurkisti sisään saabbiin.
-Faija, tällä on ajettu 535 000 kilometrii ja tossa auton alla lattialla on öljyläntti.., Aki sanoi. Hetken hän luuli, että isä hyökkää hänen päälleen, sillä kasvot vääristyivät tuskaisen miehen ilmeeseen.
-Tää on suomalaista tekoa..tää on saappi.. ja Jari Kurri..mieti nyt vähän..!, Keijo selvitti käsiään levitellen ja mutisten jotain ”anna mun kaikki kestää”-tyylistä mantraa. Myyjä hekotteli ja koitti keventää.
-Heh heh..sellasia ne nykynuoret..mikään ei oo ikinä hyvin.
Keijosta koeajoa ei tarvinnut sen kummemmin tehdä, näkihän ammattimainen silmä oitis, että auto on kunnossa. Paperit tehtiin ja Aki istuutui tunkkaiseen autoon. Kone starttasi melkein heti eikä kytkinkään pahemmin luistanut.
-Aja sä edellä..! huusi Keijo autonsa ikkunasta ja ihasteli edellä lipuvaa mobiilia onnesta sekopäisenä.
-Jari Kurri..ei jumalauta!!..Jesss!, tuuletti Keijo hakaten rattia ja ohjasi autonsa saabin jättämän savupilven läpi.
-Aki.., muista, että et vaikuta liian innostuneelta yhdenkään auton kohdalla. Ja muista, että puhut vaan, jos kysytään.. Anna mä hoidan tämän!, julisti Keijo ja astui autosta. Hän tömäytti oven kiinni, suoristi vaatteitaan ja kohensi ryhtiään. Aki hivuttautui autosta ja löi oven kiinni.
-Ei tarvii paiskoo.., muistutti Keijo tapansa mukaan.
Isä ja poika astelivat liikkeeseen. Poika löntysti kädet taskussa perässä ja tunsi myötähäpeää isänsä puolesta, joka liian pienessä pikkutakissaan oletti herättävänsä kunnioitusta. Keijo marssi käytettyjen autojen osastolle ja tähysteli ympärilleen. Kasvoilla oli erittäin arvioiva ja hiukan ylenkatsova ilme. Isä vilkaisi poikaansa ja tunsi ylpeyttä. Poika osasi todella näytellä välinpitämätöntä.
Keijo kiersi kaksitoista vuotta vanhaa japanilaista autoa ja potki renkaita. Aki ei ymmärtänyt, mikä potkimisen tarkoitus oli. Keijo avasi kuskin oven ja nosteli sitä tunnustellen mahdollista saranoiden väljyyttä.
-Joo-o.., sanoi Keijo ajatuksissaan ja otsan juonteet syvenivät. Hän löi oven kiinni saaden koko hallin kaikumaan. Aki säpsähti ajatuksistaan.
-Heh.. johan rämähti, ei oo kato niinku mun autossa.., lausui Keijo suunnattoman tyytyväisenä.
Myyjä asteli heidän luokseen.
-päivää!, hän sanoi erittäin iloisen oloisena, -Että pojalle autoa..?
-Joo.., Aki sanoi hiljaa. Keijo mulkaisi poikaansa.
-Niin, tai katsellaan jos nyt jotain sattuisi löytymään…, Keijo jatkoi myyjää vilkaisematta ja alkoi testailla seuraavan auton iskareita. Auton jouset nitisivät ison miehen alla.
-Aivan..aivan.., myyjä sanoi, katseli ympärilleen ja näytti miettivän muka kuumeisesti, -ehkäpä tuo kaunotar tuolla kiinnostaisi.., hän sanoi ja osoitti punaista saab 9000:sta liikkeen nurkassa. Keijo lopetti auton rääkkäämisen ja tallusti hiljalleen saabin luo. Myyjä aloitti puheensa.
-Tässä on kuule nuorelle miehelle todellakin upea sekoitus sporttisuutta ja turvallisuutta! Turbo kone, 170 heppaa, airbagit ja kaikki,..ja.., myyjä piti tehostavan tauon ja jatkoi..- tämä on muuten ollut Jari Kurrilla! Keijo jähmettyi ja kasvot valahtivat.
-Eikä..?! Ihanko tosi.., Keijo sanoi ja hiveli peltiä sormensa päillä. Aki haukotteli ja hypisteli avaimia taskussaan. Keijo kiersi autoa ja kasvot punertuivat innostuksesta. Mielikuva Edmonton Oilersin pelikassista takapenkillä tuntui mahtavalta.
-Onkohan Tikkanenkin ollu tässä kyydissä..?, hän arvuutteli itseään ja loisti kuin Naantalin aurinko. Akista näytti kuin isältä katkeaisi kohta suoni ohimolta.
Aki kurkisti sisään saabbiin.
-Faija, tällä on ajettu 535 000 kilometrii ja tossa auton alla lattialla on öljyläntti.., Aki sanoi. Hetken hän luuli, että isä hyökkää hänen päälleen, sillä kasvot vääristyivät tuskaisen miehen ilmeeseen.
-Tää on suomalaista tekoa..tää on saappi.. ja Jari Kurri..mieti nyt vähän..!, Keijo selvitti käsiään levitellen ja mutisten jotain ”anna mun kaikki kestää”-tyylistä mantraa. Myyjä hekotteli ja koitti keventää.
-Heh heh..sellasia ne nykynuoret..mikään ei oo ikinä hyvin.
Keijosta koeajoa ei tarvinnut sen kummemmin tehdä, näkihän ammattimainen silmä oitis, että auto on kunnossa. Paperit tehtiin ja Aki istuutui tunkkaiseen autoon. Kone starttasi melkein heti eikä kytkinkään pahemmin luistanut.
-Aja sä edellä..! huusi Keijo autonsa ikkunasta ja ihasteli edellä lipuvaa mobiilia onnesta sekopäisenä.
-Jari Kurri..ei jumalauta!!..Jesss!, tuuletti Keijo hakaten rattia ja ohjasi autonsa saabin jättämän savupilven läpi.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mutta Punainen väri oli Hyvä !!!
saapi olla MetallinHohtoSininenkin !!!
:D
:-)
Eräälle neidolle oltiin hommaamassa ensimmäistä autoa. Tytölle ei ollut niin väliä, mikä auto se olisi, kunhan väri miellyttäisi ja että rekisterinumero(!) ei olisi omituinen..;)
Voi kuinka se kohottikaan miehistä itsetuntoani! Saipa taas todeta.."ne naiset, ne naiset!" =))
ajatteles ny itekki.. miltä tuntuis ajella autolla, jonka rekkari olis joku epämääränen UFO-... tai sitte loppuosa ...-666
tossa pihalla on jonku lada, jonka alku on NET-... semmosen mäkin haluisin.. (siis rekkarin, en ladaa!!!) :)
.. vaan eikös olis oikein ihana vaikkapa sellainen juuri pakasta vedetty neitseellinen pikku nissani, jonka väritys esim hempeen pinkki ja rekisterinumero IMP-1..=)))
ootte ihania! Harmi kun omani ei ole pinkki. Rekkarikin aivan kiva, siis tässä kuin mullakin...:)