Olen 23-vuotias nainen ja edelleen neitsyt. Haluaisin olla jo seksuaalisesti aktiivinen, sillä koen olevani erittäin seksuaalinen ihminen ja kaipaisin jo toisen ihmisen läheisyyttä. Totta puhuen häpeän jo neitsyyttäni. En silti kuitenkaan ole koskaan toteuttanut tätä halua vaikka minulla olisi ollut mahdollisuuksia. Olen aina ollut erittäin epävarma itsestäni ja pitänyt itseäni riittämättömänä vaikka olen monilta kuullut aivan päinvastaista. Tiedän aiheuttaneeni itse tämän itselleni, mutta en osaa tehdä asialle mitään. Pelkään hirveästi että en olekaan tarpeeksi kaunis tai hyvä sille toiselle ihmiselle. Enkä uskaltaisi edes kertoa olevani vielä kokematon. Kynnys seksiin kasvaa koko ajan ja epävarmuus siinä samalla.
Pelkään myös että olen jo pian liian vanha pääsemään sinuiksi seksuaalisuuteni kanssa; etten koskaan opi kokemaan seksiä luontevaksi tai nautittavaksi kun sitten vihdoin saan sen kokea. Haluaisin pystyä nauttimaan elämästäni "normaalin" ihmisen tavoin ja mahdollisuus nauttia seksistä kuuluu siihen. Mitä voin tehdä estääkseni sen että lopulta pelkään seksiä liikaa ja kiellän sen osan itseäni kokonaan? Tarvitsen todella neuvoja koska olen pian neuvoton epävarmuuteni takia.
Pelkään myös että olen jo pian liian vanha pääsemään sinuiksi seksuaalisuuteni kanssa; etten koskaan opi kokemaan seksiä luontevaksi tai nautittavaksi kun sitten vihdoin saan sen kokea. Haluaisin pystyä nauttimaan elämästäni "normaalin" ihmisen tavoin ja mahdollisuus nauttia seksistä kuuluu siihen. Mitä voin tehdä estääkseni sen että lopulta pelkään seksiä liikaa ja kiellän sen osan itseäni kokonaan? Tarvitsen todella neuvoja koska olen pian neuvoton epävarmuuteni takia.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Sori en osaa varsinaisesti autttaa sinua, mutta voin sanoa ettet ole yksin "ongelmasi" kanssa. Olen 20-vuotias neitsyt nainen. Haluaisin harrastaa seksiä mutta kärsin pahoista itsetunto ongelmista, jotka estävät seurustelun ja seksin.
On ollut paljon tilanteita, jolloin olisin voinut mennä hyväilyä pidemmälle mutta mitään ei ole kuitenkaan tapahtunut. Tunnen itseni huonoksi ja etten kelpaa kenellekkään. Olen monesti seurustellut mutta pisimmätkin suhteet ovat kaatuneet itsetunto ongelmiini. Mitä enemmän vuosia tulee, sitä enemmän häpeän neitsyyttäni ja lykkään sitä myöhemmäksi. Pelkään seksin harrastamisessa lähinnä sitä etten olisi tarpeeksi hyvä ja myös kipua neitsyyden menettämisestä.
Häpeän neitsyyttäni ja harvoin edes parhaille ystävilleni kerron peloistani. Monet läheisistäni asuvat kumppaninsa kanssa yhdessä, ovat kihloissa ja kahdella on jo lapsi. Oma äitini sai minut olleessaan 17, joten tunnen kuin olisin saamaton ja kokematon ikäisekseni. Voi olla, että tämä kuulostaa jonkun mielestä mitättömältä asialta, mutta omassa päässä tästä on tullut ylitsepääsemätön ongelma. Haluaisin olla vakituisessa parisuhteessa, rakastua palavasti, harrastaa seksiä mutta en vain pysty siihen.
Olisi kiva kuulla vinkkejä itsetunto-ongelmiin tai saman kaltaisia kohtaloita ja miten he ovat mahdollisesti "selvinneet".
//Anteeksi että tungin oman tarinani mukaan, vaikken sinua osaa auttaa. :D Toivottavasti sait tästä kuitenkin jotain lohtua..
tekstisi osui täysin omienikin tunteiden mukaan... itse olen 22 vuotias mies ja poikuus tallella, olen myös erittäin ujo seksin suhteen, ja vieläkö ajattelisi että se oikea löytyisi niin olisihan se nolo hänelle selittää että en ole koskaan ennen tehnyt tätä jne... itseäni vaivaa asia kanssa päivä päivältä pahemmin.. toisaalta olen miettinyt että kun sen tekis jonkun vieraan kanssa, niin ei se olisi niin nolo asia,jotenkin haluaisin tehdä sen itseäni vanhemman kanssa, jotenkin sellainen tunne että kun sen tekisi omanikäisen kanssa, ja eikä olisi kokemusta, niin sieltä voisi tulla aika ilkeetä komenttia, jonka jälkeen seksiä pelkäisi vielä enemmin..
hyvät päivän jatkot
vaan erityisen hieno ja arvokas asia.
Eikä neitsyyden menetys ole arvo sinänsä eikä varsinkaan mikään suoritus.
"…estääkseni sen että lopulta pelkään seksiä liikaa…?"
—puhu pelostasi luotettavan henkilön (miel. miehen) kanssa. Tänne kirjoittaminen on jo hyvä ensiaskel.
Hyvä seksi todella kuuluu "normaaliin" hyvään elämälaatuun, eikä sitä kannata jättää "väliin"
Seksuaalisuuden kanssa voit "päästä sinuiksi" ihan minkä ikäisenä tahansa— harjoitus tekee mestarin
"opi kokemaan seksiä luontevaksi tai nautittavaksi"
— oikealla asenteella ja terveellä itsetunnolla sekin onnistuu varmasti.
kipu on todella lapsellinen ja typerä tekosyy neitsyyden ikuistamiseen.
kukaan ei ole "tarpeeksi hyvä" ensikertalaisena eikä siinä olisi mitään järkeä. Vaan jokainen on aivan erikoisen hyvä ensimmäisellä kerralla, juuri sellainen aidon naisen tulee ollakin.
Mistä se tulee, että neitsyet tuhtevat tarvetta olla kuin "valmiit" pornoleffojen näyttelijät???
Kyl mä ymmärrän et joillain tuo asia rupee kiristämään kuin vanne päässä. Ite menetin poikuuteni 20v. Sain jostain syystä viritettyä pääni sellaiseen iskuun intin jälkee ,et naishommat alkoi sujumaan. helppoa se ei varmasti ole kaikille. ittee ois kiinnostanu nussia jo 15v nii et pää meinas räjähtää ,eikä siinä muu auttanu ku runkata pornolle. ehkä se tuo harrastus vääristi jotenkin, sillä en tytöt kiinnosti visuaalisesti erittäin vahvasti ,mut en vaa tajunnut tyttöjen iskemisestä yhtikäs mitään. olin kovin ujo ja epävarma. kyl elämä on nyt paljon mukevampaa ku uskaltaa lähestyä toista sukupuolta helpommin. se ujous oli oikeesti yhtä helvettiä ,en muistele sitä alkuunkaan lämmöllä.
-olisimpa ollut nuorena rohkeempi-
Minulla on sama ongelma, olen 21-vuotias ja neitsyt. Olen teinistä asti ahdistellut kokemattomuuteni takia samoin kuin tekin. En ole seurustellutkaan kuin kerran, ja se oli niin lyhyt juttu (ja kaukosuhde), että suutelua ja vierekkäin nukkumista pitemmälle ei päästy. Ehdin suhdetta ennen ajatella olevani toivoton tapaus, niin kranttu ja varautunut, että kuolen vanhanapiikana kahdenkymmenen kissan kanssa. Sitten sain tältä pojalta vastakaikua, ja vaikka hän särkikin sydämeni, seurustelu kohensi itseluottamustani. Edelleen tosin mietityttää ensimmäinen kerta sängyssä, vaikka kaipaan läheisyyttä ja kosketusta.
Sinä alkuperäinen postaaja, olet varmasti monen mielestä kiinnostava, ihana ja haluttava. Sitten, kun vastaan tulee varteenotettava tapaus, josta välität, voit varmasti puhua asiasta ihan rehellisesti. Varmaan tiedät tämän järjen tasolla, vaikka epäilisit muuten. Joskus vaan se asioiden tietäminen ei auta epävarmuuksien kohdalla mitään. Uskoisin, että asioista keskusteleminen on parempi kuin niiden hautominen iät kaiket mielen perukoilla.
Itse olin nolona siitä, etten osannut edes suudella, mutta poika otti sen rennosti, ohjeisti menemään vaan fiiliksen mukaan. Ajattelen, että kun seuraavan kerran seurustelen, pojan on arvostettava minua niin paljon, ettei kokemattomuus ole ainakaan naurun aihe. (Tarvitsen kyllä muutenkin paljon luottamusta intiimeissä asioissa.)
Kai tunnet vartalosi? Onhan itsetyydytyskin seksiä. Jos olet tutustunut itseesi omin päin, tiedät ainakin, mistä itse pidät, vaikket sen toisen osapuolen kohdalla olisikaan varma.
Iän kertyminen varmaan haittaa siinä mielessä, että ehdit kehittää itsellesi estoja. Niin ainakin minun kohdalla voisi helposti käydä. Pitänee hoitaa ajatukset siihen malliin, että otetaan vastaan mitä tuleman pitää, eikä stressata turhia. Älä suostu panikoimaan läheisyydestä ja seksistä! Pientä itsemanipulointia kehiin, niin saat itsesi keskittymään muihin asioihin :)
Nyt kun kaipaan itselleni omaa tärkeää ihmistä, kavereiden pariutuminen rasittaa. Olin juuri kylässä katsomassa elokuvaa kahden ystäväni ja heidän poikaystäviensä kanssa viidestään. Ärsytti ajatella, että niillä toisilla on joku ja minulla ei.
Minulla oli aikoinaan hyvin samankaltaisia ajatuksia neitsyyden suhteen. Onnistuin sitten jossain vaiheessa menettämään sen typerällä tavalla baari-illan jälkeen, eikä neitsyyden menettäminen edes kovin paljon auttanut aikaisempiin ajatuksiini. Ongelma oli lähinnä rohkeuden puute naisten suhteen, eikä itse neitsyys, kuten olin aikaisemmin luullut. Noh, kyllä niitä naisia sitten tuli kuvioihin myöhemmin enemmänkin, mutta nyt en toivoisi mitään muuta niin paljon kuin, että olisin saanut menettää neitsyyteni yhdessä vaimoni kanssa ja kokea kyseisen seikkailun hänen kanssaan. Näin jälkikäteen harmittaa todella paljon, että en jaksanut odotella neitsyyteni kanssa "sitä oikeaa". Siinä mielessä olen hyvin kateellinen teille neitsyyttänne valitteleville kirjoittajille. :) Erikoista tässä on se, että asia on alkanut harmittamaan sitä enemmän, mitä kauemmin olen ollut naimisissa. Ehkäpä se on sitä viisauden karttumista ;)
Eikä todellakaan kannata epäillä itseään ja omaa riittävyyttään. Jos ei kelpaa jollekin, niin sitten ei kelpaa. So what. Seuraavaa miestä vaan kuvioihin. Neuvoni on siis, että rohkeasti vain miesten kimppuun. Neitsyys tuskin aiheuttaa mitään ongelmaa jos kyseessä on pitkäaikainen parisuhde. Itse olisin ainakin äärimmäisen otettu siitä kunniasta, että saisin olla jonkun ensimmäinen. Kannattaa ehdottomasti keskustella kokemattomuudestaan toisen kanssa ennen seksiä. Itselläni oli sama kokemattomuudesta kertomisen pelko ensimmäisessä kunnollisessa parisuhteessani. Kun sain vihdoinkin kakaistua asian suustani, nainen vain nauroi hölmöyttäni kun olin ottanut asiasta niin paljon paineita. Tuntui kuin kivi olisi vierähtänyt sydämeltäni ja seksin harjoitteleminen hänen kanssaan tuntui helpolta ja turvalliselta. Äkkiä sitä sitten olikin jo ammattilainen...
Eli huoli pois teiltä kaikilta!
Ota vaan poikaystävän ehdotukset vastaan kun hän pyytää sua jonnekin.
Kyllä sekin aika tulee, kun olette jonkin aikaa kulkeneet yhdessä monissa paikoissa.
Älä paa hanttiin kun hänen halunsa heräävät ja hän alkaa vongata sun ihanan naisen kanssa sänkyyn.
Mene sinne hänen kanssaan ja anna kaiken tapahtua.
Ei se sen kummempaa ole. Ihanalta se tuntuu.