Svenskfinlandissa mielipiteet ovat törmäyskurssilla. Vasabladetin Kenneth Myntti uskoo vahvasti, että sinä päivänä, jolloin suomenruotsalaiset luopuvat kansalliskieli-ajattelusta, ei ruotsin kielestä ole paljoakaan jäljellä Suomessa. (Den dagen finlandssvenskarna avstår från nationalspråkstänkandet finns inte mycket kvar av svenskan i Finland. Vbl 9.11.09.)
Toisaalla Folktinget ja Svenska Kulturfonden päinvastoin tutkivat edistäisikö ruotsin kielen ja ruotsinkielisten suomalaisten oikeuksia, että ruotsi määriteltäisiinkin vähemmistökieleksi eikä kansalliskieleksi. Ålandstidningenin uutisessa 9.11.09 Folktingin sihteerin Stefan Svenforsin mukaan kysymys on siitä antaisiko vähemmistöasema paremman juriidisen suojan.
(Skulle svenska språket och de svenskspråkiga finländarnas rättigheter främjas av att svenskan omdefinierades från nationalspråk till minoritetsspråk? Det utreder nu Folktinget tillsammans med Svenska kulturfonden. (…) -Frågan är om det skulle ge ett bättre juridiskt skydd, säger folktingssekreterare Stefan Svenfors.)
Myntti takertuu menneeseen, mutta on kuitenkin paikallaan että asioita pyritään selvittämään. Tulevaisuus näyttää, mihin suuntaan kehitys kulkee, mutta jäsentenvälisiä riitoja on Svenskfinlandissa odotettavissa.
Toisaalla Folktinget ja Svenska Kulturfonden päinvastoin tutkivat edistäisikö ruotsin kielen ja ruotsinkielisten suomalaisten oikeuksia, että ruotsi määriteltäisiinkin vähemmistökieleksi eikä kansalliskieleksi. Ålandstidningenin uutisessa 9.11.09 Folktingin sihteerin Stefan Svenforsin mukaan kysymys on siitä antaisiko vähemmistöasema paremman juriidisen suojan.
(Skulle svenska språket och de svenskspråkiga finländarnas rättigheter främjas av att svenskan omdefinierades från nationalspråk till minoritetsspråk? Det utreder nu Folktinget tillsammans med Svenska kulturfonden. (…) -Frågan är om det skulle ge ett bättre juridiskt skydd, säger folktingssekreterare Stefan Svenfors.)
Myntti takertuu menneeseen, mutta on kuitenkin paikallaan että asioita pyritään selvittämään. Tulevaisuus näyttää, mihin suuntaan kehitys kulkee, mutta jäsentenvälisiä riitoja on Svenskfinlandissa odotettavissa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ruotsinkieli pysyy "voimissaan" suomessa vain pakkolakien voimalla, mutta kyllähän järkevä ruotsikielinen ymmärtää, että pakkojen salvat murtuva kun suomenkieliset vyöryvät idästä ja pohjoisesta kohti maamme fokuksia.
Kun näin on, viisain ruotsinkielinen kansaosa ryhtyy myötäsukaan enemmistön kanssa, vaikka se joskus inhottaisikin. Pullikoinnilla aiheutetaan vain itselle ongelmia.
Tälläkin foorumilla kirjoittelevat ylimieliset suomalaisuuden halveksija aiheuttavat kannanotoillaan vain itselleen ongelmia.
...join them. Mutta sitten on nämä Myntit ja Sven Dufvat.
niitä pieniä, söpöjä metsäfennoja! Lähtevätkö ne takaisin luoliinsa sitten kun englanti rules ja Eurooppa painaa päälle? Se suomenkieli alkaa silloin olla joku muinaiskieli millä ei enää tule ymmärretyksi. Urrgh!
Suomalaisuuden halveksijoita ovat ne, jotka kieltävät maamme historian ruotsin kielen ja kulttuurin. Se on oman kansansa historian ja taustan halveksuntaa.
Suomalaisugrilaisuus on syvintä suomaisuutta. Sillä ei mitään yhteisyyttä svekomaanien kielen kanssa.
Korjaus edelliseen Pitää olla, suomalaisuutta.
Sinä päivänä, jolloin kissa nostetaan pöydälle ja suomenkieliset päättävät ruotsin asemasta Suomessa, ei ruotsilla ole enää kansalliskieli-asemaa Suomessa.
rotat nostetaan pöydälle, niillä ei ole mitään asemaa missään niin kuin nytkin ( tai vaihtoehtoisesti vankilassa tai maasta karkoitettuina).
Myntti ottaa huomioon VAIN surujen kannan! Mitäs me suomalaisista.
Eiköhän totuus ole se, että sinä päivänä kun SUOMALAISET luopuvat ruotsin kansalliskieli-ajattelusta, ratkaisu tapahtuu?
Jatkettuaan järjetöntä pakkoruotsituslinjaansa yliajan RKP on menttänyt mahdollisuutensa vähemmistökielisuojaan ja nyt on jäljellä ainoastaan svenskan alasajao Suomessa. Puolue piti liian
kauan kiinni järjettömästä elävästä kaksikielisyyspakkoruotsista ja sen seurauksena asenteet
pakkoruotsia kohtaan ovat totaalisesti kielteiset Suomessa.
Vain pieni ideologinen joukko (vrt. taistolaiset ja sinipaitakommunismi) jaksaa jauhaa
titta härifron tvättas hurantso kuraa -kieltä, jota ei ymmärretä missään ja jolla ei mitään
palveluja enää saa.
Suomessa on - suomea osaamattoman - pakko osata englantia, jolla tullaan sitten toimeen, kun suomen kieli ei riitä yhteiseksi kieleksi. Pakkoruotsin sijaan suomalaiskouluissa tullaan opettamaan valinnaisia kieliaineita vapaaehtoisuuden linjalla kuten ranskaa, saksaa espanjaa ja joku voi ottaa ruotsinkin,
tosin hyvät saksan taidot tekevät mahdolliseksi ruotsin oppimisen parissa kuukaudessa jos sitä tarvitsee.
eli mieluummin saksaa (EU:ssa 100 miljoonaa puhujaa) kuin pakkoruotsia (EU:ssa ei puhuta juurikaan). Ruotsissa pärjää suomella ja englannilla, eräissä osissa espanjalla ja arabialla.
Skandinavian yhteiskielet voisivat olla järjestyksessä: englanti, saksa, ruotsi ja pohjoisen yleiskielenä suomi kalottialueella.
Pakkoruotsi pois kielitaito kunniaan, ruotsille ei vähemmistöasemaa eikä mitään asemaa enää Suomessa.