Johtavat imperiumit eri aikoina

Mitkä ovat olleet maailmaa johtavat länsimaiset imperiumit eri aikoina (siis pois lukien Venäjä, Kiina, Intia, Persia jne.)? Kriteerit: kulttuurinen, tieteellinen, poliittinen ja sotilaallinen voima tai vaikutusvalta.

Ehdottaisin seuraavaa listaa (ajat suurin piirtein) - perässä lyhyt perustelu:

1. Antiikin Kreikka/Ateena (1000 eKr. - 50 eKr.) - länsimaisen kulttuurin synty, Välimeren alueen hallinta
2. Rooma (50 eKr. - 500) - yksi kaikkien aikojen laajimpia imperiumeja Euroopan sisällä
3. Bysantti/Itä-Rooma (500-800) - Rooman perillinen ainakin kulttuurisesti (vs. barbaarit)
4. Frankit (800-850) - laajeni koko Keski-Eurooppaa hallitsevaksi
5. Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta (850-1000) ?? - laaja, mutta oliko yhtenäinen?
6. Italian kaupunkivaltiot (1000-1500) ?? - renessanssin etujoukot, edistyneimmät kaupungit
7. Espanja/Itävallan Habsburgit (1500-1640) - maailmanlaajuinen siirtomaavalta, vauraus kullasta
8. Alankomaat (1640-1700) - meren kautta kulkevan kaupan hallinta, kulttuurinen edistys
9. Ranska (1700-1814) - hovista koko Euroopan (ja Venäjän) roolimalli, tiede, Napoleonin voimannäyte
10. Britannia (1815-1914) - johtava teollistumisessa, meren hallinta, siirtomaaimperiumi
11. Yhdysvallat (1915-1933/1939) - Eurooppa raunioina sodan jälkeen => Yhdysvallat hyötyi tilanteesta, 1933 lama pahimmillaan
12. Saksa (toinen maailmansota) - tieteessä johtava 1800-luvun lopulta, vahva tiede ja talous näkyivät sotavoimassa
12. Yhdysvallat (toisen maailmansodan jälkeen) - määräävä asema kv-instituutioiden (Maailmanpankki, GATT/WTO, YK) rakentamisessa heti sodan jälkeen

Hämärin jakso on keskiaika: kuinka yhtenäinen tuo Pyhä keisarikunta oli? Ja Italian kaupunkivallat ovat hankala tapaus: pieniä, mutta suuri kulttuurinen ja taloudellinen merkitys (aikansa edistyneimmät kaupungit ja esim. pankkitoiminnan alkaminen). Entä mitä sanoisitte Saksan mahdollisesta johdosta välillä 1850-1942 - se nousi tieteen kärkeen 1800-luvun jälkipuoliskolla (tai pikemminkin saksankielinen alue sisältäen Itävallan). Se oli kulttuurisesti johtava kielialue ennen natsiaikaa (tiede, filosofit, säveltäjät jne.) tuona aikavälinä. Siirtomaita se ei kuitenkaan ehtinyt samassa määrin hamstraamaan kuin Britannia tai hallitsemaan maailmantaloutta vastaavasti.

Mitä mieltä olette?
3175
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Tyhmä nurkkapatrioottinen ajatelma. Listalta puuttuu korkeakulttuureita ajoilta kun länsimaissa syötiin matoja tai poltettiin noitia rovioilla.
Inkavaltiot,egyptin korkeakulttuurit,kiinat,japanit,aasian muut kasat jne.
Suurimmat historian imperiumit olivat brittiläinen imperiumi ja mongolivaltio.

Äänestä
  • Muista alueista on useimmilla meistä aika vähän tietoa, koska historiankirjoituksemme keskittyy Eurooppaan ja siihen kosketuksissa oleviin alueisiin (Euroopan kautta). Korkeakulttuureja ja hienoja saavutuksia on toki ollut muuallakin, ja Eurooppa on lainannut aineksia paljon esimerkiksi arabeilta (kuten matematiikkaa).

    Kuitenkin helposti näkee nykymaailmasta, että eniten vaikutusvaltaa muihin alueisiin on ollut eurooppalaisella kulttuuripiirillä. Koko Amerikan mantereet ovat "eurooppalaisia", Afrikka ja Aasia olivat siirtomaina. Brutaalia alistamista? Ehkä, mutta se on kuitenkin osoitus eurooppalaisen kulttuurin elinvoimaisuudesta. Ja jos katsoo korkeakulttuuria, niin länsimaista taidemusiikkia pidetään arvossa myös Aasiassa, samoin tieteen mallit tulevat lännestä.

    Eikä tässä ole kyse mistään rotufantasioista. Eurooppalaisten menestys on luultavasti perustunut paljolti luonnonoloihin eli sattumaan - viljelyolosuhteet, kotieläimet yms. ovat olleet mantereellamme suotuisia, sisämeret Välimeri ja Itämeri ovat olleet tärkeitä kauppakanavia. Merenkulkuun on ollut insentiivejä panostaa. Esimerkiksi "Tykit, taudit ja teräs" -teoksesta voi lukea selitysmalleista.

    Euroopassa ollaan joka tapauksessa saatu aikaiseksi pitkän kehityksen tuloksena kolme keskeistä asiaa: demokratia, valistus ja teollistuminen. Ensimmäinen tehosti hallintoa, keskimmäinen korosti järkiajattelua ja tieteellisyyttä uskonnon sijaan, jälkimmäinen loi vaurauden ja kaupungistumisen. Euroopassa syntyi moderni yhteiskunta, jossa kylien maanviljelijöistä tuli koulutettuja, äänestäviä ja tieteellisesti ajattelevia kaupunkilaisia sofistikoituneella työnjaolla.

    Mitä yhtä vallankumouksellista on syntynyt muissa kulttuuripiireissä? Taaemmas mentäessä maanviljelys on toki lähtenyt idästä eikä Euroopasta liikkeelle. Eurooppa ei ollut korkeakulttuurin keskus ennen antiikkia. Mutta silloin mennäänkin jo niin pitkälle, ettei historiankirjoitus tuosta ajasta oikein mitään tiedä. Myöhempinä aikoina fokus on siirtynyt Eurooppaan, jossa ollaan kuljettu pitkä tie modernin ajan syntyyn. Välillä lippua ovat heiluttaneet muslimit, ja monia asioita eurooppalaiset ovat lainanneet muiltakin. Silti väittäisin, että keskeisimmät askeleet ovat ottaneet eurooppalaiset (antiikin Kreikasta alkaen).

    Olen tietysti vinoutunut euroopplaisen historiankirjoituksen kasvatti, mutta olisin kovin yllättynyt kuullessani, että demokratia, valistus tai teollistuminen oltaisiinkin keksitty jossakin muualla. Minun käsitykseni mukaan juuri nämä ovat olleet hankalia toteuttaa muissa kulttuuripiireissä (tai siis vielä hankalampia): totalitaariset hallinnot eivät ole myöntäneet vastaavia kansalaisoikeuksia tai kehittäneet tuotantoa. Sen tiedämme, että ainakin Venäjä sai modernin mallinsa lännestä, mutta toteutti sitä vain osittain ja myöhemmin.

    Monet kritisoivat talouden palvontaa, mutta teollistuminen oli syvästi kytköksissä ihmisten kansalaisoikeuksien kasvamiseen ja realisoitumiseen. Teollistuminen vapautti maaorjat maanomistajien ikeestä - toisaalta itsenäisiksi viljelijöiksi, toisaalta tehdastyöläisiksi. Tehtaiden olot olivat aluksi kurjat, mutta paranivat vähitellen.

    Juuri kansalaisoikeudet ovat se eurooppalainen suuri anti maailmalle. Ruotsissa (sisältäen Suomen) talonpojat osallistuivat säätyvaltiopäiville jo keskiajan lopulta lähtien. Keskiajalla oli maaorjuus, mutta vähitellen Ranskan vallankumouksen tavoin talonnpojista tuli oma herransa. Missä muualla syntyi tällaisia vapaita, tiedostavia yksilöitä? (Huom. pieniä itsellisiä maanviljelyskuntia varmaan oli muuallakin maailmassa, mutta tehtiinkö niissä kansalaisoikeuksien julistusta ja korvasiko tieteellinen ajattelu uskonnolliset selitysmallit?)

    Äänestä

  • nurkkaeuropatriootti kirjoitti:

    Muista alueista on useimmilla meistä aika vähän tietoa, koska historiankirjoituksemme keskittyy Eurooppaan ja siihen kosketuksissa oleviin alueisiin (Euroopan kautta). Korkeakulttuureja ja hienoja saavutuksia on toki ollut muuallakin, ja Eurooppa on lainannut aineksia paljon esimerkiksi arabeilta (kuten matematiikkaa).

    Kuitenkin helposti näkee nykymaailmasta, että eniten vaikutusvaltaa muihin alueisiin on ollut eurooppalaisella kulttuuripiirillä. Koko Amerikan mantereet ovat "eurooppalaisia", Afrikka ja Aasia olivat siirtomaina. Brutaalia alistamista? Ehkä, mutta se on kuitenkin osoitus eurooppalaisen kulttuurin elinvoimaisuudesta. Ja jos katsoo korkeakulttuuria, niin länsimaista taidemusiikkia pidetään arvossa myös Aasiassa, samoin tieteen mallit tulevat lännestä.

    Eikä tässä ole kyse mistään rotufantasioista. Eurooppalaisten menestys on luultavasti perustunut paljolti luonnonoloihin eli sattumaan - viljelyolosuhteet, kotieläimet yms. ovat olleet mantereellamme suotuisia, sisämeret Välimeri ja Itämeri ovat olleet tärkeitä kauppakanavia. Merenkulkuun on ollut insentiivejä panostaa. Esimerkiksi "Tykit, taudit ja teräs" -teoksesta voi lukea selitysmalleista.

    Euroopassa ollaan joka tapauksessa saatu aikaiseksi pitkän kehityksen tuloksena kolme keskeistä asiaa: demokratia, valistus ja teollistuminen. Ensimmäinen tehosti hallintoa, keskimmäinen korosti järkiajattelua ja tieteellisyyttä uskonnon sijaan, jälkimmäinen loi vaurauden ja kaupungistumisen. Euroopassa syntyi moderni yhteiskunta, jossa kylien maanviljelijöistä tuli koulutettuja, äänestäviä ja tieteellisesti ajattelevia kaupunkilaisia sofistikoituneella työnjaolla.

    Mitä yhtä vallankumouksellista on syntynyt muissa kulttuuripiireissä? Taaemmas mentäessä maanviljelys on toki lähtenyt idästä eikä Euroopasta liikkeelle. Eurooppa ei ollut korkeakulttuurin keskus ennen antiikkia. Mutta silloin mennäänkin jo niin pitkälle, ettei historiankirjoitus tuosta ajasta oikein mitään tiedä. Myöhempinä aikoina fokus on siirtynyt Eurooppaan, jossa ollaan kuljettu pitkä tie modernin ajan syntyyn. Välillä lippua ovat heiluttaneet muslimit, ja monia asioita eurooppalaiset ovat lainanneet muiltakin. Silti väittäisin, että keskeisimmät askeleet ovat ottaneet eurooppalaiset (antiikin Kreikasta alkaen).

    Olen tietysti vinoutunut euroopplaisen historiankirjoituksen kasvatti, mutta olisin kovin yllättynyt kuullessani, että demokratia, valistus tai teollistuminen oltaisiinkin keksitty jossakin muualla. Minun käsitykseni mukaan juuri nämä ovat olleet hankalia toteuttaa muissa kulttuuripiireissä (tai siis vielä hankalampia): totalitaariset hallinnot eivät ole myöntäneet vastaavia kansalaisoikeuksia tai kehittäneet tuotantoa. Sen tiedämme, että ainakin Venäjä sai modernin mallinsa lännestä, mutta toteutti sitä vain osittain ja myöhemmin.

    Monet kritisoivat talouden palvontaa, mutta teollistuminen oli syvästi kytköksissä ihmisten kansalaisoikeuksien kasvamiseen ja realisoitumiseen. Teollistuminen vapautti maaorjat maanomistajien ikeestä - toisaalta itsenäisiksi viljelijöiksi, toisaalta tehdastyöläisiksi. Tehtaiden olot olivat aluksi kurjat, mutta paranivat vähitellen.

    Juuri kansalaisoikeudet ovat se eurooppalainen suuri anti maailmalle. Ruotsissa (sisältäen Suomen) talonpojat osallistuivat säätyvaltiopäiville jo keskiajan lopulta lähtien. Keskiajalla oli maaorjuus, mutta vähitellen Ranskan vallankumouksen tavoin talonnpojista tuli oma herransa. Missä muualla syntyi tällaisia vapaita, tiedostavia yksilöitä? (Huom. pieniä itsellisiä maanviljelyskuntia varmaan oli muuallakin maailmassa, mutta tehtiinkö niissä kansalaisoikeuksien julistusta ja korvasiko tieteellinen ajattelu uskonnolliset selitysmallit?)

    Uskotko ihan itsekkin tuohon juttuun?
    Kyllähän elintilaa löytyy kun teurastetaan ja tapetaan tauteihin kaiki jotka ei usko samaan asiaan ja on erivärisiä kun "eurooppalaiset". Pohjois- ja eteläamerikka.
    Kyllähän nykyajan pienviljeliä, vapaa ja tiedostava yksilö, on aikalailla "maaorjan" asemassa tänäpäivänä. Suurtilat onkin sitten asia erikseen, ne elää tukiaisilla vaikka rahaa olisi muutenkin.
    Nykyajan tehtaiden olosuhteet on paranrunut todella paljon. Ainoa ongelma on että tulee pirun kylmä, jos pääsee tehtaaseen sisään, kun työt on siirretty Kiinaan. Ei haittaa melu eikä työn rasittavuus.
    Mitä useammin ton jutun lukee sitä suuremmalta provolta se vaikuttaa, tai olet naivi.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


E.M. Pire kirjoitti:

Mitkä ovat olleet maailmaa johtavat länsimaiset imperiumit eri aikoina (siis pois lukien Venäjä, Kiina, Intia, Persia jne.)? Kriteerit: kulttuurinen, tieteellinen, poliittinen ja sotilaallinen voima tai vaikutusvalta.

Ehdottaisin seuraavaa listaa (ajat suurin piirtein) - perässä lyhyt perustelu:

1. Antiikin Kreikka/Ateena (1000 eKr. - 50 eKr.) - länsimaisen kulttuurin synty, Välimeren alueen hallinta
2. Rooma (50 eKr. - 500) - yksi kaikkien aikojen laajimpia imperiumeja Euroopan sisällä
3. Bysantti/Itä-Rooma (500-800) - Rooman perillinen ainakin kulttuurisesti (vs. barbaarit)
4. Frankit (800-850) - laajeni koko Keski-Eurooppaa hallitsevaksi
5. Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta (850-1000) ?? - laaja, mutta oliko yhtenäinen?
6. Italian kaupunkivaltiot (1000-1500) ?? - renessanssin etujoukot, edistyneimmät kaupungit
7. Espanja/Itävallan Habsburgit (1500-1640) - maailmanlaajuinen siirtomaavalta, vauraus kullasta
8. Alankomaat (1640-1700) - meren kautta kulkevan kaupan hallinta, kulttuurinen edistys
9. Ranska (1700-1814) - hovista koko Euroopan (ja Venäjän) roolimalli, tiede, Napoleonin voimannäyte
10. Britannia (1815-1914) - johtava teollistumisessa, meren hallinta, siirtomaaimperiumi
11. Yhdysvallat (1915-1933/1939) - Eurooppa raunioina sodan jälkeen => Yhdysvallat hyötyi tilanteesta, 1933 lama pahimmillaan
12. Saksa (toinen maailmansota) - tieteessä johtava 1800-luvun lopulta, vahva tiede ja talous näkyivät sotavoimassa
12. Yhdysvallat (toisen maailmansodan jälkeen) - määräävä asema kv-instituutioiden (Maailmanpankki, GATT/WTO, YK) rakentamisessa heti sodan jälkeen

Hämärin jakso on keskiaika: kuinka yhtenäinen tuo Pyhä keisarikunta oli? Ja Italian kaupunkivallat ovat hankala tapaus: pieniä, mutta suuri kulttuurinen ja taloudellinen merkitys (aikansa edistyneimmät kaupungit ja esim. pankkitoiminnan alkaminen). Entä mitä sanoisitte Saksan mahdollisesta johdosta välillä 1850-1942 - se nousi tieteen kärkeen 1800-luvun jälkipuoliskolla (tai pikemminkin saksankielinen alue sisältäen Itävallan). Se oli kulttuurisesti johtava kielialue ennen natsiaikaa (tiede, filosofit, säveltäjät jne.) tuona aikavälinä. Siirtomaita se ei kuitenkaan ehtinyt samassa määrin hamstraamaan kuin Britannia tai hallitsemaan maailmantaloutta vastaavasti.

Mitä mieltä olette?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu