Ensimmäisen maailmansodan Sommen taistelua 1916 pidetään maailman sotahistorian 10. verisimpänä taisteliana (bloodiest battle). Verdunin taistelu samana vuonna 1916 on samojen arvioiden mukaan sotahistorian 13. verisin taistelu.
Mitkä koko maailman sotahistorian taistelua olivat 10 verisintä taistelua?
Mitkä koko maailman sotahistorian taistelua olivat 10 verisintä taistelua?
Vastaukset 31
Vanhimmat
"Taistelun" ja "operaation" välillä on veteen piirretty viiva, enkä lähde asiasta kiistelemään. Tuosta taulukosta voit koostaa itsellesi mieluisan raatolistan sekä taisteluista, piirityksistä että operaatioista ihan oman maun mukaan siitä, mitä pidät taisteluna ja mitä et:
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_battles_by_casualties
sillä ethän pystynyt noitakaan laittamaan minkäänlaiseen järjestykseen, etkä edes löytämään kymmentä niiden joukosta.
Mitä sitä luusereille valmista tarjoamaan...
edes yhtä ainutta noista kymmenestä Sommen lisäksi.
Olet kyllä historian ja sotahistorian alalla todella surkimus.
tai pientä vinkkiä?
Me ruotsalaiset menetimme enemmän kuin kolmanneksen miehistä KAATUNEINA. Se on valtava luku. Useimmilta meikäläisiltä pantiin nirri pois sen jälkeen kun ruotsalaisten linja oli murtunut ja joukkomme kääntyneet pakosalle. Pahinta mitä sotilas saattoi linjataktiikan aikana tehdä oli lähteä juoksemaan pakoon sekasortoisena laumana. Ratsuväki saavutti nopeasti, miekat sivalsivat, keihäät lävistivät...
Yhdeksännes verisin taistelu oli joidenkin laskelmien mukaan maailman historian
suurin panssaritaistelu, Kurskin taistelu 4. - 22. heinäkuuta 1943.
Mukana ovat vain saksalaiset ja venäläiset sotilasuhrit – kaatuneet ja kadonneet,
eivät mahdolliset siviilit.
Operaatio Bagration 22. kesäkuuta – 29. elokuuta 1944 Valko-Venäjällä. Operaation aikana arvioidaan menehtyneen, kaatuneen tai kadonneen 350 000 saksalaista, venäläistä ja puolalaista sotilasta.
Venäläisiä on laskettu menehtyneen 178 507 ja puolalaisia 1 533 miestä.
Jotkut arviot kertovat Minskin motissa kesäkuun loppuun mennessä kaatuneen 40 000 saksalaista sotilasta. Operaatiossa tuhoutui Saksan keskinen armeijaryhmä ”Armeegruppe Mitte” kokonaisuudessaan – 800 000 sotilasta.
Nimeämiäsi sotia ei pidetä varsinaisina taisteluina, koska ne kestivät liian kauan ja tapahtuivat liian laajalla alueella.
(Listoissa viimeisenä vuosiluku)
Seuraavassa modernin sodankäynnin verisimmät taistelut:
Sieges and urban combat
=======================
Battle of Stalingrad World War II 1,250,000 – 1,798,619 1942–43
Battle of Berlin World War II 1,298,745 1945
Siege of Leningrad World War II 1,117,000 1941–44
Siege of Jerusalem First Jewish–Roman War 60,000 - 1,100,000 70
Battle of Baghdad Mongol invasions 80,000 – 1,000,000 1258
Siege of Budapest World War II 422,000 1944–45
Warsaw Uprising World War II 200,000 1944
Siege of Tenochtitlan Spanish Conquest of Mexico 100,000 - 240,000 1521
Siege of Constantinople Byzantine–Arab Wars 130,000 – 170,000 717–718
Siege of Port Arthur Russo–Japanese War 100,000 1904–05
Siege of Jerusalem Roman–Persian Wars 70,000 - 90,000 614
Siege of Petersburg American Civil War 70,000 1864–65
Siege of Rhodes Ottoman wars in Europe 55,200 1522
Battle of Vukovar Croatian War of Independence 5,000 - 20,000 1991
Siege of Sidon Phoenician Rebellion Against Persia 40,000 343 BC
Siege of Jerusalem First Crusade 40,000 1099
Siege of Plevna Russo–Turkish War 37,000 1877
Siege of Malta Ottoman wars in Europe 29,000 – 40,000 1565
Sack of Magdeburg Thirty Years' War 20,000 – 25,000 1630
Siege of Vicksburg American Civil War 19,000 1863
Siege of La Rochelle French Wars of Religion 18,600 1627–28
Siege of Sarajevo Bosnian War 12,000 1992–96
Ja seuraavassa klassiset muodostelmataistelut:
Classical formation battles
===========================
Battle of Changping Warring States 400,000 - 700,000 260 BC
Battle of Salsu Goguryeo-Sui Wars 302,300 612
Battle of Sedan Franco–Prussian War 200,900 1870
Battle of Fei Wu Hu Era 150,000 383
Battle of Leipzig War of the Sixth Coalition 124,000 1813
Kalinga War Maurya Empire 110,000 262 BC
Battle of Chibi Three Kingdoms 100,000 208
Battle of the Terek River Tokhtamysh–Timur war 100,000 1395
Battle of Malplaquet War of the Spanish Succession 95,000 1709
Battle of Arausio Germanic Wars (Cimbrian War) 84,000 105 BC
Battle of Anchialus Byzantine-Bulgarian Wars 80,000 917
Battle of Wagram War of the Fifth Coalition 77,000 – 79,000 1809
Battle of Borodino French Invasion of Russia 74,000 1812
Battle of Yarmouk Byzantine–Arab Wars 70,000 636
Battle of Berezina French Invasion of Russia 60,000 1812
Battle of Sekigahara Sengoku Period 60,000 1600
Battle of Las Navas de Tolosa Reconquista 60,000 1212
Battle of Cannae Second Punic War 56,000 – 92,000 216 BC
Battle of Gaugamela Wars of Alexander the Great 53,500 331 BC
Battle of Magnesia Roman-Syrian War 53,350 190 BC
Battle of Jena-Auerstadt War of the Third Coalition 52,000 1806
Battle of Plataea Greco-Persian Wars 51,500 - 257,000 479 BC
Battle of Gettysburg American Civil War 51,000 1863
Battle of Issus Wars of Alexander the Great 50,450 333 BC
Battle of Königgrätz Austro–Prussian War 47,500 1866
Battle of Waterloo Hundred Days 47,000 1815
Battle of Adrianople Gothic War 40,000 378
Battle of Eylau War of the Third Coalition 40,000 1807
Battle of Ullais Muslim conquest of Persia 35,000 633
Battle of the Trebia Second Punic War 35,000 218 BC
Battle of Mars-la-Tour Franco–Prussian War 34,000 1870
Battle of Chickamauga American Civil War 34,000 1863
Battle of Sentinum Third Samnite War 33,500 295 BC
Battle of Blenheim War of the Spanish Succession 32,000 1704
Battle of Zenta Ottoman–Habsburg wars 30,300 1697
Battle of Lake Trasimene Second Punic War 30,000 217 BC
Battle of Mohács Ottoman–Hungarian Wars 30,000 1526
Battle of Leignitz Mongol invasion of Poland 30,000 1241
merkille, että aivan naapurissamme tapahtui Leningradin piiritys, joka on päässyt 3:lle sijalle kuolleisuudessa. Olisiko Suomen pitänyt avata saartorengas sen jälkeen, kun NL oli ensin aloittanut koko sodan vuonna 1939? SEHÄN OLI AUKI! Uhrien lukumäärä nimittäin kertoo enemmän Stalinion välinpitämättömyydestä kuin saartorenkaan aukottomuudesta. Saarto vuoti aina Laatokan kautta (Suomen suunnalla) ja kaupunki olisi voitu täysin ravita sen kautta. Stalin oli siis unohtanut siviilit Leningradissa ja jakoi muonan sotilailleen.
... vaihteluvälikin on TURHAN SUURI:
4. Siege of Jerusalem First Jewish–Roman War 60,000 - 1,100,000 70
5. Battle of Baghdad Mongol invasions 80,000 – 1,000,000 1258
Ja muutenkin...
Aseiden tuhovoima oli viime vuosisadalla sata- tai tuhatkertainen sinun
esihistorialliseen aikaan verrattuna.
Seitsemänneksi verisin taistelu oli operaatio Barbarossan ensimmäinen taistelu 22. kesäkuuta – 9. heinäkuuta 1941 Valko-Venäjällä.
Taistelussa arvioidaan kaatuneen 375 000 sotilasta. Amerikkalainen sotahistorian tutkija John Erickson sanoo kirjassaan Barbarossa: The Axis and the Allis, että puna-armeijan joukkoja näistä oli suurin osa – 341 073 miestä.
Operaatio Barbarossaan osallistuivat natsi-Saksan johdolla Romania, Suomi, Italia, Unkari, Slovakia, Kroatia sekä yleiseurooppalaiset SS-joukot.
Missä ovat listoilta Somme, Verdun, Passchendaele, Teutoburg...?
Kertaapa esihistorian käsite.
ESIHISTORIALLINEN AIKA tarkoittaa, että tältä ajalta ei ole kirjoitettuja tietoja. Tietoa on saatu esineistä ja asuinpaikoista kielitieteen ja arkeologian avulla.
Esihistoriallinen aika on jaettu kolmeen pääkauteen, kivi-, pronssi- ja rautakauteen, sen mukaan mistä materiaalista kullakin kaudella työkalut on valmistettu. Tätä aikaa tutkii arkeologi eli muinaistutkija.
KIVIKAUSI n. 10 000 eKr.-1500 eKr.
Työkalut ja aseet valmistettiin puusta, luusta ja kivestä.
PRONSSIKAUSI n. 1500 eKr.-500 eKr.
Työkalut ja aseet valmistettiin pronssista.
RAUTAKAUSI n. 500 eKr.-1150 eKr.
Työkalut ja aseet valmistettiin raudasta.
Eli Jerusalemin piiritys 60-luvulla jaa. ei ole esihistoriaa.
Entisaikojen taisteluiden suhteellinen rajuus paljastuu juuri niiden luonteessa. Esimerkiksi Adrianopolin taistelussa kaatui antiikin Rooman viimeinen varsinainen roomalaisarmeija lähes viimeiseen mieheen ja se tiedetään, että siinä kaatui kymmeniätuhansia miehiä. Tämä kaikki huolimatta siitä, että aseiden tuhovoima oli sinun "lempiaikanasi" "tuhatkertainen". Ja ota huomioon sekin, että entisaikoina taistelut kestivät harvoin muutamaa tuntia pidempään ja todellakin, ruumiita tehtiin käsipelillä eikä millään pommituksilla kilometrien päästä.
Agincourt, Crecy, Hattin, Legnitz keskiajalta olivat verisiä taisteluita. 1700-luvun alusta voidaan ottaa esimerkiksi meillä huonommin tunnettu Blenheimin taistelu, jossa kaatui siinäkin yhden päivän aikana kymmeniä tuhansia miehiä ja huomaa, suustaladattavilla musketeillä, käsikopelolla ja mustaruutitykeillä. Eli kyllä sitä ennenkin osattiin.
Ja jos ruvetaan miettimään taistelualueita ja suhteuttamaan niitä kaatuneisiin, niin mietipä sitä, että Lützenissa lähes kaikki kaatuneet olivat noin kahden sadan metrin syvyisellä, parin kilometrin levyisellä kaistaleella, eli taistelukentällä. Ja siinäkin lojui kymmeniä tuhansia miehiä, yhden päivän kaatuneet, Ruotsin kuningas muiden seassa.
On siinä satakertainen ero!
Miekoilla. keihäillä ja tussareilla saatettiin taistelussa varmaankin tappaa tuhansiakin miehiä, mutta ensimmäisen ja toisen maailmasodan taisteluissa kaatui satoja tuhansia sotilaita.
Nykyajan taisteluissa kaatui paljon miehiä, mutta taistelutkin kestivät viikkoja, kuukausia. Waterloo kesti yhden päivän, samoin Leipzigin taistelu. Keskiajan taistelut joitakin tunteja. Ja niiden muutaman tunnin aikana tapettiin käsikopelolla kymmeniätuhansia miehiä. Se on aika veristä se.
Mites muuten mahtaa olla noiden tappiolukujen kirjaamisen kanssa:
erityisesti menneinä aikoina sotilaita kuoli tauteihin ja huonoon hygieniaan moninverroin varsinaista väkivaltaa enemmän. Näin oli vielä ainakin 1800-luvulla.
Onko tietoa, mahtaako tuo kuolleisuus vääristää tuota menneen ajan taistelutappioiden tilastointia (esim. kun puhutaan kokonaisen sotaanlähteneen 20000 miehen armeijan tuhoutuneen jossain paikassa)?
Sotahistorian kuudenneksi verisin taistelu oli varsin perusteellisen arvion mukaan Voronezhin taistelu 28. kesäkuuta – 24. heinäkuuta 1942 Keski-Venäjällä.
Samainen John Erickson kirjassaan Barbarossa: The Axis and the Allies arvioi, että neljä’ viikkoa kestäneissä taisteluissa kaatui 380 552 venäläistä, saksalaista ja Saksan sodan johdon alaisuudessa taistelleita unkarilaisia.
Luin jostain kirjasta kuinka hävinneen osapuolen haavoittuneet käsiteltiin taistelun jälkeen. Niitä ei suinkaan aina tapettu vaan käsien ja jalkojen isot jänteet katkottiin miekalla ja täysin avuttomina ne jätettiin kitumaan niille sijoilleen kunnes kuolo lopulta, jopa päivien kitumisen jälkeen, armahti. Jänteiden katkomistapa oli erityisen julma ja aiheutti sen, että kun kohtalo oli tiedossa niin kaikki taisteli todella lujasti välttääksen moisen käsittelyn ja kidutuksen.
Onko kenelläkään tarkempaa tietoa tästä asiasta?
Stalingradissakin, varsinkin saksalaisten, osalta suurin osa kuollut nälkään, kylmään ja tauteihin. Ja se kuuluu nykyajan sotiin.
Yksi pahimpia on kyllä ollut Pultavan taistelu.
Mongolit listivät retkillään 10 % maailman väestöstä.
Tappoiko Tšingis-kaani 1 748 000 ihmistä yhdessä tunnissa Nishapurissa.
Valkoiset tappoivat Suomessa 1918 noin 27 000 kolmessa kuukaudessa !
” Valkoiset tappoivat Suomessa 1918 noin 27 000 kolmessa kuukaudessa !”
TODELLISUUS OLI TÄMÄ:
Sotasurmat vuonna 1918
Kuolintavan ja osapuolen mukaan
PUNAISET
Kuolintapa
Kaatunut 5.199
Teloitettu, ammuttu, murhattu. 7.370
Kuollut vankileirillä 11.652
Kuollut vankileiriltä vapauduttuaan. 607
Kadonnut 1.767
Muut kuolintavat 443
YHTEENSÄ 27.038
Kevyen prikaatin hyökkäystä usein referoidaan ja kerrotaan että se vaikutti Churchillin päätöksiin 2 MS:ssa. Miten tässä hyökkäyksessä oikein sitten kävi? Leuattomat pisamatampiot ottivat turpiin oikein kunnolla?
Mikset googlaa? Siellä kun on KAIKKI kerrottu asiasta!