Venäjällä ja Yhdysvalloissa vedetään parhaillaan suuntaviivoja siitä, missä roolissa ydinaseet ovat molempien maiden sotilaspoliittisessa ajattelussa.
Venäjällä valmistellaan uutta sotilasdoktriinia ja Yhdysvalloissa ydinaseselontekoa (nuclear posture review). Niiden on määrä valmistua vuodenvaihteen tienoilla.
Ennakkotietojen perusteella suurvaltojen nykyjohtajien ajattelumalleissa on poikkeuksellisen selkeitä eroja.
Yhdysvallat haluaa presidentti Barack Obaman johdolla vähentää ydinaseiden merkitystä.
Presidentti Dmitri Medvedevin Venäjä taas on korostamassa ydinaseiden merkitystä sotilasopissaan.
Lähteenä HS digilehti: http://www.hs.fi/nakoislehti/2009/11/08/
Obama on esittänyt tavoitteekseen ydinaseettoman maailman. Se tuskin toteutuu pitkään aikaan, mutta Obama näyttää haluavan puuttua ydinaseselontekoon edeltäjiään aktiivisemmin.
The Guardian -lehden tietojen mukaan Obama torjui puolustusministeriön ensimmäisen version selonteosta pitäen sitä liian konservatiivisena. Obama haluaa radikaaleja muutoksia perinteiseen ydinaseoppiin ja aikoo tiiviisti osallistua selonteon laatimiseen.
Yhdysvallat ei ole luopumassa ydinaseistaan niin kauan kun muillakin on ydinaseita. Sen sijaan Obama haluaa vakavasti harkita strategisten ydinkärkien määrän merkittävää vähentämistä sekä nostaa huomattavasti ydinaseiden käyttökynnystä.
The Atlantic -lehden mukaan Obama voi päättää, ettei Yhdysvallat käytä ydinaseitaan sellaisia maita vastaan, joilla niitä ei ole. Rohkeimpien arvioiden mukaan Obama saattaisi jopa luopua ensi-iskun opista viestiäkseen, ettei ydinaseeton maailma ole pelkkää sanahelinää.
Venäjällä äänenpainot ovat syksyn aikana olleet tyystin toiset. Siellä ydinaseita, etenkin taktisia, pidetään puolustuksen kulmakivenä.
Venäjän turvallisuusneuvoston pääsihteeri Nikolai Patrušev sanoi lokakuussa Izvestia-lehdelle, että Venäjä tulee uudessa sotilasopissa varaamaan oikeuden ennaltaehkäisevään ydinaseiskuun.
Patruševin mukaan ydinaseita voidaan käyttää Venäjään kohdistuvassa ydinasehyökkäyksessä ja myös "alueellisissa tai jopa paikallisissa sodissa".
Ero vanhaan oppiin on selvä. Aiemmin Venäjä on antanut ymmärtää, että se turvautuu ydinaseisiin vain joutuessaan ydinhyökkäyksen kohteeksi tai suursodassa.
Venäjän sotilaallisia suuntaviivoja valotti myös johtava sotilasasiantuntija Vitali Šlykov syyskuussa pidetyn kansainvälisen Valdai-konferenssin yhteydessä.
Šlykovin mukaan asevoimien vakinainen vahvuus halutaan jatkossa pitää nykyisessä miljoonassa sotilaassa, mutta reservi supistettaisiin noin 20 miljoonasta sataantuhanteen mieheen. Lisäksi panssarivaunujen määrää vähennetään asteittain 2000:een nykyisestä 20000:sta.
Šlykov sanoi uutistoimisto RIA Novostille, että kyseiset leikkaukset korvataan toistaiseksi ydinaseilla ja nimenomaan taktisilla ydinaseilla.
"Strategiset ydinaseet ovat poliittinen ase. Taktiset ydinaseet korvaavat nämä reservit, kymmenet ja kymmenet reserviläisdivisioonat, mikäli jotain tapahtuu", Šlykov sanoi RIA Novostille.
Iso vakinainen armeija ja suhteessa pieni reservi sekä nojaaminen ydinaseisiin herättävät paljon kysymyksiä. Pitää myös muistaa, että presidentti Medvedevin on vielä allekirjoitettava uusi sotilasdoktriini.
Venäjän ja Yhdysvaltain erilainen suhtautuminen ydinaseisiin kertoo erilaisesta ajattelusta, mutta myös taloudellisista ja sotilaallisista tekijöistä.
Yhdysvaltain tavanomainen aseistus on niin ylivoimaista, että ydinaseeton maailma sopii sille mainiosti. Kaasu- ja öljyrahoistaan huolimatta Venäjällä ei ole varaa pitää nykyisen kaltaista jättiläisarmeijaa. Venäjän kannalta ydinaseet ovat sille edullinen henkivakuutus.
Kauas on kuitenkin tultu niistä ajoista, jolloin Neuvostoliiton propagandakoneisto julisti rauhantahtoisuuttaan ja sai suuren osan lännen vasemmistoa ja vähän muitakin uskomaan siihen, että Yhdysvaltain ohjukset ovat pahoja ja neuvosto-ohjukset rauhanohjuksia.
Nyt Obaman Yhdysvallat näyttää Medvedevin ja pääministeri Vladimir Putinin Venäjään verrattuna ydinasepolitiikan rauhankyyhkyltä.
Venäjällä valmistellaan uutta sotilasdoktriinia ja Yhdysvalloissa ydinaseselontekoa (nuclear posture review). Niiden on määrä valmistua vuodenvaihteen tienoilla.
Ennakkotietojen perusteella suurvaltojen nykyjohtajien ajattelumalleissa on poikkeuksellisen selkeitä eroja.
Yhdysvallat haluaa presidentti Barack Obaman johdolla vähentää ydinaseiden merkitystä.
Presidentti Dmitri Medvedevin Venäjä taas on korostamassa ydinaseiden merkitystä sotilasopissaan.
Lähteenä HS digilehti: http://www.hs.fi/nakoislehti/2009/11/08/
Obama on esittänyt tavoitteekseen ydinaseettoman maailman. Se tuskin toteutuu pitkään aikaan, mutta Obama näyttää haluavan puuttua ydinaseselontekoon edeltäjiään aktiivisemmin.
The Guardian -lehden tietojen mukaan Obama torjui puolustusministeriön ensimmäisen version selonteosta pitäen sitä liian konservatiivisena. Obama haluaa radikaaleja muutoksia perinteiseen ydinaseoppiin ja aikoo tiiviisti osallistua selonteon laatimiseen.
Yhdysvallat ei ole luopumassa ydinaseistaan niin kauan kun muillakin on ydinaseita. Sen sijaan Obama haluaa vakavasti harkita strategisten ydinkärkien määrän merkittävää vähentämistä sekä nostaa huomattavasti ydinaseiden käyttökynnystä.
The Atlantic -lehden mukaan Obama voi päättää, ettei Yhdysvallat käytä ydinaseitaan sellaisia maita vastaan, joilla niitä ei ole. Rohkeimpien arvioiden mukaan Obama saattaisi jopa luopua ensi-iskun opista viestiäkseen, ettei ydinaseeton maailma ole pelkkää sanahelinää.
Venäjällä äänenpainot ovat syksyn aikana olleet tyystin toiset. Siellä ydinaseita, etenkin taktisia, pidetään puolustuksen kulmakivenä.
Venäjän turvallisuusneuvoston pääsihteeri Nikolai Patrušev sanoi lokakuussa Izvestia-lehdelle, että Venäjä tulee uudessa sotilasopissa varaamaan oikeuden ennaltaehkäisevään ydinaseiskuun.
Patruševin mukaan ydinaseita voidaan käyttää Venäjään kohdistuvassa ydinasehyökkäyksessä ja myös "alueellisissa tai jopa paikallisissa sodissa".
Ero vanhaan oppiin on selvä. Aiemmin Venäjä on antanut ymmärtää, että se turvautuu ydinaseisiin vain joutuessaan ydinhyökkäyksen kohteeksi tai suursodassa.
Venäjän sotilaallisia suuntaviivoja valotti myös johtava sotilasasiantuntija Vitali Šlykov syyskuussa pidetyn kansainvälisen Valdai-konferenssin yhteydessä.
Šlykovin mukaan asevoimien vakinainen vahvuus halutaan jatkossa pitää nykyisessä miljoonassa sotilaassa, mutta reservi supistettaisiin noin 20 miljoonasta sataantuhanteen mieheen. Lisäksi panssarivaunujen määrää vähennetään asteittain 2000:een nykyisestä 20000:sta.
Šlykov sanoi uutistoimisto RIA Novostille, että kyseiset leikkaukset korvataan toistaiseksi ydinaseilla ja nimenomaan taktisilla ydinaseilla.
"Strategiset ydinaseet ovat poliittinen ase. Taktiset ydinaseet korvaavat nämä reservit, kymmenet ja kymmenet reserviläisdivisioonat, mikäli jotain tapahtuu", Šlykov sanoi RIA Novostille.
Iso vakinainen armeija ja suhteessa pieni reservi sekä nojaaminen ydinaseisiin herättävät paljon kysymyksiä. Pitää myös muistaa, että presidentti Medvedevin on vielä allekirjoitettava uusi sotilasdoktriini.
Venäjän ja Yhdysvaltain erilainen suhtautuminen ydinaseisiin kertoo erilaisesta ajattelusta, mutta myös taloudellisista ja sotilaallisista tekijöistä.
Yhdysvaltain tavanomainen aseistus on niin ylivoimaista, että ydinaseeton maailma sopii sille mainiosti. Kaasu- ja öljyrahoistaan huolimatta Venäjällä ei ole varaa pitää nykyisen kaltaista jättiläisarmeijaa. Venäjän kannalta ydinaseet ovat sille edullinen henkivakuutus.
Kauas on kuitenkin tultu niistä ajoista, jolloin Neuvostoliiton propagandakoneisto julisti rauhantahtoisuuttaan ja sai suuren osan lännen vasemmistoa ja vähän muitakin uskomaan siihen, että Yhdysvaltain ohjukset ovat pahoja ja neuvosto-ohjukset rauhanohjuksia.
Nyt Obaman Yhdysvallat näyttää Medvedevin ja pääministeri Vladimir Putinin Venäjään verrattuna ydinasepolitiikan rauhankyyhkyltä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.