Masennukseni johtoo ulkonäöstäni. Kärsin suunnattomasti harvinaisen rumasta ja oudosta ulkonäöstä. Olen normaalipainoinen enkä ole lääkärin mukaan kehitysvammainenkaan joten kyse on täysin synnynnäisestä ominaispiirteestä. Erotun ihmisjoukosta heti silmiinpistävästi ja ihmisten katse aina porautuu minuun aivan kuin olisivat nähneet vähintään eri planeetan asukin ja katseet kertoo suuoraan mitä mieltä ovat minusta.
Todella rumalla ja kauniilla on yhteistä se, että kumpaakin katsotaan tuijottomalla tuijottaen ilme vain on eri ruman kohdalla. Tämä ulkoinen piirre aiheuttaa esim. sen, että en saa ystäviä koska ihmiset välttelevät seuraani koulussa ja työelämässä. Olen melko sosiaalinen ihminen ja uuteen paikkaan mennessä lähestyn aina ihmisiä ystävällisesti ja yritän jonkunlaista kontatkia, mutta aina sama juttu ihmiset eivät ala kanssani minkäänlaiseen kanssakäymiseen ja se johtaa taas siihen, että lopulta pettyeenä vetäydyn ja pyrin välttelemäänkin ihmisiä ja käperryn itseeni enkä uskalla enää edes katsoa heitä koska tiedän heidän vihamielisen ja inhon katseensa.
En liikukkaan missään ellei ole täysin pakko vaan pysyn piilossa. Mieluiten kulkisin pussi päässä jos mahdollista. Pahinta myös se, että ulkonäköni tähden minua useat pitävät jälkeenjäneenä, tyhmänä ja outona joten heidän odotusten mukaan olenki alkanut muovautuun, eli koska kukaan ei halua puhua kanssani jää näin sosiaalinen minäni heikoille ja olenkin huomannut, etten enää osaa edes puhua kunnolla koska ei ole ollut ketään muuta kuin mielenterveyshoitaja joka kanssani enää yleensäkkään puhuu.
Ruma ulkonäkö
29
4537
Vastaukset
- miettijä.
syrjintää tapahtuu työpaikoilla ja koulussa. Miten sitten olet päässyt työpaikkaan, jos näet sinua pidettävän tyhmänä?
Yleensäkin luulen, että mikäli on suosittu, onnistuu saamaan helpommin työpaikan kuin jos on epäsuosittu.- Rumilus tämä
Nämä työpaikat ovat olleet vain väliaikaisia työllisyys velvoitteisia koska itse en viitisi enää edes hakea töitä joten TE keskus järjestää minut aina välillä pakollisiin velvoitetöihin tai kurssituksiin. Olisin onnellinen jos olisin edes tavallisen jopa mitättömän näköinen, mutta minun pitää olla juuri huomiota herättävän ruma joten edessä vain alamäki joka johtaa hautaan ennenpitkään. Mahdollisuudet ovat loppuneet ja olen mennyt alamäkeä jo pitkään ja kaikki elämässäni on epäonnistunut. Ja turha sanoa, etten ole yrittänyt. Masennus on sitä luokkaa, etten enää jaksa.
- joku,,,
Rumilus tämä kirjoitti:
Nämä työpaikat ovat olleet vain väliaikaisia työllisyys velvoitteisia koska itse en viitisi enää edes hakea töitä joten TE keskus järjestää minut aina välillä pakollisiin velvoitetöihin tai kurssituksiin. Olisin onnellinen jos olisin edes tavallisen jopa mitättömän näköinen, mutta minun pitää olla juuri huomiota herättävän ruma joten edessä vain alamäki joka johtaa hautaan ennenpitkään. Mahdollisuudet ovat loppuneet ja olen mennyt alamäkeä jo pitkään ja kaikki elämässäni on epäonnistunut. Ja turha sanoa, etten ole yrittänyt. Masennus on sitä luokkaa, etten enää jaksa.
ikäinnen olet?
mies/nainen
jos saa udella!
mikä sinun ulkonäössä sitten muka on niin rumaa????? - hdajsdkaö
Rumilus tämä kirjoitti:
Nämä työpaikat ovat olleet vain väliaikaisia työllisyys velvoitteisia koska itse en viitisi enää edes hakea töitä joten TE keskus järjestää minut aina välillä pakollisiin velvoitetöihin tai kurssituksiin. Olisin onnellinen jos olisin edes tavallisen jopa mitättömän näköinen, mutta minun pitää olla juuri huomiota herättävän ruma joten edessä vain alamäki joka johtaa hautaan ennenpitkään. Mahdollisuudet ovat loppuneet ja olen mennyt alamäkeä jo pitkään ja kaikki elämässäni on epäonnistunut. Ja turha sanoa, etten ole yrittänyt. Masennus on sitä luokkaa, etten enää jaksa.
minä en ole koskaan vielä nähnyt rumaa ihmistä. Enkä ole missään tynnyrissäkään kasvanut. Kaikki ovat omannäköisiään, ja hyviä sellaisinaan.
Minulla on myös ollut kivinen tie kuljettavana ulkonäköni takia. Sairastan kai dysmorfista ruumiinkuvahäiriötä (googleta jos et ole kuullut). Pidän siis itseäni kamalan vastenmielisen näköisenä, niin että luulen että kukaan ei voi minusta pitää. Oikeasti kai olen kuitenkin ihan tavalllisen näköinen. Mutta tuon takia olin minä myös masentunut nuorena.
Olen saanut tuon takia sitten myöhemmin ihan fyysisen vaivan; kasvoni ja yläniskani lihakset ovat aivan jumissa, koska pidin vuosikaudet aina valveilla ollessani tietynlaista ilmettä kasvoillani, koska kuvittelin näin näyttäväni kauniimmalta (mikä oli tietenkin aivan järjetön ajatus...).
Nykyään niskani ja kasvoni ovat krampissa ja kipeät. Eivät jotenkin palaudu millään, vaikka nykyään en enää pidä päällä sellaista ilmettä (tosin ilme on jähmettynyt kasvoilleni sitä tahtomattani...ihmisetkin aina sanovat että miten näytän niin "jäykistyneeltä", ja minun on vaikea liikuttaa esim silmääni mihinkään suuntaan, nekin lihakset ovat jumissa kuin mikä)
Tuo tarina kuulostaa varmaan aivan uskomattomalta, mutta totta joka sana. Lääkäritkin ovat ihmetelleet miten olen saanut niskani ja kasvoni niin jumiin. Jumi on sellaisessa paikassa että sitä on vaikea jopa hieroakin.
Eli annan sulle neuvon, että yritä hyväksyä ulkonäkösi. Voi kun minäkin olisin siihen pystynyt, niin ei olisi tällaista kramppia nykyään naamalla. Antaisin mitä vain, jos tämä paranisi. - LarsPetter
hdajsdkaö kirjoitti:
minä en ole koskaan vielä nähnyt rumaa ihmistä. Enkä ole missään tynnyrissäkään kasvanut. Kaikki ovat omannäköisiään, ja hyviä sellaisinaan.
Minulla on myös ollut kivinen tie kuljettavana ulkonäköni takia. Sairastan kai dysmorfista ruumiinkuvahäiriötä (googleta jos et ole kuullut). Pidän siis itseäni kamalan vastenmielisen näköisenä, niin että luulen että kukaan ei voi minusta pitää. Oikeasti kai olen kuitenkin ihan tavalllisen näköinen. Mutta tuon takia olin minä myös masentunut nuorena.
Olen saanut tuon takia sitten myöhemmin ihan fyysisen vaivan; kasvoni ja yläniskani lihakset ovat aivan jumissa, koska pidin vuosikaudet aina valveilla ollessani tietynlaista ilmettä kasvoillani, koska kuvittelin näin näyttäväni kauniimmalta (mikä oli tietenkin aivan järjetön ajatus...).
Nykyään niskani ja kasvoni ovat krampissa ja kipeät. Eivät jotenkin palaudu millään, vaikka nykyään en enää pidä päällä sellaista ilmettä (tosin ilme on jähmettynyt kasvoilleni sitä tahtomattani...ihmisetkin aina sanovat että miten näytän niin "jäykistyneeltä", ja minun on vaikea liikuttaa esim silmääni mihinkään suuntaan, nekin lihakset ovat jumissa kuin mikä)
Tuo tarina kuulostaa varmaan aivan uskomattomalta, mutta totta joka sana. Lääkäritkin ovat ihmetelleet miten olen saanut niskani ja kasvoni niin jumiin. Jumi on sellaisessa paikassa että sitä on vaikea jopa hieroakin.
Eli annan sulle neuvon, että yritä hyväksyä ulkonäkösi. Voi kun minäkin olisin siihen pystynyt, niin ei olisi tällaista kramppia nykyään naamalla. Antaisin mitä vain, jos tämä paranisi.Minulla...
- Isän kasvatus luokkaa "nostaa rinnuksista seinälle ja kysyy haluanko turpiin" hieman kiukutellessani.
- "Seksuaalikasvatus" myös alkoi jo ennen esikouluikää, muodossa "läiskettä ja lotinaa seinän takana". Kerran jopa heräsin kesken operaation nukkuessani eräs yö vanhempieni vieressä, kun äiti puristi kiihkoissaan kättäni. Mikätä siinä muuta kuin teeskennellä nukkuvansa ja toivoa että lopettavat pian hommansa.
- Ainakin puolet ala-yläasteajasta kiusaajien silmätikkuna, koska minua ei kiinnostanut panostaa ulkonäkööni tippaakaan. Tietokonepelit oli kaikkein tärkein asia maailmassa (kiitti isä kun ostit ekan Commodore64:n kasvattajaksi).
- Naisten kanssa kun alkoi ekakerran (netti)treffailemaan JO siinä 18-vuotiaana (en enää NIIN peikko ollut), yllätys yllätys pelkkää hylkyä tuli. Kerran niinkin härskisti että tyttönen lähti mykkänä kävelemään paikalta. Myöhemmätkin naisjutut töpänneet heti alkuunsa, "minkä lie" trauman takia. En vaan pysty ihastumaan/rakastumaan tai päästämään naista lähelle.
- Vuodet ajelehdittua kouluissa/koulutuksissa/työttömänä ensimmäinen vakityöpaikka vasta 25-vuotiaana, sielläkin ehdin olla peräti 2 vuotta kunnes LAMA tietenkin tuli ja lomautus.
- Nyt istun tässä kirjoittamassa tätä oltuani taas vuoden työttömänä, yhdessä välissä olin kuukauden työharjoittelussa, alussa kovasti puhuttiin jatkoajasta vaan enpä kelvannut hommiin edes ilmaiseksi vaikka parhaani tein.
Siinäpä se suurinpiirtein kiteytettynä. Tuloksena elämään ja itseensä kypsynyt luuseri, jota ei kiinnosta mikään. Peli menetetty. Tulevat vanhemmat saakoon listasta läksyn ja opiskelkoon miten EI kannata kakaraansa kasvattaa ellei halua samanlaista tulosta.
- Nainen 35
Olen hoitanut aikanaan kehitysvammaisia, enkä muista heistäkään yhdenkään olleen ruma - fyysisten vammojen aiheuttamasta rujoudesta huolimatta.
Mielestäni ihmisen viehättävyyteen tai kauneuteen vaikuttaa kaksi asiaa: Ensinnäkin se, kuinka ihminen välittää ulkoisesta olemuksestaan. En tarkoita, että ihmisen pitäisi kulkea muodin mukana, meikata tai käydä kauneusleikkauksissa. Oman näkemykseni mukaan pestyt ja kammatut hiukset ja suhteellisen puhtaat vaatteet riittävät.
Toiseksi kauneuteen vaikuttaa oikeasti sisäinen kauneus, vaikka lausahdusta pitäisikin vain sisällyksettömänä kliseenä. Kuvitellaan kaksi lähtökohtaisesti erinäköistä ihmistä. Toinen on omistaa täydellisen tasapainoiset ja sopusuhtaiset kasvot ja virheettömän ihon, mutta on luonteeltaan hapan kuin viime talvinen hapansilakka. Toinen on kasvoiltaan epäsymmetrinen finninaama, mutta iloinen kuin Naantalin aurinko. Puolen vuosisadan päästä entisen kaunottaren kasvoihin on pysyvästi syöpynyt katkeruus ja kauna. Sen sijaan kauneusnäkemysten mukaan ruman, mutta iloisen kasvot kertovat elämäntyytyväisyydestä, ja hän vetää samanhenkisiä ystäviä puoleensa.
Olen nähnyt muutoksen erään ystäväni kasvoilla. Kun epäluottamuden ja happamuuden olotila muuttui säteileväksi onneksi, niin koko ihmisen ulkoinen olemus muuttui pehmeämmäksi puoleensavetävämmäksi. Kokeile asiaa itse peilin edessä. Olet eri näköinen kulmat kurtussa ja säteilevästi hymyillen. Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa ulkonäköösi.
Sitä on niin helppo itkeä, että elämäni on huonoa kun olen poikkeuksellisen ruma, lihava tai että äiti ja isä olivat ilkeitä. Kuitenkin suhteellisen rujot, ylipainoiset ja kehnoista lähtökohdista peräisin olevat ihmiset ovat pärjänneet elämässään erittäin hyvin. Syyn masennukseen on oltava jossain muualla tai oltava monen tekijän summa.- Entäs minä
Olen kauhea narsisti, minua ei nimittäin kiinnosta pätkääkään mitä muut ajattelevat naamastani koska pidän siitä kuitenkin sentään itse ja elän muutenkin enemmän itselleni kuin muille.. :D
- Stoic
Vaikka vastaan kävelisi "erottuva" ihminen niin hänen ulkonäkönsä ei vaikuta minun mieleeni millään tavalla koska olen stoalainen. Aikuisen ihmisen mielipiteeseen toisesta ihmisestä ei yksinkertaisesti saa vaikuttaa toisen ihmisen ulkonäkö. Näin se asia vaan on. Henkinen kypsyys on erilaisuuden hyväksymistä ja kypsymättömyys on aina kapeakatseisuutta. Epäkypsille ihmisille on paikka varattuna Huitsin Nevadassa.
Olen huomannut lukemalla näitä palstoja että ihmiset joilla sosiaalinen kanssakäyminen on vähäistä ovat tavanomaista herkempiä tulkitsemaan ihmisten kasvojen ilmeitä. Tämä minun mielestäni johtuu vähäisestä kokemuksesta ja kokemuksen puutteen aiheuttamista voimakkaista ennakko-odotuksista. Toisaalta tälläista ilmeille ja ulkonäölle herkistymistä voi aiheuttaa myös erilaiset autistiset luonteenpiirteet (kiinnostus erilaisiin esineisiin järjestykseen, ilmeisiin, symmetriaan sekä sosiaaliseen etikettiin. Yksinäisyys voi aiheuttaa autistisia piirteitä). Mukava uusi harrastus voisi antaa itsevarmuutta ja lisätä mielenkiintoa muihin asioihin.
Tässä on kuva ihmisestä jonka päälle ajoi juoppokuski ja hänen kasvonsa menettivät entisen muotonsa. Vaikka hän tulisi minua kadulla vastaan ei hän olisi minulle yhtään sen erikoisempi kuin kukaan muukaan. Todennäköisesti en menisi avioon, mutta ei minulla mitään häntä vastaan olisi ihmisenä.
http://www.mlnlaw.com/uploaded_images/jacqui_poster-787283.jpg
Voisikohan sinua kiinnostaa buddhalainen tai stoalainen filosofia jotka tähtäävät mielenrauhan ja harmonian saavuttamiseen elämässä? Otappa selvää!- ruma____
Saatat kärsiä BDD:stä eli body dysmorphic disorderista, jossa potilas kuvittelee olevansa sairaaloisen ruma.
Olen masentunut ja minulla oli myös vuosia masennuksen lisäksi tämä sairaus. Olin niin ruma etten voinut mennä ulos, olin varma että ihmiset tuijottelevat minua kadulla. Olin myös vakuuttunut siitä että olen kehitysvammainen koska kasvoni näyttivät aivan kammottavilta ja epäinhimillisiltä kuin katsoin peiliin. Todellisuudessa olen täysin normaalin näköinen nuori henkilö.
- Rumilus tämä
Moni vastauksistanne oli ihan järkeenkäypä, mutta minun tapauksessani yksikään niistä ei ikävä kyllä päde. Olen hymyillyt ja ollut ulospäin suuntautunut ja iloinen lähestyessäni ihmisiä. Olen pitänyt aina hygieniasta ja vaatetuksesta huolta. Olen suhtautunut muihin positiivisesti, avoimesti ja täysin ekkakkoluulottomasti, mutta näistä mistään ei ole ollut mitään apua. Ihmiset ovat todella ennakkoluuloisia ja syrjiviä pelkästään ulkonäköni vuoksi, sen olen todennut jatkuvasti ja kun näen ettei kukaan ala edes jutteleen niin jätän asiat siihen, mitä turhaan yrittää sosiaalista kanssakäymistä kun näkee selvästi ettei haluata olla missään tekemisissä.
Olen nainen, normaalipainoinen ja ilmeenikin yleensä aivan luonnollinen, etten vedä mitään jäykkää tekoilmettä, mutta lisäksi ulkonäköni on ehkä hieman erilaisempi silläkin saralla, että suomalaisiin nähden olen hieman poikkeava jokseenki eksoottisten piirteideni ja värityksen takia, vaikka ihan suomalainen olen, mutta vanhempani sattuivat vai olemaan tumma hiuksisia ja silmäisiä. Itse sain tämän erikoisen ulkonäköni lisäksi myös ruman malliset raskaat suuret oudot kasvonpiirteet. Monesti porukassa on eksoottisia ulkomaalaisia, mutta silti heidän kanssaan jutellaan eikä syrjintä ole sitä luokkaa kuin itseäni kohtaan. Katseet ovat minua kohtaan aina inhon vallassa aivan kuin olisin maailman suurin rikollinen ja ällötys ja oudoin olento mitä ikinä ovat nähneet..
Poikkean varmaankin heidän näkökulmastaan ulkonäöltäni todella paljon "normaalista" ihmisestä, että eivät vamaan pidä minua lainkaan inhimmillisenä, enkä yhtään ihmettele jos joku tai useampi luulee minun olevan,vaikka eri planeetalta.- 166
Siinä mielessä yksi kohtalotoveri ilmoittautuu, että jo koulussa biologian tunnilla luokasta piti nimetä pari tyypillisen suomalais-ugrilaista, ja minä olin toinen opettajan sormella osoittamista. Itse olen hiuksiltani maantienvärinen, kasvot pyöreät, piirteet kolhot, yläluomet lupsottavat raskaina. Olen huomannut nykyään (ikä yli 40, ei sormuksia, painoindeksi 26) saavani todella tylyttävää "palvelua" esim kahvilan kassalla seisoskelevilta ponnarilikoilta (hoikkia itse siis). Se harmittaa, että nykyinen nuorempi polvi on kasvanut henkeen "luusereita ei suvaita" eli epämuodikas pukeutuminen, maalaisen näköiset piirteet ja ylipainoisuus (lievä) riittävät tylyn kohtelun aiheiksi. Joskun olen puolileikilläni harkinnut neitokaiselle kommentoida, että olen kyllä akateeminen kansalainen jolla on yli miljoonan mummonmarkan verran omaisuutta, jos vaikka näytänkin köyhältä ja tyhmältä.
Suosittelen aloittajalle koira-tai kissaharrastuksen aloittamista, tiedän itse näissä piireissä olevan monta muutakin mukavaa ihmistä jotka itse eivät mitään muotovalioita olekaan. Muutenkin koiran lenkitys, koulutus, näyttelyt ym. on kiva tapa kohdata ihmisiä oman kunnon kohentamisen ohella.
Myöskin arvelen, että jossain hiljaisessa maalaispitäjässä voisit löytää ihan kivan elon ja olon itsellesi. Ei ne kaikki poikamiesisännätkään niin koreita ole, mutta muuten mukavia, ja osa hyvinkin yksinäisiä : ) - Yksinäinen susi.
Moi! Olen itse kärsinyt pienestä asti ,(koulukiusattu), ja nyt olen 23v, täysin itsetuntoa vailla oleva nuori. Mutta, minulla on sentään hyväpalkkainen työ, (teen töitä pääasiassa yksin), pelkään ihmisiä, ja läheisyyttä.
Olen ehkä kasvanut tällaiseksi erakoksi, pois pahasta ulkomaailmasta. käpertyen omaan itseinhoon ja surkeudentunteisiini. Koen olevani monessa asiassa reilusti huonompi kuin muut ikäiseni, esim. urheilussa, (cooperin testissä juoksin yli3500m, säännöllisen ja monipuolisen harjoittelun levon ja oikean, puhtaan ruokavalion tulosta, eli se ei tämän tuloksen mukaan pidä paikkaansa että olisin huonompi, mutta koen itseni siitä huolimatta huonommaksi kuin muut. Olen sairastanut 1v pituisen vakavan masennusjakson, lisäksi kärsin anoreksiasta, vieläkin, tosin nykyään kohtalaisen lievänä, näen ja koen itseni huonoksi, rumaksi, vanhan (23v), vastenmielisennäköiseksi, lihavaksi (BMI 17,3), tyhmäksi (ÄO 150), totaaliseksi luuseriksi (HYVÄ työ, oma asunto loma-asunto,sijoituksia,säästöjä,ajokortti),.Sori,ei tarkoitus kehua. yms. Minulla ei ole ainuttakaan ystävää, ei edes juttukaveria, paitsi joskus kaupankassat. Yleensä myös ihmiset katsovat minua inhoten, ja tuntuvat kaikki välttelevän minua, paitsi jos tuuppivat ja kävelevät päin kadulla tai kaupoissa, silloin jopa koskettavat :) heh, mutta se ei ole yhtään positiivinen asia vaikkakin niin hupaisalta joistakin voi tuntua kun saa toisen työntää sivuun, niinkuin katujyrä, joka jyrää kaiken vastaantulevan tieltään sivuun, murskaksi, kuten minut on jo murskattu, useaan otteeseen. Olen pienikokoinen, mietin saattaisiko se osittain vaikuttaa tuohon ihmisten tuuppimistaipumukseen, mutta varmasti siinä on perässä jotain muutakin ongelmaa,esim.,kun joillakinon vain sellainen ihme tutka, jolla näkee että tuolla on heikko itsetunto, kiusataanpas sitä hieman. Tai sitten kaikki on vain usvan peitossa, vainoharhaa. Silti tässä jaksan vaikertaa, ja "piipittää" asioista, joista tuskin kukaan piittaa, veikkaan että nauratte viestilleni, mutta ei se mitään, antaa palaa, Jumalan siunausta, kaikille, en kanna kaunaa, enkä halua katkeroitu-vielä näin nuorena. Enkä myöskään elää vihassa, vaikkakin sen ympäröimänä tässä maailmassa joutuukin olemaan.
Tsemppiä kaikille kohtalotovereille, joskus kaikki on paremmin, jaksan uskoa!Huh, tulipa pitkä juttu. Kiitos jos jaksoit lukea, toivottavasti sait jotain selvää sekavasta tekstistäni. T. Yksinäinen susi.
- psy-x-x
...sillä olen itsekkin järkyttävä tapaus.
- ...
sun korvien välissä on vikaa ja pahasti. Ei ihme että ihmiset juoksee sua karkuun kun huomaavat sun käytöksessä jotain outoa. Hakeudu todellakin psykiatriseen hoitoon. Ole onnellinen että olet normaalin näköinen, on niin paljon sairaita, jotka joutuvat ilkunnan ja syrjinnän kohteeksi pelkän sairaudesta johtuvan vamman takia.
- ex-rumilus
kuulostaa tutulta.
mullakin oli joskus tollaista että en uskaltanut mennä ulos naamavärkkini vuoksi. lopetin ammattikoulunkin kesken pariksi vuodeksi sen vuoksi etten voinut mennä ihmisten ilmoille tällaisena rumiluksena. ne olivat kauheita vuosia. olin vain sisällä ja kävin pimeän tullen huppu päässä kaupassa ostamassa tarvittavat tavarat, joskus äiti ja isä toivat ne minulle kun olo oli pahempana.
katselin elokuvia ja pelasin pelejä ja chattailin ja luin kirjoja. ja tietty itkin peilin edessä, paljon. hakkasin jopa päätäni ja raavin kasvojani. :( kukaan ei puuttunut tilanteeseen eikä auttanut, vanhemmat suuttuivat aluksi eivätkä ymmärtäneet mutta lopulta hekin tottuivat tilanteeseen ja alkoivat pelata ehdoillani eli auttoivat ostoksien ym juttujen kanssa.
hakeuduin lopulta itsemurhaa pitkään pohtineena mielenterveystoimistoon ja kävin psykiatrilla ja sain erästä psykoosilääkettä vaikken olekaan psykoottinen. se ehkä lievitti ahdistusta hieman. sain lausunnon terapiaa varten ja nyt olenkin käynyt terapiassa n. 3 vuotta. se on kai auttanut, luulen että olen kypsymässä pois siitä angstista (anteeksi, en halua vähätellä!!) vähitellen kun olen saanut muutakin sisältöä elämääni kuin peilin. olen ollut siis todella yksinäinben koko elämäni, koulukiusattu ala-asteelta yläasteelle ja jopa ammattikoulussa sama jatkui mm. syrjimisenä, huorajuoruina, läskiksi/rumaksi haukkumisena ym. ja minähän en ole edes koskaan seurustellut tai ollut miehen kanssa...
nyt asun toisella paikkakunnalla itsenäisesti ja opiskelen ammattikorkeassa. olen saanut kolme kaveria, yksi heistä on jopa melkein jo ystävä, mikä on ihan uutta minulle inhotulle ja kiusatulle ihmiselle. :) on vielä hetkiä jolloin vanhat rumuusajatukset nousevat päähän mutta ne eivät onneksi jää enää pakonomaisesti pyörimään vaan järkeilen ne pois mielestäni, sillä en ole oikeasti niin ruma etten voisi elää ja käydä ulkona: olen vain tavallisen näköinen! en mikään missi mutten hirveän rumakaan. minulla on kauniit silmät ja huulet ja hiukset. :) keskityn hyviin puoliin.
sinä ap tarvitset APUA. hae sitä!! mielenterveyshoitaja ei riitä. tarvitset ehkä lääkkeitä ja ehdottomasti psykoterapiaa. kelan tukemaa terapiaa mieluiten. et voi saada muutosta tilanteeseesi ellet toimi nyt heti vaikka se on vaikeaa, tiedän sen varsin hyvin. älä luovuta, tämä on ehkä ainoa elämäsi. voit vielä olla onnellinen ja hyväksyä itsesi, sillä vain se merkitsee. elämässä on niin paljon tärkeämpääkin kuin pelkkä ulkokuori. vakavasti vammautuneet ja kehitysvammaiset ihmiset elävät silti onnellisina kiitollisina elämäänsä vaikkeivat yhteiskunnan kauneusihanteisiin mukaudukaan mitenkään. rakkaus on avain onneen, ja rakkaus alkaa aina itsestä, sitten voi rakastaa muitakin ja elämää. :) vaadi siis kunnollista apua nyt, älä lykkää enää tietäsi terveeseen itsetuntoon.- jjjjjjjj
jjjjjjjjjjjj
- 3
jjjjjjjj kirjoitti:
jjjjjjjjjjjj
Minun on vaikea saada töitä ruman ulkonäköni takia. Myös parisuhde on pos suljettu minulta. Ja rumuuteni on tosiasia, ei korvien välissä.
- 19
3 kirjoitti:
Minun on vaikea saada töitä ruman ulkonäköni takia. Myös parisuhde on pos suljettu minulta. Ja rumuuteni on tosiasia, ei korvien välissä.
Täytän kohta 46 vuotta ja koskaan en ole voinut seksiä harrastaa rumuuteni vuoksi. Kukaan ei kertakaikkiaan huoli. Lihavuudesta ei ole kyse vaan uskomattoman rumasta ulkonäöstä.
- niinnnnnnnnnnnnnnnnn
elämä on julmaa.
- narsistacus
Minun maailmassani rumuudellä määrittäminen ei kerro rumuudesta vaan enemmänkin kertojan persoonasta
- uytrewfds
Olen ruma nainen. Mulla on rumat kasvot. Pyöreät, ei poskipäitä, ruma kaksari (siis kaksoisleuka), ohuet hiukset, finnejä ja silmälasit.
Olisi elämä helpompaa jos olisin kauniimpi.
En sentään ole lihava.
Isot tissit ja hyvä perse löytyy.
Silti kukaan ei yritä iskeä mua.
Olen ruma. - mietteliäs 555
uytrewfds.
Ei pidä paikkaansa ..meitä on lukemattomia joille ulkonäkö ei vaikuta yhtään
EI vähääkään olen kokenut kuinka vittumainen tämä ns "hyvännäköinen" voi
ollakaan.. en IKINÄ edes katso siihen suuntaan...Kuule..rumaa ei olekaan ja lisäksi sinulla voi olla kaunis sielu ja sydän Kim Kardashian,nilla on tekotissit ja tekoperse
Vaan pikälle se onni ei kestänyt..maailman suurin bluff
Onko sulla fb..pyydän heti kaverikseni...tietenkin kirjoitan silloin omalla reg nimelläni - Rumahanna
Minäkin ruma masentunut läski. Juuri tapasin yhden miehen,josta olin kiinnostunut. Hän jotenkin naureskeli ja hällä oli kiire pois seurastani. Aiemmin hän tykkäili jutuistani facebookissa. Nyt ei. Eikä kirjoita enää. Tiedän miks ja ymmärrän..
- Anonyymi
No tehkää asialle jotain ! Oman terveytennekin tähden. Laihdutin Nutriletilla 30 kg puolessa vuodessa. Nälkä lähti kolmantena päivänä kun elimistö menee ketoosiin.
- Anonyymi
Vedä niiltä kurkku auki.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Yksi viesti häneltä ja ottaisin takaisin
Mutta ei sitä tule. Ja ehkä parempi niin, tein jo valintani. En saanut häneltä tarpeeksi, kaikki muu meni minun edelle j654485Sä olet epävakaa
tai ainakin yrität onnistuneesti vaikuttaa siltä. Ei sun kanssa uskalla ruveta yhtään mihinkään, menis hommat ojasta all502491Mieti miten paljon yritin
Löytää yhteyttä kanssasi uudelleen sen väärinymmärryksen jälkeen. Koen etten tullut puoleltasi hyvin kohdelluksi mies😔622140- 741340
- 681130
Helena Ahti-Hallberg laukoo suorat sanat - Tämä voi olla ongelma uudella TTK kaudella: "Jos on..."
Helena Ahti-Hallberg - tuo upea ja vaativa TTK-tuomari! Tanssii Tähtien Kanssa suosikkiohjelma starttaa syksyn iloksi ja221130- 281075
Ihmisen todellinen tarkoitus, dharma on tehdä tietoinen valinta toimia muiden hyväksi.
Tällä polulla ei ole tappioita eikä häviöitä. Vaikka ihminen ei pääsisi tällä polulla loppuun asti, hän ei menetä mitä4171004- 73886
- 64798