Mitä hyvää demarit ovat muka hallituksessa ollessaan 2003-2007 tehneet. Olen esittänyt tämän kysymyksen useasti. Vuoden aikana en ole saanut asiaan yhtään vastausta.
Palstalla on ollut monenlaista kirjoittajaa ja ajattelijaa, mutta yksikään demari ei ole pystynyt kertomaan yhtään positiivista asiaa. Minä luettelin viimeksi nykyhallituksen ansioina 5-10 positiivista asiaa pelkästään ulkomuistista, kun joku demari sitä minulta tivasi.
Palstalla on ollut monenlaista kirjoittajaa ja ajattelijaa, mutta yksikään demari ei ole pystynyt kertomaan yhtään positiivista asiaa. Minä luettelin viimeksi nykyhallituksen ansioina 5-10 positiivista asiaa pelkästään ulkomuistista, kun joku demari sitä minulta tivasi.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Nostivat paperimieste ansioita puolella ja laskivat eläkeläisten elintasoa puolella.
Demarit maksoivat v. 2003-2004 kokoomuksen kehittämiä velkoja. Kokoomuksen liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen ja Relander ostivat Soneralle saksalaista UMTS-ilmatilaa, joka myöhemmin olikin vain ilmaa, mutta siitä tuli Suomen valtiolle 4 600 000 000 euron(4,6miljardia€) lasku. Kokoomuksen Ollin oppivuodet olivat ohi ja nyt hän loistaa pikkujohtajana Ylessä.
http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&newsID=200428658
Soneran toimiva johto eli Relander teki päätöksensä Saksan ilmatilan ostamisesta. Valtio-omistajan etuja valvoi O-P Heinonen. Se että Heinonen ei ollut kaukonäköinen ja yrittänyt estää Soneran johdon toimia ei muutu SDP:n vastuunkantamiseksi 2003-2007.
Vaalikaudella 2003-2007 Sonera yhdistettiin Telian kanssa ja ruotsalaiset kaappasivat vallan yrityksessä. Tähän päätökseen osallistuminenko on ainoa positiivinen asia, mitä demarit vaalikaudella tekivät.
Kysytäänpä näin päin. SDP on vaalisloganeissaan yrittänyt harhauttaa ja väittänyt olevansa pienituloisten ja vähäosaisten etujen puolustaja. Mitä positiivista SDP sai aikaan vaalikaudella 2003-2007?
Puolusti työväestön oikeuksia ja hyvinvointiyhteiskunnan peruspalveluja laman jälkeisessä Suomessa.
Edesauttoi Suomen nousua lamasta päätöksillään, joilla taloukasvu lähti ripeään nousuun.
Huolehti taloudesta pitämällä veropojan sillä tasolla, että Suomen ulomainen velanotto vaihtui velkojen takaisinmaksuun ja muutenkin harjoitti vastuullista talouspolitiikkaa.
Ei hyväksy rodullista- ja vähemmistörasismia.
Torjui syrjäytymistä nuorison, vanhusväeston, koulutuksen ja työelämänparissa.
Ylläpiti hyvää turvallisuuspolitiikkaa (kok. venäjä, venäjä,venäjä!) ja kauppasuhteita mm. naapurivaltioiden kanssa.
Suojeli suomalaista työtä valvomalla ulkomaisen vuokratyövoiman käytön lainmukaisuutta.
Suojeli yliopistojen opiskelun maksuttomuutta ja tutkimustyön riippumattomuutta talouselämästä.
Huolehti kuntatalouden alijäämien paikkauksista.
Voiko elvytysrahat tuhlannut sikaflunssainen porvarihallitus tehdä muuta kuin seistä paskat housus ja orottaa v.2011, jolloin saadaan hallitus joka toimii vastuullisesti faktat tunnustaen?
Kiitos ylipäätään yrityksestä, mutta sitten. Vastaat minulle kaikenlaisilla yleisillä väittämillä ilman yhden ainuttakaan todistetta. Kerro tuloksia tai lukuja, miten asiat ovat parantuneet SDP:n toimesta tai muuta konkretiaa, jotka voidaan nähdä luvuista. Minä pystyisin välittömästi osoittamaan pari väitettäsi päinvastaisesti luvuilla sen todistaen.
Esim.
-syrjäytyneiden määrä väheni tai nousi lukumääräisesti tai prosenttimääräisesti.
-Suomen arvostus maailmalla nousi tai laski perustuen :n tutkimukseen tai kyselyyn.
-kuntatalouden tilanne parani tai pahentui
-veropohjaa laajennettiin tai supistettiin
-mitä talouskasvua parantavia tai heikentäviä päätöksiä tehtiin
-kuinka suuri osa ylijäämästä käytettiin valtiionvelan lyhentämiseen, lyhentyikö valtion velka vai kasvoiko se
-millä päätöksillä tai teoilla vähennettiin rotu tai vähemmistörasismia
-parantuivatko peruspalvelut satsattiinko niihin enemmän vai vähemmän rahaa, entä henkilöstön tyytyväisyys
-millä tavoin työväestön asemaa parannettiin vai heikennettiin. Miten se näkyy
-millä toimilla puututtiin ja valvottin ulkomaisen vuokratyövoiman kohteluun
Monikaan näistä ei vaikuta mitenkään pienituloisen tai vähäosaisen asemaan.
Täälä ruohonjuuritasolla riittää ilman mittareita ja prosentteja, kun hallitus asettaa tavoitteet ja yhteiskunta toimii oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Näin toimi Lipposen hallitus silloisten resurssien puitteissa kohtuulisen hyvin.
Hyvinvointiyhteiskunta kyllä rupeaa heti oireilemaan, kun päätöksenteko mättää ja tehrään virheitä.
Se mitä on nyt tapahtunut TÄMÄN porvarihallituksen ohjauksessa tulee vaikuttamaan ainakin vuosikymmenen ajan heikentävästi talouden kehitykseen. Liian monet elvytyspanostukset on osoittautuneet suutareiksi ja räkäpäiksi. Valtionvelkaa on jo neljännes budjetista.
Hirvittää tulevaisuus, kun ei ole paksua lompakkoa tai hyvää virkaa, vain tyätä tekevät käret joille pitäisi löytyä työtä.
Jos demukat elää noin raskaassa harhassa, on tärkeää huolehtia, etteivät koskaan palaa tyrimään.
Mitä elvytystä oli toimeen tulotuen asumisen omavastuuosuus?
Kalliomäen leuhkinta, että veroalet ansiotulovähennykseen eläkeläisten ja työttömien selkänahasta?
Sirtää työttömyyseläkkeiden ikärajoja ja lopulta poistaa ne.
Panna opiskelioiden, lapsiperheiden, työttömien ja eläkeläisten elintaso syöksykirteeseen. Me KOSTAMME temukat nyt teille!
Työttömyys laski Lipposen hallitusten ja Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikana selvästi, kun se nyt on räjähtämässä käsiin. Tähän sinä tietysti vastaat, että ansio ei ole demareiden vaan "yleisen talouskehityksen". Osittain tietysti näinkin, mutta hallitusten talouspolitiikka oli pääosin viisasta, kun taas nykyhallitus on perusteettoman tiukasti sitoutunut veronkevennyksiin kun tarvittasiin keynesiläisittäin julkista elvytystä. Sinut tuntien vastaat tähän, että demaritkin alensivat veroja, yhdessä toki porvaripuolueiden kanssa. Niinpä, mutta nousukaudelle se olikin paljon paremmin perusteltua. Politiikkaa tulee tehdä ajassa. Joka tapauksessa "työllisyys on parasta sosiaalipolitiikkaa", joten tämä on ensi arvoisen tärkeä asia.
Pitkälti SDP:n ansio oli myös taloutta tasapainottavan ja sopimusyhteiskunnan periaatteita noudattavat TUPOt. Järjestelmä kaipaa varmasti kehittämistä mutta ei alasajoa, jonka tämä hallitus teki työnantajien kanssa. Nyt sitä sitten taas kaivataan. Valtion velkaa muuten maksettiin myös vähitellen pois, joka on konkreettinen esimerkki sekin.
Hyvinvointiyhteiskunnan palveluihin tehtiin kieltämättä aika kitsaasti parannuksia, mutta olihan niitäkin, esim. hammashuollon laajentaminen ja hoitotakuujärjestelmä. Peruskoulukin pidettiin hyvässä kunnossa, mutta nykyisen porvarihallituksen aikana se kyllä on vaarassa.
On totta, että suhteellinen köyhyys ja tuloerot kasvoivat myös edellisten hallitusten aikana. Annan tähän kolme syytä: 1. globalisoituvan avoimen talouden paine, joka mahdollisti verokilpailun yms... ajoi kaikki maat melkein tälle tielle. Nyt tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä, jotta esim. veroparatiisit pystytään sulkemaan. Demarit ovat varmasti tähän oikeistoa valmiimpia.
2. SDP joutui tekemään kompromesseja ensin kokooomuksen, sitten kepun kanssa ja 3. SDP:n omat virheet, joita varmasti on tehty.
Sinut tuntien näistä tuskin mikään kelpaa, vaan sieltä tulee pitkä lista siitä, miksi nämä eivät ole demarien aikaansaannoksia mutta nykyhallituksen virheistä (jos niitä löytyy) ovatkin opposition syytä. Mutta, uskontoja on monenlaisia. Sinulla se on fanaattinen demarivastaisuus.
Poimin tuolta listaltasi kaksi konkreettista asiaa eli hammashuollon laajentamisen ja hoitotakuun. Hammashuollon laajentaminen on minulle vieras asia. Hoitotakuusta taas olen ymmärtänyt että se ei välttämättä ole toiminut.
Vähäisiäpä ovat asiat. Muut mainitsemasi asiat vesitit jo itsekin tai ne ovat niin yleisluontoisia, että niiden kehitystä ei voi mitata. Olettaisin, että tutkijana ymmärrät mikä ero on sillä onko joku asia mitattavissa vai ei. Mikä olisi tutkimustulos, joka perustuisi ei mitattaviin asioihin pelkästään yhden henkilön väitteen pohjalta.
Tutkijana sinunkin pitäisi ymmärtää hallituksen muodostamisesta ja hallitusohjelmasta se, että asioissa edetään pitkälle niin kuin pääministeripuolue on tahtonut. SDP oli pääministeripuolue 1995-2003. SDP saattoi valita hallituskumppanikseen sen, joka sitä eniten miellytti ja kilpailuttaa vaihtoehtoja. Voidaan siis perustellusti sanoa, että vuosien 1995-2003 politiikka oli SDP:n politiikkaa. Kauden alkuun painottuivat peruspalvelujen leikkaukset ja kuntien aseman heikentäminen. Alho on perustellusti todennut Lipposen toteuttaneen uuslibearlismin ideaa.
On lapsellista väittää, että yhden pienen maan eli tässä tapauksessa Suomen hallituksessa voitaisiin vaikuttaa maailmantalouden heilahteluihin. On tutkittu, että hallitus pystyy vaikuttamaan työllisyyteen perin vähän. Silti monet yhdistävät maailmantalouden tilanteen vaihteluita tiettyihin poliittisiin ryhmittymiin. On rehellisempää mitata hallituksen talouspolitiikan vaikutusta työllisyyteen suhteessa bruttokansantuotteen kehitykseen. Tällaisten tutkimusten perusteella hallituskoalitioa 2003-2007 on itse asiassa onnistunut heikommin kuin nykyhallitus työllisyyspolitiikassaan.
Minä arvostan rehellisyyttä puoluekannasta riippumatta. Minä tiedän ja tunnen asioita sekä henkilöitä sen verran, että voin täysin analyyttisesti ja objektiivisesti perustella SDP:n olevan kolmesta suuresta puolueesta valheellisin. Tunnen monia pöyristyttävän moraalin omaavia demareita, jotka käyttävät merkittävää valtaa. Pienpuolueita ja ei tarkasteluun voi ottaa, koska niillä ei ole tosiasiallista valtaa.
Demarit saivat todella hyvää aikaan saadessaan kansan ymmärtämään puolueensa kykenemättömyyden edustaa tätä kansaa ajamalla vain ja ainoastaan omien puoluetovereidensa etuja.
Demarit saivat vielä parempaa hyvää aikaan saattamalla vastuuttomalla politiikallaan itsensä oppositioon.
Kiitos ja kunnia kuuluu demareille näistä erinomaisista ansioista.
Tuon kyseenalaisen sulan hattuunsa demarit ainakin ansaitsevat. Tarja Filatof oli työministeri, kun tehtiin uudistus, jolla pitkäaikaistyöttömien palkaton orjatyöllistäminen siirrettin kuntien velvollisisuudeksi.
Käytännössä se toimii näin: Kuntien on etsittävä työmarkkinatuen saajille kuntouttavan työtoiminnan nimellä orjatyöpaikka, muutoin kunta joutuu kustantamaan puolet asianomaisten henkilöiden työmarkkinatuesta. Nämä työmarkkinatuella olevat ihmiset pakotetaan työmarkkinatukensa vastineeksi palkattomaan työhön. Jos he kieltäytyvät tästä palkattomasta huuhaa-työstä, he luonnollisesti menettäisivät työmarkkinatukensa. Sen lisäksi kieltäytymisestä seuraa ensimmäisen kieltäytymisen jälkeen mahdollisen toimeentulotuen leikkaaminen kolmasosalla ja toisesta kieltäytymisestä puolella.
Ihan ymmärrettäväähän tämä olisi, jos palkallista työtä olisi saatavilla. Ongelma onkin siinä, että syrjäytyneet linnakundit eivät noista piittaa ja rikollisuus lisääntyy. Tuon toiminnan uhreja ovat valtaosaltaan vuosikymmeniä työtä tehneet jo sairaatkin ihmiset, jotka eivät enää millään keinoin saa oikeita, edes osa-aikaisia töitä. Tarinan totuuksista voisin kertoa enemmänkin, mutta nyt kysyn?
NÄISSÄ HENKILÖISSÄ ON PALJON ENTISIÄ USKOLLISIA KANNATTAJIANNE, JOTKA LAULOIVAT NUOREMPINA JA TYÖELÄMÄSSÄ OLLEINA KANSSANNE EESPÄI, EESPÄIN.....
Politiikassa sota on raaempaa, kuin talvisodassa. Sosiaalidemokraatit ovat jättäneet omien joukkojensa haavoittuneet kuolemaan.
Enpä minäkään koskaan enää ystävieni riistäjiä äänestä.
eipä näytä porvarihallitus rikkaa ristiin laittaa että tämä orjatyövoima poistettaisiin. Päinvastoin sehän on porvareitten suunnitelma saada Suomalaiset tekemään ilmaista työtä ja pidentämään eläkeikää ja lakkauttamaan eläkkeitä.
SDP rakensi järjestelmää 12 vuoden ajan. Se istutti jokaiseen merkittävään virkaan työllisyyshallinnossa omat virkamiehensä 12 vuoden ajan. Virkamieskierto on hidasta eikä järjestelmää, jota on rakennettu 12 vuoden ajan voida poistaa yhdessä yössä. Pienempiä muutoksia on kuitenkin jo tapahtunut ja suurempia on luvassa.
ps. Rooman rappioitumiseen vaadittiin vuosisatoja.
olivat halllituksessa. En viitsi lähteä luetteloimaan mitä hallitus tuolloin teki.
Lue itse:
http://www.valtioneuvosto.fi/tietoarkisto/aiemmat_hallitukset/vanhanen/hallitusohjelma/fi.jsp
Siinä on seurantaraportti vuodelta 2007.
Nykyhallituksen "saavutus" on se, että Suomen valtiontalous on tilassa jossa EU ottaa piakkoin sen erityistarkailuun.
Monella kunnalla on ikävä tätä keskusta-demarihallitusta
Kuntapolitiikka
Hallitus toteuttaa pitkäjänteistä ja vakaata kuntapolitiikkaa. Kunnallisten peruspalveluiden saatavuus ja laatu turvataan koko maassa kohtuullisella vero- ja maksurasitteella. Edellytykset kunnallisten peruspalveluiden järjestämiseksi turvataan huolehtimalla toimintakykyisestä ja elinvoimaisesta kuntarakenteesta sekä palveluiden kestävästä rahoituksesta.
Työllisyyden paraneminen, taloudellinen kasvu ja yrittäjyyden edistäminen ovat edellytys kestävälle peruspalvelujen rahoitukselle. Kuntien mahdollisuuksia työllisyysasteen nostamiseksi tuetaan.
Valtion ja kuntien välistä yhteistyötä kehitetään niin, että edellytykset sopia keskeisistä kuntia koskevista kysymyksistä paranevat. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden rahoituksen tasapainoa parannetaan hallituskauden kattavalla valtion ja kuntien välisellä peruspalveluohjelmalla ja siihen liittyvällä vuosittaisella peruspalvelubudjetilla. Peruspalveluohjelmassa arvioidaan kuntien tehtävistä ja muista velvoitteista aiheutuvat menot ja tulot kuntaryhmittäin sekä toimenpiteet niiden tasapainottamiseksi.
Valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä sekä kuntatalouden ja peruspalveluohjelman mukaista koordinaatiota sosiaali- ja terveysministeriön, opetusministeriön, sisäministeriön ja valtiovarainministeriön sekä kuntaliiton välillä kehitetään.
Kuntien rahoituspohja turvataan ja uusiin tehtäviin sekä entisten laajentamiseen osoitetaan riittävät voimavarat.
Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää arvioidaan kokonaisuutena vuoteen 2005 mennessä. Siihen saakka kuntien yhteisövero-osuus säilytetään nykytasolla. Osana kokonaisselvitystä selvitetään mahdollisuudet yhteisöveron siirtämiseen kokonaan valtiolle kuntatalouden vakauden lisäämiseksi ja suhdanneherkkyyden vähentämiseksi. Kuntien verotuloihin perustuvan tasausjärjestelmän uudistamisen yhteydessä arvioidaan mahdollisuudet kiinteistöveron irrottamiseen tasausjärjestelmästä.
Mahdolliset muutokset kuntien veropohjassa kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Mahdollistetaan kiinteistöveron tason korottaminen.
Erityisen kalliin erikoissairaanhoidon rahoitusvastuun siirtäminen kunnilta valtiolle selvitetään.
Toimenpiteitä kriisikuntien talouden tervehdyttämiseksi jatketaan. Harkinnanvaraista rahoitusavustusta saavan kunnan sitoutumista talouden tervehdyttämistoimiin lisätään.
Valtionosuusjärjestelmää kehitetään palvelurakenteiden ja tuottamistapojen uusimista sekä kuntien välistä yhteistyötä edistäväksi. Lisätään palveluiden tarve- ja olosuhdetekijöistä aiheutuvien kustannusrakenteiden erojen, suurimpien kaupunkien erityisolosuhteiden sekä muuttoliikkeen ja väestörakenteen muutosten huomioon ottamista valtionosuusjärjestelmässä. Sektorikohtaisia valtionosuuksia yhtenäistetään ja selkeytetään.
Edistetään vapaaehtoiselta pohjalta kuntaliitoksia sekä muita sellaisia kunta- ja seuturakenteen muutoksia, jotka edesauttavat laadukkaiden, tasavertaisten kunnallisten peruspalveluiden tuottamista taloudellisemmin. Tuetaan kunnallisten palvelujen seudullista tuottamista sekä arvioinnin perusteella mahdollisesti laajennetaan seutuhanketta sekä parannetaan hankkeen toimintaedellytyksiä.
Julkisten palveluiden tuottamistavan arvioinnissa ja säädöksissä otetaan huomioon julkisten palvelujen erityisluonne, muun muassa julkisiin palveluihin liittyvät korkeat vaatimukset palveluiden laadusta, turvallisuudesta, saatavuudesta ja jatkuvuudesta. Julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä uudistettaessa turvataan hankintaviranomaisille mahdollisuus asettaa muun muassa työvoiman käyttöä, työehtoja ja palvelujen ympäristövaikutuksia koskevia ehtoja hankinnoille.
Kunnallista itsehallintoa kehitetään turvaamalla kansalaisten vaikutusmahdollisuudet seutuistumisen, yhtiöittämisen ja muiden uudentyyppisten palveluiden tuotantomuotojen myötä syntyneissä tilanteissa. Kunnallista demokratiaa kehitetään osana kansalaisvaikuttamista koskevaa politiikkaohjelmaa.
Edistetään kuntasektorin henkilöstön saatavuutta sekä kuntatyönantajan kilpailukykyä. Julkista ja yksityistä työnantajaa kohdellaan tasavertaisesti muun muassa sosiaaliturvamaksuja koskevissa ratkaisuissa.
Nykyhallitus on kuntien kannalta parempi kuin Vanhasen I hallitus. Tarkemmat perustelut kuntatalouden asiantuntijan kommenteilla ryyditettyinä ovat tässä.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8579645
Poistivat varallisuusveron, leikkivät orjaytyölaeillaan ja valvoivat eduskunnan urheilukerhon tilejä, joista katosi yli 130.000 euroa. Taisivat ne poistaa senkin että kansanedustajien puhelinlaskutietoja ei enää vuodateta kaiken kansan nähtäville.
Onkohan puhelinlaskujen kulut nousseet? Minä vähän luulen niin.