Elämän tarkoitus?

Noh jos jotain simppelimpää katsotaan:
Pizzan tarkoitushan on tulla syödyksi, hmm eikun sehän on sen funktio. Pizzan tarkoitus on täyttää vatsa. Eli tässä tapauksessa palvella olemassa olollaan "muokkaajaa".

Tällä periaatteella:
Elämän tarkoitus on [jotain fiksua] eikun elämän tarkoitus on olla pizzan tavoin välittäjänä sen "muokkaajalle". Ihmiskunta on muokkaajamme, joten elämän tarkoitus on palvella ihmiskuntaa. Maasta olemme nousseet ja valtaviksi olemme tulleet ja valtavammiksi kasvakaamme!

Pojasta polvi parantukoon. Tulkoon valoisa tulevaisuus jääköön pimeä menneisyys!

Odotatko sinä jotain tarkoitusta elämällesi. Odotatko, että joku sanoo sen sinulle?

Jos ei elämä sinulle maistu, niin kuole pois. Kyllä minä ainakin aion katsoa tämän tarinan loppuu asti.

Elämän tarkoitus on elämän kokeminen. Kokemukset tuovat tullessaan viisautta ja uutta laajempaa näkemystä ja näin ollen tietoisuuden kasvua, mikä taas vuorostaan johtaa elämässä uusiin kokemuksiin > viisauteen> tietoisuuteen > jne elämästä toiseen...kunnes halu kokea ja ymmärtää laantuu ja alkaa pelkkä OLEMINEN.

Paavali kertoo Jumalan ainosyntyisestä Pojasta, Jeesuksesta, jossa mekin Elävän Veden ja Pyhän Hengen kautta saamme syntyä Jumalan eläviksi lapsiksi, lupauksen lapsiksi, joille suodaan puhtaus ja pyhitys Herrassa Jeesuksessa, kun häntä avuksi pyydämme ja anomme Elävää Vettä, jonka kautta saamme yhteden ainoaan elävään Jumalaan, maan ja taivaan Luojaan:

´Jumala, joka on tehnyt maailman ja kaikki, mitä siinä on, hän, joka on taivaan ja maan Herra, ei asu käsillä tehdyissä temppeleissä, eikä häntä voida ihmisten käsillä palvella, ikäänkuin hän jotakin tarvitsisi, hän, joka itse antaa kaikille elämän ja hengen ja kaiken. Ja hän on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta asumaan kaikkea maanpiiriä ja on säätänyt heille määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat, että he etsisivät Jumalaa, jos ehkä voisivat hapuilemalla hänet löytää-hänet, joka kuitenkaan ei ole kaukana yhdestäkään meistä; sillä hänessä me elämme ja liikumme ja olemme, niinkuin myös muutamat teidän runoilijoistanne ovat sanoneet: 'Sillä me olemme myös hänen sukuansa'. Koska me siis olemme Jumalan sukua, emme saa luulla, että jumaluus on samankaltainen kuin kulta tai hopea tai kivi, sellainen kuin inhimillisen taiteen ja ajatuksen kuvailema. Noita tietämättömyyden aikoja Jumala on kärsinyt, mutta nyt hän tekee tiettäväksi, että kaikkien ihmisten kaikkialla on tehtävä parannus. Sillä hän on säätänyt päivän, jona hän on tuomitseva maanpiirin vanhurskaudessa sen miehen kautta, jonka hän siihen on määrännyt; ja hän on antanut kaikille siitä vakuuden, herättämällä hänet kuolleista." (Apostolien Teot 17:24-31)

Tässä yhteiskunnassa? Tässä arvomaailmassa? Vikaa?

Jos niissä on sinusta vikaa niin sinulla on varmaan parempi arvomaailma ja hyvä niin, kunhan et polje toisten oikeuksia. Älä jää turhaan tuijottamaan niiden arvomaailmaa joita et ymmärrä.

Kuvittele että olet saanut vapaalipun valtavaan huvipuistoon jossa on kauniita puutarhoja, hyviä ruokapaikkoja, paljon erilaisia harrastusmahdollisuuksia ja suuri kirjasto josta löydät tietoa mistä tahansa haluat. On paikka jossa voit rakentaa majan tai lautan, on seikkailurata ja ihania nurmikoita eväiden syömistä varten. Miksi menisit heti portista sisään päästyäsi aidan viereen seisomaan kasvot nurkkaan päin ja kyselisit "Miksi minä täällä olen?" siihen asti että lippusi voimassaoloaika päättyy ja joudut lähtemään pois?

Astu puistoon, hyvä ihminen, katso mitä se tarjoaa, ja tee niitä asioita joista pidät. Älä kuitenkaan häiritse muita jotka haluavat tehdä samoin. Et sinä tiedä miksi sait sen vapaalipun mutta et myöskään tiedä milloin sen voimassaoloaika päättyy. Nauti ja iloitse siis niin kauan kuin voit, ja jos mahdollista, auta muita tekemään samoin.

Elämän syvin merkitys ja tarkoitus löytyy Jumalasta ja suhteesta häneen. Jeesus on tie, totuus ja elämä. Hän on tie siihen todellisuuteen jossa kaikkivaltias Jumala on. Elämä saa syvän merkityksen kun antaa Jeesukselle sijan omassa elämässään. Jumala on rakkaus ja hän rakastaa sinua niin suuresti että lähetii ainokaisen Poikansa että sinä saisit ikuisen elämän Jumalayhteydessä. Jumalan luo ei ole muuta tietä kuin Jeesus ja hänen sovituksensa.

Jumalan kirje sinulle:
http://www.fathersloveletter.com/video.html

Kuolleena käyneen miehen todistus:
http://www.youtube.com/watch?v=NPabMyVvC9s

Todistusten kieli englanti
*Eräs kaidan tien kulkija*

vain voi olla elämän tarkoitus, ettei sillä ole muuta tarkoitusta, kuin elämän jatkuminen jälkeläisten muodossa. Tosin "tarkoitus" on sanana tässä yhteydessä uskovaisten vuosikausia raiskaama, mutta parempaakaan ei tullut mieleen.

Taisit juuri kirjoittaa syyn uskontojen keksimiseen. Kuolemanpelko. Oman katoavaisuutensa kohtaamisen vaikeus. Nuo saavat nuppiin vaikka minkälaisia ajatuksia, ihan ymmärrettävästikin, jotkut noista ajatuksista ovat aikojen myötä (ikävä kyllä) kehittyneet uskonnoiksi.

Jos tarkoitat elämäntarkoitusta yhteiskunnassa, niin tarkoituksesi on tuottaa mahdollisimman paljon voittoa ennen kun kerkeet kuolla kupsahtaa. Kiitokseksi kovasta työstäsi saat rahaa, jotka sä voit hyvällä omatunnolla palauttaa takaisin yhteiskunnalle käyttämällä sen tarjoamia palveluita ja kuluttamalla tuotteita. Ymmärrän kuitenkin, ettei tuo ollut pointtisi. Elämän "tarkoitus" on kaikille erilainen. Ainoa varma elämän tarkoitus on olla kuolematta, sillä elämän olemassaolo perustuu kuoleman välttelyyn.

Ihmisen ajallisella elämällä on kaksi tarkoitusta, joko toteuttaa itseään tai tehdä Jumalan tahto. Ihminen joutuu valitsemaan elääkö hän itseään vai Jumalaa varten.
Jos hän elää itselleen, niin hän joutuu Helvettiin jos Jumalalle, niin hän pääsee taivaaseen.

Ne joiden elämäntarkoitus on toteuttaa itseään, kannatta pitää kiirettä, sillä kohta he kuolevat. Helvetissä ihminen ei voi enää toteuttaa itseään, joten se pitää tehdä tässä ajassa. Pitäkää siis kiirettä, sillä kohta henkenne vaaditaan teiltä pois.

Jumalan tahto on, että uskomme häneen, jonka Isä on lähettänyt eli Jeesukseen. Uskoa ei kuitenkaan synny omin voimin, vaan Jumala lahjoittaa sen ilmaiseksi. Tätä ei voi ymmärtää ennen kuin ihmisen sydämessä on Jumalan Pojan usko.
”Se joka minuun uskoo, ei koskaan kuole, ja vaikka hän olisi kuollut, niin hän eläisi”, sanoi Jeesus. Uskotko sen?

Elämä tarkoitus = luoda merkitys

elämän tarkoitus on kurjuuden minimointi

ei ihmisen alkuperäinen tarkoitus ole tehdä vain töitä olla sen mukaan arvoton tai arvokas. Meidät on opetettu arvottamaan vain kerättyä omaisuutta. Ne jotka lusmuaa kokopäiväisesti on yhteiskunnan ulkopuolella.

Työttömyys edes kausiluonteisesti sysää ihmisen tuille, joka taas arvottaa ihmisen väärin. Osa-aika työ pitäisi olla hyväksyttävää ja sen ohella oma-aika yhtä hyväksyttävää. Osa-aika työssä pitäisi olla niin kohtuullinen palkka, että sillä elää. 8h/ pv, toisilla 24/7 antaa vain työlle on liikaa tai sen pitäisi voida olla valinnaista.

Ihminen antaa parhaat vuotensa ja suurimman energiansa työlle, josta ei välttämättä edes pidä.

Ihminen voi käyttää elämänsä, miten haluaa. Nauttien, oppien, auttaen, harrastaen, pohtien jne. On totta että nykyinen oravanpyörä tekee elämästä ahtaan.

Mutta sinällään elämällä ei ole mitään tarkoitusta.

Eletään Jeesuksessa.

Kysymys: Mikä on elämän tarkoitus?
Vastaus: Elämän tarkoitus on etsiä Jumalaa. Ja miksi? Siksi, että mikään muu ei tuo ihmiselle sellaista tyydytystä, onnea, iloa ja rauhaa.

Ap.t.17
26 Ja hän on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta asumaan kaikkea maanpiiriä ja on säätänyt heille määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat,

27 että he e t s i s i v ä t J u m a l a a , jos ehkä voisivat hapuilemalla hänet löytää-hänet, joka kuitenkaan ei ole kaukana yhdestäkään meistä;

Miksi joku tietty tarkoitus edes pitäisi olla? Vanhempasi kiksauttivat, sinä synnyit ja nyt elät täällä kunnes kuolet. Mihin siinä joku The Tarkoitus mahtuu?

Samaa tulee pohdiskeltua välillä. Vihaan tätä aikaa ja maailmaa, jossa elämä on valjastettu rahan perässä juoksemiseen, ja jossa kovuus ja jäänkylmä itsekkyys ovat vallalla. Tuntuu, että ahneus ja häikäilemättömyys lisääntyvät vuosi vuodelta, ja jonnekin on kadonnut yhteisöllisyys ja toisista välittäminen. Ja jos et halua painaa täysillä töitä koko elämääsi, olet arvoton ihminen?

Jotkut kai tästä hulluudesta pystyvät irtautumaankin ja elämään silti täysipainoisesti? Itse en ole vielä keksinyt keinoa.

Valkovuokko on valkovuokko, ja simpanssi on simpanssi. Ehkä on niin, että jonkun täytyy ne myös havainnoida ja tajuta, kaikessa sulokkuudessaan..! Ja säveltää vaikka balladin tai kirjoittaa luonnehdinnan. Kasvitkin pitävät musiikista! Kaikki tahtoo olla rakastettuja. No, ehkä liskot ja kalat ei välitä hellyydestä, mutta yleensä ;D

Uskon että päämääränä tulevaisuudessa on väkivallaton elämä ja tieteen kehittyminen ja ulottuminen avaruuteen.
Ihminen on kehityksessään vielä eläimen asteella väkivallassa ja muussa....

Ja tarkemmin ajateltuna elämän parasta aikaa on äiti lapsi yhdessä, äidinrakkaus!!!!! Mikään ei voita sitä riemua!!!!!! Sitä on syytä varjella. Mm, kaikki jotka yrittää sitä erottaa, on syvästi pahoja ihmisiä!!!!!!!! KOSKEE MYÖS ELÄIMIÄ. Mm. vasikan vierottaminen emostaan lihan ja maidon tähden ON SAIRASTA!!!! Ja ihmisiä tullaan vielä rankaisemaan sadistisesta käytöksestä!!!!!!!!!!!!

Itse vastaisin näin: Elämällä ei ole varsinaista tarkoitusta, mutta sellaisen voi itselleen luoda jos sellaista kokee tarvitsevansa.

sillä Herra on Elämä myös. Ihmisinä myös meidän tarkoitus on Jeesus Herranamme.

Huolesi on aivan aiheellinen ja ymmärrettävä. Kun uskot siihen, että elämme vain kerran tulet huomattavasti rauhallisemmaksi ja toivottavasti osaat suunnitella loppuelämäsi jokaisen päivän elämisen arvoiseksi. Toteuta itseäsi äläkä odota muilta ihmisiltä mitään apuja. Elämme vain kerran ja unohdumme todella nopeasti kuoltuamme olimmepa herra tai narri.

Rakkaus :)

Elämän tarkoitus on eläminen. Siis kaiken mahdollisen kokeminen (siis = eläminen) juuri niissä puitteissa mitä 'elämä' kullekin kerrallaan tarjoaa. Mikään kokemus ei ole turha, mutta jokaisesta kokemuksesta tulee eteen myös sen vastapuoli. Juuri tämä kaksinaisuus on se 'vauhtipyörä' joka vie itsekutakin kokijaa eteenpäin tietoisuudessaan ja viisaudessaan kunnes lopulta (vai onko sellaista kuin 'loppu¨'?) palaa/yhtyy alkuperäänsä Elämän Alkulähteeseen.

elämässä Jumala tahtoo varjella jokaisen ihmisen kaikelta synniltä, tämä on varmaa. Jeesus on Jumalan vanhurskaus ja Herrassa se meille annetaan. Jumalan vastustaja tahtoo rikkoa ihmistä ja vaikuttaa huonoa sillä synti on pahasta.

jotka Jeesuksen nimessä janoaa hyvää Jumalan vanhurskautta elämäänsä.

Kenties yhteiskunnassa ja arvomaailmassa ei ole mitään vikaa? Kenties vika on meissä ihmisissä, eikö nuo asiat ole nimenomaan meistä? Joskus mietin, että tällaisen elämän voisi sanoa kahdella lauseella: Etsi nautintoa ja tyydytystä, vältä kärsimystä ja pelkoa. Kaikki (toistan kaikki) mitä teemme voi johtaa lopulta noihin syihin? Mutta se mikä kenties sinunkin täytyy ratkaista jotenkin: onko pakko olla noin? Onko siinä tosiaan kaikki?

Toinen juttu vielä, mikä usein jää huomaamatta. Minulla ei ole elämää. Minä olen elämä. Minä olen oma elämäni. Minä ja elämäni eivät ole kaksi eri asiaa. Ja minä olen nyt, elämä on nyt. Kaikki mitä teen on nyt. Mietin eilistä nyt. Mietin huomista nyt. Se mikä on merkittävää on nyt.

Elämällä on suurempi tarkoitus kun osaamme kuvitellakkaan

Me olemme ilmentämässä täällä ajatonta syntymätöntä ja kuolematonta elämää, jokainen elämä on osa sitä

Fyysinen elämä on kuitenkin rajallista, joten se ilmenee fyysisten elämien ketjuna, joka sitten kehittyy syyn ja seurauksen lain mukaisesti esiasteelta täydellisyyttä kohti

Me olemme yksi lenkki tuossa ketjussa.
Ihminen voi kuitenkin vaikuttaa kehitykseensä, jouduttuaan materiasta kehityksen takia syntyneen egon vuoksi myös henkisesti tuon lain alaiseksi.

Ihminen on kuitenkin titämättään käyttänyt tuota mahdollisuutta,
eikä välttämättä hyvään suuntaan vaan seurauksena on ollut tämä kaaosmainen yhteiskunta kärsimyksineen

Se on johtanut ihmisen henkisen kehityksen taantumiseen vaiika teknisesti ja infomatoriseti olemme kehittyneet huimaa vauhtia

Tämä sovittamaton ristiriita saattaa johtaa, siihen, että sen seurauksena ihmisen itsetuho joka palauttaa ihmiskunnan takaisin kivikauteen.

Elämä on tarkoitus snänsä, mutta ihmiskunnan tarkoitus on henkinen uudistuminen joka palauttaa kehityksen oikeille raiteilleen

Uskonnot ja aatteet ovat tällä hetkellä suurimmat esteet sen toteutumisessa, sillä he tukeutuvat kaikkeen vanhaan, ikuistaen sitä jotta heidän valtansa jatkuisi ikuisesti ihmismieleen

Sitä eivät kuitenkaan yhteiskunta tehdä, vaan se on yksilökohtainen kysymys ja uudistuminen henkisesti riippumattomaksi
Silloin ei kukaan ulkopuolinen voi vaikuttaa meihin ja kun tälläisia ihmisiä tulee tarpeeksi paljon niin koko yhteiskunta muuttuu

Raistori
Elämän tarkoitus on valmistautumista ijäisyyttä varten,miten me täällä palvelemme lähimmäisiämme,tai jätämme sen tekemättä.
Vastaamme siitä mitä jätimme tekemättä meidän lähimmistä veljistämme.

Elämän tarkoitus, kärsimyksen karkoitus.
Onni ja ilo.

Mikä tuottaa sinulle onnea ja iloa? Kulje sitä kohden.

Elämän tarkoitus on etsiä Jumalaa.

Se tuottaa ihmiselle onnea ja iloa.

Jos jumalan etsiminen on tarkoitus, niin se on harhaa.

Me olemme täällä ilmentämässä ajatonta elämää ajassa ja aineessa.
Fyysinen elämä on kuitenkin rajallista, joten se ilmenee fyysisten elämien ketjuna, jossa kehitymme fyysisten elämien ketjuna, alkaen esiasteelta, ja kehittyen tussa ketjussa täydellisyyttä kohti

Toki voimme asettaa henkilökohtaisia tarkoituksia, jolla kehitymme tässä elämässä

Yksi tärkeimmistä on ihmisen todellisen historian ymmärtäminen, että miksi ja minkä vuoksi ego sielu on sytynyt ja miksi se seuraa ihmistä perimänä perisyntinä

Tuo ego sielu joka syntyi syyn ja seurauksen tuloksena tietyssä ihmisen kehitysvaiheessa, ja sen tuloksena on sitten tämä kaaosmainen väkivallan ja kärsimysten täyttämä yhteiskunta

Se on vikaan mennyt ihmsen henkisen kehityksen suunta ja se saattaa koitua ihmiskunnan kohtaloksi

Hyvä henkilökohtainen elämän tarkoitus olisi ymmärtää tämä kehitys' ja pyrkiä eroon egosta joka on kaikkien ongelmien syy ja lähde.
Tuo oivallus voi tapahtua vai ns. psykologisessa kuolemassa, jolloin vapaudumme kaikista kärsimyksistämme ja väkivaltaisuudestamme.
Kun tarpeeksi paljon ihmisiä näin muuttu niin koko iyhteiskunta muuttuu, ja ihmisen kehitys tästä henkisetä taantumasta palaa normaaliin järjestykseen

Egon tuhoaminen ei merkitse tuomitsemista, vaan ego on se joka tuomitsee.
Ego on kaikkien ihmisen ongelmien syy ja lähde
Egoa emme voi tuhota, tekemällä itsemurha, siinä viaton ruumis kuolee ja ego jää, ja sen joutuu syntyvä pieni lapsi ottamaan kannettavakseen
Egon tuottamat syyt ja seuraukset vaativat niin, se on elämän laki

Kun tuo ihmistä hallitseva ego sielu menettää otteensa ihmisestä ns. psykologisessa kuolemassa, ja näin vapautuu egon sielun vallasta, eli perisynnistä
Vain ego voi tuntea vihaa ja joka on vapautunut siitä, kuten esim. Jeesus,ei voi tuntea enään vihaa, siilä tilalle tullut rakaus ei voi tuntea vihaa ketään kohtaan

Historia todistaa mitä ego on saanut aikaan maailmassa,
vain vihaa kärsimystä ja väkivaltaa, ja uskonto ja aatteet ovat siunanneet tämän kaiken.

Puhun kokemuksesta enkä teoriasta

Katso netistä ihmiskunta luomakunta talmud, niin sieltä löytyy Jeesuksen todelliset opetukset

Uskontohan palvoo egoa sielua pitäen sitä jumalallisena alkuperältään, mutta sitä se ei ole, vaan materiasta kehityksen
myätä syntynyt syitten ja seurausten tulos.

vaikka sanoissa sanomme antavamme anteeksi, niin egomme ei sitä tee, vaan me teemme käytännössä tietämättämme, mitä perimämme vaatii eli kostoa

Ego sielu on sama kuin perisynti joka on menneisyydessä pahan kokemisesta saanut alkunsa, ja seuraa ihmistä sukupolvesta toissen, niin kauan kun se ymmärtää itsensä.
jossakin elämässä ja tuo perimä päättyy ja vapaudumme tuosta menneisyyden taakasta.
Kun tuo tapahtuu, niin kaikki kärsimykset , tuska ja väkivalta päättyy, ja voimme elää taivaallista elämää jo täällä maanpäällä ollessa

Peruskysymyshän oli: Kertokaa mulle, että mikä on elämän tarkoitus?

Teitpä vaikean kysymyksen. En osaa vastata siihen, mutta ilmeisesti isäsi ja äitisi pitäisi osata antaa jonkinlaisen vastauksen sinulle, koska antoivat sinunkin elämällesi alun.

Omasta elämästäni yritän ottaa irti sen ilon johonka mahdollisuuteni riittävät. Olen iloinen myös siitä, että synnyin suhtkoht terveenä.

Muiden ihmisten elämää en halua vaikeuttaa omilla teoillani.
Vanhana vanhainkodissa toivon, että olen elänyt sellaisen elämän ettei minun tarvitse katua mitään, vaan voin vetää viimeisen hengen vetoni selkä suorana.

Uskovaisten mukaan ilmeisesti joudun helvettiin, vaan onneksi en usko tuollaisiin uskomuksiin.

Raamattu on kirjoitettu noin 2000 vuotta sitten, sen ajan ihmisen ymmärryksellä. Nyt vuonna 2013 jos joku kirjoittaisi "raamatun" olisi sen antama informaatio varmaankin toinenlainen, koska ihmisten käsitys elämästä sekä maailman kaikkeudesta jms. on erilainen.

Rastori, voimaa vaan sulle.

Tuossa viestiketjussahan se hyvin näkyy, että toiset etsii nautintoja ajallisista (sano maallisista), toiset hengellisistä. Edessänne on kaksi tietä, joko maailman (sano kadotuksen tie) tai elämän tie. Se maailman tie on kiinni ajallisissa, muttta elämän tiellä seisoo Herra Jeesus. "Valitse elämä tai kuolema, valitse siunaus tai kirous. Minä kehotan sinua valitse elämä ja siunaus." "Mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään"

Itse muuten sanoisin tuosta hyväksymisestä näin: ihminen tulee aina hyväksyä, muttei tarvitse hyväksyä hänen tekojaan. Olkaa juuri sitä, mitä olette, mutta älkää kaikkea toteuttako. Joka tahtoo Jeesusta seurata, kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja lähteköön seuraamaan.

Maailmassa on paljon sellaista, mikä ei asiana ole paha, mutta sen toteuttaminen on.

opetukset ja Pyhä Henki kertoo Todellisesta Elämästä!

Minun mielestäni elämän tarkoituksena on vain elää. En niinkään ajattele, että elämäni tarkoitukseen löytyisi vastaus uskonnosta, vaikka moni tässä keskustelussa sitä aatetta tarjoaa. Mutta se on heidän uskomuksensa, ja vastauksensa elämän tarkoitukselle. Se antaa heidän teoilleen heidän mielessään merkitystä. Mielestäni vastaus kaikkeen tähän tarkoitukseen löytyy vain elämällä, ja katsomalla mitä se elämä tuo tullessaan. Sitten elämän ehtoolla voi vain katsoa taaksepäin, ja miettiä, että oliko tämä kaikki todella sen arvoista. Niin naurettavan yksinkertaisesti kuin se onkin ajateltu.
Minua pelottaa ajatus siitä, että jokin päivä vain kuolen. En voi hyväksyä vielä sellaista ajatusta, vaikken haluaisi olla kuolematonkaan. Ehkä huomenna minua ei enää ole, tai ehkä minä vielä olenkin. Kaiken kaikkiaan en ole vielä elänyt normaalista ihmisen elämästä vielä edes kolmannesta, ja silti minua hämmästyttää miten uuvuttavaa, raskasta, ja silti niin ihanaa eläminen on. En ole vielä löytänyt oman elämäni tarkoitusta, mutta uteliaasti etsin sitä joka päivä.
Inhottaa vain ajatella olevansa mitätön kärpänen maapallolla, ja yksi muiden miljardien joukossa. Maailma on niin paljon täynnä muita omaa tarkoitustaan varten eläviä ihmisiä, ja välillä minusta tuntuu, että mitä ihmeen merkitystä minulla sitten täällä on? En ole presidentti, en julkkis, en omaa mitään erityisiä taitoja; olen vain tavallinen kadun tallaaja. Kukaan ei enää luultavasti muista minua sadan vuoden päästä, kun minua ei enää ole. Joten tosiaan, mikä minun tarkoitukseni on?
Elää. Minä vain elän elämisen halusta. Ehkä yritän tehdä siitä itselleni miellyttävämpää tavalla tai toisella, vaikka välillä tukehdun elämän vaikeuden alle. Mutta aina on uusi huominen, ja minäkin aion katsoa loppuun asti, mitä tämä elämä tuo tullessaan. Vaikka olisinkin vain pieni kärpänen kaikkien muiden joukossa.

Jospa elämän tarkoitus on oppia rakastamaan kaikkia ihmisiä, myös heitä jotka eivät sitä vielä ole tajunneet. Tehtävä on vaikein mahdollinen.

Herrana ja lähimmäisiä ihmisenä kuten on itsekin ihminen. Tässä päämäärä. Jeesus on suurimman rakkauden osoittanut meitä ihmisiä kohtaan.

Entä jos elämän tarkoitus on yksinkertaisesti löytää elämälle tarkoitus? Kaikki ihmiset on erilaisia, jolloin on mahdotonta asettaa yhtä tiettyä tarkoitusta. Tai jos tarkoitus on jatkaa ihmiskuntaa, niin miksi tälläinen tarkoitus on? Onko väliä loppuuko ihmiskunta kahden vai kolmen sukupolven kuluttua? Onko ihmiskunnalle jokin saavutus joka tulee saavuttaa?

Loppujen lopuksi ihmisen elämä on hyvin paljon vain kylmää suorittamista. Kun ajattelemme, ei ole väliä osaatko kertoa kaiken maailmanhistoriasta tai maailmankaikkeudesta. Tottakai on hyödyllistä että nykyään voimme välittää tietoa ja muuta esim. internetin avustuksella, mutta loppujen lopuksi tämäkin on johtaa vain helpompaan selviytymiseen ja sitä kautta lajin säilymiseen. Mutta onko tällainen kehitys loputonta? Saavutetaanko joskus tietoisuuden ja elämän helppouden maksimi? Onko elämä silloin täydellistä?

Omasta mielestäni elämä on kokemus, jonka voi kokea vain kerran. Tämä ajaa itseäni eteenpäin, sillä tottakai silloin on pakko ottaa siitä kaikki irti. Tällä tarkoitan erityisesti kokemusten kokemista ja tunteiden tuntemista. Tunteet ovat hieno asia, sillä jos ajattelet asiaa, ilman niitä ei elämällä loppujen lopuksi olisi yhtään mitään tarkoitusta. Miksi kosmologit tutkisivat avaruutta, jos se johtaisi vain siihen että se tunnettaisiin paremmin? Miksi muusikot tekisivät musiikkia jos se ei herättäisi tunteita? Entä mitä olisi ihmisten välinen vuorovaikutus? Ei rakkautta tai ystävyyttä? Vain kylmää keskustelua tähden X-11 sijainnista ja olemuksesta? Kaikesta tulisi tiedettä, ja kaikki tehtäisiin vain pyrkimyksestä tehdä se paremmin.

Tiivistettynä: elämän tarkoitus vaihtelee luultavasti jokaisella, mutta loppujen lopuksi tunteet tekevät elämästä tarkoituksellista. Ilman niitä elämän tarkoitus olisi hyvin konkreettinen, esimerkiksi kartoittaa koko universumi. Mutta entä sitten kun se on tehty? Et tuntisi iloa tai surua tai hämmästyneisyyttä. Joten tunne hyvä ihminen kun kerran pystyt.

turvaa Jumalaan ja rakastaa Herraa Jeesusta, näin se on yksinkertaisesti.

tomuhiukkasen tarkoitus tai tuhkahiukkasen samoin? Ei kai kaikella tarvitse olla tarkoitusta. Aabraham sanoi olevansa tomu ja tuhka.

´ Aabraham jatkoi: "Olen rohjennut puhua Herralleni, vaikka olen tomua ja tuhkaa. ´ (1. Moos. 18:27)

todistaa sen ihmisyyden myös ja tärkeitä toivottavasti lapset ovat synnyttäjilleen ajallaan, samoin Jumala on meidät kuvakseen luonut myös.

Jeesusta ei tunneta monissa uskonnoissa. Mikä on se oikea uskonto? Miksi eläimet eivät ole uskovaisia? Koska niillä ei ole niin vilkasta mielikuvitusta. Ihminen kaipaa mielenrauhaa, koska liika ajattelu ahdistaa.

Olet aika paljon M.stalais M.annen kanssa ajankäytöstä,hän tokaisi,
"koska te oikein ehditte rahaa tienaamaan,kun olette aina töissä"
Elämän tarkoitus on nimenomaan elää! Mutta ei ole tarkoitus että sinut elätettäisiin.
Siksi suosittelen että otat joka päivästä irti kaiken mukavan ja parhaan asian, mitä mahdollisesti keksit,riistämättä sitä toisilta,tai vahingoittamatta muita.
Et voi elää kuin vain tätä hetkeä,eilistä et saa takaisin,huomisesta et voi olla varma,
voit olla jo vaikka kuollut.Siis miksi tuhlata vähää ja epävarmaa elämääsi turhan pohtimiseen,elämäsi on juuri sitä miksi itse sen teet. Elä ja nauti, ja anna toistenkin elää,muuta mahdollisuutta sinulla ei ole. Joka muuta toisin väittää,on utopistinen uneksija, ja hukkaa mahdollisuutensa elää ja olla oma itsensä.

Alempi sivusto selittää mitä elämältä voi odottaa. Kyseessä on paras kooste elämän ydinkysymyksistä, jonka olen koskaan lukenut.

http://www.truthcontest.com/entries/the-present-universal-truth/

Sivuston sanoma pähkinän kuoressa: Elämä on loputon määrä nyt-hetkiä, sillä muita hetkiä ei ole olemassa. Et voi koskaan elää menneessä tai tulevassa, vaan voit ainoastaan elää hetkessä. Ikuisesti aina, ikuisesti aina, ikuisesti aina.

Sinä olet universumin yritys kokea itseään subjektiivisesti. Universumi on synnyttänyt sinut erittäin vaiherikkaan historian jälkeen ja antanut sinulle mahdollisuuden kokea itsensä. Tämä on elämäsi tarkoitus. Kokea elämäsi.

Tietysti voit oppia maailmankaikkeudesta lisää, rakentaa tuon tiedon varaan, solmia ystävyyssuhteita, nähdä paikkoja ja kokea ihmetystä tämän kaiken edessä. Mutta loppujen lopuksi mitään suurta maalia tai tavoitetta ei ole. On vain olemassa-olo ja sen kokeminen. On itsestäsi kiinni miten tuon elämäsi haluat kokea. Universumi on antanut sinulle kaikki mahdollisuudet ja edes taivas ei ole rajana.

http://www.youtube.com/watch?v=9nnwvoH-4XI

Olet aivan oikeassa, elämän tarkoitus on ilmentää ajatonta elämää täällä ajassa ja aineessa.
Fyysinen elämä onkuitenkin rajallista, joten tuo ajaton ilmenee
noiden fyysisten elämien ketjuna joka on alkanut esiasteelta,
ja kehittyy elämän lain "syyn ja seurauksen laki" alaisena
täydellisyyttä kohti.

Ihminen on materiasta kehityksen kautta syntyneen egonsa takia
sitonut itsensä akaan ja täten myös henkisesti on joutunut syyn ja seuraksen lain alaiseksi
Näiolle hän voi valinnoillaan vaikuttaa omaan kehitykseensä.

Valinnat jotka ihmiskunta on tähän mennessä tehnyt ovat olleet vääriä sillä sen seurausta on tämä kärsimysten täyttämä yhteiskuta, ja historia todistaa sen.

Alkuperisen tarkoituksmme lisäksi yhteiskunta luo meille tarkoituksia, joiden avulla vallassaolijat haluavat turvata ja ikuistaa olemassaolonsa.

Yksilöinä voimme luoda myös omia tarkoituksia elämälle

Tarkoituksia on niin monenlaisia, että tuo perustarkoitus tuppaa unohtumaan, niin että sen seuraksena mopo karkaa käsistä ja seurauksena on kaaos

En nyt lukenut kaikkia kommentteja, mutta joitakin ketjun alkupäässä olleita kylläkin. Omasta mielestäni elämällä voi hyvinkin olla tarkoitus, joka ei kaikilla kuitenkaan ole sama. Tällä hetkellähän tavallisen suomalaisen elämän tarkoitus tuntuu olevan korkeampien tahojen palveleminen. Teemme kaiken raskaan työn kun he nauttivat elämästään täysin käsin. Toiset meistä kouluttavat tulevaa sukupolvea samaan ja sitten onkin vanhuus edessä. Jotkut sitten nousevat korkealle ja pääsevät sellaiseen virkaan jossa ei työtä juurikaan tehdä ja rahaa tulee. Mutta elämäntarkoitus selviää aikanaan, luulisin ainakin näin. Sen löytämiseksi kannattaa olla nöyrä ja nauttia kaikesta mistä suinkaan mahdollista. Olemme kaikki oman elämämme guruja. Nyt saattaa mennä hieman oudoksi, mutta meditointi on oiva tapa päästä oman pään sisään paremmin ja tyhjentää sitä. Positiivisin ja avoimin mielin kohti tulevaa, kuolemaa ei kannata miettiä se on edessä meillä kaikilla, mutta älkäämme aikaistako sitä typerillä päätöksillä. Elämän jälkeen toivottavasti pääsemme parempaan paikkaan. Sitä ei kukaan kuitenkaan tiedä..

tarkoitus on antaa merkitykset elämälle.

Kylää kaikella elämällä on sama perustarkoitus, ilmentää ajatonta elämää ajassa ja ainessa, ja mekin olemme osa tuota elämää.
Fyysinen elämä on kumminkin rajallinen, joten ajaton ilmenee niiden ketjuna alkaen esiasteelta ja kehittyen täydellisyyttä kohti.
Me olemme yksi lenkki tuossa ketjussa joka kehittyy fyysisesti, ja henkisesti.
Kehitys ei kuitenkaan ole aina suoraviivaista, sillä
ihminen materiasta syntyneen egob sielun takia voi itse vaikuttaa kehitykseensä.
Tietämättään toki sitä sen on tehnytkin, ja sen seurausta tämä kaaosmainen yhteiskunta.
Teknisesti ihminen materiasta syntyneen ajatuksen avulla edennyt huimaa vauhtia, sen sijaan tuo sama ajatus, alkaessaan toimia myös henkisellä alueella ,
on saanut tämän kaaosmaisen yhteiskunnan aikuisesti

Uskonnot ja aatteet ovat muodostuneet tämän kehityksen jarrumiehiksi, pyrkimällä ikuistamaan vallitsevan tilanteen, ja näin ihmisen henkinen kehitys on pysähtyneisyyden tilassa
Siinä on niin selvä ristiriita, että sillä tulee olemaan kammottavat seuraukset, ellei ihminen ymmärrä miksi se menneisyydessä on joutunut tähäntilaan ja miksi se seuraa ihmistä psykologisena perimänä, eli perisyntinä

Entäpäs päteminen? Tuoko päteminen merkitysta tai tarkoitusta elämään, kun niin moni immeinen pätee? Moneen työhönkin etsitään pätevää ihmistä;) Pätevöityykö pätemällä?

Elämän tarkoitus on elämä itsessään ja sen uusintaminen tulevillekin sukupolville. Tatsit.

Onkos uraohjus töissä armeijassa?Onko työ jotenkin uraa uurtavaa? Mutta kun luin jostain, että sisäilmapommit räjähtelevät käsiin jo kouluissa ja päiväkodeissa eikä vain armeijassa....

Elämän tarkoituksen vastauksen löytyy kuraanissa eli islamin uskonto kirja

Itämainen filosofia pyrkii monilla itsekasvatusmenetelmillään kasvattamaan ihmisen sisäistä endokriinijärjestelmää(ej), vahvistamaan sitä päivittäin.
Sitä vahvistetaan päivittäin sisäisellä hiljentymisellä, meditaatiolla. Vuosikymmeniä meditoineet ihmiset, joogit yms. toimivat ihmiskunnanparhaaksi.

Olispas lapsillakin itsekasvatusmenetelmä heti synnyttyä. Siis meditaatiota voi kai kohdistaa myös lemmikkielimiin? Mitäs filosofiaa se jäsenkorjaaja edustaa? Korjaako se myös perheenjäseniä?

Voisikohan elämän tarkoitus tai ainakin osa sitä olla huumori? Kuka haluaa tosikkomaisuutta....räkää nokastakin tulee, muttei tyhjää naurajasta.....nauru on elämätä, ELÄ mätä! Jopa surua kestää paremmin huumorin avulla....

Jeesuksen tuhatvuotiseen valtakuntaan ja tässä on se kilvoitus jokaiselle ihmiselle.

Alussa oli suo, kuokka... ja Jusst. . ---- ja kysymys. .

Ihmisellä on hengellinen tausta ja merkitys elämässään. Hän on henki joka syntyy uudestaan ja uudestaan kunnes hän on niin valaistunut ettei enää tarvitse. Täällä kehitymme, valitsemme oppimme jotta vapaudumme negatiivisesta karmasta ja jälleensyntymisen kierrosta, kunnes pääsemme korkeammille tasoille asumaan, maailmoihin jotka ovat kehittyneet rakkaudessa.

Elämme kurjassa paikassa, niissä alhaisimmissa henkisissä tasoissa, täällä ihmiset luulevat elämän olevan työtä, olemme niinkuin pikku piruja jotka tappelevat keskenään. Ei mitään rauhaa eikä sopua, vain rahaa ja valtaa. On miljoonia sivilisaatioita meidän lisäksi, me ollaan vain piste Kosmoksessa.

Niin olemme nähneet maailman ja sen kehittymisen.

jokaisen ihmisen elämän tarkoitus ja myös se, mitä elämä tarkoittaa.

Elämän tarkoitus on tehdä hyvää.
Valita niin, ettei päädy olemaan huonompi ihminen kuin mitä voisi olla, vaan tekee niillä kyvyillä, jotka on sattunut saamaan, siinä paikassa mihin on sattunut syntymään, juuri nyt, sen mitä juuri sinun pitäisi tehdä.

Ja sen mitä sinun pitäisi tehdä, tietää siitä kun kysyy itseltään että jos kuolisi huomenna, miten haluaisi viettää tämän päivän.

Elää niin että maailma on parempi paikka kun täältä lähtee. Niin minä sen näen. Tietenkin on myös Jumala, mutta kun kaikki ei usko niin en minä viitsi alkaa hihhuloimaan, mutta monelle uskonto antaa tarkoituksen elämään.

Muhammetti se on tarkoituksen sinne kirjannut, tosiuskovaiset sinne paratiisiin pääsevät, ja neitsyeet siellä odottaa.

Teknisesti elämän tarkoitus on kerätä ja varastoida auringon energiaa, niin kuin kasvit kääntää lehtensä kohti aurinkoa ja muuttaen sitä energiaa biomassaksi. Ihmisellä on toki paljon jalostuneemmat keinot tuohon, niin hyvässä kuin pahassa..

Mutta merkityksen ja siten tarkoituksen on jokaisella mahdollisuus luoda itse, mutta samalla myös pakko, joka luo ristiriidan ja ahdistuksen eli elämän..
Pallo on sinulla itselläsi.

Raamatussa ihmisille elämän merkityksen, lue ja ano ymmärrystä ja kiitä.

Kyllä työ on tärkeä osa hyvää elämää. Mutta yksin se ei ole elämäntarkoitus. Elämäntarkoitus on siinä, että meidän tulee elää mahdollisimman hyvä elämä. Se on teoriassa mahdollista elämällä Lain mukaan. Sitä joka elää Lain mukaan Jumala rakastaa ja siitä Hän pitää huolen. Mutta käytännössä näin ei ole, sillä ihminen on viallinen ja siksi tuomittu huonoon elämään.

Jeesus on kuitenkin kuollut nuo viat merkityksettömiksi ja olemme saaneet Hänessä uuden elämän, joka on hyvä elämä kun vaan uskomme Jeesukseen. Hyvä elämä syntyy siis uskosta Jeesuksen sovitustyöhön.

ja uskontoon itsensä sitominen ei olekaan turhuutta? Et voi tehdä mitään kysymättä kuvitellulta jumalaltasi.

Mä oletan aina, että rakkaus on se tärkein elementti. Mutta on rienaamista, jos sanoo taiteiden ja tieteiden olevan turhaa. Se on hyvin kaukana harrastelusta vaan se on totista työtä. Mutta mitäpä uskovainen ymmärtäisi.

Parempi on että ihminen ohjaa mahdollisen ahdistuksensa työhön, harrastuksiin tai hyvän tekemiseen. Huonompi asia on , jos ihminen hurahtaa uskoon ja kiinnittäytyy jumalan liekaan.

Vastaukseni tuolla ylhäällä oli tarkoitettu "uskovalle miehelle" Hän pitää muuta kuin uskonnollista elämää turhuutena. Hänellä ei ole mitään elämää raamatun ulkopuolella.

Rakkaus on aina hyvää, mutta onhan nähty, miten uskonnollinen rakkaus, tai se mitä kuvitellaan rakkaudeksi, vie ihmistä harhaan huolimatta hänen vakaumuksestaan, mikä näkyy erilaisten uskonnollisten lahkojen toiminnassa. Jos ruvetaan määrittelemään sitä, saako tv:tä katsoa, pitää verhoja ikkunassa, saako meikata tai värjätä itseään, ei enää voi puhua siitä., että tulkitaan raamattua oikein. Eikös Raamatussa sanota, että tulkaa minun luokseni sellaisina kuin olette.

Taiteesen suhtaudun aina intohimoisesti, sillä se on alaani. Taide voi toimia hyvänä terapiana, ainakin minun tapauksessani, se lievittää sisäistä levottomuuttani. Jos liekani on taide, hyväksyn sen mielelläni,

Ja yritin aikoinaan tulla uskovaiseksi, mutta siihen olen liian rationaalinen. Voin silti sanoa, että tunnen rakkautta läheisiäni, luontoa ja koko maailmaa kohtaan. Otan ilolla vastaan jokaisen päivän, kunhan saan tarttua pensseliin.

pensseli=maalausväline=suti=sivellin. Onko ymmärretty?

Ulkoa annettu tarkoitus ei tee elämästä arvokasta. Päinvastoin. Tarhaminkin tarkoitus on tehdä pala luksustuotetta, oluthiivan tarkoitus on syödä sokeria, ulostaa alkoholia ja piereskellä hiilidioksidia, jotta tuloksena olisi täyteläinen IPA-olut.

Onko villiminkin elämä arvottomampaa kuin tarhaminkin, kun villiminkki yrittää vain säilyä hengissä ja lisääntyä? Jos on niin miksi? Monen mielestä villieläinten elämä on arvokkaampaa juuri sen takia, että ne saavat toteuttaa luontaisia vaistojaan toisin kuin tuotantoeläimet.

Olisiko siis ihmiselle jotenkin parempi, että olisimme taivaallisen Taika Jimin tarhaminkkejä emmekä juuri sellaisia biologisia olentoja ja psykofyysisiä kokonaisuuksia kuin miltä näytämme ja vaikutamme? Onko jollekin Jumalan mielistely oikeasti palkitsevampaa kuin omien lasten tai lastenlasten kanssa peuhaaminen? Eikö kanssaihmisen auttaminen palkitse syvemmin kuin maagisten rituaalien suorittaminen.

Mitä jos eämän tarkoitus on olla ihminen itselleen ja muille ihmisille? Eikö siinä ole kylliksi?

Totuus. Mistä mihin. ?

Uskoisin että ihmiskunnan olisi tarkoitus loppupeleissä olla yhtä. Yksi ja sama rakkaudellisuus. Tällä hetkellä ollaan siitä kaukana. Jokainen pyrkii olemaan yksilö ja erillään. Henkinen kehitys on alkuvaiheessa. Ihmiset ovat huolestuneita kehonsa terveydestä sen sijaan että mieli(sielu) voisi hyvin. Mitä toivot ihmisten olevan sinulle, ole se heille.

elämän tarkotuksen löytää sit ku kuolee pois joten jos joku haluaa sen löytää niin kuolkoot pois

Elämän tarkoitus on murheen karkoitus.

Faktaahan on seuraava:

Aivokalvontulehdusbakteerin elämän tarkoitus on elää aivokalvontulehdusbakteerin elämä ja jatkaa geeniperimäänsä.

Piharatamon elämän tarkoitus on elää piharatamon elämä ja jatkaa geeniperimäänsä.

Kastemadon elämän tarkoitus on elää kastemadon elämä ja jatka geeniperimäänsä.

Ahman elämän tarkoitus on elää ahman elämä ja jatka geeniperimäänsä.

Ihmisen elämän tarkoitus on elää ihmisen elämä ja jatka geeniperimäänsä.

Todellinen elämän tarkoitus, on ilmentää ajatonta elämää, ajassa ja aineessa
Fyysinen elämä on kuitenkin rajallista, joten se ilmenee fyysisten elämien ketjuna joka alkaa esiasteelta, ja kehittyy syyn ja seurauksen lain alaisena täydellisyyttä kohti.

Mekin olemme yksi lenkki tuossa ketjussa, joten siinä on jo tarkoitusta kylliksi.

Yksi ja sama elämä on kaikkialla, ja kun planeetoilla syntyy materiasta edellytykset fyysisen elämän ylläpitämiseksi niin tuo elämä tulee siihen ja alkaa ylläpitämään tuota elämää automaattisesti.

Ihminen on kuitenkin menettänyt yhteydensä siihen materiasta kehityksen kautta syntyneen egon sielun vuoksi joka siitten on sitonut ihmismielen aikaan ja yhteys ajattomaan on katkennut.

Sen seurausta on sitten tämä kaaosmainen kärsimysten , vihan ja väkivallan täyttämä yhteiskunta

"Jos teoriasi mukaan ihminen on vain siirtääkseen geenejään eteenpäin, niin miksi ihmisellä on kyky ajatella, tuntea, oppia, tietää, kehittyä, kokea, muistaa ."

Millaiset yleistiedot yllä olevan kirjoittajalle onkaan. Hyvin puutteelliset.

Monella eri eläimellä on luettelmiasi kykyjä. Argumentoinnillasi ei ole mitään pohjaa.

Monella eläimellä on kyky tuntea. Jopa sellaisella tasolla, mikä on monesti oletettu olevan vain ihmislajin yksinoikeus. Esim. ihmisapinoiden on tieteellisissä kokeissa todettu tunevan empatiaa. Norsut surevat menetettyjä lajitovereitaan.

Vain yhdessä erittäin merkittävässä mielessä ihminen eroaa eläimistä: Ihminen on keksinyt itselleen jumalan/jumalia, jotka ovat anataneet ihmiselle erityisarvon muiden lajien yläpuolella.

Raamatussa se on hyvin selkeästi sanottu. Sen tietävät kärpäset ja rotatkin .
Miljardit kärpäset eivät voi olla väärässä: Lisääntykää ja täyttäkää maa !

Sielunlaki ja elämän tarkoitus

Sielunlaki tarkoittaa, että puolet maailman miehistä tajuaa todellisuuden naisellisella tavalla. Mutta minulla on miehinen tajunta, koska olen kokenut erittäin harvinaisen sielunlain muutostekijän kuten profeetta Muhammad. Me olimme joskus tyttöpoikia.

https://www.facebook.com/tapioa.karna

Tunne sielunlailla itsesi äläkä joulupukkia. Sielunlain perusteella ihmiselämän tarkoitus on rakkaus, mutta ei se olekaan niin yksinkertainen tunne, kuin monet luulevat. Todellinen rakkaus edellyttää näet isän kunnioitusta, mitä ei ole esim. homoseksuaaleilla. Jokainen homoseksuaali on siten pedofilian uhri.

Elämän tarkoitus on ikävän karkoitus.

Elämällä itsessään ei liene mitään tarkoitusta. Se vain on sattumalta olemassa. Jokainen ihminen määrittelee oman elämänsä tarkoituksen.

Koska uskonto sekoittaa terveet arvot ja ajattelun, niin uskovat sekoittavat tarkoituksen ja merkityksen.

Tarhaminkin elämällä on tarkoitus. Samoin oluthiivan elämällä. Se ei tarkoita, että niiden elämä olisi merkityksellistä niiden itsensä kannalta. Jokaisella on oikeus luoda elämälleen merkitys ja minusta jokaisen velvollisuus on luoda elämälleen merkitys. Omakohtaisesti koettua merkitystä ei voi saada ulkopuolelta.

Uskova haluaa olla tarhaminkki, jonka elämän tarkoitus tulee ulkopuolelta, koska he eivät uskalla olla itsenäisiä subjekteja, jotka luovat elämänsä merkityksen itse.

On monenlaisia tulkintoja aiheesta ja aiheetta.

Kannattaa kunnnella "Juha Wainion perunalaulu" siinä on näkemystä ja totuus joka voidaan todistaa oikeaksi tietellisillä kriteereillä.

Oppimalla totuus, tarkoitus...avain ikuiseen elämään;)

voit vaikka aloittaa tekemällä täysin rehellisen itsetutkiskelun...Älä vielä tässä vaiheessa piittaa muiden mielipiteistä kunhan olet rehellinen itsellesi...sinun täytyy olla rehellinen itsellesi!

Ole rehellinen itsellesi... Onko elämäsi Onnellista? Onnellisuus on monimuotoista siksi ei tylsää...

Eläkää hetkessä...unohtakaa mennyt...sitä ei ole olemassa rakas kanssakulkija:) älkää olko mielenne kanssa menneessä jumissa

Elämän tarkoitus on että jokainen yrittää tehdä sen itselleen merkitykselliseksi. Ja kukin tekee sen ihan omalla tavallaan.
En ole koskaan oikein ymmärtänyt, miksi elämällä pitäisi olla vain yksi kaikille sama tarkoitus?

Näin on ilmoitettu:
"Ihmiset ovat jotta heillä olisi ilo." "Henki ja ruumis erottamattomasti yhteen littyneinä saavat aikaan ilon täyteyden."

Pyhien kirjoitusten oppaasta:
Luuk. 9:56. Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo, Joh. 1:4. Joka uskoo minun lähettäjääni, on saanut elämän, Joh. 5:24. Minä olen tie, totuus ja elämä, Joh. 14:6. Jos olemme panneet toivomme Kristukseen vain tämän elämän ajaksi, olemme säälittävimpiä kaikista, 1. Kor. 15:19–22. Uskoon liittyy lupaus sekä nykyisestä että tulevasta elämästä, 1. Tim. 4:8. Lapsemme voivat odottaa sitä elämää, joka on Kristuksessa, 2. Nefi 25:23–27. Tämä elämä on ihmisille aika valmistautua kohtaamaan Jumala, Alma 34:32 (Alma 12:24). Minä olen maailman valo ja elämä, 3. Nefi 9:18 (Moosia 16:9; 3. Nefi 11:11; Et. 4:12). Siunattuja ovat ne, jotka ovat uskollisia niin elämässä kuin kuolemassa, OL 50:5. Tämä on iankaikkiset elämät — tuntea Jumala ja Jeesus Kristus, OL 132:24. Tämä on minun työni ja kirkkauteni — ihmisen kuolemattomuuden ja iankaikkisen elämän toteuttaminen, Moos. 1:39.
http://www.mormonit.fi/

Elämän tarkoitus on ilmentää ajatonta ja koskaan syntymätöntä ja kuolematon elämää ajassa ja aineessa.
Fyysinen elämä on kuitenkin rajallista, joten ajaton ilmenee fyysisten elämien ketjuna, joka alkaa esiasteelta kehittyen syyn ja seurauksen lain mukaisesti täydellisyyttä kohti.
Mekin olemme yksi lenkki tuossa ketjussa

Elä elämääsi, kuin sillä olisi jokin tarkoitus, niin huomaat että sillä onkin.

Elämällä ei sinänsä ole tarkoitusta, mutta älyllisinä ja tiedonpuutteisina se kysymys vaivaa meitä. Ja siksi, koska meillä on kaksi erilaista todellisuuskäsitystä rinnakkain, aiheuttamassa ristiriitaisia tunteita; jumaluskoihin perustuva todellisuuskäsitys ja tieteelliseen tietoon perustuva todellisuuskäsitys. Ts. kun ennen oli itsestäänselvää, että "Jumala loi kaiken", nyt tiede on vienyt taikauskoa, jumaluskoa, hengellisyyttä tms. aina vain kauemmaksi, eikä missään "universumin ihmeissä" ole löytynyt sellaisia asioita. Vain luonnollisia tieteellisin keinoin toistettavissa olevia tapahtumia. Tämä on ehkä suurin "mikä on elämän tarkoitus" kysymyksen aiheuttaja.

Jos elämä on tasapainossa, on tyytyväinen, niin harva alkaa silloin pohtimaan "elämän tarkoitusta". Tuntuu, että sen pyörittely mielessä on enemmänkin jollain tasolla tyytymättömien murheena. Tai heidän, jotka ei ainakaan täysin pysty hyväksymään kuolemaa osana elämää.

Hyväksy elämän yksinkertaisuus: elämän tarkoitus on tehdä elämälle tarkoitus, jotta se tuntuu merkitykselliseltä. Esineiden kerääminen, status yms. ei pitkälle vie.

Kerron eteenpäin kuulemani: Elämän tarkoitus on elää ihmisille iloksi ja Jumalalle kunniaksi.

Mitä se on käytännössä? Jokainen toimikoon parhaan kykynsä mukaan joka päivä uudistuen.

Elämän tarkoitus on rakastaa, ollaa onnellinen ja nauttia jokaisesta päivästä kuin viimeisestä. Hyviä keinoja tähän esimerkiksi läsnäoloharjoitukset, uusien ihmisten tapaaminen ja uusien asioden kokeileminen. Elämä on matka ja tarkoitus on jokapäivä kehittyä ja kasvaa. Muilla ja muulla ei ole väliä. Onnea matkaan!

Kyllä - vastauksena viestiketjun aloittajalle - meistäkin tässä yhteiskunnassa/arvomaailmassa on asiat pahasti vinossa. Se taas johtuu siitä, että ihmiset johtavat ihmisiä - lähimmäisiään - harhaan ja että ihmiset suostuvat ihmisten hallintavallan alle - jopa kaipaavat ja etsivät itselleen mielestään sopivia johtajia !

Koko ihmiskunnan historia kertoo meille koruttomasti sen tosiasian, joka on runollisesti ilmaistu mm. edesmenneen lauluntekijä Juhani Leskisen laulussa "Ei elämästä selviä hengissä" - siis "Jos otat johtajaks' jonkun muun, hänen puolestaan joudut sä tappeluun !"

Jokaisen siis luulisi tarkoin harkitsevan, kenet ottaa johtajakseen ja kenen etua silloin palvelee ?! Asia vain on ongelmallinen siksi, että kukaan ei itse valitse, paitsi vanhempiaan, niin ei myöskään viranomaisia - sekä yhteiskunnallisia että uskonnollisia - joiden ohjattavaksi ja johdettavaksi syntyy.

Eikä kovin monelle iän karttuessakaan - kun on jo omaksuttu opetettu kuuliaisuus niitä kohtaan, jotka ihmisiä hallitsevat ja käyttävät hyväkseen - tule mieleen, että elää voi myös alistumatta toisen ihmisen hallittavaksi !

Tästä on olemassa historiassa esimerkki, joka on tänä päivänä tullut halveksituksi sen tähden, että pahat ja kelvottomat ihmiset ovat vääristäneet sen opin palvelemaan omaa itsekkyyttään ja tämän maailman johtajien itsekkyyttä ja pahuutta - kuten ovat vääristäneet kaikki muutkin lähtökohtaisesti hyvään pyrkivät opit !

Raamatullinen apostolinen seurakunta - Jumalan itsensä perustama ja hallitsema sekä vaalima !

Uskonyhteys, jossa jäsenet olivat yhtä perhettä sekä toistensa, että myös Kristuksen kanssa. Tämä ilmeni niin, että kukaan ei pitänyt omanaan mitään omistamaansa - vaan kaikki oli heille yhteistä ! Ja, kun he näin seurasivat Herran opetusta, siunasi Jumala heitä - ja antoi heidän menestyä ja kasvaa seurakuntana ja ihmeet ja merkit seurasivat heitä !

Heitä eivät siis johtaneet ihmiset - vaan Jumala ! Eivätkä he alistuneet kelvottomien "tämän maailman johtajien" hallintovallan alle palvelemaan näiden ahneutta ja väkivaltaisuutta !

Vieläpä oli heidän keskuudessaan niin, että se joka näennäisesti oli johtajan asemassa - oli velvollinen olemaan kaikkien palvelija - ellei peräti orja - kuten heidän Herransa opetti !

Mutta tämä on siis meiltä kadonnut, joten - meidän on löydettävä se uudestaan.

Siksihän Jumala tänä päivänä vaikenee - kun kovin harva on kiinnostunut etsimään tällaista tarkoitusta elämäänsä !

Elämän tarkoitus on kuolla pois

http://www.helsinki.fi/agora/vara/elaman_tarkoitus/elamantarkoitus.htm

Tuossa linkissä elämäntarkoitukseen vastaa tiede/ajattelijat/monet yksityishenkilöt. Joskus viime vuosikymmenen alussa kyseinen sivusto on luotu Helsingin yliopiston nettisivuille. Kyseinen keskustelufoorumii agora (tori) on lopetettu, mutta mielestäni sen vastaukset ovat fiksumpia kuin täällä olevat.

Minusta elämäntarkoitus on luoda uutta elämää sekä vaalia ja yllä pitää elämää. Jokainen voi löytää elämälleen sen tarkoituksen, jonka haluaa. Aurinkon tarkoituksena on säteillä niin, että elämä on mahdollista maapallolla? Maapallolla on tarkoitus olla kiertoradallaan? Ihmisen tarkoitus taitaa olla jonkun filosofin mukaan hyvä elämä?

Tässä vielä perspektiiviä: miehet tekevät noin 45 vuotta töitä tauotta, kesälomasta toiseen. Elleivät ota välillä jotain omaa lomaa.

Naiset tekevät noin 40 vuotta töissä ja siitä keskimäärin pari vuotta lasten kanssa kotona (joka on yhtä rankkaa). Lapsettomia on kokoajan enemmän.

Mitä sä saat siitä? Maksaa Fortumille siirtomaksuja käyttämästäsi sähköstä?
Olla kiusaattu työpaikalla ja hankkia vatsahaava stressillä > pakko saada liksaa, jotta saa audin/bemarin jotta naisesi tykkäisi sinusta. WOW...

Ymmärrän, että ihmisen on hyvä kiinnittyä jotenkin sosiaaliseen yhteiskuntaan. Mutta onko sen pakko olla ansaintaa? Työssä joka ei palkitse tehtävänä, yhteisöltään eikä palkaltaan? Mikä järki?

Aloitetaan siitä, että teet jotain missä olet hyvä ja jota haluat tehdä...lähes palavasti. Mahtavaa, jos siitä vielä maksetaan sen verran, että pystyt elättämään itsesi.

Mitä se on?

Syntymä on suuri lahja ja jos vielä menestyt elämässäsi lahja on vielä suurempi. Ja jos vielä osaat käyttää saamaasi menestymisen lahjaasi oikein niin se jo antaa tarkoituksen elämääsi.
Monesti kärsivä ja heikommin menestyvä ihminen kysyy elämän tarkoitustaan, mutta meillä jokaisella on paikkansa ja tehtävänsä täällä. Kaiken sen on Luojamme jo antanut meille syntymässä.
Näin minä ajattelen.
Kaikilla Ihmisillä on kärsimystä elämässä, kukaan ei siltä välty vaikka olisi kuinka menestyvä tai lahjakas. Kärsimykset saattavat olla vain osin erilaisia.

Sitä minäkin aikaan etsin.

En löytänyt kunnes tutustuin ortodoksien tarkoitukseen elämästä.

rakkaus

Juuri näin.

Musta elämän tarkoitus on olla oma itsensä ja pysyä terveenä pitkä ikä, tosin se on erittäin vaikeeta ja hankalaa, asiaa auttaa pitkälti, huumorintaju, se on ehkä ihmisessä yks saavutuksista, elää pitkään ku toiset, työ on vain ahneutta varten, se että elää 100vuotiaaks on todellinen saavutus, tosin harvinaista ja se on loisto saavutus että pystyy elämään elämän ilman varsinkin alkoholia, osaa arvostaa elämää ja sen huumaa, jos käyttää huumeita ja alkoholia, se on ku pelkäis elämää, eikä osaa arvostaa sitä,
se on ku heittäs elämän vessan pöntöstä alas, arvotonta!

Musta yks ehkä perus tarkoitus on lastenteko ja nauttia heidän kanssaan elämästä, työ on ahneutta varten, mm itsekästä, matkustelu ei oo tarkoitus, todellinen tarkoitus on lastenteko ja olla onnellinen ja nauttia elämästä, lastenteko on annettu meille kun se on luonnollinen asia, se on tarkoitus 1 ja 2 elää terveenä pitkä ikä, esim. 100!

Minä tiedän, mikä on elämän (yleensä, ei siis kenenkään yksilön) tarkoitus. Sillä tarkoituksella ei tosin ole mitään merkitystä kenenkään elämälle, eikä teidän henkilökohtaiselle kokemukselle. Siinä mielessä elämän tarkoitus on paradoksaalisesti merkityksetön kenellekään ihmiselle. Tämä on tietenkin surullista.

Elämän tarkoitus on olla ja tulla tietoiseksi olemassa olemisestaan ja kaiken sen olemassa olemisesta, mitä ympärillään voi havaita. Evoluution myötä tietoiseksi kehittynyt ihminen on kuin universumin silä, jolla se katselee itseään. Siinä on tietoisen elämän tarkoitus eikä sillä ole mitään muuta, syvempää tarkoitusta.

Yksilön elämän MERKITYS on tietenkin sitten asia erikseen, ja sen jokainen joutuu etsimään ja mahdollisesti löytämään itse.

42 tai 36. Tai tältä väliltä.. Ei ole mun keksimä juttu. Kirjasta luettu..

42.
Sehän jo lukee Linnunradan käsikirjassa liftareille!
TAI:
googleen: what is the answer of universe and everything.

kyllä aurinko on pallosalama

Niin lainatakseni tuota "Linnunradan liftarit" kirjaa se 42 on aika osuva tulos elämä tarkoitukselle. Jos olemme "puhelinhygieenikkojen" ja "kampaajien" jälkeläisiä se pitää paikkansa. Koko ajan on yritetty keksiä jotakin paikkansapitämätöntä selitystä onnistumatta. Selitykset ovat olleet kuten Nummisuutarin Eskon käsitys häitten tarkoituksesta "Ryty ja roikina ja palavat olkikuvot aidanseipäiden nokassa".
Jokainen pitäköön selityksensä niinhän se parhaiten hoituisi , mutta kun jotkut luulevat pakottaen pääsevänsä historiaan. Tuo kirjallinen jäämistö on täynnä mitä kummempia idiootteja tempauksineen !!

Jos yhteiskunta määräisi mitä meidän pitää opiskella, mitä tehdä työkseen, kenen kanssa mennä naimisiin tai missä asua, ihmiset nousisivat kapinaan ja vaatisivat vapautta päättää itse omista asioistaan. Siitä huolimatta ihmiset tuntevat suurta tyhjyyttä ja pelkoa jos heidän elämänsä merkitystä ei tuoda valmiiksi määriteltynä jonkun dogmaattisen uskomuksen kautta.

Paras vastaus jonka olen kuullut kuuluu:" tarkoitus on sama kuin matkalla. Mikä Sinulle on matkan tarkoitus?

Toinen ajatuksia herättävä lainaus on:
"Hyväksy, ettet heti tiedä mitä tehdä, mitä tuntea, miten olla. Hyväksy tyhjyys. Tyhjyydessä on viisaus. Jos et pelkää tyhjyyttä, et pelkää mitään."

Monet siis pelkäävät olotilaa jossa eivät tiedä elämän tarkoitusta ja siksi on pakko keksiä joku tarkoitus. Vaikka jumaliin uskominen.

Elämän tarkoitus on itsensä kaltaisten monistaminen.

Jaa a , ensin koulutus ja sitten töihin sekä harrastukset.

Metsänhoitoa, toimistotöitä, vetouistelua.

Tässä yhteydessä haluaisin oikeastaan hiukan ensin tarkentaa, minkä tai kenen elämän tarkoitus. Jäniksen elämän tarkoitus ei ehkä kuitenkaan ole aivan samanlainen kuin uusiseelantilaisen 23 vuotiaan toimistohenkilön elämän tarkoitus. Lisäksi Jumalan elämän tarkoitus kaikkine maailmankaikkeuksien aiheiden kera ei luultavasti ole täsmälleen identtinen pienen maapallon ihmisyksilön elämän tarkoituksen kanssa. Ja elämän tarkoitus eurooppalaisten keskuudessa ei ehkä kaikkina aikakausina kuitenkaan olisi samankaltainen kuin lintuyhteisöjen elämän tarkoitus - jos nyt tarkoituksesta edes yksikössä tuolloin edes voitaisiin kunnolla kuvailla - ehkäpä silloin elämien tarkoitukset...

Maapallon elämän tarkoitus ennen kuin maapalloa oli elämälle mahdollisena olemassakaan on kyllä kysymys, jota voi ajatella vaikkapa kvanttipotentiaaleina, joissa informaatioihin liittyviä elämänkaltaisia ilmiöitä olisikin saattanut olla olemassa. Näille elämänkaltaisuuksien tarkoitus olisi silti liennyt hiukan toisenlaista kuin myöhemmin molekyyliryhmiin liitettävien elämänmuotojen elämien tarkoitukset...

Tarkoituksista pitäisi myös puhua hieman näkökulmista elämän tarkoituksen suhteen. Onhan eri asia yksilön elämän tarkoitus yksilölle itselleen kuin ympärillään oleville kuin toisaalla eläville taikka yhteiskunnille eri aikakausina ennen, aikana tai jälkeen yksilön elämän. Elämä on suoritus, jolle voidaan esittää erilaisia sisältöjä riippuen näkökulmista. Tämä tietysti mieluummin toivottavasti ihmiselle ymmärrettävillä kuvailutavoilla...ainakin ihmisajattelun etsimiseen yksilön elämän tarkoituksen suhteen. Tähän voisi koota vaikkapa miljardi sopiviin näkökulmiin liittyvistä ajattelutavoista elämän tarkoitusten suhteen. Jokaisen suhteen voisi sitten kirjoittaa kirjasarjoja, joissa ajattelutapojen merkitysten joukoista voitaisiin hahmottaa elämänsä tarkoitukseen liittyviä asioita. Ehkä tämä olisikin aikalailla opettavaista luettavaa.

Koska ihmisen lukunopeus on kuitenkin rajallinen, olisikin kenties viisasta yrittää hahmottaa ja koota elämän tarkoituksen periaatteita helpommin omaksuttaviin ja hahmoteltaviin esitystapoihin. Niinhän tässä useasti onkin jo tehty, muutamin esimerkein poimien muutamia elämän tarkoitukseen liittyviä ajattelutapoja, jokainen kuitenkin vain eräänlaisina ajatusnäytteinä...tietyt periaatteet, kuten elämän merkitysten tavoitteellisuudet voivat olla ohjaamassa elämän tarkoitusten etsintää. Tässä pitäisi voida kuvailla hetkien tilanteet tarpeeksi ymmärrettävin tavoin, että periaatteille voisi löytää tavoitteellisia ja samalla tarkoituksen suhteen sopivia toteuttamistapoja...

Elämän tarkoitusten etsiminen sinänsä saattaa auttaa monin tavoin paitsi ihmistä itseään myös muiden elämäntarkoitusten ajattelutapojen periaatteellistamisessa - kuka enemmän käsitteellisinä, kuka käytännönläheisempinä tavoitteina...

Onnea etsintään. Nyt siis myös suomenkielisenä versiona, jos niin halutaan ajatella...

(((***)))(((***)))(((***)))(((***)))(((***)))(((***)))(((***)))(((***)))(((***)))



Tämä sopii ainakin taustaksi näin joulunläheisenä aikana:

https://www.youtube.com/watch?v=iCB3EPkzWco




Kaiken Hyvyyden Geneerinen Olento? Ajaton? Ikuinen?

***

Näitä palstoja lukiessaan voi tulle tulokseen , se on monismutkainen asia.

Joskus huomaa se on kuten Nummisuutarin Eskon käsitys häistä ja avion tarkoituksesta. "Ryty ja roikina ja palavat olkikuvot aidanseipäiden nokissa" !
Kuten tuosta huomaa yhdelle yhtä ja toiselle toista ja kolmaskin saakoot osuutensa!!
Kuitenkin lopuksi käy kuin nappuloille Shakkipelissä. Niin Kuningas kuin sotilas päätyvät vaakatasossa puulaatikkoon.

Elämän tarkoitus on viedä tämä kokemus hänelle joka on tämän elämän antanut

Löytää uskonto ja elää elää yksinkertaista,vaatimatonta elämää.

Hengelliset arvot ovat tärkeimpiä kuin materialistiset.

Itse löysin sen ortodoksisuudesta.

Viktor Franklin mukaan kysymys elämän tarkoituksesta on verrattavissa samaan jos kysyisi mikä on (kaikkien) shakkipelien paras siirto. Sen sijaan voidaan kysyä mikä on paras siirto juuri tällä hetkellä..

Yksi näkökulma tutkia oman elämänsä tämän hetken tarkoitusta on elää omien arvojensa mukaista elämää, toki se vaatii että tulee tietoiseksi arvoistaan,
nyt voit tehdä arvotestin ja/tai lukea lisää arvojen merkityksestä arvoblogista:

https://arvoja.wordpress.com/

Arvot ovat yksilön toiminnan perusta, sillä arvot ohjaavat ihmisen valintoja.

Työkään ei riitä elämäntarkoitukeksi? EIkö viihdekään, eikö perheen perustaminenkaan? Ilmeisesti olet väärissä töissä, vasta palkkaa nyhtämässä, se ei ole Herran tarjoamaa työtä, vaan Herran työt on niitä missä et oikeasti köyhdytä edes työnantajiasi, vaan teet sitä, minkä tiedät oikeaksi ja kykyjesi ja taitojesi mukaiseksi. Joillekin sellainen työ on vain pelihommaa, jossa jää itse vain tappiolle? Älkää silti pelatko sellaisia pelejä joista tarvii paljon maksaa....

Ei elämällä ole mitään varsinaista tarkoitusta. Elämä vain sattumien summana mahdollistui ja kehittyi. Universumin mittakaavassa me ollaan silmänräpäyksen kestäviä "kipinöitä".

Kun elämässä tapahtuu erilaisia murroksia ja muutoksia, ryhdytään yleensä pohtimaan "elämän tarkoitusta". Ennen vanhaan elämässä oli vähän vakioita, ja tietoa. Ne loi elämälle selkeän tarkoituksen. Erilaiset korkeammat voimat syntyi ja uskomukset niiden antaneen ihmiselle elämän. Yleinen uskomus on olla luojansa arvoinen, jotta pääsee kaikkien koettelemuksien kautta sinne tiettyyn päämäärään, jossa on kaikki hyvin. Jopa jumalienkieltäjillä kymmeniä tuhansia vuosia kestäneet perinteet luo oman vaikutelmansa.

Kun evoluutio menee pysähtymättä eteen päin, se tuo mukanaan myös muutoksia. Jokainen ymmärtää, että uskovaisuus ja ateismi luo keskinäisiä ristiriitoja ja mm. maailmanlaajuisia väittelyitä, vihanpitoa yms. Nyt siis kaksi erilaista todellisuuskäsitystä elää rinnakkain, vastakkainaseteltuna... jumaluskoihin perustuva ja tieteelliseen tietoon perustuva.

Kun käytät aivojasi, perehdyt asioihin, tutkit, löydät, ajattelet rationaalisesti, uskallat kyseenalaistaa jne. ne elämälle kehitellyt muinaiset "tarkoitukset" väistyy tiedon tieltä. Kun lopulta ymmärrät, mitä uskonto on ja miksi ja miten se on syntynyt ja miten se vaikuttaa ihmiseen, sinusta tulee ateisti. Ateismi luo elämälle taas uuden merkityksen. Sitten ymmärrät, että elämällä ei ole tarkoitusta, vaan merkitys. Merkitys, jonka itse luot.

Elämä on täysin fyysistä ja maallista, eikä mitään sieluja tms. hengellistä olentoa ole olemassa. Se on vain muinaisuskomuksista kehittynyt itsepintainen kuvitelma. Se on uskomatonta, miten voimakas psyykkinen vaikutus uskonnolla on. Mutta näin ateismin näkövinkkelistä katsottuna voikin olla, että oman itsensä puolesta on kannattavampaa olla uskovainen... uskot siihen, mikä uskontoon kuuluu ja kiellät ja torjut kaiken muun tiedon. Silloin uskot, että elämällä on tarkoitus.

atteittelle sanoisin että muinaisuskomukset on pitänyt ensin opetella jota pystyy opettelemaan niistä pois eli ateistiksi. Siitä voi jokainen ateisti olla kiitollinen, niin halutessaan. Jos luo ajatukselleen sellaisen merkityksen.
Siinähän on elämälle hyvinkin merkityksellinen tarkoitus.

lainaus aloituksesta:
" eikö muiden mielestä tässä yhteiskunnassa/arvomaailmassa ole mitään vikaa?!"

Arvokasta mielestäni on mahdollisuus valita asenteensa vallitsevaan "arvomaailmaan"
Valitsen tietoisesti että se minkä tänään kohtaan on minulle tällä hetkellä paras mahdollinen, saman idean näen kaikkialla muualla, jokainen tekee koko ajan parasta mihin kykenee. Siitä muodostuu yhteiskunta ja arvomaailma.
Mikäpä on sen kauniimpaa kuin jumaluuteen uskovalle kiitollisuuttaan osoittava ateisti. Tällä tavoin näen maailman kiitollisena, en viallisena
On ainoastaan mahdollisuuksia ja jokainen valitsee joka hetki

Koska nimimerkki 'atteitte' kehtasi väittää ateistisen todellisuuskäsityksen perustuvan "tieteelliseen tietoon", niin korjataanpa asia nyt tässä.

Ateismi on sataprosenttisen varmasti uskomukseen - ettei Jumalaa/jumalia ole - perustuva 'todellisuuskäsitys'. Mitään tieteellistä tietoa ei sen pohjana ole, eikä tule koskaan olemaankaan.

Ennemminkin ateismia voisi verrata johonkin höpöhöpö-uskontoon. Onhan sillä niin paljon uskonnonomaisia tunnusmerkkejä.

Muun muassa pyrkimys käännyttää toisin uskovia tuputtamalla omia käsityksiään.

Jos ketä kiinnostaa, niin aiheesta lisää:

http://keskustelu.suomi24.fi/t/14657234/ateismi-on-uskonto

http://hikipedia.info/wiki/Ateismi :-D

//Täysin naurettavaa väittää että ollakseen olematta jotain, täytyy ensin olla jotain. //
Mielestäni on jotain oltava joka kokee jotakin? Nauru on aina hyvä olemassaolon tunne.

Elämän tarkoitus on olla jotain. Esimerkiksi kokea elämä.

> Kokemisen perustavin taso on sillensä jättäminen. Viime mainitussa asiat pyritään havaitsemaan ilman ennakko-oletuksia sellaisenaan niin kuin asiat ovat<

Tässä hyvä merkityksen_kokemus ilmaiset rakkauden. Rakastan sinua sellaisena kuin olet. Sanoisin että tämä sopii minulle myös jumalan määritelmänä, minulle Jumala on ainoastaan rakkaus.

En yritä muuttaa maailmaa muutan käsitykseni eli ajatukseni maailmasta ja jätän sen silleen niin kuin se on. Se ei ole passiivista vaan teen kaikkea mikä tulee tehdäkseni ja katson että tekisin sen niin kuin (työnantaja) sinäkin haluaisit. Kun tulee työ josta en tiedä, kysyn mielessäni mitä rakkaus tekisi nyt

Nyt annoin olemiselleni tällaisen tarkoituksen. Jos erehdyn annan se anteeksi itselleni.

No minähän se täällä, koko tän keskusteluketjun aloittaja. Paljon on näemmä ihmisiä puhuttanut tää aihe vuosien varrella.. Paljon on uskonnon ja jumalan tyrkyttäjää, mutta myös asiallisia vastauksia löytyy. Ei ole merkitystä löytynyt vieläkään.. En ole onneksi kyllä alkoholiin, huumeisiin tai oikeastaan mihinkään muuhunkaan hurahtanut tunnontuskissani. Mutta kyllä tätä asiaa on saanut pohtia ja miettiä lähes päivittäin. En tiedä miten muut ihmiset kokevat elämänsä ja mm. onnellisuuden tunteen, mutta itselleni se on lähinnä hetkittäistä. Saatan tuntea onnea hetkessä, mutta aina taustalla kalvaa joku tunne tai ajatus, että mitäs nyt? Eilen olin onnellinen, mutta nyt tämä elämä onkin taas tätä samaa. Kaikkeen tottuu, kaikesta häviää uutuuden viehätys ja jäljelle jää vain ihmettely, että miksei tämä nyt olekaan enää niin kivaa kuin joskus oli. Voiko onni olla pysyvä mielentila? Jonkun verran olen tutustunut Yrjö Kallisen sekä Jiddu Krishnamurtin ajatuksiin ja oikeastaan ainoastaan ne ovat tarjonneet jotain suuntaa mihin itseäni haluaisin kehittää, MUTTA tässä taas piilee ankara ristiriita. Kuunnelkaa youtubesta Yrjö Kallisen puhe "Elämän syvyysaspektin arviointia" niin tiedätte, mitä tarkoitan. Kiitos kaikille vastanneille. Yritetään tehdä maailmasta parempi paikka ja muistaa, että jokainen meistä on pohjimmiltaan samanlainen ihonväristä, kulttuurista, uskonnosta ja asuinpaikasta huolimatta.

ehkä jo ollutkin esillä:
Älä muuta maailmaa muuta ajatuksesi maailmasta. Tällainen ajatus ei ole Kalliselle eikä Krisnamurtille vieras, minun mielestäni.
Nykyisin jo tieteessä pieni porukka näkee ja kokee että "maailma" on jokaisen ajattelijan itsensä luoma mielikuva omasta kokemuksestaan.
Minun elämäni tarkoitus ei voi olla esittämässä omaa mielikuvaani maailmasta sinulle. Aivan kuten Kallinen ja muut vastaavat varoittavat; osoittaessani "totuutta" kuulija katsoo sormeani kun hänen pitäisi ymmärtää se mitä osoitan, eikä sitä voi mennä kenenkään pään sisään vääntämään hänen ajatuksiaan.
Pidä elämäsi tarkoituksena kysellä ihmisten elämän tarkoitusta kunnes opit että sinun elämäsi tarkoitus on sinun tarkoituksesi. "Luonto" ei tarvitse kahta luotua samaan rooliin. Tällä on niin hyvä roolitus että jokaisen suoritus on täydellinen hänelle.

<<Kertokaa mulle, että mikä on elämän tarkoitus? >>

Tulla tuntemaan Herramme Jeesus Kristus.

42.

Lisääntyminen.

Yksittäistä elämän tarkoitusta ei ole. Sinä luot itse sen mitä teet ja mistä sinut muistetaan. Tee asiat niin että se olisi sinun mielestä se mitä sinä haluat muokata maailmassa pienesti taikka isosti. elämän tarkoitus on aina sinun oma tavoite voi olla että olet maailman rikkain ihminen tai semmoinnen mitä haluat olla

elämän tarkoitus on 42

elämän tarkoitus on elämä itse vaatiiko se muuta...mikä sinun elämn ja olemassa olon tarkoitus ja oikeutus on on sun omia juttuja sit

Olen reilut 30v ja koko ymmärtävän ja muistavan ikäni on takaraivossani jyskyttänyt ( kalvannut ) ajatus että tässä ( elämässä?/ maailmassa? ) on jotain "vialla". Vastausta olen yrittänyt kauan etsiä monista jo edellämainituista asioista mutta ei sitä vastausta ole tullut vastaan, pelkäämpä että en ennen kuolemaani saa sitä "vikaa" selville. Elämän tarkoitus... Hmm...
Aion katsoa tämän kortin elämäni loppuun asti, joka toivottavasti jatkuu sinne asti kunnes kuolo korjaa ja toiveissa olisi lähteä rehellisenä saappaat jalassa.

Elämän tarkoitus on itse luoda elämälleen tarkoitus, merkitys.

Tee sellaisia asioita, jotka ovat luonteellesi sopivia. Olet saanut tietyt ominaisuudet, luonteenpiirteet, temperamentin, älynlahjat jne. Toteuta siis itseäsi, ole oma itsesi, tee niitä asioita, mitkä hyväksi tunnet, mutta sillä ehdolla, ettet loukkaa valinnoillasi muita.

Tee siis valintoja, joista mieluummin seuraa hyvää itsellesi, mutta myös toisille ja koko maailmalle, jolloin vanhana tai sitten kun kuolemasi on tulossa, (ellei se tule hetkessä yllättäen), voit olla tyytyväinen siihen, miten olet elämäsi elänyt.

Myönteisyys, positiivisten puolten huomaaminen asioissa helpottaa elämää jonkin verran, joskus jopa todella paljon.

Voimia ja iloa kaikille. :)

Ehkä joillakin on jossakin elämässä tarkoitus kokea kipua ja kärsimystä ja löytää niiden kautta elämäänsä jotain muuta merkitystä. Oppii kääntymään sisäänpäin, meditoimaan ehkä, tuntemaan todellisen itsensä, huomaa, ettei olekaan vain tämä keho-mieli -olento.

Sitten kun palaa takaisin henkimaailmaan, voi sanoa kokeneensa kivuliaan ja tuskaisen elämän. Mitä siitä on sitten hyötyä ja kenelle? Onko Jumalalle jotain iloa siitä, että jotkut hänen "lapsistaan" täällä kärsivät. Onko kipu, tuska, suru ja vastoinkäymiset ne valaistumiseen vaadittavat työkalut?

On hyvin raskasta olla lähes aina yksin kotona ja joka päivä hyvin kipeänä - allergioiden vuoksi voi ottaa edes mitään lemmikkiä. Monilla on silti paljon pahemmin asiat. Joissain maissa jotkut ovat täysin syyttömänä joutuneet vankilaan ja heitä lisäksi kidutetaan. Mieluummin otan tämän oman kodin ja kivuliaan kehon, vaikka vankilahan sekin tavallaan on.

Välillä todella ihmettelen elämän tarkoitusta.

Syödä, Nussia ja sitten Kuolla. Eikä muuta edes tarvita :)

Elämän tarkoitus on etsiä elämälle tarkoitus. Jos elämäsi on tasapainoista, olet tyytyväinen jne. niin harva silloin edes miettii, mikä on elämän tarkoitus.

<<Elämällä on pakko olla jokin suurempi merkitys, kuin järjetön työskentely.. Kaikki ystäväni miettivät hyvillä mielin, mitä he tulevat tekemään työkseen koko ikänsä.. eikö muiden mielestä tässä yhteiskunnassa/arvomaailmassa ole mitään vikaa?!>>

Työn tekemisellä on kyllä siunaus. Mutta elämän tarkoitus on se, että löytää ja oppii tuntemaan Jeesuksen Kristuksen, oman Vapahtajan.

"Kertokaa mulle, että mikä on elämän tarkoitus? "

Täässä Suomessa se on pakkoruotsin opiskelu.

Raistori
16.11.2009 0:11

Kertokaa mulle, että mikä on elämän tarkoitus?

Kohta 10 vuotta kulunut. Oletko löytänyt etsimäsi?

Elämän tarkoitus on tarkoituksellinen elämä

"Kertokaa mulle, että mikä on elämän tarkoitus? EI tämä elämä voi oikeasti olla vaan siinä, että käyt kouluja, menet töihin ja jäät eläkkeelle ja kuolet. "

Miksei? Siihen kaikki merkit joka tapauksessa viittaavat.

Elämän tarkoitus on mahdollisuus sillä ilman sitä ei universumia voisi olla olemassa.

Etkö ymmärrä???
Kun elät kunnollisen elämän, niin palkintona Taivaan Paratiisi!!!

" Parhaiten käyttää elämänsä kun kuluttaa sen johonkin sellaiseen, mikä jää elämään vielä jälkeenpäin. " (William Jones)

Elämän tarkoituksen kertominen kokonaan on melkein mahdoton tehtävä, koska puhuminen ja kirjoittaminen on niin hidas ilmaisumuoto. Voi kuitenkin näytteidenomaisesti viritellä lauseita, joissa voi viitata ajattelumalleihin, joiden suhteen on tavallista ajatella, että jokin tarkoituksista ja siihen liittyen merkityksistä lauseesta tosiaan voikin esille tulla. Ja jos se vielä liittyy edes osittain elämään, voisi puhuakin elämän tarkoitusnäytteistä ja niiden merkityksellisyyksistä. Tällaisia näytteitä onkin jokaisella, mm. kaikki tähän keskusteluryhmään luetellut.

Niin muuten, Elämän määritelmät ja elävien kuvailut mahdollistavat elämän tarkoitusten kartoittamisen esimerkiksi kaikille lajeille (maailmankaikkeudessa) ja miksei eläville koneillekin...

Sitten pitäisi vielä puhua/kirjoittaa kaikista olemassaolevista nimettävissäolevista aiheista, joiden suhteen elämän tarkoituksia tulisi mittasuhteuttaa. Itse kaipaisin tähän aiheeseen kunnollisia työvälineitä, joilla elämän tarkoituksia voisi suhteuttaa, kuvailla, mitata, säätää, virtauttaa jne. Esimerkiksi sanattomat esitystavat elämän tarkoitusten kuvailussa tai elämän tarkoituksissa elämiset pelkkien tarkoituksen kuvailujen sijaan...

Tässäkin kannattaisi varmaan laatia elämän tarkoitusten mahdollisimman kattavia luetteloita ja pyrkiä valitsemaan elämän tarkoituksista ne itselle parhaimmin sopivat. Tuskin on olemassakaan vain yhtä tarkoitusta elämää varten merkityksineen. Aina kartoittaessa tulee pohtineeksi mm. maailmankaikkeuden muiden sivilisaatioiden viduaalien tarkoituksista myös tämän maailman elämiin liittyvät tarkoitukset. Muutama viritelty arvaus on tässä kuitenkin aina tarpeen...

Merkityksellisyys muodostuu niistä tiedoista, joita niillä, jotka tiedostavat on käytettävissään...ja elämän tarkoitukset voidaan kartoittaa mm. elämän merkitysten suhteen...

Mikä on elämän tarkoituksisto ammattien suhteen? Entä ajankäytön suhteen? Entä lisäarvojen luomisen suhteen? Entä aiheistoviittausten suhteen? Entä luonnonvoimien suhteen? Entä elinkaarien suhteen? Entä elämänkertojen suhteen?
Entä olemassaolon suhteen? Entä taitojen suhteen? Entä aistimaailmoissa? Entä opeteltavien suhteen? Entä yleishyödyllistämisen suhteen? jne.

Vastaa kysymykseen sitten ei mitään, että se on ruuansulatustoiminnan lopputulos, että se löytyy jo olemassaolevista keksinnöistä tai kulttuuripiirteistä, että se on kehittämistehtävä tai peräti supersivilisaatioiden tavoittaminen on sen ajattelu kenties järkevää sopivissa mittakaavoissa ja sopivilla välineillä avustettuina.

Kiitos kysymyksestä. Palataan asiaan aina kun sopii.

Moni nuori ajattelee noin sisimmässään .Jumala kutsuu meitä kaikkia yksilöllisesti. Sinun kutsusi on vielä helppo, kun et ole tehnyt mitään pahaa. Päin vastoin, olet syvästi ajatteleva nuori ja potentiaalinen uskova.Tartu Jeesuksen ojennettuun käteen, ala rukoilla Jeesusta elämääsi, lukea Raamattua ja pyydä Pyhäähenkeä opastamaan lukemaasi.katso TV7:ää Usko Jeesuksen sovitustyö Golgatalla ja ota Hänet Herraksesi. Tulet huomaamaan, että Raamatun sana on totta .Paholainen yrittää sammuttaa lepattavan uskon liekkisi,mutta karkota se sananmiekalla sanoen "Mene pois sinä saatana Jeesuksen nimeen."

Koittakaa vain uskoa, että elämällä ei ole tarkoitusta eikä merkitystä.

Kun tämän edellä sanotun oivaltaa, voi vapautua tekemään ja ajattelemaan itsenäisesti. Sen jälkeen voi vaikka vain olla ja ihmetellä, miten maailma menee omalla painollaan eteenpäin. On itse asiassa hienoa, ettei elämällä ole merkitystä.

Paradoksaalisesti elämän merkityksettömyys tuo siihen sen merkityksettömyyden oivaltamisen kautta merkityksen!

Olen ollut väärän ihmisen kanssa naimisissa,eronnut,olen äiti ja nyt mummu. Olen kolmea alaa opiskellut. Olen matkustellut. Asun tällä hetkellä paikkakunnalla,jossa en tunne kuin muutaman ihmisen. Nuorempana olin masentunut. Nyt nautin elämästä,päivä kerrallaan. Ikää kun tulee,ei turhia mieti. Elämäntarkoitus on elää.

Meidän on vaikea määrittää elämän tarkoitusta. Vastaus voi olla elämän ja olevan kaikenlainen olemassa oleminen. Tai sitten ratkaisu voi löytyä jos löydämme tavan kurkistaa ulos mahdollisesta simulaatiostamme.

Olen samaa mieltä. Se, että käyttää elämänsä hallituksen orjana (veromaksajana) ja raataa koko elämän, ei ole hyvä elämäntarkoitus, vaikka hallinto ja virkamiehet niin haluavatkin sinun elämän olevan.

Syy miksi ihmiset karkotettiin paratiisista tähän ensimmäiseen kuolemaan on se, että ihmiset halusivat oppia tuntemaan pahan. Täällä voimme turvallisesti kokea mitä paha todella tarkoittaa, samalla kun sielu on kuitenkin turvassa, eikä mikään tästä maailmasta voi sitä tuhota. Eli, yksi tarkoitus tälä kaikella on olla oppitunti.

Mutta, jokainen voi myös itse päättää, mikä oman elämän tarkoitus on. Itse olen tullut siihen tulokseen, että rakkaus on paras elämän tarkoitus.

Hienoa pohdintaa! Joku sanoi hieman raamattua lainaten miettiessään elämän tarkoitusta, että Tee hyvää, karta pahaa, opettele käyttämään vasaraa ja sahaa.
Aika hyvä neuvo.

Nuorena varsinkin voi tulla hieman ahdistustakin, kun tulevaisuus arveluttaa ja hiukan pelottaakin. Se kuuluu asiaan. Työn kuuluukiin olla vähän puuduttävaa, mutta jos terveenä saa olla, niin se 30, 40 ja 50 vuottakin loppujen lopuksi menee kuin siivillä. Ongelmana nykypäivänä enemmänkin taitaa olla, että kaikilla ei yksi ura turvallisen työnantajan palveluksessa ole enää mahdollista. Moni joutuu kesken urankin vaihtamaan jopa uuteen ammattiin ja voi tulla jopa työttömyysjaksoja. Siksi edellä mainittu vitsikäskin neuvo pätee aika hyvin. Eli se tarkoittaa, että kannattaa vain luottavaisin mielin mennä eteen päin itseä ja muita kunnioittaen. Kun ihminen ei tee rikoksia, ei tuhoa itseään päihteillä ja yrittää olla muita kohtaan asiallinen ja hyväntahtoinen, yleensä elämä järjestyy. Koko elämähän ihmisellä on elettävänä, ei siitä kannata stressiä liikaa ottaa. Päivä kerrallaan kiitollisin mielin. Ja kun vaikeuksia tulee, niin yrittää parhaansa ja pyytää tarvittaessa ajoissa apua niin läheisiltä, tarvittaessa viranomaisilta ja ennen kaikkea yläkerran Herralta. Niin kyllä kakki loksahtaa loppujen lopuksi kohdalleen ja ihmiselle annetaan se voima, minkä hän selvitäkseen tarvitseekin.
Kaikkea hyvää!

Ota allah sydämeesi, niin elät iloisesti 70 neitsyen kanssa iänkaikkisesti(koska sinulla ei seiso:-)

Tiedän elämän tarkoituksen sinulle. Kysymyksiä - vastauksia:

https://Jeesus-on-Herra.com/kysymyksia-videosarja/

Mitä nämä ihmiset oikeasti ovat kokeneet?
https://Jeesus-on-Herra.com/kertomuksia_uskosta/

Elämän tarkoitus on jokaiselle erilainen, yhtä totuutta asiaan ei ole. Jonkun tarkoitus on juurikin tuo, että opiskelee, saa hyvän työpaikan, talon, puolison ja/tai lapsia jne. Toiselle se voi olla taas ihan erilainen. Kuitenkin jos pitäisi sanoa joku yksi tekijä sille mikä on elämän tarkoitus, niin se on se, että elää elämäänsä ja tietenkin olisi hyvä, jos sitä elämää pystyisi elämään mahdollisimman paljon niin kuin itse haluaa eikä jonkun toisen sanelemana.

Elämän tarkoitus on ilmaista elämän tarkoitusta niin perusteellisesti, että elämän tarkoitus siitä selviää.

elämän tarkoitus on 42.

Frank Martelan kirja Elämän tarkoitus antaa sulle vastauksia. Uskonnoissa opetetaan että on joku tarkoitus mutta kun uskonnot otat pois niin vastaus onkin yllättävä. Kirjassa kerrotaan se kattavasti.

Minun mielestä elämäntarkoitus löytyi siinä vaiheessa kun tulin uskoon ja elämääni taivaallisen Isän. Tämä löytö antoi elämääni kokonaan uuden sisällön ja teki elämästäni rikkaamman.
Jokainen normi ihminen pohtii elämänsä jossain vaiheessa samojen kysymysten kanssa kuin sinä. Haluan rohkaista sinua menemään eteenpäin näitten kysymysten kanssa ja kaivautumaan oikein kunnolla niihin. Pelkästään jo tämä antaa sinulle sisältöä ja tarkoitusta.
Itse olen aina ollut ahkera lukija ja asioista laajaltikin kiinnostunut. Lukuharrastus on antanut paljon sisältöä elämääni ja tuonut monesti uutta näkökulmaa moneen asiaan.
Iankaikkisuus näkökulmasta suurin sisältö on kuitenkin tullut uskosta. Uskon Jumalaan ja hänen poikaansa Jeesukseen Kristukseen. Me kaikki olemme Iankaikkisuus sieluja. Olemme matkalla ikuiseen elämään. Se matka on jo alkanut. Tässä ajassa, ruumiin puolesta, matka päättyy eräänä päivänä, mutta sielu astuu uuteen ulottuvuuteen. Näitä ulottuvuuksia on kaksi. Me valitsemme tässä eletyssä ajassa kummassa jatkamme iankaikkisuudemme. Minä tiedän mihin olen matkalla!

Elämän tarkoitus pitää päättää joka aamu uudestaan.
Mutta jos on laiska, niin ei tarvitse elää.
Mutta muista, että sinun tämän päivän elämäsi voi olla jonkun toisen tarkoitus tänään. Ei välttämättä huomenna. Riippuu miten käyttäydyt.

Bhagavad Gītā A.C. Bhaktivedanta Swamin alkuperäistekstillä ja kommentaareilla varustettu Bhagavad-gītā kuten se on. Jälleensyntyminen ja paljon muuta

https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=3314507

Bhagavad Gītā (devanagari: भगवद्गीता, usein lyhyemmin "Gita") on 400–100 eaa. syntynyt hindulaisuuden pyhä kirjoitus, joka on osa laajempaa tekstikokonaisuutta Mahabharataa (Aranyakaparva. 25–42).

Tässä lisää vastauksia etsijälle, käännetty suomeksi
https://harekrishna.ru/2012/10/11077-subektivnyi-mir-dushi-i-temnica-obuslovlennogo-soznaniya#Finnish
https://harekrishna.ru/2012/10/11253-duhovnaya-realnost-yavlyaet-sebya-cherez-zvuk#Finnish
https://harekrishna.ru/2012/10/11086-virtualnyi-mir-i-podlinnaya-realnost#main
https://harekrishna.ru/2012/11/11340-vospevanie-svyatogo-imeni-krishny#Finnish

Elämän tiede, 1989. Kirja vie lukijansa mielenkiintoisiin keskusteluihin jälleensyntymisestä, kasvissyönnistä, ihmiselämän tarkoituksesta.
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/715623

Reinkarnaatio on totta

Yksi etsii jokaisesta jotain inspiroivaa, jotain jumalallista, kun taas toinen etsii jotain pahaa kaikesta jumalallisesta. Pyhät kirjoitukset kutsuvat meitä seuraamaan oikeamielisyyden polkua.

Koska emme ole onnistuneet muuttamaan ajatteluamme hengelliseksi, emme voi edistyä. Olemme varmasti kriittisiä nähdessämme kaikki puutteet.

Jos otatte Picasson tai Malevichin maalauksen — tiedättekö, kuinka monta epätäydellisyyttä näette! Sanotte: ”Picasso on pelkkä epätäydellisyys!” Mutta japanilaiset taiteilijat sanovat teille tämän: ”Oppikaa näkemään täydellisyyttä epätäydellisyydessä, oppikaa näkemään inspiraatiota siellä, missä ensisilmäyksellä sitä ei ole.”

Vilpitön pystyy tunnistamaan vilpittömyyden muissa. Järkevä voi arvostaa järkeä toisessa ihmisessä. Eikö olekin? Lahjakas ihminen näkee kyvyn muissa ihmisissä. Vilpittömyyden avulla voit tunnistaa vilpittömyyden puutteen.

Kristinuskossa on paljon erilaisia lahkoja, jotka taistelevat paremmuudesta keskenään.
Mitä tarkoittaa lahko? Lahko sanoo, että kaikki muut ovat väärässä, vain me olemme oikeassa. Vain meidän kirkon kautta saat pelastuksen, kaikki muut menevät helvettiin. Myös erilaiset "kristittyjen" lahkot taistelevat keskenään, vihaavat toisiaan. Krishnaan uskovat eivät sanoo näin. Kristinusko voi olla vain yksi pieni aloitus-askel etsintöjen tiellä.

Kristinuskossa on paljon erilaisia lahkoja, jotka taistelevat paremmuudesta keskenään.
Mitä tarkoittaa lahko? Lahko sanoo, että kaikki muut ovat väärässä, vain me olemme oikeassa. Vain meidän kirkon kautta saat pelastuksen, kaikki muut menevät helvettiin. Myös erilaiset "kristittyjen" lahkot taistelevat keskenään, vihaavat toisiaan. Krishnaan uskovat eivät sanoo näin. Kristinusko voi olla vain yksi pieni aloitus-askel etsintöjen tiellä.

Krishna on läsnä jokaisessa atomissa, Hän on läsnä jokaisessa sydämessä, ja silti Krishna sanoo: ”En ole joogien sydämessä, en ole puolijumalten sydämessä, olen bhaktojeni sydämessä, jotka Minua rakastavat”. Kuvitelkaa tilanne, jossa teidät kutsutaan kylään, ja sen jälkeen ignoroidaan täysin. Siksi Krishna sanoo: ”Olen läsnä kaikkialla, mutta yleensä Huomioni ja Tietoisuuteni ovat siellä, missä osoitetaan kiinnostusta Minua kohtaan”. Krishna on läsnä tämän maailman jokaisessa atomissa, jokaisessa sydämessä. Jumalallinen maailma, korkein todellisuus - voimme olla siellä vain, jos kohdistamme huomiomme Häneen. Miksi? Aivan kuten on luonnollista, että solmimme suhteita muiden olentojen kanssa, niin Jumalallakin on samanlainen ominaisuus. Hänelle on ominaista solmia suhteita muihin eläviin olentoihin.

Ja.org on Jehovan sivu

Raha

Aseta itse elämällesi merkityksellisiä tarkoituksia. Perhe?

Joillakin ei ole sitä viikonloppuakaan, vain satunnaisia päiviä vuodessa.
Elämän tarkoitus on pysyä elossa, lisääntyä ja kuolla. Käytännössä ihminen tekee jo suuremman merkityksen elämälle tekemällä mitä tahansa sen aikana.

Onkohan aloittaja jo löytänyt vastauksen kysymykseensä? Elämän tarkoitus on löytää Jumala, tajuta syntisyytensä ja olevansa matkalla helvettiin, ottaa vastaan Jeesuksen sovitustyö ja viettää ikuisuus onnessa Jeesuksen seurassa, ensin seitsemän vuotta taivaassa ja sitten maan päällä.

Suurin virhe elämässä on ylenkatsoa ainut pelastus ikuisesta kärsimyksestä: Jeesus.

Jumala on luvannut antaa jokaiselle elämisen arvoisen elämän.
Ennen kuin tulin uskoon elämäni oli tyhjää ja merkityksetöntä, olin töissä, oli kavereita, kaikki hyvin, mutta sisällä oli tyhjyys ja kurjuus. Kaipasin jotain enemmän.
Löysin tien Jeesuksen luo ja voin kyllä sanoa, että hulluimmatkin toiveeni toteutuivat. Sain totisesti elämisen arvoisen elämän ja vielä lisää. Sain paljon sellaista mistä olin aina vain haaveillut.
Ei hullumpaa vai mitä?
Ehkä kannattais kokeilla Jeesusta, jos et vielä ole yrittänyt.

Elämän tsrkoitus on siinä nautti eikä kärsiä.
Jossei pystyy siitä 99,5% nauttimaan niin aikan on tullut täyteen lähteä… .

Jostain kumman syystä emme voi päättää omaa syntymää ja myöskin kunniallinen kuolema on estetty laissa. Eli meiltä puuttyy vapaus päättää omasta elämästä. Ite kyllä muutan ulkomaille (joissa saa kunnian arvlisen kuolem) silloin kun on aika lähteä. Mitä järkeä olis olla pyörätuoli vammaunen, raaja vammainen, jne. Et koku muu pyyhkii sun hanua samalla kun ite oot vihannes!!! Just tässä kohtaa pitäis olla lakipykälä et vamman ym johtosta sulla on oikeus pyyttää monttu-piikkiä.

Millä tavalla mukamas ihminen eroaa eläimestä/lemmikistä?
Lemmikki päätetään päästää päiviltä ilman hänen lupaa MUTTA ihmisiä pakotetaan kätsimään vaikka olisi lupa!!!

Hassua nää elämästä päättävät lskipykälät jotka pikeesti on kärsimys pykälät.
Kunnia kuolema estetään ja pakotetaan ihmiset itsemurhiin. Mitä järkeä siinä nyt on???