Katolisuudessa ja luterilaisuudessa nimitetään uskonnollisten kokoontumista messuksi.
0Äänestä
rakkaus.
Ei luterilaiset sano messuun menevänsä, vaan "Jumalanpalvelukseen." Oliskohan sana juontanut juurensa siitä, kun siellä ylistetään ja kiitetään Jumalaa? Se on vain ollut sillä nimellä AINA luterilaisessa kirkossa virallsesti. Toisaalta puhutaan epävirallisemmin"kirkon menoista!"Sanotaan esim:"kirkonmenojen" jälkeen kokoonumme seurakunta saliin kirkkokahville.
Hepr. 10:25 Älkäämme jättäkö omaa seurakunnankokoustamme, niinkuin muutamien on tapana, vaan kehoittakaamme toisiamme, sitä enemmän, kuta enemmän näette tuon päivän lähestyvän.
0Äänestä
Miksi ?
Raamattu siis nimittää kokoontumista seurakunnankokoukseksi. Kirkolliset ni9mittää sitä jumalanpalvelukseksi, kirkonmenoksi ja messuksi. Miksi?
0Äänestä
,,..--
Miksi ? kirjoitti:
Raamattu siis nimittää kokoontumista seurakunnankokoukseksi. Kirkolliset ni9mittää sitä jumalanpalvelukseksi, kirkonmenoksi ja messuksi. Miksi?
"Kirkonmenot" eivät ole seurakunnan kokoontumista. Pitäähän eri tavoilla olla eri nimitys. Toisinkuin adventismissasi, joka ottaa lainanimen mutta ei merkitystä. Merkityksen he sorvaavat pääkonfferenssissanne.
Kirkonmenoja nimitetään jumalanpalvelukseksi siksi, että katsotaan Jumalan erityisesti tuossa tilanteessa palvelevan ihmisiä.
0Äänestä
2734982374
kyllä toisinpäin. Jumalanpalvelus on Jumalan palvontaa, tai ainakin pitäisi olla.
0Äänestä
,,..--
2734982374 kirjoitti:
kyllä toisinpäin. Jumalanpalvelus on Jumalan palvontaa, tai ainakin pitäisi olla.
Miten ihmeessä Jumala viihtyisi adventistin palvonnassa kun ei siitä normaaliaistinen hminenkään pitäisi? Mitäs se adventistin palvonta sitten hivelee?
kyllä toisinpäin. Jumalanpalvelus on Jumalan palvontaa, tai ainakin pitäisi olla.
Hyvä! Jumalanpalveluksen karsotaan toki olevan vuorovaikutus-suhden Jumalan ja seurakunnan välillä:
>> Kristinuskossa jumalanpalvelus on seurakunnan kokoontuminen. Kristinuskossa ymmärretään, että jumalanpalveluksessa kokoonnutaan yhtä lailla palvelemaan Jumalaa kuin olemaan Jumalan palveltavina. >> http://fi.wikipedia.org/wiki/Jumalanpalvelus
Mielestäni kylläkinJumalan palvelevan aspektin voisi katsoa olevan vahvempi, Jumalan palvellessa kokoontumnutta seurakuntaa Sanassaan ja varsinkin antaessaan itsensä seurakunnalleen eukaristiassa eli ehtoollisessa. Seurakuntahan oikeastaan vain Rukoilee eli "kerjää" jotain Jumalalta ja kiittää ja ylistää Häntä Hänen hyvyydestään.
0Äänestä
vikipeeedi
kari.tolonen kirjoitti:
Hyvä! Jumalanpalveluksen karsotaan toki olevan vuorovaikutus-suhden Jumalan ja seurakunnan välillä:
>> Kristinuskossa jumalanpalvelus on seurakunnan kokoontuminen. Kristinuskossa ymmärretään, että jumalanpalveluksessa kokoonnutaan yhtä lailla palvelemaan Jumalaa kuin olemaan Jumalan palveltavina. >> http://fi.wikipedia.org/wiki/Jumalanpalvelus
Mielestäni kylläkinJumalan palvelevan aspektin voisi katsoa olevan vahvempi, Jumalan palvellessa kokoontumnutta seurakuntaa Sanassaan ja varsinkin antaessaan itsensä seurakunnalleen eukaristiassa eli ehtoollisessa. Seurakuntahan oikeastaan vain Rukoilee eli "kerjää" jotain Jumalalta ja kiittää ja ylistää Häntä Hänen hyvyydestään.
Raamatun nimityksellä seurakunnan kokoontumsiesta ei siis ole vähäistäkään väliä? Wikipedia on enemmän tietäväinen kuin raamattu.
Raamatun nimityksellä seurakunnan kokoontumsiesta ei siis ole vähäistäkään väliä? Wikipedia on enemmän tietäväinen kuin raamattu.
Kyse oli siitä, miten jumalanpalvelus-saman sisältö on ymmärrettävä ja tuossa asiassa Wikipediasta löytyvä lyhyt kuvaus on kyllä aivan hyvä. Uudesta Testamentista löytyvä "uloskutsuttujen seurakunta", 'ecclesia', tarkoittaa alunperin torikokousta jolloin kaupungin väki oli kokoontunut torille puhumaan valtion asioista.
0Äänestä
WeijoLindroos
kari.tolonen kirjoitti:
Kyse oli siitä, miten jumalanpalvelus-saman sisältö on ymmärrettävä ja tuossa asiassa Wikipediasta löytyvä lyhyt kuvaus on kyllä aivan hyvä. Uudesta Testamentista löytyvä "uloskutsuttujen seurakunta", 'ecclesia', tarkoittaa alunperin torikokousta jolloin kaupungin väki oli kokoontunut torille puhumaan valtion asioista.
Hyvä aihe.
Kristillisessä mielessä eccleesia tarkoitti uskoon tulleitten yhteen kokoontumista, jossa armolahjat toimivat kaikille rakennukseksi. Kielillä puhuttiin. Profetoitiin. Joku näki ilmestyksiä. Sananopetus oli jonkun tehtävänä. Jne. 1 Kor. 14:26-. Seurakunta käsitettiin alkuaikana eccleesiaksi, jossa "ulkopuolella leirin" olevat Jumalan pyhät harjoittivat pyhien yhteyttä. Ne olivat uudestisyntyneiden kokoontumisia. Hebr. 13: 8, 13. Apt. 2:40. Jumalan tahdon mukainen pyrkimys oli saada runsaasti armolhajoja. 1 Kor. 12:31. 14:1-2, 12,13. Minkäänlaista kirkonmenoa tai etukäteen suunniteltua ohjelmauskontoa muotomenoineen ja seremonioineen ei alkuseurakunnassa toimitettu. Ennaltavalmistettu messujumalanpalvelus on kirkkojen peiteyritys, jolla pyritään korvaamaan puuttuva Pyhän Hengen toiminta! Tämä on tosiasia myös adventtikirkossa.
Kristillisessä mielessä eccleesia tarkoitti uskoon tulleitten yhteen kokoontumista, jossa armolahjat toimivat kaikille rakennukseksi. Kielillä puhuttiin. Profetoitiin. Joku näki ilmestyksiä. Sananopetus oli jonkun tehtävänä. Jne. 1 Kor. 14:26-. Seurakunta käsitettiin alkuaikana eccleesiaksi, jossa "ulkopuolella leirin" olevat Jumalan pyhät harjoittivat pyhien yhteyttä. Ne olivat uudestisyntyneiden kokoontumisia. Hebr. 13: 8, 13. Apt. 2:40. Jumalan tahdon mukainen pyrkimys oli saada runsaasti armolhajoja. 1 Kor. 12:31. 14:1-2, 12,13. Minkäänlaista kirkonmenoa tai etukäteen suunniteltua ohjelmauskontoa muotomenoineen ja seremonioineen ei alkuseurakunnassa toimitettu. Ennaltavalmistettu messujumalanpalvelus on kirkkojen peiteyritys, jolla pyritään korvaamaan puuttuva Pyhän Hengen toiminta! Tämä on tosiasia myös adventtikirkossa.
Ekleesia (kreik. ekklesia, lat. ecclesia) tarkoittaa vanhalla ajalla varsinkin Ateenassa ja Spartassa kansankokousta. Kristillisen kirkon syntymisen jälkeen sanaa aletaan käytt mään merkityksessä: kristillinen kirkko.
0Äänestä
WeijoLindroos
kari.tolonen kirjoitti:
Ekleesia (kreik. ekklesia, lat. ecclesia) tarkoittaa vanhalla ajalla varsinkin Ateenassa ja Spartassa kansankokousta. Kristillisen kirkon syntymisen jälkeen sanaa aletaan käytt mään merkityksessä: kristillinen kirkko.
Eccleesia ja kirkko ovat kaksi kokonaan eri asiaa. Jeesus perusti seurakunnan ristillä verellään ja kuolemallaan. Srk. eli eccleesia täytettiin Pyhällä Hengellä (Apt.2). - Matt. 16:18 Jeesus käyttää eccleesia -sanaa. - Tämä ristin verellä perustettu ja Jeesukseen perustautuva elävän Jumalan srk. lähti levittäytymään uusille paikkakunnille lähetyskäskyn mukaiasesti. Mk. 16:15-20. Kirkko perustettiin vasta 300 luvulla jKr. Se on jakaantunut moniin erilaisiin uskonnollispoliittisiksi rahalaitoksiksi (kuten esim. adventtikirkko). Jeesus ei ole perustanut tai perustuttanut yhtäkään kirkkoa. Mm. luterilainen harhaoppi syntyi 1500 luvulla katolisen kirkon lahkona, josta se erkaantui Lutherin toimesta. Raamatussa ei ollenkaan ole "kirkko" -sanaa seurakuntaa tarkoittavana. Tämä on tosiasia, fakta.
Eccleesia ja kirkko ovat kaksi kokonaan eri asiaa. Jeesus perusti seurakunnan ristillä verellään ja kuolemallaan. Srk. eli eccleesia täytettiin Pyhällä Hengellä (Apt.2). - Matt. 16:18 Jeesus käyttää eccleesia -sanaa. - Tämä ristin verellä perustettu ja Jeesukseen perustautuva elävän Jumalan srk. lähti levittäytymään uusille paikkakunnille lähetyskäskyn mukaiasesti. Mk. 16:15-20. Kirkko perustettiin vasta 300 luvulla jKr. Se on jakaantunut moniin erilaisiin uskonnollispoliittisiksi rahalaitoksiksi (kuten esim. adventtikirkko). Jeesus ei ole perustanut tai perustuttanut yhtäkään kirkkoa. Mm. luterilainen harhaoppi syntyi 1500 luvulla katolisen kirkon lahkona, josta se erkaantui Lutherin toimesta. Raamatussa ei ollenkaan ole "kirkko" -sanaa seurakuntaa tarkoittavana. Tämä on tosiasia, fakta.
Kyllä se on niin, että ekklesia = kirkko, seurakunta. Otaksun Sinun haluavan kieltää ekklesia-sanankirkkoa tarkoittavan merkityksen syistä, että Sinulla on muistaakseni "oma kirkkosi", jolle antanet tuon ekklesia-sanan merkityksen - vai kuinka?
0Äänestä
23324
WeijoLindroos kirjoitti:
Eccleesia ja kirkko ovat kaksi kokonaan eri asiaa. Jeesus perusti seurakunnan ristillä verellään ja kuolemallaan. Srk. eli eccleesia täytettiin Pyhällä Hengellä (Apt.2). - Matt. 16:18 Jeesus käyttää eccleesia -sanaa. - Tämä ristin verellä perustettu ja Jeesukseen perustautuva elävän Jumalan srk. lähti levittäytymään uusille paikkakunnille lähetyskäskyn mukaiasesti. Mk. 16:15-20. Kirkko perustettiin vasta 300 luvulla jKr. Se on jakaantunut moniin erilaisiin uskonnollispoliittisiksi rahalaitoksiksi (kuten esim. adventtikirkko). Jeesus ei ole perustanut tai perustuttanut yhtäkään kirkkoa. Mm. luterilainen harhaoppi syntyi 1500 luvulla katolisen kirkon lahkona, josta se erkaantui Lutherin toimesta. Raamatussa ei ollenkaan ole "kirkko" -sanaa seurakuntaa tarkoittavana. Tämä on tosiasia, fakta.
Jeesuksen nimeen ja siinä se on. Täällä kannattaa harvoin kirjoitella, helmiä panna esille, mutta jos nyt kuitenkin.
Eli kun adventtikirkossa käymme yhteen, ainakin jos suutani avaan, avaan sen Jeesuksen nimessä koska: Hänen nimessään on syntien anteeksiantamus, Hän on sapatin Herra, Hän on Luoja, Hän lunastaa ja pelastaa, sekä kirjoittaa nimemme elämänkirjaan. Hän tulee takaisin ja koska täällä olemme suun tunnustuksella halunneet sitoutua armoon, saamme kuulla Hänen äänensä pasunan soidessa ja näin haudat avautuvat, sekä saamme nousta häntä vastaan. Eli Jeesuksen nimessä astuu seurakunnalle perustus, peruskivi ja lakikivi, jota ei voi hylätä siksi se on Jumalan palvelus, koska saamme palvella toinen toistamme. Minkä olemme tehneet lähimmäiselle, sen olemme tehneet Hänelle.
En kommentoi jatkoja mitä kukin kirjoittelee, koska heillä ei ole kuitenkaan verellämerkityn pihtipielien äärellä mitään sanomista, siellä on turvaisa Jumalanpalvelus.
0Äänestä
ent. advent.
Tahtoisitko puhua kielillä ja ylistää Jumalaa niin kuin 1 Kor. 14:2 ja Apt. 10:46 sanoo?
0Äänestä
sisko
ent. advent. kirjoitti:
Tahtoisitko puhua kielillä ja ylistää Jumalaa niin kuin 1 Kor. 14:2 ja Apt. 10:46 sanoo?
Vastaukset 20
Vanhimmat
Katolisuudessa ja luterilaisuudessa nimitetään uskonnollisten kokoontumista messuksi.
Ei luterilaiset sano messuun menevänsä, vaan "Jumalanpalvelukseen." Oliskohan sana juontanut juurensa siitä, kun siellä ylistetään ja kiitetään Jumalaa? Se on vain ollut sillä nimellä AINA luterilaisessa kirkossa virallsesti. Toisaalta puhutaan epävirallisemmin"kirkon menoista!"Sanotaan esim:"kirkonmenojen" jälkeen kokoonumme seurakunta saliin kirkkokahville.
Hepr. 10:25
Älkäämme jättäkö omaa seurakunnankokoustamme, niinkuin muutamien on tapana, vaan kehoittakaamme toisiamme, sitä enemmän, kuta enemmän näette tuon päivän lähestyvän.
Raamattu siis nimittää kokoontumista seurakunnankokoukseksi. Kirkolliset ni9mittää sitä jumalanpalvelukseksi, kirkonmenoksi ja messuksi. Miksi?
"Kirkonmenot" eivät ole seurakunnan kokoontumista.
Pitäähän eri tavoilla olla eri nimitys. Toisinkuin adventismissasi, joka ottaa lainanimen mutta ei merkitystä.
Merkityksen he sorvaavat pääkonfferenssissanne.
Kirkonmenoja nimitetään jumalanpalvelukseksi siksi, että katsotaan Jumalan erityisesti tuossa tilanteessa palvelevan ihmisiä.
kyllä toisinpäin. Jumalanpalvelus on Jumalan palvontaa, tai ainakin pitäisi olla.
Miten ihmeessä Jumala viihtyisi adventistin palvonnassa kun ei siitä normaaliaistinen hminenkään pitäisi?
Mitäs se adventistin palvonta sitten hivelee?
Hyvä! Jumalanpalveluksen karsotaan toki olevan vuorovaikutus-suhden Jumalan ja seurakunnan välillä:
>> Kristinuskossa jumalanpalvelus on seurakunnan kokoontuminen. Kristinuskossa ymmärretään, että jumalanpalveluksessa kokoonnutaan yhtä lailla palvelemaan Jumalaa kuin olemaan Jumalan palveltavina. >>
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jumalanpalvelus
Mielestäni kylläkinJumalan palvelevan aspektin voisi katsoa olevan vahvempi, Jumalan palvellessa kokoontumnutta seurakuntaa Sanassaan ja varsinkin antaessaan itsensä seurakunnalleen eukaristiassa eli ehtoollisessa. Seurakuntahan oikeastaan vain Rukoilee eli "kerjää" jotain Jumalalta ja kiittää ja ylistää Häntä Hänen hyvyydestään.
Raamatun nimityksellä seurakunnan kokoontumsiesta ei siis ole vähäistäkään väliä?
Wikipedia on enemmän tietäväinen kuin raamattu.
Kyse oli siitä, miten jumalanpalvelus-saman sisältö on ymmärrettävä ja tuossa asiassa Wikipediasta löytyvä lyhyt kuvaus on kyllä aivan hyvä. Uudesta Testamentista löytyvä "uloskutsuttujen seurakunta", 'ecclesia', tarkoittaa alunperin torikokousta jolloin kaupungin väki oli kokoontunut torille puhumaan valtion asioista.
Hyvä aihe.
Kristillisessä mielessä eccleesia tarkoitti uskoon tulleitten yhteen kokoontumista, jossa armolahjat toimivat kaikille rakennukseksi. Kielillä puhuttiin. Profetoitiin. Joku näki ilmestyksiä. Sananopetus oli jonkun tehtävänä. Jne. 1 Kor. 14:26-.
Seurakunta käsitettiin alkuaikana eccleesiaksi, jossa "ulkopuolella leirin" olevat Jumalan pyhät harjoittivat pyhien yhteyttä. Ne olivat uudestisyntyneiden kokoontumisia. Hebr. 13: 8, 13. Apt. 2:40.
Jumalan tahdon mukainen pyrkimys oli saada runsaasti armolhajoja. 1 Kor. 12:31. 14:1-2, 12,13.
Minkäänlaista kirkonmenoa tai etukäteen suunniteltua ohjelmauskontoa muotomenoineen ja seremonioineen ei alkuseurakunnassa toimitettu.
Ennaltavalmistettu messujumalanpalvelus on kirkkojen peiteyritys, jolla pyritään korvaamaan puuttuva Pyhän Hengen toiminta! Tämä on tosiasia myös adventtikirkossa.
http://www.Jeesus-on-Herra.com
Ekleesia (kreik. ekklesia, lat. ecclesia) tarkoittaa vanhalla ajalla varsinkin Ateenassa ja Spartassa kansankokousta. Kristillisen kirkon syntymisen jälkeen sanaa aletaan käytt
mään merkityksessä: kristillinen kirkko.
Eccleesia ja kirkko ovat kaksi kokonaan eri asiaa.
Jeesus perusti seurakunnan ristillä verellään ja kuolemallaan. Srk. eli eccleesia täytettiin Pyhällä Hengellä (Apt.2).
- Matt. 16:18 Jeesus käyttää eccleesia -sanaa. - Tämä ristin verellä perustettu ja Jeesukseen perustautuva elävän Jumalan srk. lähti levittäytymään uusille paikkakunnille lähetyskäskyn mukaiasesti. Mk. 16:15-20.
Kirkko perustettiin vasta 300 luvulla jKr. Se on jakaantunut moniin erilaisiin uskonnollispoliittisiksi rahalaitoksiksi (kuten esim. adventtikirkko). Jeesus ei ole perustanut tai perustuttanut yhtäkään kirkkoa. Mm. luterilainen harhaoppi syntyi 1500 luvulla katolisen kirkon lahkona, josta se erkaantui Lutherin toimesta.
Raamatussa ei ollenkaan ole "kirkko" -sanaa seurakuntaa tarkoittavana. Tämä on tosiasia, fakta.
Siunausterveisin
Weijo Lindroos
http://www.Jeesus-on-Herra.com
_________________________________
Kyllä se on niin, että ekklesia = kirkko, seurakunta. Otaksun Sinun haluavan kieltää ekklesia-sanankirkkoa tarkoittavan merkityksen syistä, että Sinulla on muistaakseni "oma kirkkosi", jolle antanet tuon ekklesia-sanan merkityksen - vai kuinka?
mutta eipä siinä mitään uutta olekaan.
Olkaa hyvä!
Jeesuksen nimeen ja siinä se on.
Täällä kannattaa harvoin kirjoitella, helmiä panna esille, mutta jos nyt kuitenkin.
Eli kun adventtikirkossa käymme yhteen, ainakin jos suutani avaan, avaan sen Jeesuksen nimessä koska:
Hänen nimessään on syntien anteeksiantamus, Hän on sapatin Herra, Hän on Luoja, Hän lunastaa ja pelastaa, sekä kirjoittaa nimemme elämänkirjaan. Hän tulee takaisin ja koska täällä olemme suun tunnustuksella halunneet sitoutua armoon, saamme kuulla Hänen äänensä pasunan soidessa ja näin haudat avautuvat, sekä saamme nousta häntä vastaan.
Eli Jeesuksen nimessä astuu seurakunnalle perustus, peruskivi ja lakikivi, jota ei voi hylätä siksi se on Jumalan palvelus, koska saamme palvella toinen toistamme. Minkä olemme tehneet lähimmäiselle, sen olemme tehneet Hänelle.
En kommentoi jatkoja mitä kukin kirjoittelee, koska heillä ei ole kuitenkaan verellämerkityn pihtipielien äärellä mitään sanomista, siellä on turvaisa Jumalanpalvelus.
Tahtoisitko puhua kielillä ja ylistää Jumalaa niin kuin 1 Kor. 14:2 ja Apt. 10:46 sanoo?
Olet ilkeämielinen.