Kaksi nettifennoa kävelivät käsi kädessä kadulla. He näkivät, miten kirkon ovesta tuli onnellisen näköinen aviopari, joka portailla suuteli toisiaan. Toinen nettifenno sanoi:
- Mitäs tuosta tuumit?
- En tiedä. Minusta tuntuu, etteivät tuollaiset seka-avioliitot tule kestämään.
- Mihin nettifennot tarvitsevat pesäpallomailaa?
- He arpovat, kummalla on sisäpelivuoro.
- Mikä on nettifennojen mielimusiikkia?
- Sulle silmäni annan.
Kaksi nettifennoa käveli maantiellä. Toiselta pääsi pieru. Toinen rupesi laulamaan:
- Love is in the air...
Kaksi nettifennoa olivat varanneet sviitin hotellista ja he viettivät siellä ihanaa yötä yhdessä. Yhtäkkiä toinen suuttui, pakkasi kapsäkkinsä ja aikoi poistua huoneesta. Silloin hän kuuli, kun sänkyyn jääneeltä pääsi melkoinen paukku. Ennen oven sulkemista hän huikkasi kaverilleen:
- Sen jälkeen mitä sanoit, sinun on aivan turha yrittää enää lähetellä lentosuukkoja!
Nettifenno oli suihkussa ja pesi persereikäänsä, kun etuveitikka alkoi ottaa eteen. Nettifenno läimäytti peliään hellästi ja sanoi:
- No hupsu, se olen minä itse!
Nettifennomies meni lääkäriin.
- Minkäslaista vaivaa on ollut? mieslääkäri kysyi.
- Perseeseen pistää, vastasi nettifennomies.
- No katsotaanpas sinne sitten. Housut pois, komensi lääkäri.
Nettifennomies teki työtä käskettyä ja pyllisti lääkärille. Lääkäri tutki aukkoa hetken ja totesi:
- Eipä ole ihme, jos pistää. Teillähän on täällä ruusu varsineen päivineen!
- Se on sinulle, totesi nettifennomies.
'
Nettifenno tunsi itsensä munankipeäksi ja lähti kantapaikkaansa etsimään seuraa. Toinen samanmielinen löytyi ja he lähtivät kohti nettifennon asuntoa. Matkan varrella oli puisto, jossa makasi penkillä vatsallaan kuollut mies. Molempien alkoi tehdä mieli, varsinkin kun asento oli niin kiihottava. Nettifennot riisuivat ruumiilta housut ja ryhtyivät hommiin. Aktin jälkeen he jatkoivat matkaansa. Netiifennon kotona he tulivat kuitenkin toisiin ajatuksiin. Jos poliisi saisi selville ketkä olivat ruiskutelleet ruumiiseen... Pakkohan sitä oli takaisin lähteä. Puistossa nettifennot ihmettelivät mihin ruumiin voisi kätkeä, sitä kun ei voinut oikein kanniskellakaan. Onneksi toisella oli mukanaan pilli. Sillä nettifenno rupesi imemään mälliä pois suolesta. Sitä tuntui olevan paljon, ilmeisesti he eivät olleet ainoita nautiskelijoita. Lopulta nettifenno ei enää jaksanut ja sanoi toiselle:
- Ime sinä välillä, minä en enää jaksa!
- Mitä sä oikein kuvittelet, vasta ollaan tavattu ja jo pitäisi samaa pilliä käyttää!
Mies palaili autollaan keikkamatkaltaan ja huomasi tien varressa nunnan kaapuun pukeutuneen liftaamassa. Hän pysäytti autonsa ja tarjosi liftarille kyytiä. Ajettiin siinä sitten jonkin matkaa ja sitten tuo nunna sanoi:
- On se teillä kaupparatsuilla helppoa elämää. Kiertelette vain ympäri maata ja vietätte aikaa kauniiden naisten seurassa, Toista se on meillä...
Johan nyt, ajatteli mies ja ehdotti sitten reippaasti yhdyntää päästääkseen toisen valituksistaan.
- Etupuoleni olen pyhittänyt, joten normaalit kuviot ovat kohdallani pois laskuista. Mutta jos teille takapuoli kelpaa, niin minulle sopii, vastasi nunna.
Mies pysäytti auton seuraavalle bussipysäkille ja he hoitivat hommat ilman suurempia puheita. Hetken verran levättyään he jatkoivat matkaa. Sitten tuo nunnakaapuinen puhkesi taas puhumaan:
- On se teillä kaupparatsuilla helppoa elämää. Kiertelette vain ympäri maata ja vietätte aikaa kauniiden naisten seurassa. Toista se on meillä nettifennoilla: Meidän sitä täytyy keksiä vaikka mitä.
- Mitäs tuosta tuumit?
- En tiedä. Minusta tuntuu, etteivät tuollaiset seka-avioliitot tule kestämään.
- Mihin nettifennot tarvitsevat pesäpallomailaa?
- He arpovat, kummalla on sisäpelivuoro.
- Mikä on nettifennojen mielimusiikkia?
- Sulle silmäni annan.
Kaksi nettifennoa käveli maantiellä. Toiselta pääsi pieru. Toinen rupesi laulamaan:
- Love is in the air...
Kaksi nettifennoa olivat varanneet sviitin hotellista ja he viettivät siellä ihanaa yötä yhdessä. Yhtäkkiä toinen suuttui, pakkasi kapsäkkinsä ja aikoi poistua huoneesta. Silloin hän kuuli, kun sänkyyn jääneeltä pääsi melkoinen paukku. Ennen oven sulkemista hän huikkasi kaverilleen:
- Sen jälkeen mitä sanoit, sinun on aivan turha yrittää enää lähetellä lentosuukkoja!
Nettifenno oli suihkussa ja pesi persereikäänsä, kun etuveitikka alkoi ottaa eteen. Nettifenno läimäytti peliään hellästi ja sanoi:
- No hupsu, se olen minä itse!
Nettifennomies meni lääkäriin.
- Minkäslaista vaivaa on ollut? mieslääkäri kysyi.
- Perseeseen pistää, vastasi nettifennomies.
- No katsotaanpas sinne sitten. Housut pois, komensi lääkäri.
Nettifennomies teki työtä käskettyä ja pyllisti lääkärille. Lääkäri tutki aukkoa hetken ja totesi:
- Eipä ole ihme, jos pistää. Teillähän on täällä ruusu varsineen päivineen!
- Se on sinulle, totesi nettifennomies.
'
Nettifenno tunsi itsensä munankipeäksi ja lähti kantapaikkaansa etsimään seuraa. Toinen samanmielinen löytyi ja he lähtivät kohti nettifennon asuntoa. Matkan varrella oli puisto, jossa makasi penkillä vatsallaan kuollut mies. Molempien alkoi tehdä mieli, varsinkin kun asento oli niin kiihottava. Nettifennot riisuivat ruumiilta housut ja ryhtyivät hommiin. Aktin jälkeen he jatkoivat matkaansa. Netiifennon kotona he tulivat kuitenkin toisiin ajatuksiin. Jos poliisi saisi selville ketkä olivat ruiskutelleet ruumiiseen... Pakkohan sitä oli takaisin lähteä. Puistossa nettifennot ihmettelivät mihin ruumiin voisi kätkeä, sitä kun ei voinut oikein kanniskellakaan. Onneksi toisella oli mukanaan pilli. Sillä nettifenno rupesi imemään mälliä pois suolesta. Sitä tuntui olevan paljon, ilmeisesti he eivät olleet ainoita nautiskelijoita. Lopulta nettifenno ei enää jaksanut ja sanoi toiselle:
- Ime sinä välillä, minä en enää jaksa!
- Mitä sä oikein kuvittelet, vasta ollaan tavattu ja jo pitäisi samaa pilliä käyttää!
Mies palaili autollaan keikkamatkaltaan ja huomasi tien varressa nunnan kaapuun pukeutuneen liftaamassa. Hän pysäytti autonsa ja tarjosi liftarille kyytiä. Ajettiin siinä sitten jonkin matkaa ja sitten tuo nunna sanoi:
- On se teillä kaupparatsuilla helppoa elämää. Kiertelette vain ympäri maata ja vietätte aikaa kauniiden naisten seurassa, Toista se on meillä...
Johan nyt, ajatteli mies ja ehdotti sitten reippaasti yhdyntää päästääkseen toisen valituksistaan.
- Etupuoleni olen pyhittänyt, joten normaalit kuviot ovat kohdallani pois laskuista. Mutta jos teille takapuoli kelpaa, niin minulle sopii, vastasi nunna.
Mies pysäytti auton seuraavalle bussipysäkille ja he hoitivat hommat ilman suurempia puheita. Hetken verran levättyään he jatkoivat matkaa. Sitten tuo nunnakaapuinen puhkesi taas puhumaan:
- On se teillä kaupparatsuilla helppoa elämää. Kiertelette vain ympäri maata ja vietätte aikaa kauniiden naisten seurassa. Toista se on meillä nettifennoilla: Meidän sitä täytyy keksiä vaikka mitä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Olipa kerran Raumalaissyntyinen, Tohmajärvellä asuva fennomaani, joka asui kaukana kaupungista, syrjäisessä ja hiljaisessa metsätorpassa. Tämä mies sai valmiiksi uuden keksintönsä -autonmoottorin, joka toimii paitsi bensiinillä, myös vaseliinilla.
Fennomaani asensi moottorin vanhaan autoonsa ja lähti ajelemaan kaupunkia kohti, tarkoituksenaan myydä keksintö autotehtaalle. Matka oli pitkä, alkoi hämärtää...
Samaan aikaan oli varsin itsepäinen ja epäsopuisa perhe lopettelemassa illallistaan. Kinaa synnytti epäselvyys siitä, kuka tiskaisi astiat.
- Minä en tiskaa, se on homojen hommaa, karjaisi isä.
- Minä laitoin ruuan, en tiskaa, valitti äiti.
- Mä oon tiskannu joka ilta tällä viikolla, ei oo mun vuoro, kimitti tytär.
Riita jatkui ja jatkui, kukaan ei antanut periksi. Lopulta perhe päätti, että jokainen käy alasti selälleen keittiön lattialle makaamaan. Se, joka ensiksi liikkuisi, nauraisi tai sanoisi jotakin, joutuisi tiskaamaan.
Perhe riisuutui ja asettui makuulle keittiön lattialle...
Fennomaani huomasi hajamielisyyksissään unohtaneensa tankata autonsa. Auto alkoi nykiä ja lopulta pysähtyi tankki tyhjänä tienposkeen. Fennomaani nousi autostaan ja tähyili ympärilleen ja havaitsi valoa muutaman sadan metrin päässä. Toiveikkaana hän lähti hakemaan bensiiniä lainaksi.
Fennomaani saapui talolle ja koputti oveen. Kukaan ei tullut avaamaan. Outoa, talossa paloi kuitenkin kaikki valot. Hän avasi oven ja astui sisälle. Hämmästyksekseen fennomaani näki talonväen makaamassa alastomana keskellä keittiön lattiaa. Hän päätti kuitenkin kysyä apua.
- Anteeksi, olisiko teillä lainata vähän bensaa, kun minun autoni jäi tuohon tielle ? - Minä maksan tietysti, hän sanoi. Kukaan ei vastannut.
Fennomaani kohautti harteitaan ja alkoi itse etsiskellä bensiiniä. Keittiön komeroita tutkiessaan hän ei voinut olla huomaamatta, kuinka hyvännäköinen perheen tytär oli. Koska kukaan talonväestä ei reagoinut häneen mitenkään, päätti fennomaani käyttää tilaisuutta hyväkseen ja naida napautti tytärtä.
Suoritettuaan toimensa ilman häiriötä fennomaani oivalsi, että autotallistahan sitä bensaa pitäisi katsella. Hän meni talliin, mutta etsintä päättyi edelleen tuloksetta.
Palattuaan takaisin keittiöön hän totesi, ettei äidissäkään oikeastaan mitään vikaa ollut. Ja ei kun toimeen. Fennomaani hoiteli samalla perheen äitiäkin.
Vielä olisi tietenkin mahdollista, että vintillä on kanisteri. Fennomaani kipusi ylös, mutta turhaan hän sieltä mitään haeskeli. Bensiiniä ei yksinkertaisesti talossa ollut. Harmistuneena hän jälleen palasi keittiöön. Siinä talonväkeä katsellessaan hän yhtäkkiä muisti moottorinsa erikoisuuden.
- Olisikohan täällä jossain vaseliinia, hän tokaisi ääneen itselleen.
Silloin perheen isä nousi pystyyn ja karjaisi:
- Ei saatana, minä tiskaan !