Te jotka pyydätte täällä vaan lisää suolaa maanteille muistakaa nämä faktat:
1) Viime viikon tragediassa tie oli suolattu valumavesien ja muiden kosteiden osuuksien osalta edellisenä iltana klo 21. Mutta...
- Eikö ole itsestään selvää että juuri näissä tapauksissa liuossuola laimentuu hyvin nopeasti ja tie jäätyy entistä liukkaammaksi!
- Suolattu tie ei koskaan kuivu, koska suola imee kosteutta (vrt suolan käyttö pölyn sidontaan ) kesällä) ja näin tie joudutaan suolaamaan 3...5 kertaa vuodokaudessa I ja IS teillä. Mieletöntä kapasiteetin tuhlausta!
2) Jos tie oltaisiin hiekotettu silloin illalla lämmitetyyllä hiekalla, tie olisi taatusti ollut 24 tuntia ongelmaton liukkauden kannalta!
3) Liuosuolausta on harrastettu vuodesta 1995 lähtien. Tiehallinto itse myöntää, että yhdistelmä aina märkä tie, nasta ja sulamis/jäätymiseroosio lisää teiden kulumista 3..4 kertaisesti. Tässä syy miksi meillä 10 vuoden suolauksen jälkeen tiet päällysteiden osalta tosi surkeassa kunnossa!
4) Tiehallinto myös myöntää, että suolauksesta seuraa vuosittain 600 milj mk kustannukset ruostumisen kautta autoilijoille. Rahasumma on sama kuin talvikunnossapidon vuosittainen bubjetti! Uskon että ruostumisesta aiheutuvat kustannukset ovat paljon suuremmat: 1..3 mrd mk.
5) Mikään tutkimus ei todista, että vuodesta 1995 aloitetulla liussuolauksella liikenneturvallisuus oli parantunut. Näin se vaan on! Kysykää vaikka Tiehallinnolta.
Sorry vaan lukijat, mutta 90 % ihmisistä toistaa omissa kommenteissaan Tiehallinnon median kautta syöttämää väärää informaatiota. Te jotka olette mun kanssa eri mieltä, niin kumotkaa perustellusti fakta tietoon perustuvat faktat 1..5.
Pitäisi pikaisesti laatia uusi talvikunnossapidon strategia, joka perustuisi tehostettuun auraukseen ja pääsääntöisesti lämmitetyn/kuumahöyrystetyn hiekan käyttöön liukkauden torjunnassa.
1) Viime viikon tragediassa tie oli suolattu valumavesien ja muiden kosteiden osuuksien osalta edellisenä iltana klo 21. Mutta...
- Eikö ole itsestään selvää että juuri näissä tapauksissa liuossuola laimentuu hyvin nopeasti ja tie jäätyy entistä liukkaammaksi!
- Suolattu tie ei koskaan kuivu, koska suola imee kosteutta (vrt suolan käyttö pölyn sidontaan ) kesällä) ja näin tie joudutaan suolaamaan 3...5 kertaa vuodokaudessa I ja IS teillä. Mieletöntä kapasiteetin tuhlausta!
2) Jos tie oltaisiin hiekotettu silloin illalla lämmitetyyllä hiekalla, tie olisi taatusti ollut 24 tuntia ongelmaton liukkauden kannalta!
3) Liuosuolausta on harrastettu vuodesta 1995 lähtien. Tiehallinto itse myöntää, että yhdistelmä aina märkä tie, nasta ja sulamis/jäätymiseroosio lisää teiden kulumista 3..4 kertaisesti. Tässä syy miksi meillä 10 vuoden suolauksen jälkeen tiet päällysteiden osalta tosi surkeassa kunnossa!
4) Tiehallinto myös myöntää, että suolauksesta seuraa vuosittain 600 milj mk kustannukset ruostumisen kautta autoilijoille. Rahasumma on sama kuin talvikunnossapidon vuosittainen bubjetti! Uskon että ruostumisesta aiheutuvat kustannukset ovat paljon suuremmat: 1..3 mrd mk.
5) Mikään tutkimus ei todista, että vuodesta 1995 aloitetulla liussuolauksella liikenneturvallisuus oli parantunut. Näin se vaan on! Kysykää vaikka Tiehallinnolta.
Sorry vaan lukijat, mutta 90 % ihmisistä toistaa omissa kommenteissaan Tiehallinnon median kautta syöttämää väärää informaatiota. Te jotka olette mun kanssa eri mieltä, niin kumotkaa perustellusti fakta tietoon perustuvat faktat 1..5.
Pitäisi pikaisesti laatia uusi talvikunnossapidon strategia, joka perustuisi tehostettuun auraukseen ja pääsääntöisesti lämmitetyn/kuumahöyrystetyn hiekan käyttöön liukkauden torjunnassa.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Sitä paitsi suola pilaa pohjavedet. Kohta Suomeen on rakennettava suolanerotuslaitoksia Saudi-Arabian malliin. Siellähän tehdään merivedestä juomavettä ja se on julmetun kallista.
Ilmeisesti pohjaveden suolapitoisuudet ovat jo aika korkealla tasolla, joulun alla Chef Votkin mainosti kinkkuja, jotka on suolattu Lohjanharjun pohjavedellä.
No sen voin sanoa, että tämä hiekka ei ole mikään viisastenkivi tässä asiassa. Kokemuksesta voin sanoa, että kun siitä hiekoitettua tietä (lämmitettyä tai ei) puhaltaa yksikin isoauto ,(bussi, rekka) niin kaikki ne hiekat on pölisseet pois. Hiekka olisi hyvä, mutta kun se ei todellakaan pysy siinä tienpinnassa. Tosi on sekin ettei liuossuola ole hyvä ratkaisu. Sitä ei esim. voida käyttää yli -4 lämpötiloissa. Karkea suola parempaa.
Ei mitään faktaa, mutta jotain kommenttia noin 1000000 kilometrin jälkeen.
Ystävä Hyvä! Just sen vuoksi että se ei pöllyä heti pois koska puhuin kuumahöyrystetystä hiekasta! Ei ole teknisesti mikään ongelma toteuttaa ko hiekansirotinta.
EI PÖLLYÄ ja alle 0 asteen lämpötilassa jämähtää tienpintaan kiinni -> pitkäaikainen vaikutus
Tää sun vastaus on taas sitä Tiehallinnon syöttämää suolankäyttöä puolustavaa propagandatietoa...
Turvallista matkaa seuraavalle miljoonalle kilometrille!
Lämpötilan pitää olla -5 asteen kylmemmällä puolella, ja hiekoituksen jälkeen 5 minuutin aikana ei saa mennä raskasta ajoneuvoa. Näillä ehdoilla hiekka pysyy.
Tosin, noilla ehdoilla ei tarvitsisi hiekoittaakaan.
Voi herrajee hessu vai että valtateille pitäisi laittaa hiekkaa.. Kohta sä varmaan kirjoitat että kerätään se keväällä talteen ja hiekoitetaan seuraava vuosi ILMATTEEKS..
hiekkaa sinne tielle jää, vaikka iso auto siitä 5min kuluessa ajaisi, itse olen monta kertaa hiekoitetulla tiellä käyttänyt hyväksi reunalle kasautunutta hiekkaa pidon saamiseksi, suola on pe***stä.
Hyvä Hessu !!
Tuollaisia tieliikennelaitos tarvitsee riveihinsä.. Se on tärkeää saada hiekka vähäsen pysymään siin tienpinnas ettei se heti lähde pois..
Lisää tuollaisia Neroja kehittelemään hiekan hyviä ominaisuuksia..
Parhaiten nää hommat osaa ne jotka ei niitä tee. Tässä maassa on kaksi miljoonaa asiantuntijaa ja muutama sata jotka ei mitään ymmärrä. Kummallista että ne on kaikki alalla töissä. Joku perhana on tän maan työvoiman rekrytoinnissa pielessä.
Olisi pitänyt ruveta lääkäriksi, saisi hiljaa haudata virheensä.
...pientä vastaväitettä voi sanoa tältäkin suunnalta sen höyrystetyn hiekan suhteen...on sanomattakin selvää että se höyrystetty hiekka tehoaa paremmin jäiseen tienpintaan mutta mietitäänpä nyt järjellä!?!...tienpinnoissa on yleensä sitä jään muodostamaa liukasta kerrosta niin vähän että jos siinä yhdeksän aikoihin illalla heität ne mömmöt tienpintaan niin voin panna mulkkuni pantiksi että esim. konginkankaan onnettomuuden aikoihin sitä höyrystettyähiekkaa olisi ollut yhtävähän tienpinnassa kuin normaalia lämmittämätöntä hiekkaa...sen verran vilkas tieosuus kyseessä kuitenkin...samoin pk-seudulla hiekoituksesta ei ole mitään hyötyä pääteillä muuten kuin hetkellisesti.
1a. Miten tie jäätyy entistä liukkaammaksi, jos valumavedet huuhtovat suolan pois? Eikö lopputulos ole sama, suolattiin tai ei? Mutta kohdissa, joissa ei valumavesiä ole, tie pysyy sulana suolan avulla. Jos valumavesiä pääsee tielle, huomio pitäisikin kohdistaa penkkojen auraukseen, jotta vesi kulkeutuisi ojaan eikä tielle.
1b. Jos tietä ei suolattaisi, se olisi suuren osan ajasta jäässä, jolloin se ei myöskään olisi kuiva. Jos suolauksen jälkeen tulee sopiva sää, tie kuivuu nopeasti, ensin ajourista, myöhemmin muualta. Jos säätila vaihtelee, tarvitaan lisää suolausta, ettei tie jäätyisi uudestaan. Suolaamalla siis turvataan kohtuullinen kitkataso toisin kuin suolaamatta jättämisellä.
2. Varmasti, mutta oletko ajanut hiekoitettua päätietä? Mikä itku siitä syntyisikään, kun suolan lisäksi myös hiekka kuluttaisi autoa. Tielle levitetty hiekkahan on suolattua. Menisi esittämäsi arviot ruostumisen kustannuksista uusiksi. Ruotsissa muuten hiekoitusta käytetään hiljaisemmilla pääteillä. Oli viimeinen kerta, kun ajan kyseistä tietä! Miksei siellä muuten hiekoiteta vilkkaampia teitä vaan ne suolataan?
3. Oikeassa olet.
4. Jos 600 milj mk eli nykyaikaisemmin 100 milj euroa jaetaan 500 eurolla saadaan 200 000. Tuon verran henkilöautoja voisi vuosittain ruostesuojata mainitulla summalla eli reilusti enemmän kuin uusia autoja myydään. Jos kaikkiin autoihin tehtäisiin uutena ylimääräinen käsittely, ruostuminen ei olisi enää niin vakava ongelma, käyttöiän ratkaisisi muut asiat.
Mitenköhän muuten summa on laskettu? Jos se sisältää auton käyttöiän lyhentymisen seurauksena tapahtuneen arvon laskun, homma menee pieleen. Jo nyt itketään, kun joudutaan ajamaan liian vanhoilla autoilla. Jos täällä ei suolattaisi, pitäisi romuttaa entistä parempikuntoisia autoja, jotta keski-ikä saataisiin paremmaksi. Olisiko se taloudellista? Tarkoitan tällä vain sitä, että tuollaisiin summiin pitää suhtautua varovaisesti. Mihin muuten perustuu oma huomattavasti korkeampi arviosi?
5. Entä sitten? Tarkoituksena onkin vähentää suolauksen haittoja sekä pohjavesille että myös sinun autollesi!
Koska asiallisesti perusteli vastaväitteitäsi, annampa vähän vastakommentteja. Monet muut kommentit jätän omaan arvoonsa...
1a) Jo pienikin määrä suolaa aiheuttaa sen, että tie kuivuu hitaammin. Ja kun se kuivuu hitaammin, se myös laimeana liuoksena jäätyy herkemmin.
Liikenteellä on muuten merkittävä kuivaava ja jäätä poistava vaikutus. Tästä syystä täysin monet suolaamattomatkin kantatiet ovat Suomessa paljaat talvella, vaikka auraus ei hääppöstä ole, koska koko kalusto on suolaamiskierteen luomassa suolarallissa valtateillä... Samoin liikenne kuivaa kyllä lopulta suolatunkin tien.
Ja kyllä näillä hyvin vähän suolatuilla kantateillä ajaa myös paljon raskasta kalustoa ja eipä siellä taida enempää onnettomuuksia tapahtua liikennemäärään suhteutettuna.
1b) Ei nämä meidän pääsääntöisesti suolaamattomat kantatiet ole jäässä vaikka auraus huonosti hoidetaankin. Vrt vastaus 1a ja liikenteen kuivaava ja jäätä poistava vaikutus.
2) En todellakaan ehdottanut että hiekkaan sekoitettas suolaa! Hiekka siroteltas tielle yli 100 asteisella kuumahöyryllä lämmitettynä.
4) Vuoden -97 julkistetun ilmeisesti uusimman laajan ruostumistutkimuksen mukaan jo 4..5 vuotta vanhat autot voivat olla pahoin ruostuneet. Eli kyllä suolalle hintaa tulee... Ja ota huomioon myös suolan vaikutus iskunvaimentimien kestoikään, jarruihin jne.
5) En ymmärrä logiikkaasi. Jos liikenneturva ei ole parantunut, niin onko sitten kannattanut romahduttaa meiden teiden päällysteiden kunto liuossuolauksella.
1. Mitä tarkoitat "...tie kuivuu hitaammin." Hitaammin kuin mikä? Hyvin usein suola-auto tulee vastaan kuivalla tiellä, jolloin kyse on ennakoivasta suolauksesta. Tällöin säätila on muuttumassa siten, että kuiva tien pinta kohta jäätyisi. Ei ole siis mitää suolauskierrettä. Jos tie on jäätynyt, nastarenkaat kyllä poistavat jäätä ajourista, jos säätila on sopiva. Suolaamalla jään saa vain pois nopeammin, jolloin rekkojen peräkärrytkin pysyvät paremmin omalla kaistallaan.
2. Et niin, kerroin vaan miten hiekkaa yleensä käytetään. Sinä puolestaan esitit ratkaisuna menetelmää, joka ei ole kovin laajasti käytössä ja josta kokemukset ovat vähäiset. Tiemies kakkosella on ilmeisesti asiasta parempaa tietoa. Voisitko vielä kommentoida (Tiem2)?
4. Olosuhteisiimme sopimaton tekniikka maksaa aina järjettömiä summia. Tarkoitan autoja, jotka eivät kestä talven rasituksia. Jos joku tällaisella haluaa ajella, ei siitä syntyviä kustannuksia saisi kaataa yhteiskunnan niskaan.
5. Liuossuolaus ei ole romahduttanut tiestön kuntoa. Se kehitettiin, koska haluttiin vähentää suolan käyttöä. Aiemminhan käytettiin raesuolausta (oikea nimitys?). Liuossuolausta voidaan käyttää tietyissä olosuhteissa, jolloin tulos on sama kuin raesuolauksella, mutta pienemmällä suolamäärällä.
Jos liikenneturvallisuus ei ole parantunut niin ei se ole tämän vuoksi huonontunutkaan. Jos suolan käyttöä on saatu näin vähennettyä, eikö kehityksen suunta ole siis oikea?
Kertaampa teille nykyiset talvikunnossapidon luokat:
Hoitoluokka Is:
Tie on pääosan ajasta paljas. Keski- ja Pohjois-Suomessa ja kylminä ajanjaksoina myös maan eteläosassa tiellä voi olla jonkin verran pitkittäisiä ohuita polannekaistoja, jotka eivät erityisesti vaikuta ajamiseen. Pitkinä pakkaskausina, jolloin suolan käyttö ei ole mahdollista, tien pinta voi olla osittain
jäinen. Liukkaus torjutaan pääsääntöisesti ennakoivilla toimenpiteillä.
Hoitoluokka I:
Tie on pääosan ajasta paljas tai siinä voi esiintyä kapeita, matalia polannekaistoja
ajo-kaistojen ja ajourien välissä. Sään muutostilanteissa ja yöaikaan tiellä voi olla lievää liukkautta. Liukkauden ongelmatilanteet pyritään estämään ennakoivalla liukkaudetorjunnalla.
Hoitoluokka Ib:
Tie on korkeatasoisesti, mutta pääosin ilman suolaa hoidettava tie. Tien pinta on liikennemäärästä ja säästä riippuen osittain paljas, osittain tiellä on polannekaistoja tai tie voi olla kokonaan lumipolanteen peittämä. Tiellä on ongelmatilanteita lukuun ottamatta hyvä talvikeli, joka ei ole täysin pitävä,
mutta riittävän turvallinen, jos tienkäyttäjät huomioivat vallitsevat olosuhteet. Polanneurat ja -pinta tasataan mahdollisimman tasaiseksi. Liukkaus torjutaan suolalla vain syys- ja kevätliukkailla sekä erityisissä ongelmatilanteissa.
Kaikki etelä suomen valtatiet kuuluvat luokkaan I. Suuri tragedia tapahtui tieosuudella, joka oli juuri vaihtunut Is:stä I:ksi.
Ib luokan teitä suomessa on yli 10 000 km ja niillä on runsaasti myös raskasta kalustoa liikkeellä. Ib tiehen käytetään huomattavasti vähemmän rahaa/km talvikunnossapitoon kun Is ja I teillä. Ja tuskin suoritekilometreihin suhteutettuna Ib teillä tapahtuu enemmän onnettomuuksia raskaalle kalustolle kun Is ja I teillä. Is teillä suola-autot ajavat suolarallia ympäri vuorokauden ja rahaa kuluu.
Se mitä ehdotin oli:
1) Is, Ija Ib luokat yhdistetään ja tietä hoidetaan tehostetulla nykyisellä Ib käytännällä:
- tehostetumpi auraus
- liukkauden torjunta pääsääntöisesti lämmitetyllä hiekalla
-eräissä ongelmatilanteissa myös suolan käyttö voi olla hyvin harvoin tarpeen
2) Näin saadaan yhtenäiset kitkaominaisuudet maanteille eikä yllätyksiä tule kun siirrytään esimerkiksi Is tieltä I tielle.
3) Ei se lämmitetyllä hiekalla hoidettu tie ole mikään hiekka-aavikko. Sitä ei ole tämän päivän Ib tietkään ja nyt lämmityksellä hiekka saadaan tarttumaan tienpintaan.
4) Käytännössä tie, jolla liukkauden torjunta on tehty lämmitetyllä hiekalla, on ajouraltaan pääsääntoisesti aina paljas eikä siellä hiekka lennä.
Mutta:
Kuten Is ja I teillä, ei synny koskaan tilannetta, että se jäätyisi kauttaaltaan erittäin liukkaaksi tietyissä tilanteissa (kuten Konginkankaalla). Ajouran sivulla olisi aina pitävämpi hiekkapitoinen tieosuus.
Toivon että TOSI REKKAMIEHET kommentoisivat ehdotustami. Ne jotka tänäkin päivänä kuljettavat turvallisesti tonneittain tavaraa Ib teillä!!!!
ja huonoksi havaittu. Pitää olla polanne tai jää, jota lämpö sulattaa. Lämpötilan pitää olla kylmempi kuin -5. Hiekan levityksen jälkeen ei saa mennä raskasta liikennettä 5 minuuttiin.
Yhtälö ei toimi.
Kuumahiekka pysyy noin kaksi kertaa kauemmin tiellä kuin tavallinen hiekka. Esim Vt 4:ää jouduttaisiin hiekoittamaan 10 kertaa vuorokaudessa. Kehä I:tä (jolla tosin on vaikea kuvitella polannetta) noin 100 kertaa päivässä.
Ib:n ja Is:n vertailusta. Oulun ja Lapin Ib-teitä ei oikein voi verrata etelän suolattaviin teihin.
Sorry,
En ymmärrä sun logiikkaa.
Jäädään odottamaan TOSI REKKAMIESTEN kommentteja kuinka tehostettu Ib käytäntö toimi. Ja nimenomaan niiiden rekkamiesten, jotka ajavat etelä suomen Ib teillä
Eihän täällä ole kuin rinnakkaistiet, esim 140 ja 130. Niillä ei ajeta matkaa, vaan moottoritiellä.
Muuten esimerkkejä etelän Ib-teistä:
Kirkkonummi-Porkkala
Kauklahti-Lapinkylä
Bemböle-Kunnarla
Palojärvi-Ojakkala
Ahjo-Nikkilä-Söderkulla.
Etelässä ei ole Ib-teitä, joilla kulkisi isoja liikennevirtoja pitkiä matkoja.
Korjaan...keski suomen Ib teillä, vaikka kantatie 66.
Koska uudenmaan ihmiset ovat tottuneet ja näyttävät haluavan sitä liuosuolaa, niin ei muuta kun siitä vaan.
Mutta keski suomessa ja pohjosempana sen käyttöä on vaikeampaa perustella.
Luulin, että se olisi tähän aikaan vuodesta paljas ja että liukkaus torjuttaisiin suolalla.
Moro !!
Hyvä tässä oli paljon tekstiä ja kaikki oli asiaa.. Hiekka olisi ollut tässä tapauksessa paras keino ..Tien kunnostuksen jälkeen..
Tie rapakuntoon suolalla puhumattakaan huonossa kunnossa olevista silloista joita suola syö läpi vuoden..
Koittakaa jaksaa suolanne kanssa.. !!!
Aletaankin pitämään tiet tasaisesti jäässä niin ei tule yllätyksiä.
Eli pakkasella aina vesiautot liikkeelle.
Asfaltin alle voidaan laittaa maalämpöpumppujen lämmön keruuputket niin ei sula paikat edes lauhalla.
Pahimmat onnetomuudet tuntuu aina tapahtuvan etelässä, ei lapissa missä tiet on talvella yleensä jäässä.
...lapissa ne tiet ovat talvisin enimmäkseen lumisia kuin jäisiä...mikä on täysin eriasia koska luminen tie on pidoltaan kaukana siitä mitä nämä etelän kelit ovat...lumella nyt lapasissa pysyy melkein mikä vaan...täällähän sen ongelman synnyttää nimenomaan kelin vaihtelu ja juuri se jää...taas aivan asioton tuo kommenttisi...mutta eipä näiltä palstoilta muuta voi odottakaan.
raskaalle liikenteelle.
Eikös se ratkaise ongelman kerta heitolla.
Mitä enemmän raskasta liikennettä, sitä paremmin hiekoittuu paikat.
Kyseinen hiekoitin voi toimia automaattisesti tienpinna liukkauden ja tien muodon, hidastuvuuden ja kiihtyvyyden mukaan.
Tonnin hiekka siroitin ei tunnu 50 tonnin rekassa missään.
Helppoa kuin ... ööö ... lumen lapiointi.
hiekoitin on jo käytössä vetureissa, sitä voi käyttää niin automaatilla kuin myös käsikäytöllä. Mutta turhan useasti tukossa tai jäässä.'
Estää junassa pyörän ympärilyöntiä eli niin kiihdytettäessä kuin jarrutettaessa. Olisi tosi käyttökelpoinen jos toimisi kun sitä tarvitaan, kesällä todella hyvä.
Totta joka sana suolauksen tarpeettomuudesta ja vaarallisuudesta. Itse asun vahvasti suolatun päätien varrella ja olen huomannut saman suolaliuoksen vaarallisen ominaisuuden jo vuosia sitten (=vähäinen lyhytaikainen teho, mutta vastaavasti nopea yöllinen jäätyminen ja kristallin kova peilipinta = todella vaarallisen liukasta).
Mutta se virallinen taho; Tielaitos ja vastaavat....