Olen etsinyt vuokravenettä Välimereltä. Kaikkien katsomieni vuokraehdoissa edellytetään ainakin yhdeltä miehistön jäseneltä SRC-todistusta. Kipparilta edellytetään joko pätevyystodistusta - se huviveneen kuljettajakirja - tai samaa pätevyyttä, jota vuokraajan kotimaassa edellytetään, liitettynä käsittelykokeeseen ennen veneen luovuttamista. Suomessahan ei kuljettajakirjaa edellytetä, joten koe lienee edessä?
Oavtko Välimeren vaatimukset kiristyneet
SRC23
27980
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Riippuu kovasti maasta. Nähtävästi sulle välimeri=kroatia, jossa vaaditaan radiolupa. Mistään käsittelykokeesta en ole kuullutkaan, että vuokraamo moisen jaksaisi järjestää. Mitäs sitten jos ei mene läpi? Parempi kun hankkii vaan sen kv-hupikirjan niin ei tartte selitellä.
Kyseleppä sellaisestta firmasta kuin Sailionian "assisted sailing" järjestelyä. Laittavat alkuun kipparin mukaan ja katsovat että homma sujuu. Sano samalla että heidän viimme kesäiset asiakkaansa suomesta suositteli. Monesta vuokraamosta ehdottavat flotillaan osallistumista jos sanoo että papereita ei ole, siinä on tietenki yksi mahdollisuus, mutta ainakaan minua ei hirveasti kiinnosta sellainen sosiaalinen yhdessäolo. Purjehdus kouluja löytyy Kreikasta jokunen kun etsiskelee tosin ne useimmiten noudattavat RYA ohjelmaa jossa periaatteessa vaaditaan ensin "competent crew" ja sitten vasta kipparitutkinto mutta ainahan voi ehdottaa että yrittää suoraan RYA kippari tutkintoa.
Meillä on sama edessä viralliset paperit pitäisi jostakin saada joskus, mitäs jos järjestetään oma flotilla...
Eikös se SRC tutkinto ole vain kirjallinen koe joka voi suorittaa Suomessakin varsin helposti.
RYAn competent crew tasoa seuraa "day skipper", joka ei vielä riitä kv-huviveneen kuljettajankirjaan. Seuraava taso on sitten "coastal skipper", kotomaassa vastaava on "päällikkötutkinto". RYA:n coastal skipper taso ei ole mitenkään heppoisin taidoin saavutettavissa, käytännön koe kestää 6-10 tuntia ja mm. vuorovesinavigointi pitää olla hallussa.
Mutta miksi mennä merta edemmäs kalaan? Kotomaassakin voi suorittaa päällikkötutkinnon (muuten aika lailla sama kuin "coastal skipper" mutta ei vaadita vuorovesiosaamista), siihen päälle EA1, viestintävirastossa tenttii src:n ja muuta ei kai tarvita. Navigointitaidoista voidaan vaatia jotain näyttöä, jos ei ole navigaatioliiton papereita taskussa. Näillä saa sitten sen kv-huvivenekirjan vuokraustilanteita varten ja samalla tulee käytännössä testattua omat taidot, josko löytyisi vielä opiskeltavaa.
Lisätietoja esim.
http://www.rya.org.uk/coursestraining/exams/Pages/Coastalskipper.aspx
http://www.purjehduksenopettajat.fi/tutkinnot/tutkintokuvaukset
Eikös edelleenkin ole olemassa se vanha polku:
-Navigaatioliiton rannikko- ja saaristotentit
-EA I (siinä on pakko käydä istumassa ihan kurssillakin)
-SRC-tentti
-seuralta paperi, jossa vakuutetaan käytännön osaamista löytyvän, tai sitten muuta näyttöä, vaikkapa niitä lokikirjakopioita tai jonkun muun kirjoittama paperi, että "osaa se"
Koko nippu valokuvan kanssa MKL:een ja paluupostissa tulee kansainvälinen huviveneenkuljettajakirja. Mielestäni MKL:n ohjeista ei ole tätä mallia poistettu ja kun kohtalaisen monella kuitenkin on valmiiksi nuo laivuritentit hoidettuna, niin tämä polku on luultavasti nopein ja helpoin.
Valitettavasti MKL toimii näin, vaikka EU:n asiaa koskevassa asetuksessa nimenomaan sanotaan, että kv-hupikirjan myöntämisen pitää perustua näyttötutkintoon, joka siis tarkoittaa juuri tuota inssiajoa. Paperit saa tosiaan varmaan helpoiten puhumalla, mutta tutkinnon suorittamalla tulee samalla oikeasti käytyä läpi oma osaamistaso. Maailmalla RYA:n paperit ovat hyvinkin arvostettuja osin varmaan juuri sen takia, ettei sen tutkinnon läpäisy ole mikään läpihuutojuttu kokeneellekaan.
Yleisemminkin nuo navigaatioliiton kirjekurssit ovat vähän vaarallisia siinä vaiheessa, kun joku kuvittelee saaristotentin suoritettuaan osaavansa navigoida, vaikka ei välttämättä ole merellä käynytkään.
Paperitentti on tietysti helppo ja näppärä tie viranomaisille, mutta en minä rannikkolaivuria pidä juuri minään sen paperin perusteella, varsinkin kun ne läpipääsyn pisterajat on tyyliin puolet saa mennä väärin. Varmasti moni saaristolaivuri osaakin hommansa, uskon kun näen.
Niin en tiedä miten Kreikassa lakipykälät menee, usein puhutaan vastaavasta paperista mikä kotimaassa vaadittaisiin. Käytännössä tuntuisi olevan että yleensä se day skipperkin käy, muutenkin vaatimukset ovat siellä taas höllentymään päin koska jostain syystä flotilla kipparilta ei oikein vaaditakkaan paljon mitään. Välillähän vaadittiin veneen miehistössä jopa kahdelta paperit. Tuo SRC menee Kreikassa ilmeisestikkin juurikin niin että vaaditaan jos puhelinta käytää muutoin kuin hätätilanteessa.
Outoa jos vain Kroatia vaatii radiolliseen veneeseen pätevän käyttäjän. Eivätkös kansainväliset sopimukset ja lait aina edellytä sitä?
Kyllä radiolla varustetulla veneellä saa ajaa ilman src todistusta, radiota ei vaan saa käyttää (paitsi tietysti hätätilanteessa). Veneellä on pakko olla aluskohtainen radiolupa. Ja tällaista radiolupaa ei saa, ellei ole osoittaa pätevää radioaseman hoitajaa, jolla on tuo src todistus. Mutta jos nyt ajatellaan tilannetta, että hankin src:n ja veneeseeni radioluvan ja sitten vielä sen radion, niin kyllä minä yhä saan sitä venettä lainata kaverille, jolla ei ole src todistusta. Näin LUULEN. Mielelläni näkisin linkin asiaa koskevaan kv lainsäädäntöön tms.
pykäliä eikä oikein mielessä, mistä säädöksistä pitäisi etsiä. Mutta minulle on ainakin opetettu (oikein tai väärin, en tiedä), että veneestä pitää löytyä SRC:n haltija, jos se VHF on virtanäppäimen painalluksella käytettävissä. Eli johdot pitäisi irrottaa.
Luulen että tämä on näitä kotimaan viranomaisten ylitulkintoja.
...jatketaan vielä että johtojen irrottaminenhan olisi meriturvallisuuden kannalta aika älyvapaa toimenpide.
Hiukan ohi aiheesta, mutta Suomessa noudatetaan Lakia radiotaajuuksita ja telelaitteista. Laki on samankaltainen kaikkialla.
Suomessa todetaan mm.
Pätevyyden osoittaminen
Radiolähetintä meriradio- tai radioamatööriviestintään käyttävällä on oltava Viestintäviraston myöntämä pätevyystodistus tai Viestintäviraston Suomessa voimassa olevaksi hyväksymä muun maan toimivaltaisen viranomaisen myöntämä pätevyystodistus.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, radiolähetintä saa pätevyystodistuksen haltijan välittömässä valvonnassa käyttää muukin henkilö.
Pätevyystodistuksen saamiseksi on suoritettava pätevyystutkinto. Tutkinnossa on osoitettava kyseiseen radioviestinnän lajiin liittyvien sääntöjen, ohjeiden ja laitteiden tuntemus sekä tarvittava kielitaito.
Niin että missä tuossa sanotaan, ettei venettä saa lainata. Radiota ei vaan saa käyttää, juuri niinkuin väitin. Se, että ajelee venettä, jossa sattuu olemaan asennettuna pois-päältä oleva radio, ei ole minkään järjen mukaan radion käyttämistä. Paitsi tietysti jonkun suomiviranomaisen, joka nyt aina voi tehdä omavaltaisia tulkintojaan, jotka eivät sitten loppupeleissä kanna.
siteeraamassa laissa on 7§, jossa säädetään, että "radiolähettimen hallussapitoon ja käyttöön on hankittava lupa". Siis myös hallussapitoon. Samassa pykälässä säädetään, että lupaa ei tarvita, jos "pysyvästi tehty teknisesti kykenemättömäksi radioviestintään tai jos muuten on selvää, että hallussapidon tarkoituksena ei ole laitteen käyttäminen radioviestintään."
Tuota voisi tulkita jopa niin, että se johtojen irroittaminenkaan ei riitä. Ja mitään omavaltaista tulkintaa ei tarvita siihen, että radion oleminen veneessä napin painallusta vaille käyttökuntoisena on lainvastaista hallussapitoa.
Tämä siis on Suomen omaa lainsäädäntöä. En tiedä, missä määrin se heijastaa alan kansainvälisiä sopimuksia ja missä määrin muiden maiden säädökset tätä muistuttavat.
Siinä sanotaan "hallussapitoon ja käyttöön" ei "hallussapitoon tai käyttöön", elikä kuten kansainvälinen käytäntökin tässä asiassa on, niin suomen lain mukaan vasta VHF puhelimen käyttöön tarvitaan lupa, pelkkään hallussapitoon ei. Näin siis lakitekstin mukaan eri asia on sitten miten tätä lakia on käytännössä tulkittu.
Tuossa ei ole kyse ehtolauseesta vaan niiden asioiden luettelosta, joihin lupa tarvitaan.
Niin siinä suomen kielellä yksiselitteisesti lukee. Tietenkin voi olla että jonkun mielestä lauseella on eri merkitys mutta se on vain mielipide.
mutta lue koko teksti.
Radion käyttöön vaaditaa 2 erillistä lupaa.
erehdyit nimenomaan tulkitsemaan eli teit siitä logiikan ehtolauseen, jota siinä ei ole. Ja jos ajatellaan Suomen kielen merkityksiä, niin minun kielitajuni (jota useammassakin eri arvioinnissa on kiitetty selvästi keskitasoa paremmaksi) mukaan siinä sanotaan, että lupa tarvitaan sekä hallussapitoon että käyttöön, siis myös molempiin erikseen. Se on luettelo, jossa sattuu olemaan vain kaksi asiaa, ei kahdesta osasta koostuva kokonaisuus.
Toisin sanoen lauseen merkitys on tämä: "asiat, joihin tarvitaan lupa, ovat hallussapito ja käyttö". Ei "lupa tarvitaan, jos laitetta hallussapidetään ja käytetään".
Niin tarkoitatko että laissa pitäisi lukea näin mutta siihen on erehdyksessä kirjoitettu näin, vähän samaan tyyliin kuin Teemu Selänteen venehaverin oikeudenkäynnin tiimoilta keskusteltiin lain merkityksestä.
Laki on täysin yksiselitteinen; sekä hallussapito että käyttö edellyttävät lradioupaa, siis sitä aluskohtaista. En onnistunut lukemaan pykälää siten, että aluksen radioluvan lisäksi jollakulla miehistöstä pitäisi olla SRC-pätevyys.
Tosin tuttavan tuttavan tuttavalta nypättiin vuokraveneestä VHF:n sulake irti, kun ei ollut osoittaa pätevyyttä sen käyttöön.
Siteeratun lain rangastussäännöt kertovat, että hallussapito edellyttää lupaa, käyttö pätevyyttä. Ei siis lain mukaan voisi vaatia SRC:tä pelkästä hallussapidosta?
"Rangaistussäännökset
Joka tahallaan
1) pitää hallussaan tai käyttää radiolähetintä ilman vaadittua radiolupaa taikka käyttää radiolähetintä ilman vaadittua pätevyyttä tai kelpoisuutta,
"
Tuo 7 §:ssä tarkoitettu lupa on aluksen radiolupa, siis laitekohtainen lupa. Se tarvitaan ja sitä myös valvotaan se vähä mitä valvotaan. Jos radio on luvallinen, kyllä sen läheisyydessä saa "oleskella" kuka vaan, vaikkei pätevää radioaseman hoitajaa olisi mailla halmeilla, kunhan radiota ei mene käyttämään.
sinä et yksinkertaisesti ymmärtänyt oikein lukemaasi suomenkielistä tekstiä. Lakiin kirjoitettu teksti tarkoittaa selvästi ja yksiselitteisesti sitä, että sekä hallussapito että käyttö ovat luvanvaraisia asioita. Myös erillisinä (tietysti vain hallussapito voi onnistua yksin).
Sen sijaan tuo jonkun lainaama rangaistussäännös viittaisi aika selkeästi siihen, että pelkkä hallussapito ei edellytä SRC-korttia, riittää, kun veneessä on radiolupa itse sille laitteelle. Tämähän on loogista sikälikin, että muuten ei tarvittaisi kahta lupaa ollenkaan. Radiolupaahan ei myönnetä, ellei hakijalla ole SRC:ta.
Johtopäätös:
1) ei aluksen radiolupaa => laitteen olo veneessä aiheuttaa sakot
2) aluksen radiolupa on, mutta veneessä ei ole SRC:n haltijaa mukana => vasta käyttö aiheuttaa sakot (hätätilanne poislukien).
Juuri näin!
Maakohtaiset vaatimukset voit tarkistaa Noonsiten sivuilta, mutta Välimeren maissa kuten muuallakin yleensä pätee nämä:
"Yachts must carry their original registration document and ship's radio licence. One member of the crew must have a radio operator’s certificate of competence."
Usein myös tämä, mm Kreikassa:
"The skipper must have an International Certificate of Competence."
Katso täältä maakohtaisesti
http://www.noonsite.com/Countries
Valitse maa, sitten Documents.
Pienet vuokraamot eivät noista määräyksistä aina piittaa, usein riittää lähes mikä tahansa todistus purjehdustaidosta.
Ranskassa ei kaivanneet mitään todistuksia tai testejä.