Katainen on puhunut taantumasta - ei lamasta. Kataisen mukaan Suomella oli poikkeuksellisen hyvä taloudellinen tilanne noususuhdanteen jälkeen, joten lama ei koskettaisi Suomea lainkaan. Lamaan ei valmistauduttu. Piti puhuakin vain taantumasta.
Norjassa lamaan valmistauduttiin vasemmistohallituksen toimesta mm. torjumalla öljyn hinnan romahtamisesta Norjan kansantaloudelle aiheutuvat vaikeudet.
Ruotsissa valmistauduttiin lamaan, siten että esim. metsäteollisuutta ei ajettu alas. Ruotsi elää vieläkin metsistään. Suomessa pellettitehtaatkin ovat vaikeuksissa ja Vapo lopettanut pellettien valmistuksen kun raaka-ainetta (sahanpurua) ei ole saatavilla.
Stora-Enson (entinen Enso-Gutzeit) ja Kymi Kymmene'n (ent. Kymi Oy) tehtaat jatkavat Ruotsissa tuotantoaan. Ruotsissa laman aikana koulutetaan työntekijöitä eikä irtisanota, ellei yrityksillä ole tilauskantaa. Näin muissa pohjoismaissa varaudutaan laman jälkeiseen aikaan ja ollaan hyvissä lähtökuopissa, kun lama on ohi ja noususuhdanne alkamassa.
Toisin on Suomessa. Tuskin Katainen ehti aloittaa suunnittelemaansa ulkomaan velan lyhennystä, kun velkaa pitikin ottaa ennätysmäärä lisää.
Suomessa sijoitustuottojen verotusta oli alennettu tuntuvasti ja yritysten omistajat olivat ottaneet näin ennätyssuuret tuotot (alhaisella veroprosentilla) yritysten voittovaroista. Yritykset eivät uudistaneet vanhoja tuotantovälineitä. Tuotekehitykseen ja uusiin innovaatioihin ei sijoitettu, kun omistajat käyttivät voitot omiin tarkoituksiinsa. Johtajat nostivat ennätyssuuret palkat ja optiot yritysten kassoista ja lyhytnäköisesti tulouttivat myyntivoittoina tuottavia investointeja.
Kun lama tuli, yrityksillä oli edessä konkurssi, irtisanomiset tai lomautukset.
Valtion yrityksissä meno oli ollut ennen lamaa yhtä hulvatonta. Fortum myi öljynporausoikeuksiaan, lahjoitti miljoonapalkat ja -optiot yritysjohdolle mutta ei sijoittanut tuotekehitykseen juuri lainkaan. Venäjältä Fortum osti vanhan tekniikan sähköntuotantoa... ja energian hinta nousi Suomessa. Markkinajohtaja Fortum nosti energian hintaa kerran, nosti toisen, nosti kolmannen ja muut seurasivat perässä.
Hallituksen verolinjaukset ovat olleet suuritulosia suosivia. Veronmaksukyky ei ole veronkannon perusteena vaan veroluokkaan kuuluvien määrä. Kun pieni- ja keskituloisia on eniten, heitä myös verotetaan eniten. Suurituloisia on niin vähän, ettei heitä "kannata verottaa", sanoi Ben Z televisiossa. "Suurituloisia verottomalla ei valtion velkamiljardeja saada maksettua". Verot kerätään pieni- ja keskituloisilta, joiden heikko ostovoima entisestään heikkenee ja kotimarkkinat eivät vedä. Verohallinnon tilastojen mukaan yli 300.000 euroa vuodessa hankkivan vero-% on pienempi kuin 55.000 vuodessa saavan johtuen pääomatulojen matalasta verotuksesta.
Pääomatuloista suomalaiset miljonäärit maksavat vain 28 %:n tasaveron. Pääomatulojen määrä onkin kasvanut yli kolmanneksen. Hallitus ei ole tehnyt mitään estääkseen rikkaiden "verosuunnitelua" eli palkkatulon muuttamista pääomatuloksi.
Rikkaiden varallisuusvero on kokonaan poistettu ja lisäksi hallitus varasi 165 miljoonaa euroa yritysten omistajien ja maatalousyrittäjien perintöverojen poistoon. Sijoitustuottojen verotus on alhaista (30 %:n ja 70 %:n säännöt). Metsien myyntivoittojen vero puolitettiin.
Suomessa tuloerot ovat kasvaneet nopeasti ja kansa jakautunut kahtia
Valtiovarainministeri Katainen järjesti 800 miljoonan euron tuloverokevennykset - toisin kuin hän itse väittää - suurituloisimmille kesällä 2008.
Näin Kataisen veroale vaikuttaa:
Työssäkäyvät saavat vuodessa lisää:
15.000 euron vuosituloilla 216 euroa
35.000 euron vuosituloilla 540 euroa
50.000 euron vuosituloilla 744 euroa
Eläkeläiset saavatvuodessa lisää:
15.000 euron vuosituloilla 219 euroa
35.000 euron vuosituloilla 662 euroa
Työnantajien kela-maksun poisto tekee yli miljardin euron loven eläkekertymään. Tuota lovea hallitus haluaa paikata - suurtyöttömyyden aikana - eläkeikää myöhentämällä. Suomessa on noin 300.000 työtöntä hallituksen harjoittaman työttömyyspolitiikan ansiosta. Kunnilla ei ole varaa investointeihin eikä näin ollen mahdollisuuksia pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon.
Kansantalouden kasvu on hidastunut ja hidastuu vielä pitkään. Talouden nobelisti Paul Krugmanin tekemien tutkimusten mukaan kansantalous kasvoi voimakkaammin silloin kun tuloerot eivät kasvaneet. Kun tuloerot lähtivät kasvuun, kansantalouden kasvu hidastui. Juuri näin on käynyt myös Suomessa.
Norjassa lamaan valmistauduttiin vasemmistohallituksen toimesta mm. torjumalla öljyn hinnan romahtamisesta Norjan kansantaloudelle aiheutuvat vaikeudet.
Ruotsissa valmistauduttiin lamaan, siten että esim. metsäteollisuutta ei ajettu alas. Ruotsi elää vieläkin metsistään. Suomessa pellettitehtaatkin ovat vaikeuksissa ja Vapo lopettanut pellettien valmistuksen kun raaka-ainetta (sahanpurua) ei ole saatavilla.
Stora-Enson (entinen Enso-Gutzeit) ja Kymi Kymmene'n (ent. Kymi Oy) tehtaat jatkavat Ruotsissa tuotantoaan. Ruotsissa laman aikana koulutetaan työntekijöitä eikä irtisanota, ellei yrityksillä ole tilauskantaa. Näin muissa pohjoismaissa varaudutaan laman jälkeiseen aikaan ja ollaan hyvissä lähtökuopissa, kun lama on ohi ja noususuhdanne alkamassa.
Toisin on Suomessa. Tuskin Katainen ehti aloittaa suunnittelemaansa ulkomaan velan lyhennystä, kun velkaa pitikin ottaa ennätysmäärä lisää.
Suomessa sijoitustuottojen verotusta oli alennettu tuntuvasti ja yritysten omistajat olivat ottaneet näin ennätyssuuret tuotot (alhaisella veroprosentilla) yritysten voittovaroista. Yritykset eivät uudistaneet vanhoja tuotantovälineitä. Tuotekehitykseen ja uusiin innovaatioihin ei sijoitettu, kun omistajat käyttivät voitot omiin tarkoituksiinsa. Johtajat nostivat ennätyssuuret palkat ja optiot yritysten kassoista ja lyhytnäköisesti tulouttivat myyntivoittoina tuottavia investointeja.
Kun lama tuli, yrityksillä oli edessä konkurssi, irtisanomiset tai lomautukset.
Valtion yrityksissä meno oli ollut ennen lamaa yhtä hulvatonta. Fortum myi öljynporausoikeuksiaan, lahjoitti miljoonapalkat ja -optiot yritysjohdolle mutta ei sijoittanut tuotekehitykseen juuri lainkaan. Venäjältä Fortum osti vanhan tekniikan sähköntuotantoa... ja energian hinta nousi Suomessa. Markkinajohtaja Fortum nosti energian hintaa kerran, nosti toisen, nosti kolmannen ja muut seurasivat perässä.
Hallituksen verolinjaukset ovat olleet suuritulosia suosivia. Veronmaksukyky ei ole veronkannon perusteena vaan veroluokkaan kuuluvien määrä. Kun pieni- ja keskituloisia on eniten, heitä myös verotetaan eniten. Suurituloisia on niin vähän, ettei heitä "kannata verottaa", sanoi Ben Z televisiossa. "Suurituloisia verottomalla ei valtion velkamiljardeja saada maksettua". Verot kerätään pieni- ja keskituloisilta, joiden heikko ostovoima entisestään heikkenee ja kotimarkkinat eivät vedä. Verohallinnon tilastojen mukaan yli 300.000 euroa vuodessa hankkivan vero-% on pienempi kuin 55.000 vuodessa saavan johtuen pääomatulojen matalasta verotuksesta.
Pääomatuloista suomalaiset miljonäärit maksavat vain 28 %:n tasaveron. Pääomatulojen määrä onkin kasvanut yli kolmanneksen. Hallitus ei ole tehnyt mitään estääkseen rikkaiden "verosuunnitelua" eli palkkatulon muuttamista pääomatuloksi.
Rikkaiden varallisuusvero on kokonaan poistettu ja lisäksi hallitus varasi 165 miljoonaa euroa yritysten omistajien ja maatalousyrittäjien perintöverojen poistoon. Sijoitustuottojen verotus on alhaista (30 %:n ja 70 %:n säännöt). Metsien myyntivoittojen vero puolitettiin.
Suomessa tuloerot ovat kasvaneet nopeasti ja kansa jakautunut kahtia
Valtiovarainministeri Katainen järjesti 800 miljoonan euron tuloverokevennykset - toisin kuin hän itse väittää - suurituloisimmille kesällä 2008.
Näin Kataisen veroale vaikuttaa:
Työssäkäyvät saavat vuodessa lisää:
15.000 euron vuosituloilla 216 euroa
35.000 euron vuosituloilla 540 euroa
50.000 euron vuosituloilla 744 euroa
Eläkeläiset saavatvuodessa lisää:
15.000 euron vuosituloilla 219 euroa
35.000 euron vuosituloilla 662 euroa
Työnantajien kela-maksun poisto tekee yli miljardin euron loven eläkekertymään. Tuota lovea hallitus haluaa paikata - suurtyöttömyyden aikana - eläkeikää myöhentämällä. Suomessa on noin 300.000 työtöntä hallituksen harjoittaman työttömyyspolitiikan ansiosta. Kunnilla ei ole varaa investointeihin eikä näin ollen mahdollisuuksia pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon.
Kansantalouden kasvu on hidastunut ja hidastuu vielä pitkään. Talouden nobelisti Paul Krugmanin tekemien tutkimusten mukaan kansantalous kasvoi voimakkaammin silloin kun tuloerot eivät kasvaneet. Kun tuloerot lähtivät kasvuun, kansantalouden kasvu hidastui. Juuri näin on käynyt myös Suomessa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.