IHMINEN VOI KUVITELLA MIELLYTTÄVÄNSÄ JUMALAA PITELEVÄNSÄ HELLÄSTI LAKIA JA KUVITELLA OLEVANSA ENSIMMÄINEN PELASTUNEIDEN JOUKOSSA.
Aikuisetkin ovat epävarmoja silloin, kun mustasukkainen äitimuori kyynelehtien pitää lankoja käsissään: ”Kaikkeni minä olen sinulle antanut – mutta tällä tavoinko sinä vielä tuotat minulle pettymyksen?” Ollakseen toisille mieliksi ihminen saattaa elää koko elämänsä toteuttaakseen muiden fantasioita siitä, millainen hänen pitäisi olla. Se voi tapahtua huomaamatta, koska vallankäytön kuorrutuksena on pehmeästi lausuttu ”kun minä niin tavattoman paljon sinua rakastan!”. Kyse ei silti ole orjailusta. Myös miellyttäjällä saattaa olla uskomaton taito hallita toisia olemalla herttainen.
Niinpä hurskas uskovainen yrittää omalla kuuliaisuudellaan pitää Jumalaa hyväntuulisena ihan niin kuin lapsi koettaa ansaita äidin rakkauden. Aito uskonto muuttuu magiaksi, jossa ihmisen ei ole määrä alistua Jumalan tahtoon, vaan Jumalan on toteutettava rukouksin ja loitsuin hallitsevan ihmisen tahtoa. Mekanismi on yllättävän samanlainen kuin asetelma, jossa rakkaudenjanoinen ihminen haluaa varmistella asemiaan toisen ihmisen ykkösenä.
Jumalan miellyttäminen on turhaa
Psykoanalyytikko Matti Hyrck kirjoittaa kirjassaan Ihmismieli ja Jumala psykoanalyysin näkökulmasta oivaltavasti: ”…teologitaustastani johtuen potilaikseni oli hakeutunut lukuisia henkilöitä, joille uskonto oli tärkeä elämänalue sekä hyvässä että pahassa. En voinut silloin välttyä havainnolta, että henkilön kokemus ja mielikuva Jumalasta ja hänen kokemuksensa ihmissuhteista ovat varsin usein vahvasti sidoksissa toisiinsa.” Jumala-suhde saattaa hyvinkin sisältää samantyyppisiä nyrjähtäneitä mekanismeja kuin ihmissuhteet. Syyllisyyttä tunteva ihminen halajaa Jumalalta hyväksyntää niin kuin pieni lapsi tai epäsuhtaisessa parisuhteessa elävä ihminen: Anteeksi, kun minä taas olin tämmöinen, ethän hylkää minua!
Kirjassaan Suomalainen ahdistus Suomen historian professori Juha Siltala selostaa, kuinka Jumalan miellyttämiseen perustuva taikausko romahtaa Jobin kirjassa: ”Jobin kirjan idea on siinä, että Job uskaltaa kaiken menetettyään luopua Jumalaa kannattelevasta hyvyydestään ja paljastaa katkeruutensa. Kun Jobilla ei enää ole mitään menetettävää, hän tulee kontaktiin Jumalansa kanssa psyykkisenä ihmisenä psyykkisine reaktioineen eikä hengellisenä sankarina. Ihmislapsi lakkaa uskottelemasta, ettei muka olisi pettynyt ja suuttunut epäluotettavaan hoitajaansa.”
Jumalan hyvyys ei siis voi riippua siitä, kuinka sovinnaiseksi ja puhdassydämiseksi ihmisluontokappale onnistuu tekeytymään.
Aikuisetkin ovat epävarmoja silloin, kun mustasukkainen äitimuori kyynelehtien pitää lankoja käsissään: ”Kaikkeni minä olen sinulle antanut – mutta tällä tavoinko sinä vielä tuotat minulle pettymyksen?” Ollakseen toisille mieliksi ihminen saattaa elää koko elämänsä toteuttaakseen muiden fantasioita siitä, millainen hänen pitäisi olla. Se voi tapahtua huomaamatta, koska vallankäytön kuorrutuksena on pehmeästi lausuttu ”kun minä niin tavattoman paljon sinua rakastan!”. Kyse ei silti ole orjailusta. Myös miellyttäjällä saattaa olla uskomaton taito hallita toisia olemalla herttainen.
Niinpä hurskas uskovainen yrittää omalla kuuliaisuudellaan pitää Jumalaa hyväntuulisena ihan niin kuin lapsi koettaa ansaita äidin rakkauden. Aito uskonto muuttuu magiaksi, jossa ihmisen ei ole määrä alistua Jumalan tahtoon, vaan Jumalan on toteutettava rukouksin ja loitsuin hallitsevan ihmisen tahtoa. Mekanismi on yllättävän samanlainen kuin asetelma, jossa rakkaudenjanoinen ihminen haluaa varmistella asemiaan toisen ihmisen ykkösenä.
Jumalan miellyttäminen on turhaa
Psykoanalyytikko Matti Hyrck kirjoittaa kirjassaan Ihmismieli ja Jumala psykoanalyysin näkökulmasta oivaltavasti: ”…teologitaustastani johtuen potilaikseni oli hakeutunut lukuisia henkilöitä, joille uskonto oli tärkeä elämänalue sekä hyvässä että pahassa. En voinut silloin välttyä havainnolta, että henkilön kokemus ja mielikuva Jumalasta ja hänen kokemuksensa ihmissuhteista ovat varsin usein vahvasti sidoksissa toisiinsa.” Jumala-suhde saattaa hyvinkin sisältää samantyyppisiä nyrjähtäneitä mekanismeja kuin ihmissuhteet. Syyllisyyttä tunteva ihminen halajaa Jumalalta hyväksyntää niin kuin pieni lapsi tai epäsuhtaisessa parisuhteessa elävä ihminen: Anteeksi, kun minä taas olin tämmöinen, ethän hylkää minua!
Kirjassaan Suomalainen ahdistus Suomen historian professori Juha Siltala selostaa, kuinka Jumalan miellyttämiseen perustuva taikausko romahtaa Jobin kirjassa: ”Jobin kirjan idea on siinä, että Job uskaltaa kaiken menetettyään luopua Jumalaa kannattelevasta hyvyydestään ja paljastaa katkeruutensa. Kun Jobilla ei enää ole mitään menetettävää, hän tulee kontaktiin Jumalansa kanssa psyykkisenä ihmisenä psyykkisine reaktioineen eikä hengellisenä sankarina. Ihmislapsi lakkaa uskottelemasta, ettei muka olisi pettynyt ja suuttunut epäluotettavaan hoitajaansa.”
Jumalan hyvyys ei siis voi riippua siitä, kuinka sovinnaiseksi ja puhdassydämiseksi ihmisluontokappale onnistuu tekeytymään.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Siinä ollaan huomaamatta eksyksissä jos sotketaan vanha liitto ja uusi liitto maustettuna järkeisopilla.
Ihminen voi olla vilpittömästi lakihenkinen ja tuomita sydämessään pedonmerkeillä lähimmäisen kadotukseen.
joka päivä istut tuomarina urputtamassa.
Olispas virkistävä lukea aloitus, jossa oli oikeaa asiaa ja miettimisen aihetta.
>>>> Niinpä hurskas uskovainen yrittää omalla kuuliaisuudellaan pitää Jumalaa hyväntuulisena ihan niin kuin lapsi koettaa ansaita äidin rakkauden. >>>>
Tähän psykologiaan amerikkalaiset järjestöt luovat voimansa. Kyllä he ovat oppikirjansa lukeneet ja tietävät ne narut, joilla ihminen saadaan koukkuun. Jumalan rakkaus pitää ansaita, he opettavat ja se tarkoittaa pitkää listaa sääntöjä, joista täytyy pitää kiinni. Jumala on mustasukkainen, kiukkuinen vanhus, joka kyttää vaikka sapatin pitämistä samoin kuin kiukkuiset vanhukset kyttäävät taloyhtiöissä sitä, että mattoja tampataan oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.
Ihmiset mieluummin pitävät nämä kiukkuiset vanhukset tyytyväisinä ja tamppaavat matot oikeaan aikaan, kun pelkäävät sitä seinien koputtelua, ilkeitä kirjeitä postilaatikossa yms, mitä ilkeiden vanhusten sääntöjen noudattamatta jättäminen saattaisi aiheuttaa.
Samoin ihmiset toimivat jumalan kanssa. Parempi tanssia sen pilliin mukaan, kuin luottaa sen rakkauteen, armollisuuteen ja hyväntahtoisuuteen, joita ominaisuuksia hänellä väitetään olevan.
Lisäksi lahkot osaavat sen, että jos olet huoleton, sinua pelotellaan, ja mikäli olet pelokas, sinulle luvataan rauhaa ja tyyneyttä. Kaikkeen on ratkaisu. Pelkkää ihmisen psykologian tuntemusta.
>>> Kirjassaan Suomalainen ahdistus Suomen historian professori Juha Siltala selostaa, kuinka Jumalan miellyttämiseen perustuva taikausko romahtaa Jobin kirjassa: ”Jobin kirjan idea on siinä, että Job uskaltaa kaiken menetettyään luopua Jumalaa kannattelevasta hyvyydestään ja paljastaa katkeruutensa. >>>
Tämän takia Jobin kirja ei ole kovin suosittu lahkojen keskuudessa, vaan sen yli kyllä hypätään, muutamia jakeita lukuunottamatta. Lisäksi Jobin kirja on ärsyttävä siinä mielessä, että saatana ja Jumala tekevät yhteistyötä, kuin hyvät kaverukset konsanaan. Aivan kuten he olivatkin juutalaisuuden alkuhetkillä. Juutalaisuudessa saatana ei ole mikään langennut enkeli, vaan Jumala loi itse saatanan ja saatanan pahuuden, ja hänelle annettiin ihmisen koettelemisen tehtävä (Job 1:6-12). Saatanan tämän päivän rooli on aivan eri lähteistä kotoisin. Alunperin, juutalaisuudessa, Jumala loi saatanan itse omin käsin koettelemaan ihmistä. Ei saatana mikään langennut enkeli ollut, vaan hänellä oli oma tärkeä tontti ja sen tontin tehtävien hoitaminen.
>>> Jumalan hyvyys ei siis voi riippua siitä, kuinka sovinnaiseksi ja puhdassydämiseksi ihmisluontokappale onnistuu tekeytymään. >>>>
Juuri näin. Nyt lahkot kauppaavat jumalaa vain heille, jotka osaavat olla jumalalle mieliksi. On kaikenlaista luonteen kehitystä ja luonteen puhtauden koetta, jotta varmaan vaatteesi ovat tarpeeksi valkoiset kristuksen eteen lompsiessa.
Hyveitä pitää olla, tietenkin, mutta niitä hyveitä ei saa käyttää lyömäaseena uskovaista lannistettaessa lahkojen outoihin vaatimuksiin.
Lahkot ovat luoneet ne jumalat omia tarkoituksiaan varten. Eli rahaa.