Nyt selvisi "finländareiden" rasismin alku ja juuri. Freudenthal palkintoja kuulemma vieläkin myönnetään "paremmissa piireissä"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal
Ote wikipediasta:
"Rasismi
Freudenthal yhdisti liberaalin maailmankatsomuksen ja suomenkielisiin kohdistuvat syrjivät ajatukset. Hän esitti voimakkaasti ajassaan liikkuneita näkemyksiä ja filosofisia ja yhteiskunnallisia mietteitä.
Väitöskirjassaan vuodelta 1944 professori L. A. Puntila[9] erittelee ruotsalaisuuden vaikutuksia Suomessa ja eritoten 1800-luvun loppupuolen svekomaanista liikettä. Puntila luettelee joukon ajatuksia, jotka hänen mukaansa edustavat Freudenthalin maailmankuvaa äärimmäisellä tavalla. Puntilan mukaan nämä Freudenthalin teesit olivat:
* Ruotsia puhuva sivistynyt luokka kuuluu ruotsalaiseen kansallisuuteen, joka näin ollen oli ollut ja on edelleenkin valtiaskansa;
* Suomalaiset eivät olleet voineet, rotunsa jäsenkansaa kun olivat, luoda ennen ruotsalaisten valloitusta mitään omintakeista kulttuuria;
* Historiasta tiedämme, että niillä kansoilla, jotka kuuluvat turaanilaiseen kansansukuun, ei ole erityisiä luonnonlahjoja itsenäiseen edistymiseen sivistyksen eikä viljelyksen alalla;
* Ei mikään muu kansa Euroopassa ole osoittanut niin vähän taipumusta itsenäiseen asemaan kansojen joukossa kuin suomalaiset ja ylipäänsä koko turaanilainen suku;
* Älyllisessä suhteessa suomalaiset eivät vielä vetäneet vertoja muille kansoille;
* Ruotsalaisen talonpojan mielestä suomalainen ammattitoveri on alempi olento, erämaiden pölkkypää, joka kaikissa suhteissa on hänestä jäljessä.
Nykytieteen valossa nämä väittämät vaikuttavat hullunkurisilta ja mielettömiltäkin.
Ruotsinkielisen kansallistunteen voimistumisen kanssa samaan aikaan alkoi myös uuden yhteiskunnallisen voiman eli työväenliikkeen voimakas kasvu. Työväenliike ei pannut kovin suurta painoa kielikysymykselle. Kahdesta vastakkaista aatteesta kansallisuutta korostanut ruotsinmielisyys sai ruotsinkielisten keskuudessa voiton.
Freudenthalin ajatukset edustavat ajakohdan germanistista henkistä ilmapiiriä ja jopa tieteellistä ajatteluakin. Fennomaanit eivät kannattaneet rotuoppeja.[10] Se on ymmärrettävää, sillä rotuopit luokittelivat juuri suomenkieliset usein muita eurooppalaisia alemmaksi roduksi. Suomenkieliset eivät kuitenkaan yleisesti muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kiistäneet mongolien alemmuutta, vaan pyrkivät vapautumaan mongolin maineesta.[11]"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal
Ote wikipediasta:
"Rasismi
Freudenthal yhdisti liberaalin maailmankatsomuksen ja suomenkielisiin kohdistuvat syrjivät ajatukset. Hän esitti voimakkaasti ajassaan liikkuneita näkemyksiä ja filosofisia ja yhteiskunnallisia mietteitä.
Väitöskirjassaan vuodelta 1944 professori L. A. Puntila[9] erittelee ruotsalaisuuden vaikutuksia Suomessa ja eritoten 1800-luvun loppupuolen svekomaanista liikettä. Puntila luettelee joukon ajatuksia, jotka hänen mukaansa edustavat Freudenthalin maailmankuvaa äärimmäisellä tavalla. Puntilan mukaan nämä Freudenthalin teesit olivat:
* Ruotsia puhuva sivistynyt luokka kuuluu ruotsalaiseen kansallisuuteen, joka näin ollen oli ollut ja on edelleenkin valtiaskansa;
* Suomalaiset eivät olleet voineet, rotunsa jäsenkansaa kun olivat, luoda ennen ruotsalaisten valloitusta mitään omintakeista kulttuuria;
* Historiasta tiedämme, että niillä kansoilla, jotka kuuluvat turaanilaiseen kansansukuun, ei ole erityisiä luonnonlahjoja itsenäiseen edistymiseen sivistyksen eikä viljelyksen alalla;
* Ei mikään muu kansa Euroopassa ole osoittanut niin vähän taipumusta itsenäiseen asemaan kansojen joukossa kuin suomalaiset ja ylipäänsä koko turaanilainen suku;
* Älyllisessä suhteessa suomalaiset eivät vielä vetäneet vertoja muille kansoille;
* Ruotsalaisen talonpojan mielestä suomalainen ammattitoveri on alempi olento, erämaiden pölkkypää, joka kaikissa suhteissa on hänestä jäljessä.
Nykytieteen valossa nämä väittämät vaikuttavat hullunkurisilta ja mielettömiltäkin.
Ruotsinkielisen kansallistunteen voimistumisen kanssa samaan aikaan alkoi myös uuden yhteiskunnallisen voiman eli työväenliikkeen voimakas kasvu. Työväenliike ei pannut kovin suurta painoa kielikysymykselle. Kahdesta vastakkaista aatteesta kansallisuutta korostanut ruotsinmielisyys sai ruotsinkielisten keskuudessa voiton.
Freudenthalin ajatukset edustavat ajakohdan germanistista henkistä ilmapiiriä ja jopa tieteellistä ajatteluakin. Fennomaanit eivät kannattaneet rotuoppeja.[10] Se on ymmärrettävää, sillä rotuopit luokittelivat juuri suomenkieliset usein muita eurooppalaisia alemmaksi roduksi. Suomenkieliset eivät kuitenkaan yleisesti muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kiistäneet mongolien alemmuutta, vaan pyrkivät vapautumaan mongolin maineesta.[11]"
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.