Tänään Hbl toteaa pääkirjoituksessaan, etteivät Oulun virastot pysty toimimaan ruotsiksi. Kirjoittaja ei usko, että edes vuoden mittainen kielikoulutus auttaisi.
Nyt siis suomenruotsalaisetkin toteavat, että uusi kielilaki on tyhjää sanahelinää, ja että Pohjois-Suomen suuressa keskuksessa, jossa on yliopisto ja ruotsinkielinen koulu, ei pystytä toimimaan lain mukaisesti. Miten sitten pienemmillä paikkakunnilla joilla se sama kielilaki on muodollisesti voimassa?
Kun Hbl:n mielestä koulunsa käyneet ja virkamiesruotsinsa suorittaneet henkilöt eivät vuoden lisäkoulutuksellakaan opi riittävästi ruotsia. niin voiko tämän voimakkaampaa perustetta koko maata koskevan kaksikielisyysvaatimuksen poistamiseksi enää keksiä?
Ruotsin tulisi olla alueellinen vähemmistökieli, ja ruotsin osaamista pitäisi edellyttää vain siellä, missä sillä on merkitystä. Kielitodistuksen vaatiminen siellä missä sitä ei tarvita vain madaltaa yleistä vaatimustasoa ja todistuksen merkitystä.
Tämä Kokkolan tapaus on tuonut kielilain epärealisuuden esiin, ja on aika saada lainsäädäntö vastaamaan todellisuutta ja ruotsinkielisten tarpeita siellä, missä ruotsinkielisiä on.
Nyt siis suomenruotsalaisetkin toteavat, että uusi kielilaki on tyhjää sanahelinää, ja että Pohjois-Suomen suuressa keskuksessa, jossa on yliopisto ja ruotsinkielinen koulu, ei pystytä toimimaan lain mukaisesti. Miten sitten pienemmillä paikkakunnilla joilla se sama kielilaki on muodollisesti voimassa?
Kun Hbl:n mielestä koulunsa käyneet ja virkamiesruotsinsa suorittaneet henkilöt eivät vuoden lisäkoulutuksellakaan opi riittävästi ruotsia. niin voiko tämän voimakkaampaa perustetta koko maata koskevan kaksikielisyysvaatimuksen poistamiseksi enää keksiä?
Ruotsin tulisi olla alueellinen vähemmistökieli, ja ruotsin osaamista pitäisi edellyttää vain siellä, missä sillä on merkitystä. Kielitodistuksen vaatiminen siellä missä sitä ei tarvita vain madaltaa yleistä vaatimustasoa ja todistuksen merkitystä.
Tämä Kokkolan tapaus on tuonut kielilain epärealisuuden esiin, ja on aika saada lainsäädäntö vastaamaan todellisuutta ja ruotsinkielisten tarpeita siellä, missä ruotsinkielisiä on.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Eikö olisi helpompaa ja halvempaakin palkata pari ruotsinkielen tulkkia Oulun virastoihin?
Sepä oli sitten turhaa sen 30 vuoden pakkoruotsitus...
se eteläinen hallintopiirivaihtoehto jossa Vaasa olisi se hallintopääkaupunki onkin parempi. Vai mitä??
Vai ovatko arvon netti fennot sitä mieltä että Oulussa tulisi nyt aloittaa massiivi pakkoruotsittamiskampanja?
Palvelua on joka tapauksessa oltava saatavilla ruotsiksi eli siitä ei nyt ole kyse, vaan sitä miten ja missä se järjestetään.
Suomenkieliset saavat ongelmitta omakieliset palvelunsa siitä riippumatta valitaanko eteläinen vai pohjoinen vaihtoehto.
Kumpaa vaihtoehtoa te netti fennot kannatatte?
A. Olemassa olevien valmiiden ruotsinkielisten hallintorakenteiden hyödyntämistä?
B. Oulun pakkoruotsittamista?
En ota kantaa siihen, mihin suuntaan Keski-Pohjanmaan maakunnan (ml. Kokkola) tulisi suuntautua, mutta sen sijaan totean, että kukaan ei enää usko kielilain tehoon. Kielilain tarkoituksena oli taata, että kansalaiset saisivat palvelua valtion viranomaisten luona ja tuomioistuimissa ruotsiksi. Nyt Hbl katsoo, etteivät Oulun viranomaiset siihen pysty, eivät nyt eivätkä vuoden opiskelun jälkeenkään. Kuitenkin viranomaiset ovat opiskelleet ruotsia koulussa ja suorittaneet ruotsin kielen tutkinnon yliopistossa. - Nykyinen järjestelmä on siis tehoton ei vain Oulussa vaan muuallakin maassa. - Oma käsitykseni on, että koulussa ja yliopistossa hankittu kielitaito ruostuu nopeasti käytön puutteessa, joten ei kannata ruveta puhumaan "vihamielisyydestä".
En tiedä ongelman ratkaisua, mutta sen kai kaikki vihdoinkin ymmärtävät, että puheet "kaksikielisestä Suomesta" eivät pidä paikkaansa. Kaksikielisyyttä on vain pienillä rannikkokaistaleilla, ja kielilainsäädännön tulisi kohdistua juuri ja vain sinne. Jos kaikilta edellytetään ruotsin osaamista, on vaatimustasoa laskettava liian alas, ja sitten ollaankin siinä tilanteessa, ettei suomenkielisten ruotsi enää riitäkään. Kun tämä todetaan lehtien pääkirjoituksissa, poliitikkojen puheissa ja viranomaisten lausunnoissa, on sen jälkeen hyvin vaikeaa motivoida ketään opiskelemaan ruotsia tai täydentämään taitojaan. Päinvastoin - asiakaspalvelijan on entistä helpompi sanoa, ettei osaa ruotsia - ts. antaa ruotsinkielisen asiakkaan ajatella mitä tahtoo; valtion virastoilla kun ei ole kilpailjoita.
Tässä Kokkolan jupakassa ovat Keskustapuolue ja Rkp käyttäneet järeitä aseita, ja ihmettelen, miten se yhteistyö tämän jälkeen ottaa onnistuakseen. Pölyn laskeutuminen kestää arvatenkin kauan suuntautui Keski-Pohjanmaa sitten minne tahansa.
.
saa kouluruotsi kelvata
Ei mitään erikoiskohtelua, nyt on lama
.
Tämä vain todistaa sen, että pakkoruotsi ei ole toiminut, joten se saa mennä.
Muutenkin pitää lopettaa tämä koko maan kaksikielisyysleikki-
rahaa ja aikaa on tuhlattu jo tarpeeksi.
RKP todisti itse, että koko maan kaksikielisyys on kupla.
Kaksikielisyyttä on vain Vaasan ympäristössä.
Miksi siis vielä jatketaan näitä naamiaisia ?
Lapsi on puhunut: Keisarilla ei ole vaatteita lainkaan !
40-vuotinen pakkoruotsitus on ollut suuri kupla, suunnaton harha,
johon koko poliittinen eliitti on kompastunut.
Mutta nyt itse RKP, perustuslakivaliokunta ja oikeuskansleri
ovat antaneet todistajanlausuntonsa:
SUOMI EI OLE KAKSIKIELINEN MAA !
"Tämä Kokkolan tapaus on tuonut kielilain epärealisuuden esiin, ja on aika saada lainsäädäntö vastaamaan todellisuutta ja ruotsinkielisten tarpeita siellä, missä ruotsinkielisiä on."
MISSÄ NIITÄ SITTEN OIKEASTI ON?
YLI 99% SUOMEN RUOTSINKIELISISTÄ HALLITSEE SUOMEN VÄHINTÄÄN TOIMIVASTI.
MIKSI SIIS MILJARDEJA TÄYTEEN HÖMPPÄÄN KOKO RUOTSINKIELESTÄ MAASSAMME?
Onko mielekästä opettaa pakollista kieltä, joka tarpeen tullen ei kelpaa?