Olin noin kymmenen vuotiaana vielä uskovainen, koska minut oli aivopesty kaikenmaailman pyhäkouluissa ja kirkossa käymisillä. Asiani on se että rukoilin (kyllä, häpeäkseni myönnän että niin olen tehnyt) Jeesusta useina päivinä, koska olin hieman epäileväinen kaikesta aivopesusta huolimatta. Uskovaisethan sanovat että Jeesus tulee sydämeen kun rukoilee ja vilpittömästi sitä pyytää. Minä pyysin, useita kertoja, mitään ei tapahtunut. Kysynkin, onko pienten lasten rukoukset jotenkin Jeesuksen mielestä jotenkin alempiarvoisia? Vai onko Jeesus kuuro rukouksille?
No, minun tapauksessa jeesus ei ikinä vastannut mitenkään, en kokenut minkäänlaista apua rukouksista.Olin koulukiusattu ja siksi etsin lohdutusta rukoilemalla. Sitten 11 vuotiaana unohdin koko jeesuksen, kun häntä ei näyttänyt rukoukseni kiinnostavan ja mielenkiintoni keskittyi ihan muualle. Luin nimittäin ensimmäisen 1000 sivuisen kirjani, Tolkienin Taru sormusten herrasta. Se sai minut unohtamaan koulun ikävät tapahtumat paljon paremmin kuin Jeesus koskaan.
Joten uskovaiset, kun sanotte että jeesus vastaa kun vilpittömästi sitä pyytää rukoilemalla, niin älkää valehdelko. Ei Jeesus vastaa!
No, minun tapauksessa jeesus ei ikinä vastannut mitenkään, en kokenut minkäänlaista apua rukouksista.Olin koulukiusattu ja siksi etsin lohdutusta rukoilemalla. Sitten 11 vuotiaana unohdin koko jeesuksen, kun häntä ei näyttänyt rukoukseni kiinnostavan ja mielenkiintoni keskittyi ihan muualle. Luin nimittäin ensimmäisen 1000 sivuisen kirjani, Tolkienin Taru sormusten herrasta. Se sai minut unohtamaan koulun ikävät tapahtumat paljon paremmin kuin Jeesus koskaan.
Joten uskovaiset, kun sanotte että jeesus vastaa kun vilpittömästi sitä pyytää rukoilemalla, niin älkää valehdelko. Ei Jeesus vastaa!
Vastaukset 33
Vanhimmat
Jumlala vastaa kaikkie rukoksiin! Sinä et rukollut vilpitömästi! Atestin sydän paha jo lapsena!
En ollut silloin vielä ateisti vaan uskoin jumalaan! Ja kyllä rukoilin vilpittömästi, koska halusin apua koulukiusaukseen, johon kukaan ei puuttunut!
Sieltä sitä totuutta vaan pukkaa.
Mikä se semmoinen rakastava Jumala on joka lapset jo tuomitsee helvettiin?
siis elämän eväiltä.
"Jumlala vastaa kaikkie rukoksiin! Sinä et rukollut vilpitömästi! Atestin sydän paha jo lapsena!"
Puhut mielummin sontaa kuin yrität ymmärtää, kuten kunnon kristityt tekee.
Ymmärrän että sinusta tuntuu pahalta kun Jeesus ei vastannut rukouksiisi, mutta.. Ei se silti tarkoita sitä että jos Jeesus ei vastaa nimenomaan sinulle, niin hän ei ole olemassa. Sitäpaitsi Jeesus kyllä vastaa aina omalla tavallaan. Hän ei vain yleensä vastaa sillä tavalla kuin me haluaisimme. Mutta tosiaan, ei jonkin asian olemassaoloa voida mitata yhden ihmisen kokemuksilla. Tunnen nimittäin monia ihmisiä (itseni mukaanlukien) jotka ovat saaneet rukousvastauksia Jeesukselta. Vastaukset eivät läheskään aina olleet sellaisia joita olisin halunnut, mutta olivatpahan vastauksia kumminkin. Ja ei.. en ole kuvitellut omassa päässäni että nyt sain vastauksen kun jotain sellaista tapahtui jonka voisin mielessäni kääntää vastaukseisi. Vaan olen saanut sellaisia vastauksia joita ei pysty tulkitsemaan miksikään muuksi kuin vastaukseksi Jeesukselta. Ne liittyvät tietysti henk. koht. elämääni enkä niistä halua sen enempää täällä puhua. Haluan vain sanoa että vaikka Jeesus ei nimenomaan juuri sinulle vastannut sillä tavalla kuin toivoit, niin ei se tarkoita sitä että hän ei olisi olemassa ja kuollut puolestasi. Itsellänikin kävi niin että jouduin rukoilemaan todella pitkään ennen kuin sain vastauksia. Minun oli vain pakko selvittää että onko Jeesus olemassa vai ei. Enkä luovuttanut heti kun en saanut vastauksia, vaan jatkoin rukoilua pitkän aikaa ja lopulta Jeesus vastasi minulle juuri sellaisella tavalla kuin pitääkin. Kyllä, ihmiset todella saavat vastauksia Jeesukselta. Mutta hän vastaa silloin kun haluaa ja omalla tavallaan, kuten hyväksi näkee.
Nyt olen tyytyväinen ateistina, ja jos Jumala minut johonkin helvettiin lähettää, niin ei se minun syyni ole. Yritin kaikkeni jeesuksen suhteen silloin, jos vastausta ei tullut niin olkoon sitten niin. Menen sitten helvettiin jos niin määrätään.
Ite huomasin sellasen homman että ei meistä kukaan synny uskovaiseksi. Ihminen on paha, eikä luonnostaan halua palvella Jumalaa. Ainoastaan sillä tavalla oon muuttunu ja saavuttanu rauhan että vietän aikaa Jeesuksen kanssa. Huomasin aikoinaan että rukouksen tarkoitus ei oo se että me pyydetään jotain Jeesukselta, vaan rukouksen tarkotus on se että me keskustellaan hänen kanssaan. Koska ei Jumala luonu meitä orjikseen joiden tulee koko ajan pyytää häneltä almuja ja apua, vaan hän loi meidät ystävikseen. Jeesus siis haluaa että me vietetään hänen kanssa aikaa sen takia kun me rakastetaan häntä, eikä sen takia että me halutaan häneltä jotain. Silloin vasta mäkin aloin saamaan vastauksia kun en pyytänyt Jeesukselta mitään, vaan halusin vain ja ainoastaan tutustua häneen. Sen jälkeen rukoileminen ja uskovaisena olo alkoikin tuntumaan tosi hyvältä. Sitä ennen se tuntu vaan suorittamiselta ja tosi raskaalta sellaselta. Luulen että aika monilla ihmisillä on uskovaisuudesta se käsitys että se on jotain suorittamista ja "pyhänä" olemista. Tosiassa kukaan ei pysty suorittamalla pääsemään taivaaseen, vaan ainoastaan olemalla Jeesuksen ystävä.
Huomasin aikoinaan että rukouksen tarkoitus ei oo se että me pyydetään jotain Jeesukselta, vaan rukouksen tarkotus on se että me keskustellaan hänen kanssaan
Kuinka monta kertaa on jeesus vastannut sinulle SANOILLA ?
Silloin vasta mäkin aloin saamaan vastauksia kun en pyytänyt Jeesukselta mitään, vaan halusin vain ja ainoastaan tutustua häneen
Millä tavalla olet saanut vastauksia onko jeesus soittanut sinulle , puhunut sinulle , lähettänyt sähköpostia sinulle vai ?
Ehkä sinäkin heräät joskus...
http://www.youtube.com/watch?v=I8gsIuEvEs0
Minä tosin uskoin aina noin reilun kahden kymmenen vuoden ikään. Rukoilin hartaasti täydestä sydämestäni, laitoin elämäni likoon monin tavoin, koska koin uskovani niin paljon että ajattelin tietäväni jopa. Vähitellen ymmärsin, että rukousvastauksina pitämäni asiat ovat normaaleja asioita. Minua alkoi häiritä, että sama mitä rukoilen, kristinusko on niin taidokkaasti rakennettu, että jokin on vastaus kuitenkin. Sekin, jos ei tule vastausta. Ja kun vähitellen lakkasin uskomasta, huomasin, että ensinnäkään mikään ei muuttunut huonompaan suuntaa ja samoja arjen pieniä ihmeitä tapahtuu edelleen - ja toisekseen löysin sisimpääni rauhan, joka minulta uskovaisena puuttui.
Kuten sinulle onkin kerrottu tässäkin ketjussa, tuo syyllistämismentaliteetti toimii myös aktiivisesti. Sinun, 10-vuotiaan, syytähän se oli, että vastauksia ei tullut. Näitä puhuvat ihmiset ovat niin paljon viattomampia kuin kymmenvuotias, että heille kyllä jeesus vastaa :D
Minäkin epäilemättä olin kelvoton ja vilpillinen kun olematon jeesus ei minullekaan vastannut ;) No, itsehän sydämemme tiedämme. Rukousvastauksia voi kokea, jos kovasti haluaa niitä kokea. Silloin asiat vain tulkitaan sen lävitse. Jos taas ei tarvitse sellaista kokemusta, huomaa, miten moniulotteista elämä on ja ihmeellisiäkin asioita tapahtuu ihan normaalistikin :)
En tiedä valehteletko vai oletko oikeasti edes yrittänyt ottaa yhteyttä Jumalaan? Oma lapseni rukoili minun tietämättäni kun oli rikkonut silmälasinsa, että se kadonnut linssi löytyisi. Ei löytynyt, mutta hän sai viikossa uudet, eikä enää yritä löytää mitään vanhaa linssiä. Mitään vahinkoa ei tapahtunut ja hän sai uuden. Asia korjaantui mutta siihen meni viikko aikaa.
Eräs lapsi myös rukoili koulukiusaajia vastaan, se ei heti loppunut. Nyt on kulunut pari vuotta ja kaikki on muuttunut, ei ole enää niitä kiusaajia samassa koulussa, eikä kiusaamistakaan.
Tämän takia epäilen tarinoitanne, koska olette niin kovasti uskonasioita vastaan, nämä rukoukset jotka eivät saaneet heti vastausta, ei tehnyt rukoilijoistaan uskon vastaisia ihmisiä, niinkuin te olette.
että kaltaisiasi idiootteja on olemassa. Vai onko tuo kirjoituksesi vitsi? Onko?
minua valehtelijaksi ja tuot sen heti ensimmäisessä lauseessa esiin. Ei se yllätä, olisi kai eräs arjen ihme, jos uskovainen kykenisi tässä kohtelemaan ihmistä ihmisenä. Kerrot juuri niistä arjen pienistä ihmeistä, joita minäkin aikanaan rukousvastauksina pidin. Vastaavia tapahtuu kaikille, ilman rukoilua. Ja 'vastaus' ei tullut heti vaan viikon tai parin vuoden sisään :D No, minun mittakaavassani nämä 'vastaukset' tulivat kyllä salamannopeasti ;) Mutta sellaista se elämä on. Se yllättää myös iloisesti.
Olemattoman on tosi hankalaa vastata kenellekään. Vain uskovaiset valehtelevat. Uskovaisilla kasvaa pukamia suussa, koska he puhuvat niin paljon paskaa.
Jeesus, Jumala ja Häpy Henki voisivat tulla nytkin tälle palstalle kommentoimaan, mutta olemattomien on niin kovin paha mitään sanoa.
Olin ala-asteella koulukiusattu ja kouluunmeno oli joka päivä minulle yhtä epämiellyttävää sen vuoksi. En tiennyt, miten sen saisi loppumaan, joten muistaakseni muutaman kerran yritin rukoilla - täysin turhaan. En saanut rukoilemalla minkäänlaista vastausta saati apua. Epäilin tosin jo silloin, että näinköhän tuollainen rukoilu voisi oikeasti auttaa. Pitäisiköhän siis ajatella että 10-vuotiaan minun rukoilu ei kelvannut, koska en uskonut täydestä sydämestäni vaan rohkenin epäillä asioita, joista minulla ei ollut minkäänlaista kokemusperäistä tietoa.
Jos jotain pyytää Jumalalta, täytyy uskoa että sinua kuullaan, ainakin jonkun verran. Sinä epäilit, olisit kertonut rukouksessa että epäilet, mutta silti pyydät apua, pitää olla rehellinen. Yritit rukoilla, siis jätit sen kesken? Olisit kuitenkin rukoillut loppuun asti, pyyntösi jäi kesken ja siis ilman aamenta, joka on tärkeä asia.
Itse osoitan rukoukset aina Jeesuksen nimessä, että ne varmasti menevät perille.
rukousvastaus kaatui mielestäsi muotoseikkoihin. Ei osannut lapsi sanoa oikeita asioita eikä ehkä aamentakaan, joten turha odottaa apua jumalalta. On sinulla erikoinen jumala... =O
Miten tuttu tarina...
Olin myös koulukiusattu, koko peruskoulun ajan. Minulla oli vielä 13-vuotiaana tallella se koulussa ja seurakunnan kerhoissa "istutettu" lapsenusko, ja rukoilin niin jumalaa kuin jeeustakin apuun monta vuotta. Yläasteella totesin, että jos jumala ylipäänsä on olemassa, hän vihaa minua todella paljon. Ennen pitkää tulin asioita miettimällä ja tutkimalla siihen tulokseen, ettei jumalaa ole.
Ja muuten kommenttina koko ketjuun: Mielestäni lapsi (sellainen itsekin olin rukoillessani) ei voi suoranaisesti rukoilla "jeesusta tulemaan sydämeensä", vaan hakee lohdutusta ja apua sieltä, mistä sitä on mainostettu saatavan. Meille ainakin opetettiin jo päiväkerhossa, että jeesukselle voi puhua omin sanoin, ja että jeesus kuulee kaikki rukoukset ja kertoo ne jumalalle. Niin tein, ja mikä oli tulos: minusta tuli ateisti.
Rukous on hyvä, mutta täytyy sanoa loppuun aamen, koska se tarkoittaa, että: tämä on varmasti totta.
Luuletko etten sanonut loppuun aamen? Aamenen sanoin rukouksessani loppuun aina, aivan niin kuin minulle opetettiin. Tulos oli nolla.
Kun pyhähenki koskettaa sinua niin jalat on alta. Nimimerkillä kokemusta!
Itsesuggestion voima on suuri.
Jeesus on Jumala eikä renki, ymmärrätkö? Ai et, no niin arvelinkin.
Niin, pyhä henki on renki, ei Jeesus. Jeesus istuu itsensä oikealla (tai vasemmalla) puolella, eikä tee yhtään mitään.
Ymmärrän sinua.Muistan rukouksissani että saisit jälleen uuden armon.
Käänny takaisin Jeesuksen luokse.Hän sinua rakastaa ja haluaa pelastaa sielusi helvetin tulelta joka on todellisuutta.
Koska Jeesus on Jumalan Poika, hän on osa Jumalaa, niinkuin sitä itsekkin Raamatussa kertoo, ja ihminen voi hyvällä syyllä sanoa Häntä Jumalaksi, koska Jeesus on myös Jumalaa, itse kuitenkin tunnen tutummaksi kutsua Häntä Jumalan Pojaksi. Mutta ihan miten vaan...!
Raamatussa sanotaan että Jeesus istuu Jumalan oikealla puolella, ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.
Arvelinkin että suuri osa ateisteista on ollut lapsena/nuorena uskossa.
Muistakaa että taivas on lasten kaltaisten.
Jotkut hylkää jumalan heti ensimmäisestä isommasta vastoinkäymisestä.
Jobilta vietiin aivan kaikki, perhe, omaisuus, terveys ja ystävätkin hylkäsivät. Mitä job teki?
Job 1:
20 Silloin Job nousi ja repäisi viittansa. Hän ajoi päänsä paljaaksi, kumartui maahan
21 ja sanoi: -- Alastomana minä tulin äitini kohdusta, alastomana palaan täältä. Herra antoi, Herra otti, kiitetty olkoon Herran nimi! [Ps. 49:18; Saarn. 5:14; 1. Tim. 6:7]
22 Kaiken tämän keskellä Job ei kapinoinut Herraa vastaan eikä syyttänyt häntä.
Paljaalla pyllyllä tänne tultiin ja paljaalla pyllyllä täältä lähdetään.
Sillä välin meidän kannattaa olla antamatta vihalle valtaa, välttää katkeroitumista ja pyrkiä eroon itsekkyydestä.
Rakkaus on se sana!
Huti?
Millä puolella jumalasi toinen poika, Saatana, istuu?
"Raamatussa sanotaan että Jeesus istuu Jumalan oikealla puolella, ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita."
Eikö Jeesuksen pitänyt olla puolustaja, ja jumalasi toimia tuomarina?
kuin esim lapsella jonka isä hakkaa ja raiskaa sitä ja tämä rukoilee Jeesusta tai jumalaa apuun ja empatiakyvyttömät idiootit sanovat ettei rukoillut oikein tai et ollut tarpeeksi tärkeä.
Se kertoo että sellsiset vastaajat ovat mulkkuja ja Jeesus/Jumala ei välitä luoduistaan. Uskovat vielä ihmettelevät miksi joku ei enään kunnioita tai palvo Jeesusta/Jumalaa tämän jälkeen.