Vahvan markan Koiviston talousopit

Tässä ote linkittämästäsi kauppalehden artikkelista:
"The Great Financial Crisis analysoi Pohjoismaiden 1990-luvun laman hoitoa
Historiasta vedettiin väärät johtopäätökset Suomen ja Ruotsin rahamarkkinoiden vapauttamisessa ja sitä seuranneessa suuressa lamassa, kertoo ruotsalaisen ekonomistin Lars Jonungin ja hänen suomalaisten kollegojensa Jaakko Kianderin ja Pentti Vartian toimittamassa teoksessa The Great Financial Crisis – The Nordic Experience of Financial Liberalization. Kirjan mukaan Suomessa lamaa tarkasteltiin ja hoidettiin 1990-luvun alussa ensin pitkään kilpailukykyongelmana. Vasta keväällä 1993 poliittiset päättäjätkin tajusivat, kuinka tuhoisan kierteen omaisuusarvojen romahtaminen aiheutti. Asiat etenivät samalla tavoin Ruotsissa. Molemmissa maissa rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen epäonnistui ja johti talouden pahaan ylikuumenemiseen."
---
Vuosina 1987 - 1991 Suomessa oli Harri Holkerin hallitus
Hallituksessa oli sen aloittaessa 7 kokoomuslaista ministeriä, 8 demaria, 2 RKP:sta ja 1 SMP:sta.
Hallituksen lopettaessa ministereitä oli 8 SDP:sta, 7 Kok:sta ja 2 RKP:sta.
Holkerin hallitus oli oikeistoenemmistöinen koko vaalikauden ajan.

Vuosina 1991-1995 Suomessa oli Esko Ahon hallitus (lamahallitus)
Kokoonpano oli seuraava:
Kesk. 8 ministeriä, Kok. 6 ministeriä, RKP 2 ministeriä ja SKL 1 ministeri
Esko Ahon hallitus oli porvarihallitus. Esko Aho (kesk.) oli pääministeri ja Iiro Viinanen (kok.) oli valtiovarainministeri.

Kirjoituksessa viitataan vuosien 1990 lamaan, jota hoidettiin väärin. Vuonna 1990 Suomessa oli Harri Holkerin hallitus ja 1993 Esko Ahon hallitus. Esko Ahon hallitus, jossa valtiovarainministerinä toimi Iiro Viinanen (kok.) on -90 luvun laman (joka oli kansallinen lama - ei globaali) aiheuttaja.

Sekä -90 luvun lama että nykyinen lama ovat Kepu-Kok johtoisia ja seuraamuksiltaan paljolti samanlaisia (kovia köyhille ja pienituloisille):
- työttömyys on kasvanut nopeasti ja sen ennustetaan kasvavan vielä 500.000:een
- konkurssit ovat lisääntyneet nopeasti
- leipäjonot kasvavat
- kunnat ovat konkurssissa
- verorasite kasvaa köyhillä ja pienituloisilla kun veronkannon perusteena ei ole veronmaksukyky vaan eri veroluokkiin kuuluvien lukumäärä

Esko Ahon lamahallituksen aikana pankit joutuivat vaikeuksiin, kun lainoja annettiin holtittomasti ilman vakuuksia. Hallitus pelasti laman jälkeen Suomessa pankit konkursseilta, mutta jätti yksityiset ihmiset suuriin vaikeuksiin. Lainoja tyrkytettiin ja kun korot nousivat pilviin yritykset tekivät konkursseja ja ihmiset joutuivat velkavankeuteen ja useat kahden asunnon loukkuun.

Koska Suomi on liittynyt EU:hun, Suomella ei ole omaa valuuttaa mitä devalvoida. Pankkien korot ovat seuranneet Euroopan keskuspankin korkoja ja lainananto on ollut järkevää - siinä tämä lama poikkeaa Esko Ahon hallituksen laman ajoista.

Oman markan vaihtaminen euroiksi aiheuttaa vaikeuksia yrityksille ja niiden kilpailukyvylle, kun euroa ei voida devalvoida. Suomen kovimmat kilpailijamaat Ruotsi ja Norja voivat. Ruotsin kruunu onkin devalvoitunut yli 25 %:lla, joten esim. Stora Enso ja Kymi Kymmene sulkevat tehtaita Suomessa ja valmistavat kilpailukykyisempää tuotantoa Ruotsissa. Näin Ruotsi "elää vielä metsistään" ja voi hyvin.

Suomalainen lama on
- on vientilamaa, kun suomalaiset tuotteet eivät ole kilpailukykyisiä esim. ruotsalaisiin ja norjalaisiin tuotteisiin verrattuna, globaali lama aiheuttaa sen ettei yrityksillä ole tilauskantaa
- rakennemuutoslamaa kun suomalaiset yritykset ovat siirtäneet tuotantoaan halpatyövoiman maihin tai Ruosiin ja Norjaan
- investointilamaa kun suomalaiset yritykset ovat jakaneet ennen lamaa erityisen suuret osingot ja jopa laman aikana yritysten johdolle miljoonapalkkioina ja -optioina. Yritykset eivät ole sijoittaneet tuotekehitykseen ja työvoimaan vaan osinkoihin ja johtajien palkkoihin.
- työvoimalamaa kun suomalaiset yritykset irtisanovat ja lomauttavat sensijaan että järjestäisivät koulutusta ja suunnittelisivat laman jälkeistä tuotantoa koulutetun työvoiman avulla (näin tehdään ruotsissa)
- ostovoimalamaa kun pieni- ja keskituloisilla ei ole ostovoimaa. Suomessa on yli 700.000 pienituloista.
Näin kotimarkkinat eivät vedä - mikä olisi tärkeää kun vienti ei vedä - joten työttömyys kasvaa.

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ilmoitti - ennen lamaa saadessaan mieleisensä Kok-Kepu hallituksen - purkavansa tupo-organisaationsa. Kun Suomeen ei saada keskitettyjä tulopoliittisia kokonaisratkaisuja, joiden avulla elvytettiin kansantaloutta viime laman jälkeen, se tietää laman pitkittymistä.

Suomessa on nyt sinivihreä lamahallitus, jolla on yksinkertainen enemmistö Eduskunnassa. Kokoomuksella on 51 kansanedustajaa ja Keskustapuolueella on 51 kansanedustajaa. Kun lama alkaa muualla elpyä, Suomessa se syvenee ja jatkuu vielä pitkään. Päähallituspuolueet ovat hoitaneet ensisijaisesti omien intressiryhmiensä etuja ja kansantalous on jäänyt toiselle sijalle.