Usko ei synny ratkaisusta eikä ratkaisun kautta.
Ei pidä julistaa ratkaisua, vaan evankeliumia, sanaa rististä!
Joten:
Näin voit tulla uskoon!
http://www.opetuksia.net/index.php/uskoontulo/voit-tulla-uskoon
Ei pidä julistaa ratkaisua, vaan evankeliumia, sanaa rististä!
Joten:
Näin voit tulla uskoon!
http://www.opetuksia.net/index.php/uskoontulo/voit-tulla-uskoon
Vastaukset 52
Vanhimmat
Uskossa uskotaan omaan ratkaisuntekoon. "Olen antanut elämän Jeesukselle" sanotaan ylpeänä ja rinta rottingilla. Ikään kuin itse oltaisi tehty jotain suurta, joka teki pelastuksen mahdolliseksi. Kyllähän se on niin, että kun tarkemmin katsotaan niin kukaan ole mitään antanut. Varsinkaan omaa elämäänsä. Ihmiset tekevät vielä pahempia syntejä... salaa. Yksi hyvä esimerkki on se, että vanhimmistoveljet katsoo salaa autotallissa telkkaria ilman tv-lupaa. Se on kristillistä touhua se. :)
Sinulta puuttuu henkilökohtainen suhde Jeesukseen, kun puhut noin ivallisesti Jumalan lapsista ja syyttelet jopa heitä vastoin parempaa tietoa.
Usko ja uskon ratkaisu kohdistuu aina Jeesukseen Jumalan Poikaan.
Jumala kutsuu ja ihminen ratkaisee itse pelastuksensa.
Ap.t. 2:40-42
"Ja monilla muillakin sanoilla hän vakaasti todisti; ja hän kehoitti heitä sanoen: "ANTAKAA pelastaa itsenne tästä nurjasta sukupolvesta".
41 Jotka nyt OTTIVAT hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua.
42 Ja he pysyivät apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä ja leivän murtamisessa ja rukouksissa."
Jumala ei tule uskomaan, tekemään parannusta ja uskon ratkaisua sinunkaan puolestasi. Omat hyvät teot, uskonnolliset rituaalit (vauvakaste jne.) ja/tai ihmisten teot eivät vie taivaaseen, vain usko Jeesukseen ja kääntyminen:
Ap.t. 26:18
"18 avaamaan heidän silmänsä, että HE kääntyisivät pimeydestä valkeuteen ja saatanan vallasta Jumalan tykö JA SAISIVAT USKOMALLA minuun (JEESUKSEEN) synnit anteeksi ja perintöosan pyhitettyjen joukossa.'"
Saarnamiehet kai ne niitä uskon ratkaisuja perää. Tuskin kukaan on itseään Jeesusta tavannut.
Mutta tien kummallakin puolella on oja.
Usko on Jumalan teko. Kristillinen usko tässä mielessä ei ole vain jonkin uskomista vaan se on tila, suhde. Pelastava usko on osallisuutta Jumalassa olevaan elämään, jotain minkä Hän on vaikuttanut ja antanut. Uudestisyntyminen elävään uskoon edellyttää parannuksentekoa, mikä ei ole itsensä parantelemista tullakseen kelvolliseksi, vaan on kääntymistä ja antautumista. Jumala synnyttää uskon (pelastavan uskon eli sisällisen yhteyden Herraan) siellä missä ihminen kääntyy ottamaan Hänet vastaan. Vaikka parannus ei ole itsensä parantelemista tullakseen kelvolliseksi se kuitenkin on, kääntymisenä Jumalan puoleen, kääntymistä pois jostakin eli itsekkäästä (synnillisestä) elämästä.
Uskoontuloon kuuluu ratkaisu jonkin jättämisestä taakseen ja astumisesta uuteen mihin Jumala kutsuu.
Siksi uskoontuloon usein, mutta ei aina, liittyy sisäinen kamppailu: Mitä minulle tapahtuu? Muuttuuko persoonallisuuteni? Saanko enää toteuttaa itseäni, niin kuin ennen? Mitä ystävät sanovat jos annan elämäni Jeesukselle? Mitä seurauksia uskoontulolla käytännössä on?
Jumalan kutsuessa ihmistä ratkaisemaan suhteensa tarjolla olevaan pelastukseen henkilö joutuu käymään läpi monenlaisia ajatuksia, terveitä ja epäterveitä, mukaan lukien vihollisen harjoittaman painostuksen ja kiusanteon sekä lihasta, inhimillisestä luonnosta nousevat verukkeet ja halun tehdä kompromissi, uskoa Jumalaan "omalla tavallaan" ja antautumatta.
Tässä sisäisen kamppailun vaiheessa hän tekee ratkaisun joko Jeesuksen puoleen tai Hänestä pois.
Jumalan tietää kenen ratkaisu on todellinen niin että uudestisyntyminen on tapahtunut. Kenen ratkaisu vain inhimillisestä painostuksesta syntynyt, ehkä tunnekokemuksessa tehty ja niin ollen omatekoinen ilman sydämen avautumista Kristukselle.
Elämä tuo todellisuuden kyllä näkyviin. Jumalan elämä kristityssä muuttaa hänen käyttäytymistään ja asennoitumistaan. Tätä Raamattu nimittää pyhitykseksi. Ilman pyhitystä kukaan ei voi nähdä Herraa - toisin sanoen, ihminen ei pelastu ilman pyhitystä. Tässäkin kyse on Jumalan teosta minkä vastaanottaminen, hyväksyminen - suostuminen Jumalan pyhyyden mukaiseen elämään - edellyttää tietoisia valintoja, siis käytännöllistä ratkaisua olla Jeesuksen oma.
Ihminen voi kieltää Jumalan teoillaan vaikka sanoisi uskovansa.
Pyhitys ei pelasta mutta pyhityksestä kieltäytyminen johtaa pelastuksen menettämiseen, koska on selän kääntämistä Jeesukselle ja sanoutumista irti Hänessä olevasta yhteydestä. Yhteyttä Jumalaan ei siis voi harrastaa oman mielensä mukaan. Omaehtoiseen, kristillisyydeltä näyttävää uskonnollisuuteen voi kuulua hartaita kokemuksia, tunteita, jopa opillista kiivailua, mutta siitä puuttuu antautuminen Kristukselle ja - näin ollen - todellinen Elämä.
- - -
Tien kummallakin puolella on oja.
Jos toisella puolen on armon korostaminen evankeliumin vastaisella tavalla, niin että se, äärimuodossaan, lakkaa olemasta Jumalan armoa pitäessään ihmisen muuttumattomana, synnin ja erillisyyden tilassa, ja näin taistelee todellista armoa vastaan (tosi armo johtaa aina parannuksenteossa elämiseen ja pyhitykseen, Tiit.2:11-14), toisella puolen on ratkaisun korostaminen niin että painopiste asettuu Jeesuksen sovitustyön sijasta ihmisen ratkaisuun, uskosta tulee uskoa uskoon sen sijaan että olisi uskoa pelastavaan Jeesukseen.
Äärimuodossaan suorituskeskeinen kristillisyys johtaa sielulliseen painostukseen missä ihmisen tunteet ja teot syrjäyttävät Pyhän Hengen työn.
Jotka korostavat armoa (tai jotakin erityisoppia tai erityisnäkemystä, haluten leimata toiset uskovat vähemmän uskoviksi, jopa pelastuksesta osattomiksi) ovat taipuvaiset näkemään kaiken ratkaisuun tähtäävän julistuksen epäraamatulliseksi puuhasteluksi, jossa ei ole sijaa Jumalan työlle. Samoin ne, jotka korostavat ratkaisun merkitystä armon vastaanottamisessa (tai jotakin erityisoppia tai erityisnäkemystä, haluten leimata toiset uskovat vähemmän uskoviksi, jopa pelastuksesta osattomiksi) voivat olla allergisia ja ylireagoivia puheelle siitä että uskovan tulee levätä armon varassa ja antaa Jumalalle tilaa tehdä työ sisimmässään.
Oikealla tavalla käsitettynä armo ja ratkaisu eivät ole ristiriidassa.
Ja vaikka meillä olisi taipumusta lipsua milloin mihinkin suuntaan, pysymme kuitenkin tiellä.
On vain yksi edellytys, jonka elämä itsessään asettaa.
Kiintyä Jeesukseen. Rakastaa Häntä.
Seurustella Hänen kanssaan avoimesti ja aina rehellisyyteen pyrkien:
Herra, tässä minä olen.
- - -
Ei ole olemassa kristillistä uskoa ilman Jumalan synnyttämää, Pyhän Hengen ylläpitämää yhteyttä, missä Jumalan elämä uskovan sydämeen vuodatettuna yhdistää hänet Herraan, eikä ole Jumalan synnyttämää ja Pyhän Hengen ylläpitämää yhteyttä ilman henkilökohtaista ratkaisua, joka on yksilön vastaus Jumalan kutsuun, sen tietoinen vastaanottaminen ja suostuminen olemaan Kristuksen oma:
Kääntyminen maailmasta taivaan valtakunnan kansalaisuuteen.
>>>Tässä sisäisen kamppailun vaiheessa hän tekee ratkaisun joko Jeesuksen puoleen tai Hänestä pois.
>"Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus kuoli meidän puolestamme, kun me vielä olimme syntisiä." (Room. 5:8, Raamattu kansalle käännös)<
Mitä rakkautta se on kun tapattaa poikansa?
Pitemmittä puheitta. Pyydän kommenttiasi alla olevaan filmiin (6:29).
http://www.tangle.com/view_video?viewkey=13a4a045cd290bc2ae2d
esimerkin antoi Urho Muroma, kun ihmiset ihmettelee, että mitä se Jeesuksen veri ja kuolema oikein merkitsee ja miksi siitä aina puhutaan. Muroma kysyi, että mitä sinulle merkitsee sanat, kun sanotaan että "suomen vapaus ostettiin sen poikien verellä". Muroman mukaan Jeesuksen veri merkitsee kuolemaan saakka uhrautuvaa rakkautta. Niin se todellakin on.
että Jumala ei olisi uhrannut Poikaansa syntiemme sovitukseksi vaan tuominnut koko ihmiskunnan kuolemaan sen syntien tähden?
Jeesus tuli maailmaan sovittamaan maailman Jumalan kanssa ja Jeesuksesta sanotaan, että "Sinun tahtosi Jumala minä teen mielelläni".
Itserakkauden olemukseen kuuluu halu saada ja omistaa itselleen, mutta tosi rakkauden olemukseen sen syvimmässä merkityksessä kuuluu antaminen. Jeesus, joka tiesi miksi oli maailmaan tullut, sanoi sen näin: "Niin paljon rakasti Jumala maailmaa, että hän ANTOI ainosyntyisen Poikansa".
jos syntitaakka ei paina harteilla.
>>Ei pidä julistaa ratkaisua, vaan evankeliumia, sanaa rististä!
>>
Ratkaisun tekeminen on vain yksi monista vaiheista tiellä Jumalan lapseuteen.
Jumala vaikuttaa vetäämällä ja ihminen joko tulee vastaan tai sitten sulkee tämän mahdollisuuden ulkopuolelle. Jumalan kutsu kuuluu, ja miten ihminen siihen vastaa elämänsä aikana.
Evankeliumi on tarjous!
Ja vanhurskaudenkin suhteen vähän sama asia.
Joel. 2:23
Ja te, Siionin lapset, iloitkaa ja riemuitkaa Herrassa, teidän Jumalassanne, sillä hän antaa teille syyssateen, vanhurskauden mukaan, vuodattaa teille sateen, syyssateen ja kevätsateen, niinkuin entisaikaan.
Jumala antaa sulle vanhurskautta ihan niin paljon, kuin haluat tuntea Häntä ja kulkea Hänen johdatuksessaan.
Jumala ei koskaan tee mitään väkisin, aina hän kysyy meiltä lupaa saako Hän tulla meidän elämämme Herraksi. Eikä se koske vain meidän sisäistä elämäämme. Ei Jeesus pelastanut vain meidän sydäntämme ja sieluamme, vaan ihan kokonaan. (Room. 6:19)
>>Usko ei synny ratkaisusta eikä ratkaisun kautta.
jo helluntaiopissa se, että nostaa kätensä ylös eka kokouksessa, vaikkei olisi kuullut ennen pätkääkään evankeliumia. Kumma kun parannusta ei tehdä jo kännykässä?
kun ensimmäisenä helluntaina, kun ihmiset kysyivät Pietarilta:
"Mitä meidän pitää tehdä, että pelastuisimme."
>>kun ensimmäisenä helluntaina, kun ihmiset kysyivät Pietarilta:
"Mitä meidän pitää tehdä, että pelastuisimme." >>
Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää ratkaisu syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan."
Noinko?
Evankeliumin uskominen ja tuleminen uskovaksi kastetuksi riittää. Tuleminen syntinsä anteeksisaaneeksi.
"Ratkaisun teosta" puhuminen on lisäilyä.
Toiset puhuu "ratkaisun teosta", toiset "kasteen armosta". Luopukaa noista kummista lisäilyistänne!
Ratkaisunteosta ei ole Jumalan lupausta kuten:
"Joka uskoo evankeliumin ja tekee ratkaisun, se pelastuu".
Tai:
" ... ja tee ratkaisu, niin tulet uskoon".
http://www.opetuksia.net/index.php/home
http://www.opetuksia.net/index.php/pois-korvikkeet-eli-ratkaisuopit-ym
Olet oikeassa että pitää julistaa evankeliumin Jeesuksen rististä ja verestä jossa on pelastus.
Mutta suurin osa suomalaisista on kuullut evankeliumin sanan satoja kertoja eivätkä siitä huolimatta ole uudestisyntyneet Jumalan lapsiksi. Tässä tarvitaan opetusta sydämen uskosta. Kirjoitin jo tästä aiheesta tässä ketjussa.
Koska suurin osa suomalaisista tietää uskon asioista riittävän paljon voidakseen pelastua, on heille opetettava uudestisyntymisestä. Uudestisyntyminen on pelastuksen ehto (Joh 3:3-5). Ihminen ei synny uudesti tietämällä uskon asioista. Ihminen ei ole Jumalan lapsi vaikka osaisi Raamatun ulkoa jos hän ei ole koskaan ottanut vastaan Jumalan Sanaa sydämeensä. Itse luin Jumalan Sanaa, uskoin sen, otin vastaan ja päätin tehdä Sanan mukaan. Tämä on sitä sydämen pelastavaa uskoa; sydämen päätös toetella Jumalaa. (Tästä ratkaisustani voit lukea uskoontulokertomuksessani) Silloin kun totellaan Jumalan Sanaa, tehdään ns. uskon ratkaisu. Ei voida opettaa pelastusta ilman aktiivista uskon ratkaisua. Jumala voi kyllä pelastaa jonkun ihmisen niin aikaisessa vaiheessa että hän ei tiedä koska hän on uskoon tullut. Tärkeää ei ole se miten on tullut uskoon. Tärkeää on se että tietää että nyt on pelastavassa elävässä uskossa. Mutta kun opetetaan ihmisille pelastuksesta, täytyy näyttää selvää tietä. Uskon asioista perillä olevan täytyy tehdä tietoinen ratkaisu Jumalan puoleen.
Pietari opetti uskon ratkaisua (Apt 2:27-38).
Filippus opetti uskon ratkaisua (Apt 8:5-6, 12).
Johannes opetti uskon ratkaisua (Joh 1:11-12).
Paavali opetti uskon ratkaisua (Room 1:5, 5:17).
Jeesus opetti uskon ratkaisua (Mark 16:15-16, luuk 24:46-47, Matt 28:18-20).
>>Pietari opetti uskon ratkaisua (Apt 2:27-38).
Filippus opetti uskon ratkaisua (Apt 8:5-6, 12).
Johannes opetti uskon ratkaisua (Joh 1:11-12).
Paavali opetti uskon ratkaisua (Room 1:5, 5:17).
Jeesus opetti uskon ratkaisua (Mark 16:15-16, luuk 24:46-47, Matt 28:18-20).>>
Ei Jeesus eikä apostolit opettaneet "ratkaisuoppia".
Missään noissa ei puhuta sanakaan "ratkaisun teosta". Puheella "ratkaisun teosta", "sakramenteista" ym. ihmisten turhanpäiväisillä "käsitteillä" ihmisiä estetään näkemästä kuinka selvästi ja yksinkertaisesti apostolit opettivat uskoontulemisesta ja uudestisyntymisestä. Näin he opettivat:
"Luopukaa pahoista teoistanne ja antakoon kukin teistä kastaa itsensä Jeesuksen Kristuksen nimeen, niin Jumala antaa syntinne anteeksi ja lahjoittaa teille Pyhän Hengen." (Apt. 2:38, UT nykysuomeksi)
Pietari ei sanonut tuossa sanaakaan jostain "ratkaisun teosta".
Hyvä niin! Sillä nyt jokainen varmaan ymmärtää miten synnit saadaan anteeksi eli tullaan uskoon. Siis kun lukee tuon kohdan (Apt. 2:38)!
Jumalan sanasta oppi, ei kokemuksista
http://www.opetuksia.net/index.php/jumalan-sanasta-oppi-ei-kokemuksista
Joku on voinut tulla uskoon luterilaisella ehtoollisella. Hyvä niin. Mutta on väärin tehdä kokemuksesta oppi, "Jumalan lupaus":
"Sinä ei-uskova, Tee parannus ja mene luterilaiselle ehtoolliselle, niin Jumala antaa syntisi anteeksi ja lahjoittaa sinulle Pyhän Hengen."
>>>"Luopukaa pahoista teoistanne ja antakoon kukin teistä kastaa itsensä Jeesuksen Kristuksen nimeen, niin Jumala antaa syntinne anteeksi ja lahjoittaa teille Pyhän Hengen." (Apt. 2:38, UT nykysuomeksi)
Pietari ei sanonut tuossa sanaakaan jostain "ratkaisun teosta".
Mikäs käännös sinulla on jaikal käytössä?
Siinä siis lukee:
"Kun he tämän kuulivat, saivat he piston sydämeensä ja sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: 'Miehet, veljet, mitä meidän pitää tekemän?'
Niin Pietari sanoi heille: 'Tehkää ratkaisu syntienne anteeksisaamikeksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.'
Hylkää sinäkin jaikal vain tuo "tee ratkaisu", "silloin tein ratkaisuni" ym. vouhotus. Sitä et löydä apostolien opetuksesta. Lue tarkemmin:
Pois korvikkeet eli ratkaisuopit ym.
http://www.opetuksia.net/index.php/pois-korvikkeet-eli-ratkaisuopit-ym
opit muistamaan, että mainostaminen näillä palstoilla on kielletty?
Jaikal on johdonmukainen. Elämässä tärkeintä on usko. Teoilla ei ole mitään merkitystä. Esimerkiksi läheisilleen ja uskontovereilleenkin saa valehdella mitä vain. Kunhan on vain usko. Oikea usko.
Mitä sitten kun uskoo Jeesuksen jumalaksi ja kaikki muut dogmit? Sitten saa puhella palturia suu täynnä. Tehdä saa mitä hyvänsä. Usko pyhittää kaiken moskan, mitä ihminen tekee.
Jaikalin oppi suorastaan kehottaa pahuuteen. Uskomatonta, että moni palstalla kirjoittava ei korvaansa lotkauta ihmissuhteille.
Jaikalilla on mahdollisuus tehdä parannus. Odotan milloin se tapahtuu.
ja parannusta omalla kohdallaan tekemätön Löyhäpää odottamassa
uudestisyntyneeltä uskovalta parannuksen tekoa..jo on aikoihin eletty?!
>>>Jaikalilla on mahdollisuus tehdä parannus. Odotan milloin se tapahtuu.
Herra tuntee omansa. Jos kirjoituksesi eivät nostattaisi Jumalan tuntemista vastaan taistelevia ihmisiä niin olisin huolissani Sinusta. Paholainen vihaa Jumalan Sanaa ja väärentämätöntä evankeliumia, jota olet kirjoituksissasi esille tuonut. Kiitä Herraa saamastasi vastustuksesta ja Herra vaikuttakoon Sinussa sen, että rukoilet vastustelijoittesi puolesta. Ehkä Herra antaa heille mielenmuutoksen niin, että he tulevat tuntemaan totuuden, Jeesuksen Kristuksen, joka on totinen Jumala ja iankaikkinen elämä.
Tosin tälläkin palstalla kirjoittavien suhteen käy toteen Raamatun Sana: "Usko ei ole joka miehen". Mutta "Jumala on uskollinen". Jeesus vie omissaan työnsä päätökseen ja on palatessaan oleva Ihmeellinen, kirkastuessaan pyhissään.
"Halpa nyt morsian, siellä saa kunnian,
pukunsa valkoinen on hohtava.
Heikoinkin laulunsa, siellä soi kirkkaana,
kuin vetten pauhu se on valtava".
Jeesus Sinua siunatkoon.
sinun kirjoituksiasi. Olen myös katsonut lenkkisi kirjoituksia.
Minua ilahduttaa se tosiasia että minä olen jo uskossa. Olen jo tehnyt ratkaisun Jeesuksen puoleen.
Uskon Herraan Jeesukseen ja olen saanut syntini anteeksi uskomalla Jeesukseen ja tekemällä parannuksen synneistäni. Olen myös ottanut sen ensimmäisen kuuliaisuuden askeleen menemällä uskovien upotuskasteelle. Olen myös ottanut vastaan Pyhän Hengen lahjan uskon kautta Jeesukseen Kristukseen ja Hänen ristin sovitustyöhönsä. Ja kaikki tämä henkilökohtaisen uskoni kautta Herraan Jeesukseen Kristukseen.
Henkilökohtainen uskoni Jeesukseen johti minut RATKAISUN TEKEMISEEN. Ja näin se on jokaisen uskoon tulleen kohdalla käynyt. Näin se toimii myös niiden kohdalla jotka uskovat Jeesukseen tulevaisuudessa niin kuin Raamattu opettaa elvää pelastavaa uskoa.
Uskoni ei siis jäänyt asioiden totena pitämisen tasolle. Ei, vaan se vaikutti parannuksen teon ja Jeesuksen aktiivisen vastaan ottamisen pelastukseksi sekä Jeesuksen seuraamisen kasteen hautaan. Kasteen jälkee alkaa sitten Jeesuksen seuraaminen käytännön elämässä.
Jos olisin uskosta osaton ja lukisin sinun juttujasi, olisin epävarma mitä tehdä pelastusvarmuuden saamiseksi. Niin epämääräistä on opetuksesi. Ajattelen jopa että sinä taistelet elävää uskoa vastaan kyseenalaistamalla uskon ratkaisun tarpeellisuuden ja siksi myös minun antaman Raamatullisen opetuksen.
Tämä vaikka itse olet siteeranu Raamatun jakeita joissa selvästi esiintyy elävän uskon vaikuttama uskon ratkaisu.
Miksi ihmeessä taistella uskovaa ja hänen pelastukseen johdattavaa selvää opetusta vastaan?
Olet sanakiistojen kipeä saivartelija.
>>Olen nyt lukenut näitä sinun kirjoituksiasi. Olen myös katsonut lenkkisi kirjoituksia. ... epämääräistä on opetuksesi.>>
Kiitos ja hienoa, että olet lukenut ja tutkinut! Mielestäsi oli jotain epämääräistä. Siksi kysynkin yhden kysymyksen (selvitetään asia!).
* Pyytäisin lukemaan (uudestaan ja tarkemmin!) kirjoituksen "Näin voit tulla uskoon?"
http://www.opetuksia.net/index.php/uskoontulo/voit-tulla-uskoon
Tuohon lyhyeen kirjoitukseen liittyen kysyn.
*** Kysymys: ***
Kai toteat sen luettuasi (perustapaus (Apt. 2:38)):
"Apostolien opetuksen mukaan noin kuten tuossa kirjoituksessa esitetään tullaan uskoon."
Yksi usko ja yksi kaste.
Anabaptimia on harhaoppi.
Uskokin tulee Jumalan puolelta lahjana, - ei sitä ihminen itse valitse. Mutta niin kuin Raamattu sanoo, kaikki ovat kutsutut. Kuitenkin vain harvat kutsutista ovat valitut. Matka loppuu aivan liian usein ahtaalle portille, kun kaikki mikä ihmisestä on lähtöisin niin "hyvät# kuin pahatkin, pitäisi jättää siihen, ja ottaa Jumalan vanhurskaus syntisenä vastaan, - Jumalan armosta. Ylpys joka on syntiinlankeemuksen syvin olemus, ei helposti taivu armon alle. Ja siitä kun ihminen on saanut armosta Jumalan vanhurskauden lahjaksi, alkaa jokapäiväinen sota pirua vastaan. Sodan tilalle piru on kehittänyt oikealta näyttävän tie, se on menestyksen teologia. Uhri alkaa uskomaan tulleensa hyväksi ihmiseksi. Tällainen "vanhurskaus" on omavanhurskautta, siis itsepetosta.
lopeta jaarittelu!
Olen todellakin uskossa Jeesukseen Kristukseen. On asiallista että vastaat kysymykseeni. Se on sinulta hyvää käytöstä. Sillä jos siinä on jotakin mielestäsi väärin, sinä voit ja sinun tulee sanoa se.
Kirjoitus oli tämä http://www.opetuksia.net/index.php/uskoontulo/voit-tulla-uskoon
Keskustellaan rauhallisesti. Ei tässä kenenkään uskoa olla tekemässä tyhjäksi.
Jo kastetuille ei julisteta uudesta kasteesta, vaan USKOSTA Kristukseen. Siis palaamista siihen uskoon johon henkilö on lapsena kastettu, mutta lankeemukseen ja mahdollisesti epäuskoonkin joutunut.
Kristukseen kastetun henkilön uudelleen kastaminen on Jumalan pilkkaa. Synnit saadaan anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.
Ensiksikin kasteet kuuluvat kastepalstalle. Lapsena, lapsen tahtoa kysymättä annettu kaste on hirvittävä asia. Vanhaan aikaan tosin kummit vastasit lapsen puolesta, että hän uskoi, mutta se ei ollut lapsen suun tunnustus.
Tutki vähän Lutherin vanhaa katekismusta. Lapsen kastaminen on katolilaista pakkokastamista, mutta aihe kuuluu kastepalstalle, ei tänne.
Tämä palsta käsittelee helluntailaisuutta.
Miksi sinä sekaannut tähän, olethan paha ja kaksinkertainen?
vauvoja eivät ymmärrä Jumalan seurakuntaa.
Tosiaan! Julistetaan evankeliumia, ei ratkaisua!
>>Usko ei synny ratkaisusta eikä ratkaisun kautta.>>
jaikal: "Henkilökohtainen uskoni Jeesukseen johti minut RATKAISUN TEKEMISEEN."
jukka.finland: "Mutta ratkaisu syntyy uskosta."
1. Siis usko ei synny ratkaisusta eikä ratkaisun kautta.
2. Usko Jeesukseen riittää.
Kun ihmisellä on usko Jeesukseen, siihen ei päälle ja lisäksi tarvita (tai tule) "ratkaisua" tai "ratkaisuja".
Apostolien opetuksessa ei opeteta lisäksi "ratkaisua". Et löydä sellaista oppia sieltä.
Tietenkin jos nykyään on sellainen Raamatun mukaan poikkeuksellinen tapaus, että joku on saanut syntinsä anteeksi ennen Herran nimeen kastamistaan, sellaiselle ihmiselle apostolien opetuksessa tulee jotain lisäksi. Mitä? Kastaminen! Ei "ratkaisun tekeminen"!
Apostolit eivät kehoittaneet niitä, jotka jo olivat uskossa Jeesukseen, johonkin "ratkaisun tekoon".
Tuo ihmisten keksimä "ratkaisu" lisuke on kuin jokin kasvannainen, joka tuhoaa.
3. Miten voit tulla uskoon?
Siis saada syntisi anteeksi ensimmäisen kerran jos et koskaan syntejäsi ole anteeksisaanut? Sen opettavat apostolit näin:
"Luopukaa pahoista teoistanne ja antakoon kukin teistä kastaa itsensä Jeesuksen Kristuksen nimeen, niin Jumala antaa syntinne anteeksi ja lahjoittaa teille Pyhän Hengen." (Apt. 2:38, UT nykysuomeksi)
Lue tarkemmin: Näin voit tulla uskoon!
http://www.opetuksia.net/index.php/uskoontulo/voit-tulla-uskoon
Ylläpitäjä: Voisitteko poistaa noiden rekkautuneiden (sk)riivaijen viestioksennukset?
Mohikaani27 / jaikal
He eivät tajua että nuo tekstit vain tekevät ketjuni seurannasta tuskaa?!
Mikä näitä ihmisiä riivaa (sori sananvalita!)
Niin, ihmisen on tietoisesti mentävä tielle,- jossa Jumala on avoittanut ihmisen pelastuksen.Jumala on aivoittanut yhden ja ainoan tien,- jossa ihminen pelastuu ja tin jota pelastuneen ihmisen tulee käydä.Siis ihisen tulee ymmärtää ja tuntea ja tietää, että hän on tällä tiellä.
Miten tielle nouseminen tapahtui, niin tästä ihmisillä on monta mieltä, mutta tässäkin on totuus eli ihmisen tulee kuulla ja uskoa, että on tie,- josssa Jumala pelastaa ja mentävä/lähdettävä tietoisesti tälle tielle.
Jokainen täydessä ymmärryksessä oleva ihminen ymmärtää ja tietää, jos on kävelemässä kotitiellä.Eksyksissä oleva ihminen ei miellä kaikkia teitä kotitiekseen.Kotitie on sellainen, jonka liikennemerkit ja opasteet ihminen ymmärtää ja uskoo niihin.
Näin voit tulla uskoon!
http://www.opetuksia.net/index.php/uskoontulo/voit-tulla-uskoon
Jos tuolla tavalla toteutuu kuten tuossa kirjoituksessa kerrotaan, silloin syntiä tehnyt ihminen tulee oikealle tielle, eikö vain ml213?
Noinhan se on. Siis ihmisen tulee kuulla ja ymmärtää sanojen merkitys ja Jumala tahtoo, että hän uskoisi mitä on ymmärtänyt eli nousisi ja lähtisi sille Jumalan aivoittamalle tielle,- jonka vaeltamiseen Jumala antaa voiman ja ymmärryksen Pyhän Hengen avulla.
Siunausta!!!
evankeliumin sana rististä. Uskominen ei synny ilman henkilökohtaista uskon lahjan vastaanottamista eli sitä "ratkaisua Herran puoleen". Risti on silti ydinasia.
todé*, luitko viitatun kirjoituksen "Näin voit tulla uskoon!"? Siis tapahtuu kuten siinä esitetään silloin ihminen tulee henkilökohtaisesti lahjan saaneeksi eli uskoon, eikö niin?
todé*, luitko viitatun kirjoituksen "Näin voit tulla uskoon!"? Siis tapahtuu kuten siinä esitetään silloin ihminen tulee henkilökohtaisesti lahjan saaneeksi eli uskoon, eikö niin?
on yhtä kuin "ratkaisun tekeminen". Mitäpä jaarittelemista siinä on?
JEV238: "todé*, luitko viitatun kirjoituksen 'Näin voit tulla uskoon!'? Siis kun tapahtuu kuten siinä esitetään silloin ihminen tulee henkilökohtaisesti lahjan saaneeksi eli uskoon, eikö niin?"
todé*: "'parannuksen tekeminen' on yhtä kuin 'ratkaisun tekeminen'.>>
Jos noin ajattelet, olet aika kaukana oikeasta.
Jos ilmaisulla "tee ratkaisu" tarkoitettaisit "tee parannus ja tule kastetuksi syntiesi anteeksisaamiseksi", silloin olisit aika lähellä oikeaa. Silloin sinun ei tarvitsisi enää muuta kuin luopua "ratkaisusta" puhumisesta.
Mutta vastaa todé* esitettyyn kysymykseen.
Lue aloituskirjoituksessa viitattu kirjoitus "Näin voit tulla uskoon!"
http://www.opetuksia.net/index.php/uskoontulo/voit-tulla-uskoon
Kysymys:
** Siis kun tapahtuu kuten siinä esitetään silloin ihminen tulee henkilökohtaisesti lahjan saaneeksi eli uskoon, eikö niin? Siis tuon kirjoituksen esittämällä tavalla tullaan uskoon. **
Lue erityisesti kirjoituksen aivan loppuosa!
Vastaus "kyllä" tai "ei" tai "en tiedä".
"Sekoitat taas ihmistekoja (ratkaisua) uskoon. Etkö tosiaan ymmärrä, että usko on uskoa, ja ratkaisut ja muut hellareiden temput ovat tekoja?"
Pelletemput kuuluvat sirkukseen!
Kyllä raamattu opettaa, että ihmisen tulee tehdä oma ratkaisu seuraako Jeesusta vai ei, elämässä ja opissa. Jeesus itse opetti esim. Luuk 14. 25-35 . Eli kyllä uskovan elämään liittyy hyvin paljon ratkaisujen tekemisiä miltei joka päivä.
On röyhkeää ja epäuskoista esittää, että Herran apostolin Pietarin julistus (Apt. 2:38) olisi ollut virheellistä ja/tai vajaata niin, että sitä pitäisi muuttaa ja/tai täydentää (kuten lisäämällä sanat "ja tehkää ratkaisu") tai poistaa siitä kohdasta (Apt. 2:38) jotain!
Monet väärentävät kohdan (Apt. 2:38) lisäämällä (ehkä vain mielessä) siihen sanat "ja tehkää ratkaisu":
(5) "Tehkää parannus ** ja tehkää ratkaisu ** ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen ... ".
Kohdan (Apt. 2:38) yleisimmistä väärennöksistä
http://www.opetuksia.net/index.php/uskoontulo/kohdan-apt-238-yleisimmista-vaarennoksista
on ratkaisun tekemistä. Olet ratkaissut asian päättämällä seurata Sanaa.
Teet siis ratkaisun tekemällä parannuksen ja ottamalla kasteen.
Jos et tee yhtään mitään, jatkat samalla tavalla kuin tähänkin asti.
Silloin et ole tehnyt mitään ratkaisua Jumalan puoleen.
Teit kyllä ratkaisun olla tekemättä parannusta ja ottamatta kastetta.
Onhan sekin ratkaisu, mutta ei tekstin kehottama ratkaisu.
Jos sinulle soittaa puhelinmyyjä ja tarjoaa jotakin tuotetta,
sinä olet heti ratkaisun edessä. Sinä joko otat vastaan tarjouksen
ja ostat tuotteen tai sinä et ota tarjousta vastaan etkä osta tuotetta.
Mutta neutraali et voi olla tuossa tilanteessa.
Näin on Jumalan tarjouksenkin kanssa. Joudut ratkaisun paikalle.
Sinä joko tottelet Jumalaa tai sinä et tottele Jumalaa.
Se on sinun ratkaisu.
Hyvä jos jaikal sinulla ilmaisu "tee ratkaisu" on vain lyhenne tästä "tee parannus ja tule kastetuksi syntiesi anteeksisaamiseksi" (ks. (Apt. 2:38)). Mutta mistä olet keksinyt alkaa käyttämään tuollaista lyhennettä? Et ainakaan apostolien opetuksesta. Lisäksi tuo ilmaisu "tee ratkaisu" on sellainen, että se voidaan ymmärtää monella tavalla. Miksi siis käyttää sellaista. Varsinkaan kun apostolit eivät koskaan sellaista käyttäneet. Meidän tulee pysyy heidän opetuksessaan (Apt. 2:42). Siis käyttää niitä ilmaisuja, joita he käyttivät, ei käyttää vääristä lähteistä nousevia ja ihmisten keksimiä ilmaisuja kuten "tee ratkaisu" tai "kasteen armo". Apostolien esittämät ilmaisut kuten "parannus", "kaste", "syntien anteeksisaaminen" jne. ovat riittävät ja parhaat. Tai et kai jaikal väitä, että Pietarin sanankäyttö kohdassa (Apt. 2:38) olisi ollut jotenkin puutteellista ja/tai virheellistä?
Vaikka jaikal sinä käytät ilmaisua "tee ratkaisu" lyhenteenä tästä "tee parannus ja tule kastetuksi syntiesi anteeksisaamiseksi", monet muut - itseasiassa useimmat muut ilmaisua "tee ratkaisu" yms. käyttävät -ymmärtävät "tee ratkaisu" sanat niin, että sen sisältö on
" ... tee ratkaisu ... sitten syntisi anteeksisaaneena anna kastaa itsensä ... ".
Mutta tuollainen opetus on harhaopetusta, sitä vihollisesta lähtöisin olevaa "ratkaisuoppia". Täysin vastaan kohtaa (Apt. 2:38). Tuon kohdan (Apt. 2:38) väärentämistä.
Kohdan (Apt. 2:38) yleisimmistä väärennöksistä
http://www.opetuksia.net/index.php/uskoontulo/kohdan-apt-238-yleisimmista-vaarennoksista
>>>Vaikka jaikal sinä käytät ilmaisua "tee ratkaisu" lyhenteenä tästä "tee parannus ja tule kastetuksi syntiesi anteeksisaamiseksi", monet muut - itseasiassa useimmat muut ilmaisua "tee ratkaisu" yms. käyttävät -ymmärtävät "tee ratkaisu" sanat niin, että sen sisältö on
" ... tee ratkaisu ... sitten syntisi anteeksisaaneena anna kastaa itsensä ... ".
Kyllähän minä tiedän, että "ratkaisun teolla" on jokin tarkennettu sisältö helluntailaisilla ym. Ja tiedän, että ilmaisun "tee ratkaisu" sisältö esitetään helluntailaisten ym. kokouksissa, kirjoituksissa jne.
Jos ilmaisun "tee ratkaisu" sisältö olisi niissä tämä
" ... anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi huutaen avuksi hänen nimeänsä." (ks. (Apt. 22:16))
"Luopukaa pahoista teoistanne ja antakoon kukin teistä kastaa itsensä Jeesuksen Kristuksen nimeen, niin Jumala antaa syntinne anteeksi ja lahjoittaa teille Pyhän Hengen." (Apt. 2:38, UT nykysuomeksi),
silloin asiat olisivat melko lähellä oikeaa. Ei tarvitsi enää muuta kuin luopua "ratkaisusta" puhumisesta!
Mutta kun tuon ilmaisun "tee ratkaisu" sisältö ei helluntailaisilla ym. ole
" ... anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi ... ".
Mikä sen sisältö on helluntailaisilla ym.? Aivan eri asia!
Tämä:
"Miten tuon "ratkaisun" opetetaan tapahtuvan? Esimerkiksi siten, että jossain hengellisessä tilaisuudessa "nostetaan käsi" ja "mennään eteen" ja siellä tosissaan rukoillaan ns. "syntisen rukous" ja/tai heille siellä "julistetaan (kädet päälle pannen tai ilman) synnit anteeksi". Tai sitten he ovat jossain muualla (kuten kotonaan) tosissaan rukoilleet tuon ns. "syntisen rukouksen" tapaisesti, jolloin ajatellaan, että he ovat sillä saaneet syntinsä anteeksi. Ilmaisun "on tehnyt ratkaisun" sijasta voidaan käyttää ilmaisua "on antanut elämänsä Jeesukselle", "on jättäytynyt Jeesukselle", "on ottanut Jeesuksen vastaan", "on tullut Jeesuksen luo", "on antanut koko sydämensä Jeesukselle", "on vihkiytynyt Jumalalle" jne."
Ilmaisun "tee ratkaisu" sisältö ei ole tuossa "tee parannus ja tule kastetuksi syntiesi anteeksisaamiseksi"!
Katso lisää tästä asiasta:
Jos et ole uskossa Jeesukseen Kristukseen, miksi haluaisit tulla kastetuksi?
http://www.opetuksia.net/index.php/jos-et-ole-uskossa-jeesukseen-kristukseen-miksi-haluaisit-tulla-kastetuksi