SVENSKFINLAND
”Ahvenanmaa voi jättää täyssuomalaisen Suomen”
Ahvenanmaa on Folktingetin salainen ase ruotsinvihaajia kohtaan. Folktingetin puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson varoittaa nyt, että Suomi voi menettää maakunnan jos ruotsin asemaa heikennetään lisää.
- Hallinnon täytyy pystyä kommunikoimaan Ahvenanmaan kanssa ruotsiksi. Se päivä kun se ei enää onnistu voi Suomella olla vaikeata pitää maakuntaa, ennakoi Henriksson.
- On suuri riski, että ahvenamaalaiset kääntävät katseensa toiseen ilmansuuntaan. Jo nyt on pieni vähemmistö joka mielellään puhuu itsenäisyydestä tai Ruotsin kanssa yhdistymisestä. Ei ole mitään syytä ruokkia ajatuksia heikentämällä ruotsin asemaa.
Ääni on tiukentunut ruotsin vastustajien joukossa, mutta myöskin puolustajien joukossa.
Nyt kun ruotsin viholliset hyökkäävät kaikilla rintamilla osoittautuu Folktinget Svenskfinlandin todellisena keihäänkärkenä.
Anna-Maja Henriksson, 45, johtaa joukkojaan oveluudella ja käytännöllisyyden mukaisesti.
- Se on virkamiehiin joihin meidän pitää suunnata. Heitä meidän pitää työstää.
Anna-Maja Henriksson, pankkijuristi siviilissä, tuore Folktingetin puheenjohtaja ja ensimmäisen kauden kansanedustaja, on tietoinen kritiikistä joka kohdistuu hänen puolueeseensa ruotsalaisten asioiden hoidosta.
- Mutta ei ole totta, että meillä ei olisi kokemusta ja arvovaltaa. Meidän ryhmässämme on paljon erityisosaamista ja voin luvata, että aluehallintouudistuksen tekstit voisivat olla paljon huonompia ruotsalaisesta näkökulmasta ellemme olisi näytelleet niin aktiivia osaa.
Suppea imago
Osa kritiikistä koskee sitä kuvaa RKP:stä - ja erityisesti sen johtoa - jonka se antaa ulospäin.
Mihin on tavaramerkki, suomenruotsalainen vapaamielisyys ja hilpeys joutunut? RKP saa suomenruotsalaiset näyttämään happamilta ja jyrkiltä ei-sanojilta.
- Me emme halua olla happamia emmekä jyrkkiä vaan haluamme tulla rakentavien ehdotusten kanssa. Tässä hallituksessa me olemme saaneet roolin ei-sanojina, mutta se johtuu joukosta uudistuksia joissa ruotsalaisuus on joutunut puristukseen. Se kuluttaa koko ajan ottaa puolustusasema.
- Lohtuna ovat tulokset jotka olisivat olleet vieläkin huonommat ilman meidän mukana oloamme.
Henriksson herätti huomiota yli kielirajojen kun hän Helsingin Sanomissa tappavalla eleganssilla katkaisi kärjen kriitikoilta jotka haluavat korvata ruotsin venäjällä suomenkielisissä kouluissa.
"En ole koskaan kuullut kenenkään valittavan, että osaisi liian monta kieltä" totesi Henriksson vastauksessaan.
"Kiviniemi pelottava"
Että olisi joku salaliittomainen Keskustalaisagenda suomenruotsalaisuutta vastaan ei Henriksson usko.
- Toisaalta ei ole olemassa myöskään agendaa joka pitäisi huolta ruotsalaisuudesta. Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemen toiminta Kokkolan kysymyksessä ottaa voiton. Hänen asenteensa ruotsalaisuutta vastaan on pelottava.
- Ruotsalaisuutta pitää tukea missä on edellytyksiä elinvoimaiselle ruotsalaisuudelle. Nu sen pitää olla yhtä huonoa joka puolella.
Hallintouudistukset, Tammisaaren synnytyssairaala, FST:n pienennys, ruotsin kielen asema suomenkielisissä kouluissa...
http://www.hbl.fi/text/inrikes/2009/11/20/w40116.php
”Ahvenanmaa voi jättää täyssuomalaisen Suomen”
Ahvenanmaa on Folktingetin salainen ase ruotsinvihaajia kohtaan. Folktingetin puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson varoittaa nyt, että Suomi voi menettää maakunnan jos ruotsin asemaa heikennetään lisää.
- Hallinnon täytyy pystyä kommunikoimaan Ahvenanmaan kanssa ruotsiksi. Se päivä kun se ei enää onnistu voi Suomella olla vaikeata pitää maakuntaa, ennakoi Henriksson.
- On suuri riski, että ahvenamaalaiset kääntävät katseensa toiseen ilmansuuntaan. Jo nyt on pieni vähemmistö joka mielellään puhuu itsenäisyydestä tai Ruotsin kanssa yhdistymisestä. Ei ole mitään syytä ruokkia ajatuksia heikentämällä ruotsin asemaa.
Ääni on tiukentunut ruotsin vastustajien joukossa, mutta myöskin puolustajien joukossa.
Nyt kun ruotsin viholliset hyökkäävät kaikilla rintamilla osoittautuu Folktinget Svenskfinlandin todellisena keihäänkärkenä.
Anna-Maja Henriksson, 45, johtaa joukkojaan oveluudella ja käytännöllisyyden mukaisesti.
- Se on virkamiehiin joihin meidän pitää suunnata. Heitä meidän pitää työstää.
Anna-Maja Henriksson, pankkijuristi siviilissä, tuore Folktingetin puheenjohtaja ja ensimmäisen kauden kansanedustaja, on tietoinen kritiikistä joka kohdistuu hänen puolueeseensa ruotsalaisten asioiden hoidosta.
- Mutta ei ole totta, että meillä ei olisi kokemusta ja arvovaltaa. Meidän ryhmässämme on paljon erityisosaamista ja voin luvata, että aluehallintouudistuksen tekstit voisivat olla paljon huonompia ruotsalaisesta näkökulmasta ellemme olisi näytelleet niin aktiivia osaa.
Suppea imago
Osa kritiikistä koskee sitä kuvaa RKP:stä - ja erityisesti sen johtoa - jonka se antaa ulospäin.
Mihin on tavaramerkki, suomenruotsalainen vapaamielisyys ja hilpeys joutunut? RKP saa suomenruotsalaiset näyttämään happamilta ja jyrkiltä ei-sanojilta.
- Me emme halua olla happamia emmekä jyrkkiä vaan haluamme tulla rakentavien ehdotusten kanssa. Tässä hallituksessa me olemme saaneet roolin ei-sanojina, mutta se johtuu joukosta uudistuksia joissa ruotsalaisuus on joutunut puristukseen. Se kuluttaa koko ajan ottaa puolustusasema.
- Lohtuna ovat tulokset jotka olisivat olleet vieläkin huonommat ilman meidän mukana oloamme.
Henriksson herätti huomiota yli kielirajojen kun hän Helsingin Sanomissa tappavalla eleganssilla katkaisi kärjen kriitikoilta jotka haluavat korvata ruotsin venäjällä suomenkielisissä kouluissa.
"En ole koskaan kuullut kenenkään valittavan, että osaisi liian monta kieltä" totesi Henriksson vastauksessaan.
"Kiviniemi pelottava"
Että olisi joku salaliittomainen Keskustalaisagenda suomenruotsalaisuutta vastaan ei Henriksson usko.
- Toisaalta ei ole olemassa myöskään agendaa joka pitäisi huolta ruotsalaisuudesta. Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemen toiminta Kokkolan kysymyksessä ottaa voiton. Hänen asenteensa ruotsalaisuutta vastaan on pelottava.
- Ruotsalaisuutta pitää tukea missä on edellytyksiä elinvoimaiselle ruotsalaisuudelle. Nu sen pitää olla yhtä huonoa joka puolella.
Hallintouudistukset, Tammisaaren synnytyssairaala, FST:n pienennys, ruotsin kielen asema suomenkielisissä kouluissa...
http://www.hbl.fi/text/inrikes/2009/11/20/w40116.php
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ongelmat ovat tunnettuja, mutta mitä Folktinget voi tehdä?
- Mutta meidän on oltava askeleen edellä. Me olemme taitavia tulemaan valmisteluihin aikaisessa vaiheessa ja meidän mielipiteitämme kysytään. Mutta kuunnellaanko meitä myöskin?
- Voimamme on, että me olemme läpipoliittisia, mutta toisten puolueitten edustajien on vaikeata saada ääntään kuulumaan omassa ryhmässään. Meidän täytyy tehdä Folktinget tunnetuksi suomenkielisellä taholla.
On vielä jonkun verran tehtävää. Sisäministeri Anne Holmlund ei vielä hiljakkoin edes tiennyt kuka on Folktingetin puheenjohtaja, mikä ei ihmetytä Henrikssonia mutta se, että hän uskoi suomenruotsalaisten lukumäärän nousevan 80000 on hänen mielestään kauheata.
- Tietämättömyys on suurta suomenkielisten kolleegojen joukossa. Sen vuoksi puuttuu ymmärtämys.
- Meidän täytyy lobata tiukemmin virkamiesten luona. Nyt me olemme saaneet hallituksen raportin siitä kuinka kielilainsäädäntöä sovelletaan käytännössä. Se kädessä tulemme vierailemaan ministeriöitten korkeiden virkamiesten luona keskustelemassa toimenpiteistä.
- Vain sillä tavalla voimme katsoa, ettei asiat ole yhtä huonosti neljän vuoden kuluttua. Kaikessa yksinkertaisuudessaan on kysymys, että hallinnon on palkattava ihmisiä jotka osaavat ruotsia oikeasti, ei vaan paperilla.
- Yhdessä presidentin kanssa olemme sopineet, että muodostetaan raamit kaksikielisyyden kehitysohjelmalle. Folktingetin tavoite on esittää ohjelmaehdotus ennen tulevia hallitusneuvotteluita.
Kuinka sinä suosittelet tavallisia suomenruotsalaisia taistelemaan asiansa puolesta?
- Puhumalla ruotsia. Me aloitamme usein automaattisesti puhumalla suomea ja sitten osoittautuu, että vastapuoli on ruotsalainen ja puhuu mielellään ruotsia. Helsinkiläistaksissa tapaan sanoa "päivää - goddag". Toisinaan tapahtuu, että kuljettaja tarttuu ruotsiin.
- Kun saamme ruotsinkielistä palvelua niin meidän täytyy myöskin osoittaa, että me arvostamme sitä.
- Meidän ei luonnollisestikaan pidä ajaa ruotsin puhumista järjettömyyksiin.
Kun on kysymys viranomaisista, silloin meidän on pidettävä tiukasti oikeudestamme puhua ruotsia. Mutta jos ihminen ei ymmärrä ei meidän pidä jatkaa, se on tarpeetonta ärsyttää ihmisiä.
Mutta hoidossa ja huolenpidossa voimme vaatia ruotsia.
Millä kielellä suosittelet suomenruotsalaista Jyväskylässä kirjoittamaan perustelunsa veronalennukseen?
- Jos asia ratkaistaan Jyväskylässä ja tiedän, että kukaan ei osaa ruotsia niin kirjoitan sen suomeksi mutta huomautan, että olisin halunnut tehdä sen ruotsiksi ja tulen antamaan palautetta vastaaville. Meidän on reagoitava kun se ei toimi. Jos lopetamme reagoimisen niin edesautamme alasajoa.
- Mutta ne eivät ole suomenkieliset paikkakunnat joihin pitää kiinnittää huomiota vaan paikkakunnat joilla suurin osa suomenruotsalaisia elää.
Helsingissä ruotsinkieliset vanhemmat ovat vastustaneet, että lapsia täysin suomenkielistä perheistä laitetaan ruotsinkieliseen kouluun. Opetus kärsii, he sanovat. Pitäköö meidän sanoa, ei kiitos, suomenkielisille lapsille?
- Minä näen sen lapsen näkökulmasta. On väärin lasta kohtaan joka ei sitten saa mitään kielellistä kannustusta kotona. Me panostamme mieluummin siihen, että lapset saavat kielikylpyjä tai kielisuihkuja. Sen pitää koskea sekä ruotsinkielisiä suomenkielisissä kouluissa, että päinvastoin.
- Kaikki kaksikieliset meidän pitää luonnollisesti ottaa vastaan. Ilman heitä on homma loppu meidän osaltamme!
Vaadimmeko jatkossakin pakollista ruotsinopetusta suomenkielisissä kouluissa? Tai annammeko heidän itsensä valita?
- Meidän on vaadittava ruotsinopetusta ja painotettava kuinka tärkeätä on osata useita kieliä. On tärkeätä, että annetaan opetusta molemmissa kansalliskielissä ja, että se aloitetaan ennen 7. luokkaa. Lasten pitää oppia uskaltamaan puhua ruotsia.
- Ruotsinkielisillä kouluilla pitää olla suomenkielisiä ystävyyskouluja ja meidän täytyy tukea ruotsinopettajia suomenkielisissä kouluissa. Samaan tyyliin kuin me jaamme Papper-lehteä suomenkielisissä kouluissa.
Me vaadimme paljon. Annammeko me jotain vastapainoksi?
- Me tarjoamme koko meidän suomenruotsalaista kulttuuriamme. Ruotsalaista teatteria, ruotsinkielisiä ohjelmia radiossa ja tv:ssä. Varmaankin Suomi olisi paljon ikävämpi paikka ilman meitä!
http://www.hbl.fi/text/inrikes/2009/11/20/w40116.php
"Me tarjoamme koko meidän suomenruotsalaista kulttuuriamme."
Mitä se on??
Pääpalkintona hurrien nuolemisesta on - tättärää:
1 kilo suomenruotsalaista kulttuuria!
Kakkospalkintona on hurrien perseen lipomisesta on - töttöröö:
2 kiloa suomenruotsalaista kulttuuria!
heehee,eipäs se onnistunut minua puhuttaa laivalla täs eräänä viikkona, juttelin yhden suomeruotsalaisen kans,mut mä en ala heille puhuun ruotsia,,en mä viitsi vääntää braa booxsinmatsi heehee ,ei ei se sillee lausuta ruotsiksi, det jätte kivava braa,,,ei pojaat oletta opetelleet sata vuotta puhumaan ruotsia eikä se vieläkään teillä onnista missäs vika korvien välissä äly hoi älä jätä..ettäkä te osaa kysyä ruotsalaiselta että miten sä voit heehee naurattaa sekin suomenruotsin sanat hiihiiiiii
Etkö sie tiiä? Ahvenanmaalainen kulttuuri on sitä, että kieltäydytään ennen talvisotaa antamasta lupa Suomelle linnoittaa Ahvenanmaata ja vedotaan suomalaistamis pelkoihin. Ahvenanmaalaiset tykkäävät myös kalastaa ja polttaa nuuskaa.
Luuletko sinä, että ne aito ruotsalaisetkaan näistä sisäsiittoisista kalastelevista nuuska polttavista röyhkeistä rasistisista maajusseista tykkäävät?
Carl Enckell:in poliittiset muistelmat osa II käsittelee Ahvenanmaakysymystä erittäin perusteellisesti. Kirjan alussa on liki 100 sivua Ahvenanmaan tapauksesta sen kaikkine käänteineen.
Kirjaa saa hyvin divareista. Kokeile vaikkapa Antikka.net tai Antikvaari.net ketjuja.
Enckell Carl Poliittiset muistelmani 1-2
wsoy, 1956, 382 364 s.
http://www.antikka.net/naytatuote.asp?id=500070
http://www.antikka.net/
http://www.antikvaari.fi/
"Ahvenanmaa on Folktingetin salainen ase ruotsinvihaajia kohtaan."
Ase? Hah, sallikaa miun nauraa. Valtaosa mannersuomalaisista ei välitä Ahvenanmaasta haukan paskaa. Useimmiten sitä ei edes muisteta kun kysytään läänejä tai maakuntia. Se on mantereelta katsoen täysin irrallinen osa Suomea, luoto joka kohtalon kummasta oikusta päätyi Suomen hallintaan. Kiusallinen luomi joka ei sinänsä haittaa arkielämää, paitsi silloin kun juuri sattuu kutiamaan siitä kohdasta.
Mikäli irtautua haluatte niin kovin moni mannersuomalainen ei teitä ryntää estämään, voin kertoa. Tervemenoa vaan.
Ruotsinkieliset kunnat tipahtaisi 19:sta => 3:een
Terve menoa vaan mutta vielää ne saaret mennessänne. MITÄ hyvää tuo saaripahaine on Suomeen tuonut?
Vain huonoa mainetta: Lintujen kevätlahtaus, viinimaahanke vs. vuoristotuki, nuuskaoikudenkäynnit, PAFF, ahvenanmaalaiset sotasankarit jne.
Kyllä nyt Julius Sundblom pyörii haudassaan.Tässä kirjassa, Bror Laurla: Tie Talvisotaan, kerrotaan myös Ahvenanmaalla 1917 syntyneen aktivisti/separatistiliikkeen, Ålandsrörelsenin toiminnasta ja Julius Sundblomin osuudesta tapahtumien kulkuun.
Ja se Oolannin sota oli kauhia... Tosin jotkut pilkkakirveet lisäsivät hyvään marssilauluumme "Oolannin sotaan" mojovan "vastalauseen": "Jos Sundblom ois Oolannin keisari. niin silakat ois Oolannin soltaattii ja ne uisivat ympäri fästninkii."
Miten se Kekkonen kirjoittikaan noista "Vahingollisista ruotsalaisista":
>>Ahvenanmaalaisten yritys epäonnistui, mutta pitkällinen kiista heitti synkän varjonsa "emämaan" ja "saariston" välille. Suomessa on totuttu kunnioittamaan tehtyjä sopimuksia, ja siksi Ahvenanmaa kaikkine valtakunnallista itsetuntoa loukkaavine erioikeuksineen sai elää rauhassa omaa elämäänsä. Tosin jotkut pilkkakirveet lisäsivät hyvään marssilauluumme "Oolannin sotaan" mojovan "vastalauseen": "Jos Sundblom ois Oolannin keisari. niin silakat ois Oolannin soltaattii ja ne uisivat ympäri fästninkii." Siihenpä sitten pysähdyttiinkin. Mutta ei myöskään päässyt syntymään mitään välitöntä, sydämellistä suhdetta muun Suomen ja Ahvenanmaan välille. Sundblom halusi pysyttää "valtakuntansa" eristettynä, eikä täältä käsin haluttu ystävyyttä tyrkyttää. Maksettiin vain ja maksetaan edelleen kovilla verorahoilla tarpeelliset kymmenien miljoonien vuotuiset lisät Ahvenanmaan menoihin.
Kuuluuko Ahvenanmaa Suomeen lainkaan?
Onko koko Ahvenanmaa Suomelle historiallinen erehdys? Pitäisikö se myydä vai vaihtaa vai lahjoittaa jollekin?
http://www.om.fi/tulostus/19567.htm
Koskeeko kielilaki myös Ahvenanmaata?
Kielilaki EI koske Ahvenanmaata!
Onko Ahvenanmaa Suomea? Kuinka Suomi voi edes säätää lakeja, jotka koskevat Ahvenanmaata, kun se on niin monin kansainvälisin sopimuksin varjeltu!
Suomi EU-tuomioistuimeen Affenoitten nuuskan takia!
Nuuskaa tulee ja lujaa koko Suomelle tuon pienen rasistisaaren takia!
Suomi EU-tuomioistuimeen Affenoitten nuuskan takia! Suomi EU-tuomioistuimeen Affenoitten ja hurrien kevätmetsästyksen takia, tuomio tuli siitäkin kuten nuuskastakin!
Hui kauhia paikka kaikille nuuska-muikkusille!
Suomen valtio siis joutuu oikeuteen jatkuvasta nuuskanmyynnin rikkomisesta, EI Affenanmaa kuten kuuluisi ja kuten äkkinäinen luulisi...
Tuo pieni loinen Suomen kupeessa imee nuuskatkin pesästä Suomen piikkiin!