Henrikssonin haastattelu HBL:ssä

jatkuu:”Kiviniemi ona kauhistuttava”Että olisi joku Keskustan salaliitto suomenruotsalaisuutta vastaan, siihen ei Henriksson usko.– Toisaalta ei ole myöskään agendaa, joka suojaisi ruotsia. Kunta-ja hallintoministeri Mari Kiviniemen toimet Kokkolan asiassa ottavat palkinnon. Hänen asenteensa ruotsia kohtaan on pelottava.–Ruotsia tulisi tukea siellä, missä on edellytyksiä elinvoimaiselle ruotsalaisuudelle. Nyt pitää olla yhtä huonosti kaikkialla maassa.Hallintouudistus, Tammisaaren synnytyssairaal, FST:n laihdutus, ruotsin kielen asema suomenkielisissä kouluissa...Ongelmat tiedetään, mutta mitä voi Folktinget tehdä?– Meidän on aina oltava askeleen edellä. Olemme reippaita tulemaan esiin asioiden aikaisessa valmisteluvaiheessa ja meidän mielipidettämme kysytään. Mutta kuunnellaanko meitä myös?–Voimamme on, että olemme Folktingetissä poikkipoliittisia, mutta toisten puolueiden edustajilla on vaikeuksia saada ääntään kuuluviin omassa ryhmässään, meidän on tehtävä Folktinget tunnetuksi suomenkielisellä taholla.On paljon tehtävää. Sisäminsiteri Anne Holmlund ei äskettäin tiennyt edes kuka on Folktingetin puheenjohtaja, mikä ei hämmästytä Henrikssona, mutta se, että Holmlund luuli, että suomenruotsalaisia on 80.000, oli Henrikssonista takkuista.– Tietämättömyys meistä on suuri suomenkielisten kolleegoiden keskuudessa. Siksi ei ole ymmärrystä.– Meidän on lobattava kovemmin virkamiesten parissa. Nyt olemme saaneet hallituksen raportin kuinka kielilainsäädäntöä käytännössä virastoissa sovelletaan. Menemme se rapårtti kädessä ministeriöiden korkeimpien virkamiesten luo käymään ja keskustelemaan toimenpiteistä.–Vain siten vomme huolejhtia, että 4 vuoden kuluttua tilanne ei ole yhtä paha. Kaikessa yksinkertaisuudessaan on kyse siitä, että hallinnossa on virkapaikat annettava sellaisille henkilöille, jotka todella osaavat ruotsia, ei sellaisille, joilla on vain paperi ruotsin osaamisesta.– Yhdessä presidentin kanssa olemme jo sopineet, että laaditaan kehykset kaksikielisyyden kehittämisohjelmalle. Folktingetin maalina on voida esittää ohjelmaehdotus seuraavien hallitusneuvottelujen alkaessa.Kuinka suosittelet, että tavalliset suomenruotsalaiset taistelisivat asiansa edestä?– Puhumalla ruotsia. Puhumme usein automaattisesti suomea ja sitten osoittautuukin, että vastapuoli on ruotsinkielinen tai mielellään puhuisi ruotsia. Helsingin takseissa ajaessani sanoa aina ensin ”päivää – goddag”. Joskus käy, että kuljettaja nappaa ruotsin.–Saatuamme ruotsinkielistä palvelua, osoittakaamme, että arvostamme sitä.– Luonnollisestikaan emme aja sitä mielettömyyteen asti.Mitä tulee viranomaisiin, siellä on meidän oltava kovana vaatimassa oikeuttamme puhua ruotsia. Mutta jos siellä ei ihminen ymmärrä, ei tule jatkaa, turha ärsyttää ihmisä.Mutta hoidossa ja huolehtimisessa vaatikaamme ruotsia.Millä kielellä suosittelet, että ruotsinkielinen Jyväskylässä kirjoittaisi perustelunsa, kun vaatii veronalennusta?– Jos asia ratkaistaan Jyväskylässä ja tiedän, että kukaan ei osaa ruotsia, kirjoitan suomeksi, mutta tähdennän, että olisi toivonut voivani tehdä sen ruotsiksi ja että tulen antamaan palautetta asiasta vastaaville. Meidän on reagoitava, kun ruotsinpalvelu ei toimi. Jos emme regoi, olemme osana ajamassa sitä alas.– Mutta ei tule keskittyä suomenkielisiin alueisiin, vaan niihin, joissa suomenruotsalaiset asuvat.Helsingissä ovat ruotsinkieliset vanhemmat vastustaneet kokosuomenkielisten lasten tuloa ruotsinkielisten kouluihin. Opetus kärsii suomenkielisistä lapsista, he sanovat. Sanommeko kiitos ei suomenkielisille lapsille? Näen sen lapsen taholta. On väärin laittaa lapsi alttiiksi, joka ei sitten saa minkäänlaista kielellistä taustatukea kotoaan. Niille lapsille on laitettava mieluummin kielikylpyjä ja suihkuja. Myös ruotsinkielisille.– Kaikki kaksikieliset lapset otamme tietenkin vastaan. Ilman heitä on peli meille pelattu pitkän päälle!Jatkammeko pakollisen ruotsinopetuksen vaatimistamista suomenkielisssä kouluissa? Vai annammeko heidän itse valita?– Meidän on vaadittava ruotsinopetusta ja painotettava, kuinka tärkeää on osata useita kieliä. On tärkeää antaa opetusta molemmissa kansalliskielissä ja se on aloitettava ennen 7.luokkaa. Lasten on opittava uskaltamaan puhua ruotsia. –Ruotsinkielisilla kouluilla tulee olla suomenkielisä ystäväkouluja ja meidän on tuettava ruotsinopettajia suomenkielisissä kouluissa. Mm. että jaamme kouluissa Papper-sanomalehteä.Vaadimme paljon. Mitä annamme vastalahjaksi suomenkielisille?– Tarjoamme koko suomenruotsalaisen kulttuurimme. Ruotsinkielisen teatterin, ruotsinkieliset ohjelmat radiossa ja TV:ssä. Kyllä Suomi olisi paljon ikävämpi paikka ilman meitä!"

Siitä vaan.
Affenanmaa ruotsille tai itsenäiseksi.
Ihan hyvä, käy minulle.

Pois pakkoruotsi.

Ahvenanmaa kuuluu Suomen alueeseen sotilaspoliittisista syistä. Jos Ahvenanmaa haluaa vituilla, niin sitten se pistetään sotavoiminen kanssa ruotuun. Sinä rytinässä ammutaan riittävä määrä näitä hurrihenkisiä isänmaan pettureita. Joten valitkaa vaan ihan rauhassa. Kyllä täällä aseita ja isänmaallisuutta rittää. Ruotsia ei ikinä lasketa ahvenmaalle vittuilemaan enää lisää Suomelle. Ei ikinä!