Ruotsinkielinen media toitottaa torvi suorana, että "järki voitti Kokkolan kysymyksessä ja Kokkola suuntautuu Vaasaan.
- Suomenkielinen media puolestaan kirjoittaa, että Kokkola suuntautuu pohjoiseen vuoden kuluttua ja äänestystuloskin 10-3 annetaan ja sanotaan suoraan. Rkp:n Astrid Thors ja Stefan Wallin äänestivät Vaasan puolesta yhdessä kokkomuksen Paula Risikon kanssa.
http://www.sfp.fi/start/#article-839-4357-fornuftet-segrade-i-karlebyfragan
http://www.keskipohjanmaa.net/gen/597742.asp
- Suomenkielinen media puolestaan kirjoittaa, että Kokkola suuntautuu pohjoiseen vuoden kuluttua ja äänestystuloskin 10-3 annetaan ja sanotaan suoraan. Rkp:n Astrid Thors ja Stefan Wallin äänestivät Vaasan puolesta yhdessä kokkomuksen Paula Risikon kanssa.
http://www.sfp.fi/start/#article-839-4357-fornuftet-segrade-i-karlebyfragan
http://www.keskipohjanmaa.net/gen/597742.asp
Vastaukset 7
Vanhimmat
RKP ei kehdannut kertoa epäonnistumistaan hurri medialle ja tyhmyyttään meni toitottamaan RKP:n valheita.
Kielipolitiikka on siis vain yksi osa kokonaisuutta, mutta kuitenkin on täysin hyväksyttävä lähtökohta sekin. Kileipoliittisesti kysymys kuuluu suurin piirtein näin:
Onko järkeväää liittää Kokkola Ouluun ja näin pakottaa Oulun lisäämään kielipalveluja kuitenkaan onnistumatta saamaan ne hyvälle tasolle. Vaasassa on ennestään hyvät palvelut molemmilla kielillä.
Kileipoliittisesti siis aisa on täysin selvä.
Mutta vaikka kielipolitiikka ei missään nimessä saa vähätellä, niin liitttyyhän asiaan paljon muutakin.
Se että tällä palstalla hoilataan Oulun puolesta liittyy taas täällä valluitsevaan liki fanaattiseen hurrivastustamisees. Eli täällä alleviivataan myös kielipolitiikkaa, mutta hiukan hassulla tavalla.
Vastatkaa toki!
Minun mielestäni EI.
niin miksi ei vähän huonompi ruotsikin kävisi vähän niinkuin vastapainoksi?
– Professori U. Hjalmar Granfelt opetti prosessioikeutta ja puhui semmosta suomea, että "meile yks kertta purskahta peehen" ja "me meni metsän ja neki metsässä puun kantapäitä…" Kantapäät olivat kantoja ja purskahta peehen oli pälkähtää päähän. Tällaisella kielellä jaettiin oikeutta.
...ei ole relevantti tässä yhteydessä. Siihen kai palataan sitten kun perustuslakia siltä osin ollaan miettimässä. Eikä se taida tapahtua kovin äkkiä koska niitä pykäliä tarkistettiin aika äskettäin ja siihenon ollut tapana palata noin 30 vuoden välein. Pahimmat riitapukarit, 1920-30 luvulla syntyneet ja sen ajan vastakkaisasettelua äidinmaidon kautta imeneet, taitaa kasvaa koiranputkea siihen mennessä.
Joskus oli tavallisempaa että ruiotsinkieliset puhuivat hoonoasoome, nykyään suomenkieliset puhuvat heikosti ruotsia. Niin se maailma muuttuu.
Missäs yhteydessä Suomen kaksikielisyydestä pitäisi ellei tässä? Nyt ovat ajankontaisia kysymyksiä mm. aluehallinnolliset ja muut sellaiset kysymykset joten olisi paikallaan aloittaa siitä, että onko Suomi todellakin kaksikielinen maa vai onko se ihan keinotekoista luulottelua?
Suomessa reilusti yli 90 prosenttia puhuu suomea äidinkielenään ja suurin osa muistakin osaa sitä oikein hyvin, ainoastaan pieni murto-osa on sellaisia joilla suomen kieli voi olla kangertelevaa mutta hekin osaavat sitä. Kysymys oli siis, että onko Suomi todellakin kaksikielinen maa?
Minun mielestäni ei.