Rekat turvallisemmiksi

Vanha sanonta kuuluu: "Se koira älähtää johon kapula kalahtaa". Nyt ovat rekkamiehet älähtäneet. Väitetään, että syynä konginkankaan tapaisiin onnettomuuksiin olisivat nopeuden rajoittimet. Voisiko enempää olla väärässä! Kyllä vika on taaskin siellä penkin ja ratin välissä. Sanotaan, että perävaunun saisi oikaistua kaasua lisäämällä eli ns. vedättämällä, mutta kun rajoitin ei anna.

Onko kukaan miettinyt mistä syystä rajoitin ei anna lisätä kaasua? Kerrattakoon tässä yhteydessä, että yhdistelmän suurin sallittu
ajoneuvokohtainen nopeus on rajoitettu 80 km/h, mutta lainsäätäjä on antanut tähän joustoa erikoistilanteita varten ja rajoittimet pitää säätää sen vuoksi 88 km/h nopeuteen. Joten siis miksi rajoitin ei anna lisätä kaasua yhdistelmän vakauttamiseksi? Siksi, koska viranomaisen turvamarginaaliksi määrittelemä ylinopeus on jo käytetty. Maan tapa on että kuljettajat käyttävät rajoitinta tasanopeussäätimenä ja ajavat jatkuvasti vähintään tuota 88 km/h, alamäissä saattaa päästä vieläkin lujempaa. Jos tasaisella maalla ei pysty lisää kiihdyttämään, niin kenen syy se on? Entä kuka käskee ajamaan liukkaaseen alamäkeen niin lujaa että vauhti kiihtyy yli rajoittimen säätörajan? Eikö vauhtia voi sovittaa jo alamäkeen tultaessa sellaiseksi että yhdistelmä varmasti pysyy hallinnassa? Rajoitinko se pakottaa ajamaan lujaa? Onko siis vika rajoittimessa vai kuljettajassa? Rehellinen vastaus on: kuljettajassa ja hänen asenteissaan.

En väitä että kaikki kuljettajat ovat tällaisia - pieni vähemmistö rekkakuskeista on todellisia ammattilaisia ja ajavat maltillisesti, mutta tätä ei voi yleistää valitettavasti koko ammattikuntaan. Vai miksi muuten esim. Kehä 1:llä toistuu päivästä toiseen tilanne, jossa rekka ajaa vasenta kaistaa perävaunu huojuen niin lujaa kuin rajoitin antaa myöten ja nostattaa ilmaan hirveän kurasumun hiekan ja pienten kivien lisäksi vaikka oikea kaista olisi täysin tyhjä? Onko Rekkojen ylipäänsä tarpeellista ajaa jatkuvasti vasenta kaistaa tiellä, jossa rajoitus on 80 km/h ja jossa henkilöautoliikenne käytännössä liikkuu tätä reilusti kovempaa? Ei pitäisi olla mitään ohitustarpeita rekoilla, mutta silti on vain pakko roikkua henkilöautojen kiusana vasemmalla kaistalla ja antaa perävaunun heittelehtiä jopa vasemman puoleiselle pientareelle niin että se nostattaa sopivan kivisuihkun takanatulijoiden tuulilaseille. Valitettavasti osa rekkakuskeista aiheuttaa omalla liikennekäyttäytymisellään jatkuvasti pahoja vaaratilanteita. Pienemmillä kun ei ole suuremman oikeuksia.

Ja osa rekoista kulkee vieläkin nopeammin. Olen muutaman kerran tehnyt testin ja ajanut tällaisen kaaharirekan perässä ja yllätys yllätys: oman
autoni nopeusmittari on parhaimmillaan näyttänyt peräti 110 km/h nopeutta. Mittarivirheen huomioiden todellinen nopeus on siis rekalla ollut noin 100 km/h! Tämänhän pitäisi olla mahdotonta, mutta tällaista tapahtuu joka ikinen päivä. Nopeusrajoittimiakin on mahdollista peukaloida kuten ajopiirtureitakin. Rahtarit tuntevat kyllä keinot. Haiskahtaa myös vahvasti siltä, että piirtureiden kalibroijien joukosta löytyy epärehellisiä yksilöitä jotka ovat säätäneet niitä väärin. Yhteiskunnassa on joka alalla vilpillistä toimintaa, olisi siksi naiivia väittää että rekkamiehet olisivat tässä suhteessa jokin poikkeus. Ongelman olemassaolo voidaan todistaa minä tahansa päivänä ajamalla jonkun kaaharirekan perässä. Turha ummistaa tälle silmiä. Ongelma ei poistu väittämällä ettei sitä ole.

Mutta ongelmaan on olemassa ratkaisuja, joilla voidaan parantaa rekkaliikenteen turvallisuutta.

1) Muutetaan rajoittimien toimintaa siten, että rajoitin toimii jo 80 km/h nopeudessa ja tarvittaessa se voisi jopa jarruttaa ABS:n avulla jos vauhti uhkaa vaikkapa alamäessä kasvaa liikaa. ABS:n ansiosta ei ole vaaraa perävaunun linkkuun menosta. Tällainen rajoitin estäisi myös
rajoittimen väärinkäytön ylinopeuden sallivana tasanopeussäätimenä. Hätätilassa rajoitin kuitenkin sallisi nopeuden rajoittamattoman ylityksen 15 sekunnin ajaksi. Hätätila voisi aktivoitua esimerkiksi painamalla kaasupoljin pohjaan tai erillisellä painonapilla. Tämä mahdollistaisi kiihdyttämisen perävaunun oikaisemiseksi, mutta ei jatkuvaa ylinopeudella ajamista. Kun tuo 15 sekuntia olisi mennyt, antaisi rajoitin nopeuden pudota takaisin 80 km/h nopeuteen eikä se aktivoituisi uudelleen kuin vasta tietyn varoajan jälkeen, esim. minuutin kuluttua. Kuljettaja joka joutuu vaaratilanteeseen useammin kuin kerran minuutissa on vaaraksi kaikille tienkäyttäjille, joten tällainen varoaika ennen uudelleen aktivoitumista on täysin perusteltu. Jos ei älyä pienentää nopeutta ensimmäisen vaaratilanteen jälkeen, niin silloin ei älyä sitäkään, että tekee töitä täysin väärällä alalla. Rajoitin voisi pitää myös lokia siitä, milloin se on aktivoitu, jolloin voitaisiin seurata kuljettajien taipumusta joutua vaaratilanteisiin ja vaarallisimmat voitaisiin vapauttaa tehtävistään.

2) Valvotaan tarkemmin rajoittimien säätämistä ja ajopiirtureiden kalibrointia. Vilpillisyyden tai vahingossa tapahtuneiden virhesäätöjen pois
kitkemiseksi voitaisiin vaatia jonkinlaista ristiin tarkistamista eri paikoissa tai kahden eri katsastajan suorittamaa tarkastusta. Katsastus voitaisiin myös määrätä tehtäväksi useammin kuin kerran vuodessa näiden turvallisuuteen vaikuttavien laitteiden osalta (jarrut, ohjaus, vetokytkin, rajoitin ja ajopiirturi).

3) Kuljettajille pitäisi suorittaa soveltuvuustestaus eikä testissä hylättyjä pitäisi päästää ajamaan ammatikseen. Psykologisessa osuudessa pitäisi pyrkiä karsimaan kaikki sellaiset joilla on taipumusta flegmaattisuuteen, toisten opettamiseen liikenteessä, piittaamattomuuteen tai joilla on
matala ärsytyskynnys tai jotka pitävät itseään aina muita parempana ja jotka eivät kykene itsenäiseen päätöksen tekoon. Sen sijaan tulisi suosia sellaisia luonteen piirteitä kuin huolellisuus, varovaisuus ja kohteliaisuus. Myös spatiaalista hahmotuskykyä voisi korostaa. Tällaisilla testeillä on saatu hyviä tuloksia mm. liikenneilmailun piirissä, miksei siis maantieliikenteessäkin. Liikenteen ammattilaiset ovat kuitenkin esikuvia muille halusivatpa he sitä itse tai eivät, joten heidän asenteensa ja esimerkkinsä tarttuu helposti muihin. Muutos voi olla pitkä ja aikaavievä, mutta jos liikenteen ilmapiiriä saataisiin tällä tavalla parannettua, niin testauksesta aiheutuvat kulut ovat erittäin kannattava investointi liikenneturvallisuuden puolesta. Nyt käsi sydämelle rahtarit: kuinka moni teistä olisi valmis tällaiseen testaukseen?

4) Kuljetusten turvallisuudesta vastuuta myös kuljetusfirmalle. Kuljettajalla täytyy olla mahdollisuus kieltäytyä tehtävästä ilman pelkoa palkan menetyksestä mikäli kuljetustehtävää ei voida suorittaa turvallisesti joko aikataulun, kelin, kuormauksen tai kaluston puutteiden vuoksi.

5) Kuljettajille pitäisi antaa lisäkoulutusta, etenkin liukkaalla ajamisesta ja ääritilanteista selviämisestä. Myös asennekasvatusta tulisi antaa.

Yhdistelmän saaminen hallintaa kiihdyttämällä on sikäli kyseenalainen keino, että vaikka se saattaisi tepsiäkin, niin sen jälkeen yhdistelmä
liikkuu vielä vaaratilannettakin riskialttiimmalla nopeudella. Mitä suurempi vauhti, sitä suurempi vaara on että perävaunu lähtee heittelehtimään.

Vai oletteko kuulleet kaupunkinopeuksissa heittelehtimään lähteneestä perävaunusta? Kyllä nämä kaikki tapaukset ovat sattuneet maanteillä. Oikea asenne oli sellainen, että ajettaisiin aina vain niin suurta nopeutta kuin on olosuhteisiin nähden turvallista ja silloinkin jätettäisiin
nopeuteen nostovaraa mahdollista vaaratilannetta varten. Jäisessä mutkassa nopeuden nostaminen on joka tapauksessa äärimmäisen riskialtista
puuhaa, joten koulutuksessa pitäisi korostaa sitä ettei sellaiseen tilanteeseen koskaan edes joutuisi.

Lisäsäädöksenä voisi olla määräys, ettei
kokematon kuljettaja saisi ajaa lainkaan yöllä talviaikaan. Vasta kun on vähintään vuoden kokemus yhdistelmän ajosta ja liukkaan ajon kurssit käyty, voisi saada kelpuutuksen ajaa yöllä talviaikaan. Ja sitten pitäisi olla erilliset kelpuutukset täysperävaunuyhdistelmille ja puoliperävaunuyhdistelmille, sillä niiden käyttäytyminen poikkeaa toisistaan.

Näillä keinoilla pitäisi jo saada aikaan selkeitä parannuksia rekkaliikenteen turvallisuuteen.
351824
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 35

Vanhimmat

Tässä rahtareiden turvallisuuskulttuuria _ajon aikana_:

- kuskilla puukengät jalassa ja rööki suussa
- ajetaan maaten maha ratin päällä tai jopa ohjataan jaloilla
- puhutaan kännyyn/lällyyn
- kaivellaan sytkäriä penkin alta
- tehdään kiusaa henkilöautoilijoille ja muille AKT:hen kuulumattomille
- "opetetaan" muita tien käyttäjiä kunnioittamaan rahtareita
- ohitetaan rajoitin jos taidot riittää, jos ei riitä, niin teetetään homma kaverilla joka osaa
- ajetaan aina niin kovaa kuin pystytään ja välillä kilpaillaan rinta rinnan toisen rahtarin kanssa. Kaikkein mukavinta jos tämän voi tehdä mahdollisimman paljon muuta liikennettä häiriten
- punainen liikennevalo on yhtä kuin kiihdytyskisan lähetysvalo

Äänestä
  • joka muuta väittää, näin se vaan on 70% rahtareista makkaraperunavatsoineen ja vielä kaikenmaailman valokylttejä, jouluvaloja, ns. Jeppe nimikylttejä tuulilasi täynnä. ;)

    Äänestä

  • höpöä kirjoitti:

    joka muuta väittää, näin se vaan on 70% rahtareista makkaraperunavatsoineen ja vielä kaikenmaailman valokylttejä, jouluvaloja, ns. Jeppe nimikylttejä tuulilasi täynnä. ;)

    "Hyvät fiilikset mä saan kun tervakärkiset kaasua painaa", vai oisko ollut sittenkin puukengät? Mitenkäs ne meni ne sanat siinä yhdessä rekkalaulussa joka oli Kari-Tapion tai Matti-Sepon tai jonkun muun esittämä?

    Taitaa tulla vähän totisemmat fibat kun rupea peräkärri vibraamaan perässä kun ajetaan rajoitin tapissa...

    Äänestä

  • sentään muttakun se on niin että kun puhutaan rahtareista niin niitä on kahdenlaisia nämä joista edellä mainittiin ja sitten on oikeat Rahtarit joka on eräänlainen järjestö jonka jäseniltä edellytetään aivan päin vastaista käytöstä rahtarit järjestön säännöissä.Rahtareihin kuuluville muut niin sanotut ammattiautoilijat yleensä vittuilevat mikä kertoo selvästä kateudesta näitä teiden ammattilaisia kohtaan.Rahtareilta edellytetään tietoa taitoa ja turvallisuutta ja jokainen rahtarikortin omaava tätä tunnuslausetta toivon mukaan noudatta eikä ole häpeäksi omalle järjestölleen näin ainakin olettaisin ikävä kyllä rahtaritarran näkee toisinaan myös törttöilevän auton tai kuljettajan tuulilasissa tai takissa toivottavasti he eivät kuitenkaan ole jäseniä vaan esim. tarra on edellisen omistajan laittama jota ei ole muistanut poistaa. Joten eipä sekoteta "rahtaria" ja Rahtaria.

    Äänestä

En tiedä mitä oot työkses ajanut, mutta rekkaa et kyllä ole ajanut. Veikkaanpa, että olet ajanut työksesi POSTIN KELTAISTA JOPOA.

Äänestä

Erinomainen ajatus tuo älykäs nopeudenrajoitin. Johan loppuisi rekkojen ylinopeudet ja kaahaus. Älä välitä noista jotka valittavat ettet ole ajanut rekkaa - ethän sitä edes itsekään väittänyt. Kirjoitit nimittäin asiaa. Harva pystyy noin analyyttiseen ja asialliseen kirjoittamiseen. Jos olisin itse rahtari, niin enpä voisi tuohon asiallisesti sanoa mitään vastaan. Kuski päättää itse nopeutensa ja jos peli karkaa käsistä niin se on ollut täysin omam syy. Kone kun tekee juuri niin kuin sitä käskee. Käskijällä vaan pitää olla sen verran älliä että tajuaa tämän. Ja tuo soveltuvuustesti on myös hyvä. Ehdottomasti pitäisi olla sellaiset rekkakuskeille. Tokihan AKT varmaan sitä vastustaisi, mutta eipä silläkään ole mitään kovin hyviä perusteltuja argumentteja niitä vastaan.

Kirjoitapa tästä päättäjille. Noin hyvät ideat ansaitsisivat paremman foorumin kuin tämä palsta. Todella kannatettavia ajatuksia.

Äänestä
  • Miksi rahtareiden pitää ajaa niin lujaa? Miksei voi tyytyä siihen 80 km/h vauhtiin? Miksi pitää ajaa rajoitin tappiin? Turha sitä on sitten tiukan paikan tullen itkeä ja valittaa ettei rajoitin anna lisätä vauhtia. Ihan ihme logiikkaa noilla rahtareilla (tai siis rahtareiden irvikuvilla). Todellinen ammattikuljettaja on viisas teiden ritari, joka on kohtelias muita kohtaan ja ajaa aina säännösten mukaan. Siis sitoo myös kuorman. Onhan se nähty,että kun lipsuu nopeus niin lipsuu helposti kuormakin.

    Äänestä

  • Kehuitko omaa kirjoitustasi?
    Teidän avulla MAAILMA PARANEE.

    Äänestä

  • Sen pitäis olla se, jolla on älyn riittämisen merkiksi lisätty korttiin E kirjain, sen C (tai D) kirjaimen perään.

    Pitäiskö ohjelmistoversiota päivittää?

    Äänestä

Tuo oli asiaa. Kuljetusalalle hakeutuu tätä nykyä liian paljon sellaisia jotka eivät alalle sovi ja joiden isätkään eivät alalle sopisi ja liian vähän sellaisia joilla olisi oikea asenne ja kyvyt. Sen vuoksi alan imagoa ja arvostustasoa olisi nostettava.

Tämä ei voi tapahtua muutoin kuin koulutusta ja vaatimustasoa nostamalla. Kukaan ei arvosta sellaista alaa johon jokaisella kaduntallaajalla on mahdollisuus. SEn sijaan jos vaatimustasoa nostettaisiin, olisi todella jotakin konkreettista jolle myös tervettä ammattiylpeyttä voisi rakentaa.

Muihin ylimielisesti suhtautuva taukoaikoina pornolehtiä kuolaava läskimaharahtari rööki suussa ja puukengät jalassa ei imagoa ainakaan paranna.

Tuo oli tietysti aika karrikoitu ilmaus, mutta monen mielessä rekkakuski edustaa juuri tuota. Siksi arvon rahtarit ja AKT ja te kaikki ammatissa toimivat: olisiko syytä katsoa siitä peilistä välillä omaa naamaa? Osa teistä on aivan OK, mutta on turhan paljon niitä vanhalta oluelta haisevia besserwissereitä jotka sopivat hyvin mielikuvaan karskista ja härskistä rekkakuskista.

Nykyajan yhdistelmän kuljettaja on vastuussa kymmenien tonnien painoisesta lastista ja hallitsee melkoista määrää huipputekniikkaa jota rekaksi kutsutaan. Tästä voisi olla oikealla tavalla myös ylpeä, mutta silti nöyrä toisia tien käyttäjiä kohtaan. Terveen itsetunnon omaavan kuskin ei tarvitse käyttää isomman oikeutta,vaan hän voi olla kohtelias ja näin kerätä pisteitä koko ammattikunnalle. Mutta niin kauan kuin teillä liikkuu törppöjä "perinteisiä" aina oikeassa olevia rekkakuskeja, ei imago paremmaksi muutu. Siksi tarvitaan karsintaa jo ammattiin hakeutumisvaiheessa.

Ottakaapa esimerkkiä vaikkapa lentäjistä. Rahtilentäjäkin on oikea lentäjä ja arvostettu sellainen. Voisi sanoa että lentäjät ovat jopa yliarvostettuja työn todelliseen sisältöön nähden. Erona rahtariin on lähinnä työkalussa ja paljon tiukemmissa vaatimuksissa. Työajat ovat vähintäänkin yhtä epäsäännölliset, aikataulupaineet painavat päälle ja huono keli tarkoittaa ihan oikeasti huonoa keliä. Kiitoratakin voi olla liukas, jopa jäässä, mutta silti koneet yleensä pysyvät niillä kovassakin sivutuulessa. Lentäjät eivät pane onnettomuuksien syyksi liukasta rataa tai huonoa näkyvyyttä. Pelin henki on se,että koneen on pysyttävä hallinnassa. Jos olosuhteetovat sellaiset, että on syytä epäillä hallinnassa pysymistä, niin silloin ei joko lennetälainkaan tai mennään varakentälle. Vaikka aikataulu pettäisi, vaikka rahti myöhästyisi, vaikka matkustajat valittaisivat, vaikka työnantaja valittaisi.

Mutta onko tuo lentäjien arvostus tullut tyhjästä? Ei. Ammattiin kun ei yksinkertaisesti pääse kuin vain murto-osa hakijoista. Ovatko ammattilentäjät sitten ylimielisiä muita kohtaan? Pääsääntöisesti ei. Öykkäriasenne kun ei kuulu ammattilaisen imagoon. Äärimmilleen viety turvallisuusajattelu sen sijaan kuuluu. Ja un arvostukset on kohdallaan, niin kyllä se näkyy myös palkkauksessa.

Kyllä kuljetusfirmatkin oppivat arvostamaan kuskejaan, jos niitä ei kasva aivan joka oksalla. Silloin kuljettajalla on myös valtaa sanoa EI jos aikataulu tai kalusto ei ole turvallisia. Miettikääpä tätä.

Äänestä
  • sinä jatkat yksin kirjoittelua?

    Äänestä

Moro taulapää!!!!
Taidat olla juuri näitä kun säädät näitä turvatekijöitä rajoittimia rekkoihin...

Ajatteleppas asiaa silleen et rekat menee sitä sallittua nopeutta 80 km/h ja takana tulee 40 - 60 pikkuautoa... Näistä osa kaistapääkuskeja ku ohittelee muita paikoissa joissa ei ohitus tuli kuulonkaan.. Onkohan se letkojen kerääminen
näillä suomen "hyvillä" säästöteillä turvallisuuden tavoittelu. Sitä on turha toivoa et Rekka antaa pikkumenopeleille tilaa koska ne miehet ovat kellossaan & aikataulussaan kiinni.

Mitäköhän se muutaman kilometrin nopeuden lisääminen auttaa kun peräkärry heittelehtii pahasti. Kyl siinä pitäisi saada enemmän kiihdytettyä jotta saisi yhdistelmän suoristettua...

Sit taidat olla jokin MEEDIO kun pystyt tuollain vaan ajattelemaan et jaahas tuossa kolmen mutkan takana tie on umpijäässä joten hidastan nyt jo vauhtia 50 km/h ...

Taidat olla teiden MUSTA PIMEÄ poliisi kun ammattilaisten menoa noin kyttäät ... ajele sinä vaan polkupyörällä niin voit keskittyä kohteeseen jonka ehkä hallitset paremin..

Tuosta sinun esitelmästäsi sain sellaisen kuvan et kun kärry heittelehtii niin kannattaa vaan painaa jarrua !!!!!!
Nuppi painaa alle 20 tonnia kärry vähän alle 40 tonnia...
Haluaisin olla paikal katsomas kun sen härvelin suoristat liukkaal tiel....


Hanki järki kätees..... Tampio....

Äänestä
  • Ei mikään ihme, että rekkakuskeja ei juurikaan pidetä hengen jättiläisinä.

    Aikaisemmin kuvittelin, että niihin hommiin hakeutuu enimmäkseen varsin heikkolahjaista porukkaa.

    Nyt kun näitä lahtareitten, anteeksi rahtareitten juttuja lukee, niin huomaa, että aikaisempi kuvitelmani on ollut kyseisen ammattikunnan yliarviointia.

    Äänestä

"ABS ansiosta ei ole vaaraa perävaunun linkkuunmenosta"Mä en ainakaan hyppäis puikkoihin jos autossa olis systeemi mikä jarruttaa itsestään!Harvemmin se kärri lähtee ammattikuskilta jarrutuksen takia liitelemään koska esim.mutkissahan kukaan ammattikuski ei pole "servoa".Kyllä suurin syy on tien kallistukset ja heitot ja koska auto on korkea se kallistuu.Tutulla tiellä yleensä tiedetään pahat paikat mutta tuntemattomalla ne tulee yllättäen ja kärri ns."painattaa"vaikka vauhtia olisi 60.Otakkaa vähän asioista selvää ennenkuin alatte näyttää sitä perisuomalaista luonnettanne tosin tältä alalta te ette kirjoistanne selvää saa.Kokemus kun tulee vain isoa autoa ajamalla.

Äänestä

Suurimmaksi osaksi täyttä asiaa. Hyvä !

Äänestä

...ihan järkevän tuntuisia asioita..tosin helevetin utopistisia toteuttaa:). Tuo litania pitäisi ehkä postittaa jonnekin muualle kuin tänne...jos halutaan jotain aikaankin saada.

Äänestä

Kun tässä keskustelussa on käynyt ilmi, että
1. talviliukkaalla rekan jarrutusmatka on 400-600 metriä: se ei voi pysähtyä lain edellyttämällä näkökentän alueella
2. em matka on olennaisesti pidempi kuin liikenteen muilla osapuolilla, pääasiassa henkilöautoilla: rekka tulisi pystyä pysäyttämään samalla hidastuvuudella
3. kokenutkaan kuljattaja ei pysty hallitsemaan heittelehtimään irronnutta perävaunua ajautumasta vastaantulevan liikenteen kaistalle
4. rekat ajavat talviliukkaillakin kesärenkailla
5. nostamillaan vesi- ja lumipyrypilvillä rekat estävät muun liikenteen näkyvyyden
6. onnettomuustilanteessa rekka massallaan runttaa muut tiellä liikkuvat
7. rekkakuskit (monet)ilmeisestikin luottavat autonsa massan tuomaan turvallisuuteen kun em. tilanteen tietäen ajavat suurilla nopeuksilla

ei voi tulla kuin yhteen johtopäätökseen: nykyinen 80 km kattonopeus on selvästi ylimitoitettu. Talvinopeus ei saisi missään olosuhteissa ylittää 50-60 km/tunnissa tasoa!
Tähän myöskin ajorajoittimet tulee siten säätää.

Äänestä
  • ...viittäkymppiä matelevien rekkojen aiheuttamat tolkuttomat jonot ja ohituspaineet? Taitaisi kuolonuhreja tulla tuplaten.

    Äänestä

  • Jupe kirjoitti:

    ...viittäkymppiä matelevien rekkojen aiheuttamat tolkuttomat jonot ja ohituspaineet? Taitaisi kuolonuhreja tulla tuplaten.

    Jotenkin tuntuu, että 50 km/t etenevä rekka on turvallisempaa ohittaa kuin 85 km/t ajava. Onpi myöskin vähemmän vaarallinen vastaantulevalle liikenteelle, eikä varmaankaan perävaunukaan niin helposti seikkaile vastaantulevien kaistalla.
    Sitä paitsi jonon kertyessä ammattitaitoinen rekkakuski siirtyy hetkeksi tien sivuun ja päästää jonon purkautumaan ohitseen!

    Äänestä

  • tien päällä kirjoitti:

    Jotenkin tuntuu, että 50 km/t etenevä rekka on turvallisempaa ohittaa kuin 85 km/t ajava. Onpi myöskin vähemmän vaarallinen vastaantulevalle liikenteelle, eikä varmaankaan perävaunukaan niin helposti seikkaile vastaantulevien kaistalla.
    Sitä paitsi jonon kertyessä ammattitaitoinen rekkakuski siirtyy hetkeksi tien sivuun ja päästää jonon purkautumaan ohitseen!

    Miten olet ajatellut sovittaa 25 m:n rekan linja-autopysäkille niin, ettei jompikumpi pää ole kaistalla, vai aletaanko kiertelemään yksityispihoille kun ei noita levähdyspaikkoja ole kovin paljon tarjolla.

    Äänestä

  • tien päällä kirjoitti:

    Jotenkin tuntuu, että 50 km/t etenevä rekka on turvallisempaa ohittaa kuin 85 km/t ajava. Onpi myöskin vähemmän vaarallinen vastaantulevalle liikenteelle, eikä varmaankaan perävaunukaan niin helposti seikkaile vastaantulevien kaistalla.
    Sitä paitsi jonon kertyessä ammattitaitoinen rekkakuski siirtyy hetkeksi tien sivuun ja päästää jonon purkautumaan ohitseen!

    olipas siinä oikein toteuttamiskelpoinen idea!! Pari mientä asiaa vain unohtui
    1) rekka ei kiihdy niin kuin henkilöauto, kun ollaan päästy tavoite nopeuteen, on perässä taas kilometrin jono, ettei muutako taas linja-autopysäkille päästämään jonoa ohitte.
    2) rekka kuluttaa kiihdyttäessä n. 120 litraa/ 100 kilometriä kohden, että siinä taitaa jo luonnonsuojelujärjestöt tulla kettingeillä kiinni rekkaan ku ne saastuttaa niin paljon.

    Äänestä

  • joku kirjoitti:

    olipas siinä oikein toteuttamiskelpoinen idea!! Pari mientä asiaa vain unohtui
    1) rekka ei kiihdy niin kuin henkilöauto, kun ollaan päästy tavoite nopeuteen, on perässä taas kilometrin jono, ettei muutako taas linja-autopysäkille päästämään jonoa ohitte.
    2) rekka kuluttaa kiihdyttäessä n. 120 litraa/ 100 kilometriä kohden, että siinä taitaa jo luonnonsuojelujärjestöt tulla kettingeillä kiinni rekkaan ku ne saastuttaa niin paljon.

    Näinollen ratkaisu ongelmaan on rekkojen poistaminen omille väylilleen = junan päälle.

    Äänestä

  • Jupe kirjoitti:

    ...viittäkymppiä matelevien rekkojen aiheuttamat tolkuttomat jonot ja ohituspaineet? Taitaisi kuolonuhreja tulla tuplaten.

    No eihän tuo rekan ohittaminen ole kovin vaikeaa jos ne todella ajaisivat 50-60 km/h. Menisi ns. heittämällä ohi. Ja onhan noita ohituskaistojakin tehty. Niilläkin pääsisi rekasta useampi auto ohi kuin nykyisin kun rekantkin yrittävät ajaa sitä satasta. Miettikääpä vähän ennen kuin valittelette "jonoista". Nykytilannehan se nimenomaan on sellainen joka kerää jonoa rekan perään, ohitus on vaikeaa.

    Jos rekka ajaa rajoitin tapissa n. 90 km/h (ja jotkut jotka ovat ohittaneet rajoittimen tätäkin kovempaa) niin on todella aika vaikeaa päästä rekasta ohi kilometrin mittaisella ohituskaistalla nopeusrajoituksen mukaan. Nopeuseroa on silloin vain 10 km/h eli 2,78 m/s. Tällä nopeudella 25 metrisen rekan rinnalla-ajoaika on 9 sekuntia. Siinä ajassa rekka, jonka nopeus on 25 m/s (eli rekka kulkee pituutensa verran sekunnissa) liikkuu 225 metriä. 100 km/h ajava henkilöauto liikkuu tässä ajassa 250 m eli rekan kulkeman matkan rekan pituus. Tähän matkaan pitää vielä lisätä turvaväli ennen ja jälkeen rekan kiihdytykseen menevä matka. Eli helposti ollaan luokkaa 500 metriä olevassa ohitusmatkassa. Tällöin kilometrin matkalla ohi pääsee perässä tulevasta jonosta vain 2 autoa ja niistäkin jälkimmäinen melkoisella riskillä.

    Sen sijaan jos rekka ajaisi vain 50 km/h, nopeuseroa olisi jo 50 km/h eli 13,89 m/s, jolloin rekan rinnalla-ajoaika supistuu 1,8 sekuntiin ja tässä ajassa rekka liikkuisi nyt eteenpäin vain oman pituutensa eli 25 metriä. Ohitusmatka supistuukin nyt kaikkineen noin reiluun 100 metriin eli kilomerin matkalla ohi pääsisi jo noin 9-10 autoa. Kyllä siinä jono jo purkautuu.

    Mutta vaikka se rekka keräisikinjonoa peräänsä, niin kyllä sen jokainen henkilöautoilija ymmärtäisi. Turvallisuuden vuoksi ne hitaasti ajaisivat ja toisaalta ohitus olisi helpompaa. Eli taitaisi rekkojen nopeuksien alentaminen häiritä lähinnä vain rekkakuskien vauhdinnälkää.

    Äänestä

  • Turbotsalo kirjoitti:

    No eihän tuo rekan ohittaminen ole kovin vaikeaa jos ne todella ajaisivat 50-60 km/h. Menisi ns. heittämällä ohi. Ja onhan noita ohituskaistojakin tehty. Niilläkin pääsisi rekasta useampi auto ohi kuin nykyisin kun rekantkin yrittävät ajaa sitä satasta. Miettikääpä vähän ennen kuin valittelette "jonoista". Nykytilannehan se nimenomaan on sellainen joka kerää jonoa rekan perään, ohitus on vaikeaa.

    Jos rekka ajaa rajoitin tapissa n. 90 km/h (ja jotkut jotka ovat ohittaneet rajoittimen tätäkin kovempaa) niin on todella aika vaikeaa päästä rekasta ohi kilometrin mittaisella ohituskaistalla nopeusrajoituksen mukaan. Nopeuseroa on silloin vain 10 km/h eli 2,78 m/s. Tällä nopeudella 25 metrisen rekan rinnalla-ajoaika on 9 sekuntia. Siinä ajassa rekka, jonka nopeus on 25 m/s (eli rekka kulkee pituutensa verran sekunnissa) liikkuu 225 metriä. 100 km/h ajava henkilöauto liikkuu tässä ajassa 250 m eli rekan kulkeman matkan rekan pituus. Tähän matkaan pitää vielä lisätä turvaväli ennen ja jälkeen rekan kiihdytykseen menevä matka. Eli helposti ollaan luokkaa 500 metriä olevassa ohitusmatkassa. Tällöin kilometrin matkalla ohi pääsee perässä tulevasta jonosta vain 2 autoa ja niistäkin jälkimmäinen melkoisella riskillä.

    Sen sijaan jos rekka ajaisi vain 50 km/h, nopeuseroa olisi jo 50 km/h eli 13,89 m/s, jolloin rekan rinnalla-ajoaika supistuu 1,8 sekuntiin ja tässä ajassa rekka liikkuisi nyt eteenpäin vain oman pituutensa eli 25 metriä. Ohitusmatka supistuukin nyt kaikkineen noin reiluun 100 metriin eli kilomerin matkalla ohi pääsisi jo noin 9-10 autoa. Kyllä siinä jono jo purkautuu.

    Mutta vaikka se rekka keräisikinjonoa peräänsä, niin kyllä sen jokainen henkilöautoilija ymmärtäisi. Turvallisuuden vuoksi ne hitaasti ajaisivat ja toisaalta ohitus olisi helpompaa. Eli taitaisi rekkojen nopeuksien alentaminen häiritä lähinnä vain rekkakuskien vauhdinnälkää.

    On se vaan kumma kun sen traktorinkin ohittaminen tuntuu välillä olevan niin s...tanan hankalaa.

    Vai olis turvallisempaa kun autojen nopeus ero samalla kaistal olisi parhaimmillaa 100km/h. arvaapa vaan moniko yllättyisi kun ajat satasta ja yhtäkkiä edessäsi onkin rekka hyytyneenä mäkeen, ja näin

    Äänestä

  • Turbotsalo kirjoitti:

    No eihän tuo rekan ohittaminen ole kovin vaikeaa jos ne todella ajaisivat 50-60 km/h. Menisi ns. heittämällä ohi. Ja onhan noita ohituskaistojakin tehty. Niilläkin pääsisi rekasta useampi auto ohi kuin nykyisin kun rekantkin yrittävät ajaa sitä satasta. Miettikääpä vähän ennen kuin valittelette "jonoista". Nykytilannehan se nimenomaan on sellainen joka kerää jonoa rekan perään, ohitus on vaikeaa.

    Jos rekka ajaa rajoitin tapissa n. 90 km/h (ja jotkut jotka ovat ohittaneet rajoittimen tätäkin kovempaa) niin on todella aika vaikeaa päästä rekasta ohi kilometrin mittaisella ohituskaistalla nopeusrajoituksen mukaan. Nopeuseroa on silloin vain 10 km/h eli 2,78 m/s. Tällä nopeudella 25 metrisen rekan rinnalla-ajoaika on 9 sekuntia. Siinä ajassa rekka, jonka nopeus on 25 m/s (eli rekka kulkee pituutensa verran sekunnissa) liikkuu 225 metriä. 100 km/h ajava henkilöauto liikkuu tässä ajassa 250 m eli rekan kulkeman matkan rekan pituus. Tähän matkaan pitää vielä lisätä turvaväli ennen ja jälkeen rekan kiihdytykseen menevä matka. Eli helposti ollaan luokkaa 500 metriä olevassa ohitusmatkassa. Tällöin kilometrin matkalla ohi pääsee perässä tulevasta jonosta vain 2 autoa ja niistäkin jälkimmäinen melkoisella riskillä.

    Sen sijaan jos rekka ajaisi vain 50 km/h, nopeuseroa olisi jo 50 km/h eli 13,89 m/s, jolloin rekan rinnalla-ajoaika supistuu 1,8 sekuntiin ja tässä ajassa rekka liikkuisi nyt eteenpäin vain oman pituutensa eli 25 metriä. Ohitusmatka supistuukin nyt kaikkineen noin reiluun 100 metriin eli kilomerin matkalla ohi pääsisi jo noin 9-10 autoa. Kyllä siinä jono jo purkautuu.

    Mutta vaikka se rekka keräisikinjonoa peräänsä, niin kyllä sen jokainen henkilöautoilija ymmärtäisi. Turvallisuuden vuoksi ne hitaasti ajaisivat ja toisaalta ohitus olisi helpompaa. Eli taitaisi rekkojen nopeuksien alentaminen häiritä lähinnä vain rekkakuskien vauhdinnälkää.

    "No eihän tuo rekan ohittaminen ole kovin vaikeaa jos ne todella ajaisivat 50-60 km/h. Menisi ns. heittämällä ohi."

    Juu sinä ja minä ja moni muu, mutta 65-vuotias Reetta täti 1-litraisella Micralla? Sen perään 80-luvun pakunrepale jne. Jono valmis.
    Ompa noita tolkuttomia jonoja nähty traktoreidenkin perässä neljänruuhkassa. Ei tarvita kuin pari arkaa kuskia hitaamman perään ja onnettomat turvavälit niin siinä ollaan kuin täit tervassa.

    Ja koitappa löytää itäisestä Suomesta ohituskaista, tai edes riittävä suoranpätkä.

    Äänestä

  • Turbotsalo kirjoitti:

    No eihän tuo rekan ohittaminen ole kovin vaikeaa jos ne todella ajaisivat 50-60 km/h. Menisi ns. heittämällä ohi. Ja onhan noita ohituskaistojakin tehty. Niilläkin pääsisi rekasta useampi auto ohi kuin nykyisin kun rekantkin yrittävät ajaa sitä satasta. Miettikääpä vähän ennen kuin valittelette "jonoista". Nykytilannehan se nimenomaan on sellainen joka kerää jonoa rekan perään, ohitus on vaikeaa.

    Jos rekka ajaa rajoitin tapissa n. 90 km/h (ja jotkut jotka ovat ohittaneet rajoittimen tätäkin kovempaa) niin on todella aika vaikeaa päästä rekasta ohi kilometrin mittaisella ohituskaistalla nopeusrajoituksen mukaan. Nopeuseroa on silloin vain 10 km/h eli 2,78 m/s. Tällä nopeudella 25 metrisen rekan rinnalla-ajoaika on 9 sekuntia. Siinä ajassa rekka, jonka nopeus on 25 m/s (eli rekka kulkee pituutensa verran sekunnissa) liikkuu 225 metriä. 100 km/h ajava henkilöauto liikkuu tässä ajassa 250 m eli rekan kulkeman matkan rekan pituus. Tähän matkaan pitää vielä lisätä turvaväli ennen ja jälkeen rekan kiihdytykseen menevä matka. Eli helposti ollaan luokkaa 500 metriä olevassa ohitusmatkassa. Tällöin kilometrin matkalla ohi pääsee perässä tulevasta jonosta vain 2 autoa ja niistäkin jälkimmäinen melkoisella riskillä.

    Sen sijaan jos rekka ajaisi vain 50 km/h, nopeuseroa olisi jo 50 km/h eli 13,89 m/s, jolloin rekan rinnalla-ajoaika supistuu 1,8 sekuntiin ja tässä ajassa rekka liikkuisi nyt eteenpäin vain oman pituutensa eli 25 metriä. Ohitusmatka supistuukin nyt kaikkineen noin reiluun 100 metriin eli kilomerin matkalla ohi pääsisi jo noin 9-10 autoa. Kyllä siinä jono jo purkautuu.

    Mutta vaikka se rekka keräisikinjonoa peräänsä, niin kyllä sen jokainen henkilöautoilija ymmärtäisi. Turvallisuuden vuoksi ne hitaasti ajaisivat ja toisaalta ohitus olisi helpompaa. Eli taitaisi rekkojen nopeuksien alentaminen häiritä lähinnä vain rekkakuskien vauhdinnälkää.

    kun sen tekee niin, että aloittaa kiihdytyksen tarpeeksi kaukaa takaa, ei 20cm päästä perävaunun puskurista...
    Sitten kiihdyttää kunnolla, vaikka mainitsemasi 50km/h yli rekan nopeuden, jos sulla on kunnon auto. Ja palattuasi takaisin omalle kaistalle, hidastat vauhdin normaaliksi...
    Mutta jos et jatkuvasti aja nopeammin kuin edelläsi menevä rekka, älä ohita!
    Et itsekään pitäisi siitä, että ensiksi sinut ohitetaan ja kun on päästy eteesi, ajetaan juuri samaa nopeutta tai jopa hitaammin, mutta nyt ollaan sinun edessäsi ja koska et itsekään siitä pitäisi, miksi tekisit sen toiselle?
    Olet hänen työpaikallaan, älä ole työpaikkakiusaaja...

    Äänestä

iltaa!osittain asiaa mut myös käytännössä vaikeaa toteutaa!!täällä päin missä asun on mäkiä ja mutkia muille jakaa eli pohjois-karjalassa asuin ennen uimaharjun sellutehtaalla menevän tien varressa sillä tiellä sijaitsee matala silta rekkojen kannalta ja mäki yhdistelmä todettu todella vaaralliseksi paikaksi!!sillä paikalla on ollut varmaan satoja rekkoja kiinni talvisin aivan siitä syystä kun ei ole vahtia tarpeeksi massan vetämiseksi liikkeelle kiertotieltä suoraan mäkeen tai sit on jouduttu hiljentämään sillan takia tai muuten vähän vauhtia syystä tai toisesta.joten kyllä se on aivan perusteltua tuo nopeusrajoitus rekoilla muuten voin kuvitela itseni mäkeä nousemassa liukaalla tie luminen henkilöautoja takana rengas lyö tyhjää nostelen telia pistän lukot päälle toivoen että pääsen mäelle etten pysähdy ja lähde liukumaan takaisin päin henkiläautojen päälle jotka eivät ole ymmärtänet tilannetta vaan ajavat aivan kärriin kiinni!!mutta jos nopeuteni olis ollut vähän isompi noin 90 olisin mäen päällä turvallisesti ajatus tuosta nopeuden jarruttamisesta hyvä mutta minusta kuulostaa vaaralliselta koska jos menen alamäkeen ja jarrut jarruttaa saa kytätä tosiaan koko ajan minne päin se kärri nyt lähtee seuraavasta urasta ym ja vaikka me yleensä joudutaan polkemaan alamäessä jarrua koska massa antaisi sellaiset kyydit että oksat pois mut se on hallittua ja itse tiedostetua hidastamista eikä minkään koneen!!!poliisi valvoo kyllä noita piirtureita ym tarpeeksi ei se siitä parane vaikka ne kävisi joka päivä näyttämässä kuitenkin niitä menee rikki silloin tällöin ja rekkoja on kuitenkin paljon liikenteessä sit noiden jarrujen ym katsatus on varmasti euroopan tarkimpia kyllä henkilöauton katsatus tarkuus on höpö höpö hommaa yhdistelmän katsatukseen verratuna!!olisin valmis testiin se voisi olla mielenkiintoinen kokemus!!rekaa saa ajaa vasta kun on 21v ja vuosi muistaakseni yli 12000 kuoma-autolla ajoa takana sit autokouluun korttia suorittamaan!lähtisin välittömästi koittamaan yhdistelmällä liukaalle jarruttelemaan mut toivoisin myös sinut ratin taakse näyttämään taitosi hallita massaa joka vie kun haluaa!!sit vielä sellaine liukas ylämäki rata jossa ei mäen alla vauhtia ja sinä peruutat hallitusti mäen alle odottamaan hiekkaa ja suolaa!!kärrien valoja saisi minusta tehostaa ainakin taakse päin mut kun tämä laki kieltää senkin turvallisuus asian!nämä on näitä pikku juttuja joiden kanssa elämme päivittäin toisten vain ajatelessa että taas tuo rekka tuli eteen risteyksestä(entäpä jos se oli lähtenyt ajat sit kiihdyttämään mut ei liukaan takia pääse nopeasti liikkelle)mut kyllä tämä tästä me vaan ajetaan ja koitetaan ennakoida muiden tekemisiä hyvissä ajoin(luetaan auton liikeistä kuljettajan seuraavaa siirtoa) että me sit voidaan toimia sen tilanteen mukaan!TURVALLISTA MATKAA JA ENNAKOIVAA AJOA SE KANNATTAA AINA RATIN TAKANA

Äänestä
  • Mitä jos panisit kunnon renkaat alle ja perävaunuun kevyemmän lastin?

    Äänestä

  • ettei unohdu kirjoitti:

    Mitä jos panisit kunnon renkaat alle ja perävaunuun kevyemmän lastin?

    sä olet pässi

    Äänestä

  • Jep kirjoitti:

    sä olet pässi

    Tollaisia ajatuksia, jos kaikki nämä hienot teoreemat toteuttaisi, ei olisi insinööreillä työttömyyttä suunnittelussa, katsastuskonttorit olisi tukossa, mitkään vehkeet ei toimisi, tavara ei olisi ajoissa perillä ja teillä hirveät ruuhkat; eli pähkinänkuoressa katastrof.

    Äänestä

  • EI KÄY kirjoitti:

    Tollaisia ajatuksia, jos kaikki nämä hienot teoreemat toteuttaisi, ei olisi insinööreillä työttömyyttä suunnittelussa, katsastuskonttorit olisi tukossa, mitkään vehkeet ei toimisi, tavara ei olisi ajoissa perillä ja teillä hirveät ruuhkat; eli pähkinänkuoressa katastrof.

    Ei kai sen tarvitse perustua liiketoimintaperiaatteelle, se on hyväntekeväisyyttä ja yhdistelmän katsastus kestää tälläkin hetkellä vasta 3-4 tuntia, eli kyllä siihen voisi hyvin lisätä 10 tunnin testit vielä kylkeen, niin saisi vähän kireyttä tohon katsastukseen.

    Äänestä

ABS:t ei auta paskaakaan kärryssä, samalla lailla lähtee.

Kyseessä 60 tonnia.

Itse olen vetänyt paljon 2500 kiloista henkilönostinta pakettiautolla, ei ongelmaa.

Kesällä vedin 1500-kiloista, suuren tuulipinnan omaavaa yksiakselista asuntovaunua 1800-kiloisella takavetoisella Nissan Cedricillä. Henkilöauto, eli ei anna mittasuhteiltaan kuvaa,mutta kerron silti.

Yhdistelmä kulki koneen huonon kunnon vuoksi n. 90km/h. Kaasu pohjassa oli pakko ajaa ja yrittää pitää ainakin kuorma- ja pakettiautot yms takana, niiden ohitus teki ns. gutaa.
En tiedä, missä vika, mutta laitos lähti tasaisesti heijausliikkeeseen noin kerran viidessä minuutissa moottoritiellä

Kaasun pohjassa jo oli, joten ainoa toivo oli polkea ja toivoa, että kiihtyy.
Jarruttamisesta voin kertoa, että ensimmäisiä kertoja, kun heijausta korjasin, sitä kokeilin. Sekunnin aikana ehti tapahtua mm. se, että karmean renkaanulvomisen kera auton takapää liikahti noin metrin tien reunan suuntaan ja nokka oli menossa hyvää vauhtia keskikaidetta kohti. Toisella korjausliikkeellä samaisen renkaanulvomisen kera sain käännettyä tien suuntaan, tässä onnena se, että nopeus putosi niin paljon, että yhdistelmä jaksoi kiihtyä niin paljon, että se oikeni. Lähellä ei vaunun kaatuminenkaan ollut.

Molemmat kaksi kaistaa tarvittiin ja onneksi ketään ei tullut. Ilman onnistunutta nopeudenlisäystä oltaisiin menty ja pitkälle, todennäköisesti menetetty ihmishenkiä.

Pointtina se, että jos 1500-kiloinen asuntovaunu repäisee yhtäkkiä paritonnisen uusilla renkailla varustetun takavetoauton -jossa on sisällä kuusi henkeä ja tavaraa- perää metrin sivulle kuivalla asfalttipinnalla, mitä mm. rekan kärry tekee rekalle liukkaalla?

Ja rajoittimet pidetään. Se muutaman kilometrin nopeudenlisäys EI AUTA.
Alamäessä pitäisi mäen päältä vauhdin koko ajan kiihtyä ja hiljentyä hallitusti tasaisella tai ylämäessä, jos on kovin liukasta, muuten ei tule mitään..

Äänestä
  • Taidat olla täysi kahjo!!! Onko pakko ajaa kaasu pohjassa? Eikö jo laki sano ettet saa ajaa yhdistelmällä kuin 80 km/h? Sulla taitaa olla perustavaa laatua oleva asennevamma. Olet vaaraksi liikenteessä. Ja sitten ajelet vielä työksesi! Ei ihme että rekkakuskeja vihataan...

    Äänestä

hyvin sanottu. Suostuisin itse heti testiin jamuutenkin pelkkää asiaa, toi pitäs lähettää eduskuntaan liikenneministeriöön ja presidentille ja vielä adressin kera vaadittaisiin toimeenpanoa. Enkä vittuillu tippaakaan!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Työkseen ajanut kirjoitti:

Vanha sanonta kuuluu: "Se koira älähtää johon kapula kalahtaa". Nyt ovat rekkamiehet älähtäneet. Väitetään, että syynä konginkankaan tapaisiin onnettomuuksiin olisivat nopeuden rajoittimet. Voisiko enempää olla väärässä! Kyllä vika on taaskin siellä penkin ja ratin välissä. Sanotaan, että perävaunun saisi oikaistua kaasua lisäämällä eli ns. vedättämällä, mutta kun rajoitin ei anna.

Onko kukaan miettinyt mistä syystä rajoitin ei anna lisätä kaasua? Kerrattakoon tässä yhteydessä, että yhdistelmän suurin sallittu
ajoneuvokohtainen nopeus on rajoitettu 80 km/h, mutta lainsäätäjä on antanut tähän joustoa erikoistilanteita varten ja rajoittimet pitää säätää sen vuoksi 88 km/h nopeuteen. Joten siis miksi rajoitin ei anna lisätä kaasua yhdistelmän vakauttamiseksi? Siksi, koska viranomaisen turvamarginaaliksi määrittelemä ylinopeus on jo käytetty. Maan tapa on että kuljettajat käyttävät rajoitinta tasanopeussäätimenä ja ajavat jatkuvasti vähintään tuota 88 km/h, alamäissä saattaa päästä vieläkin lujempaa. Jos tasaisella maalla ei pysty lisää kiihdyttämään, niin kenen syy se on? Entä kuka käskee ajamaan liukkaaseen alamäkeen niin lujaa että vauhti kiihtyy yli rajoittimen säätörajan? Eikö vauhtia voi sovittaa jo alamäkeen tultaessa sellaiseksi että yhdistelmä varmasti pysyy hallinnassa? Rajoitinko se pakottaa ajamaan lujaa? Onko siis vika rajoittimessa vai kuljettajassa? Rehellinen vastaus on: kuljettajassa ja hänen asenteissaan.

En väitä että kaikki kuljettajat ovat tällaisia - pieni vähemmistö rekkakuskeista on todellisia ammattilaisia ja ajavat maltillisesti, mutta tätä ei voi yleistää valitettavasti koko ammattikuntaan. Vai miksi muuten esim. Kehä 1:llä toistuu päivästä toiseen tilanne, jossa rekka ajaa vasenta kaistaa perävaunu huojuen niin lujaa kuin rajoitin antaa myöten ja nostattaa ilmaan hirveän kurasumun hiekan ja pienten kivien lisäksi vaikka oikea kaista olisi täysin tyhjä? Onko Rekkojen ylipäänsä tarpeellista ajaa jatkuvasti vasenta kaistaa tiellä, jossa rajoitus on 80 km/h ja jossa henkilöautoliikenne käytännössä liikkuu tätä reilusti kovempaa? Ei pitäisi olla mitään ohitustarpeita rekoilla, mutta silti on vain pakko roikkua henkilöautojen kiusana vasemmalla kaistalla ja antaa perävaunun heittelehtiä jopa vasemman puoleiselle pientareelle niin että se nostattaa sopivan kivisuihkun takanatulijoiden tuulilaseille. Valitettavasti osa rekkakuskeista aiheuttaa omalla liikennekäyttäytymisellään jatkuvasti pahoja vaaratilanteita. Pienemmillä kun ei ole suuremman oikeuksia.

Ja osa rekoista kulkee vieläkin nopeammin. Olen muutaman kerran tehnyt testin ja ajanut tällaisen kaaharirekan perässä ja yllätys yllätys: oman
autoni nopeusmittari on parhaimmillaan näyttänyt peräti 110 km/h nopeutta. Mittarivirheen huomioiden todellinen nopeus on siis rekalla ollut noin 100 km/h! Tämänhän pitäisi olla mahdotonta, mutta tällaista tapahtuu joka ikinen päivä. Nopeusrajoittimiakin on mahdollista peukaloida kuten ajopiirtureitakin. Rahtarit tuntevat kyllä keinot. Haiskahtaa myös vahvasti siltä, että piirtureiden kalibroijien joukosta löytyy epärehellisiä yksilöitä jotka ovat säätäneet niitä väärin. Yhteiskunnassa on joka alalla vilpillistä toimintaa, olisi siksi naiivia väittää että rekkamiehet olisivat tässä suhteessa jokin poikkeus. Ongelman olemassaolo voidaan todistaa minä tahansa päivänä ajamalla jonkun kaaharirekan perässä. Turha ummistaa tälle silmiä. Ongelma ei poistu väittämällä ettei sitä ole.

Mutta ongelmaan on olemassa ratkaisuja, joilla voidaan parantaa rekkaliikenteen turvallisuutta.

1) Muutetaan rajoittimien toimintaa siten, että rajoitin toimii jo 80 km/h nopeudessa ja tarvittaessa se voisi jopa jarruttaa ABS:n avulla jos vauhti uhkaa vaikkapa alamäessä kasvaa liikaa. ABS:n ansiosta ei ole vaaraa perävaunun linkkuun menosta. Tällainen rajoitin estäisi myös
rajoittimen väärinkäytön ylinopeuden sallivana tasanopeussäätimenä. Hätätilassa rajoitin kuitenkin sallisi nopeuden rajoittamattoman ylityksen 15 sekunnin ajaksi. Hätätila voisi aktivoitua esimerkiksi painamalla kaasupoljin pohjaan tai erillisellä painonapilla. Tämä mahdollistaisi kiihdyttämisen perävaunun oikaisemiseksi, mutta ei jatkuvaa ylinopeudella ajamista. Kun tuo 15 sekuntia olisi mennyt, antaisi rajoitin nopeuden pudota takaisin 80 km/h nopeuteen eikä se aktivoituisi uudelleen kuin vasta tietyn varoajan jälkeen, esim. minuutin kuluttua. Kuljettaja joka joutuu vaaratilanteeseen useammin kuin kerran minuutissa on vaaraksi kaikille tienkäyttäjille, joten tällainen varoaika ennen uudelleen aktivoitumista on täysin perusteltu. Jos ei älyä pienentää nopeutta ensimmäisen vaaratilanteen jälkeen, niin silloin ei älyä sitäkään, että tekee töitä täysin väärällä alalla. Rajoitin voisi pitää myös lokia siitä, milloin se on aktivoitu, jolloin voitaisiin seurata kuljettajien taipumusta joutua vaaratilanteisiin ja vaarallisimmat voitaisiin vapauttaa tehtävistään.

2) Valvotaan tarkemmin rajoittimien säätämistä ja ajopiirtureiden kalibrointia. Vilpillisyyden tai vahingossa tapahtuneiden virhesäätöjen pois
kitkemiseksi voitaisiin vaatia jonkinlaista ristiin tarkistamista eri paikoissa tai kahden eri katsastajan suorittamaa tarkastusta. Katsastus voitaisiin myös määrätä tehtäväksi useammin kuin kerran vuodessa näiden turvallisuuteen vaikuttavien laitteiden osalta (jarrut, ohjaus, vetokytkin, rajoitin ja ajopiirturi).

3) Kuljettajille pitäisi suorittaa soveltuvuustestaus eikä testissä hylättyjä pitäisi päästää ajamaan ammatikseen. Psykologisessa osuudessa pitäisi pyrkiä karsimaan kaikki sellaiset joilla on taipumusta flegmaattisuuteen, toisten opettamiseen liikenteessä, piittaamattomuuteen tai joilla on
matala ärsytyskynnys tai jotka pitävät itseään aina muita parempana ja jotka eivät kykene itsenäiseen päätöksen tekoon. Sen sijaan tulisi suosia sellaisia luonteen piirteitä kuin huolellisuus, varovaisuus ja kohteliaisuus. Myös spatiaalista hahmotuskykyä voisi korostaa. Tällaisilla testeillä on saatu hyviä tuloksia mm. liikenneilmailun piirissä, miksei siis maantieliikenteessäkin. Liikenteen ammattilaiset ovat kuitenkin esikuvia muille halusivatpa he sitä itse tai eivät, joten heidän asenteensa ja esimerkkinsä tarttuu helposti muihin. Muutos voi olla pitkä ja aikaavievä, mutta jos liikenteen ilmapiiriä saataisiin tällä tavalla parannettua, niin testauksesta aiheutuvat kulut ovat erittäin kannattava investointi liikenneturvallisuuden puolesta. Nyt käsi sydämelle rahtarit: kuinka moni teistä olisi valmis tällaiseen testaukseen?

4) Kuljetusten turvallisuudesta vastuuta myös kuljetusfirmalle. Kuljettajalla täytyy olla mahdollisuus kieltäytyä tehtävästä ilman pelkoa palkan menetyksestä mikäli kuljetustehtävää ei voida suorittaa turvallisesti joko aikataulun, kelin, kuormauksen tai kaluston puutteiden vuoksi.

5) Kuljettajille pitäisi antaa lisäkoulutusta, etenkin liukkaalla ajamisesta ja ääritilanteista selviämisestä. Myös asennekasvatusta tulisi antaa.

Yhdistelmän saaminen hallintaa kiihdyttämällä on sikäli kyseenalainen keino, että vaikka se saattaisi tepsiäkin, niin sen jälkeen yhdistelmä
liikkuu vielä vaaratilannettakin riskialttiimmalla nopeudella. Mitä suurempi vauhti, sitä suurempi vaara on että perävaunu lähtee heittelehtimään.

Vai oletteko kuulleet kaupunkinopeuksissa heittelehtimään lähteneestä perävaunusta? Kyllä nämä kaikki tapaukset ovat sattuneet maanteillä. Oikea asenne oli sellainen, että ajettaisiin aina vain niin suurta nopeutta kuin on olosuhteisiin nähden turvallista ja silloinkin jätettäisiin
nopeuteen nostovaraa mahdollista vaaratilannetta varten. Jäisessä mutkassa nopeuden nostaminen on joka tapauksessa äärimmäisen riskialtista
puuhaa, joten koulutuksessa pitäisi korostaa sitä ettei sellaiseen tilanteeseen koskaan edes joutuisi.

Lisäsäädöksenä voisi olla määräys, ettei
kokematon kuljettaja saisi ajaa lainkaan yöllä talviaikaan. Vasta kun on vähintään vuoden kokemus yhdistelmän ajosta ja liukkaan ajon kurssit käyty, voisi saada kelpuutuksen ajaa yöllä talviaikaan. Ja sitten pitäisi olla erilliset kelpuutukset täysperävaunuyhdistelmille ja puoliperävaunuyhdistelmille, sillä niiden käyttäytyminen poikkeaa toisistaan.

Näillä keinoilla pitäisi jo saada aikaan selkeitä parannuksia rekkaliikenteen turvallisuuteen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu