Suvaitsevuus aiheenani

uskonnon opetuksesta syntyy vain eroamalla kirkosta. Silloin voi osallistua elämänkatsomustiedon opetukseen. Ja olet aivan oikeassa, uskontoa pakkosyötetään ihan liikaa.
Pienenä kielialueena suomalaisille olisi varmasti enemmän hyötyä opiskella eri kieliä. Kaikille se kielten opiskelu vaan ei välttämättä ole helppoa :)

hinski kirjoitti:

uskonnon opetuksesta syntyy vain eroamalla kirkosta. Silloin voi osallistua elämänkatsomustiedon opetukseen. Ja olet aivan oikeassa, uskontoa pakkosyötetään ihan liikaa.
Pienenä kielialueena suomalaisille olisi varmasti enemmän hyötyä opiskella eri kieliä. Kaikille se kielten opiskelu vaan ei välttämättä ole helppoa :)

Lue lisää

Tuota tähänkin pikkujuttu
jos ei kuulu kirkoon, ei tarvii mennä, elämänkatsomustunneille , näin se vaan on, ja opetushallitukselta saa tarkistettua asian. Jos oppilas on kokonaan vapautettu uskonnontunnilta ei hänen tarvii siihen osallistua, eikä siihen rinnastaville tunneille, jos vanhemmat on hakennut kokonaan oppilaalle vapautusta uskonnon tai rinnastavaan opiskeluun, elikäs elämäkatsomusopiskelu on uskonnontuntiin rinnastettava opiskelu , jotenkin sinnepäin aikoinaan meni, ja tuota voi kysellä opetushallituksesta, et en keskustele, siitäkään, kun niin se menee.

Niin ja minun nuoruudessa peruskoulussa ala-asteella valitiin yksi kieli, ja yläastella toinen kieli ala- astella valitun kielen rinnalle. Ehkä stadissa ja pääkaupunkiseudulla, oli 1975- 1984 erillaiset systeemit, kun muualla Suomea?. Juu juu olisin voinnut valita englannin rinnalle vaikka Saksan yläastella, mutta otin Ruotsin.

n.sorsa kirjoitti:

Tuota tähänkin pikkujuttu
jos ei kuulu kirkoon, ei tarvii mennä, elämänkatsomustunneille , näin se vaan on, ja opetushallitukselta saa tarkistettua asian. Jos oppilas on kokonaan vapautettu uskonnontunnilta ei hänen tarvii siihen osallistua, eikä siihen rinnastaville tunneille, jos vanhemmat on hakennut kokonaan oppilaalle vapautusta uskonnon tai rinnastavaan opiskeluun, elikäs elämäkatsomusopiskelu on uskonnontuntiin rinnastettava opiskelu , jotenkin sinnepäin aikoinaan meni, ja tuota voi kysellä opetushallituksesta, et en keskustele, siitäkään, kun niin se menee.

Niin ja minun nuoruudessa peruskoulussa ala-asteella valitiin yksi kieli, ja yläastella toinen kieli ala- astella valitun kielen rinnalle. Ehkä stadissa ja pääkaupunkiseudulla, oli 1975- 1984 erillaiset systeemit, kun muualla Suomea?. Juu juu olisin voinnut valita englannin rinnalle vaikka Saksan yläastella, mutta otin Ruotsin.

Lue lisää

meillä sai "kas pöpperössä kirjuitettu", sai valita ottaakos minkä kielen ja otin englannin ala-asteella yläasteella piti ottaa siis ruotsi pakolliseksi ja valinnaisena kolmas kieli. Nyt meni ihan oikein.

on mulle ihan tuttu. :) Ei multa kysytty sillon kymmenvuotiaana, haluunko opetella englantia. Se vaan luki lukujärjestyksessä ja that's it! :) Pakkoruotsia en tietääkseni oo koskaan ite opetellut, vaikka tiedän sitä olevan. Mulle ruotsinkieli ilmesty lukujärjestykseen vasta kun aloitin keskikoulun, sinne kouluun ei tietääkseni ketään pakotettu. ;) Mut enhän tiedä, mitä siellä kansakoulun puolella tapahtu sen jälkeen kun ite siirryin sieltä pois. Saatto sielläkin alkaa ruotsinkielen opinnot..joten siitä en lähe sanomaan mitään. :)

Puskalissu kirjoitti:

on mulle ihan tuttu. :) Ei multa kysytty sillon kymmenvuotiaana, haluunko opetella englantia. Se vaan luki lukujärjestyksessä ja that's it! :) Pakkoruotsia en tietääkseni oo koskaan ite opetellut, vaikka tiedän sitä olevan. Mulle ruotsinkieli ilmesty lukujärjestykseen vasta kun aloitin keskikoulun, sinne kouluun ei tietääkseni ketään pakotettu. ;) Mut enhän tiedä, mitä siellä kansakoulun puolella tapahtu sen jälkeen kun ite siirryin sieltä pois. Saatto sielläkin alkaa ruotsinkielen opinnot..joten siitä en lähe sanomaan mitään. :)

Lue lisää

se meni niin, että kolmannella luokalla ( 10v ) oli aloitettava joku kieli. Se sai olla ranska, englanti, saksa venäjä tai ruotsi. Ja sitten yläasteen ekalla (13 v) tuli toinen kieli, yleensä toinen kotimainen. Eli jos olit suomenkielisenä valinnuy ruotsin, niin mahdollisia valintoja oli nuo englanti, ranska, saksa tai venäjä. Ja tietty vailinnanmhdollisuudet riippui siitä, missä asui :) Periaatteessa kuitenkin pakko oli opetella toinen kotimainen yksi vieras kieli (ei välttämättä se englanti)

hinski kirjoitti:

se meni niin, että kolmannella luokalla ( 10v ) oli aloitettava joku kieli. Se sai olla ranska, englanti, saksa venäjä tai ruotsi. Ja sitten yläasteen ekalla (13 v) tuli toinen kieli, yleensä toinen kotimainen. Eli jos olit suomenkielisenä valinnuy ruotsin, niin mahdollisia valintoja oli nuo englanti, ranska, saksa tai venäjä. Ja tietty vailinnanmhdollisuudet riippui siitä, missä asui :) Periaatteessa kuitenkin pakko oli opetella toinen kotimainen yksi vieras kieli (ei välttämättä se englanti)

Lue lisää

No mä oon tällanen fossiili (kansakoulun käynyt!) etten noista kuvioista mitään tiedä, :))) Mulle kun tuli valinnaisina vasta tuolla keskikoulun puolella nuo muut kielet, nekään ei pakollisina. Ja varmaan on paljon ollut osuutta asiaan myös paikkakunnalla. Mä kävin ekat neljä vuotta koulua jossa oli "opettajakokelaita" (nykyisin nekin on varmaan auskuja...) , siellä siis opetettiin muitakin kun meitä pieniä piipertäjiä. :)))

Mutta, mun mielestä on ihan hyvä, että jotain vieraita kieliä (olkoon vaikka sitten ruotsi!!!) pitää opiskella. Ei niistä koskaan mitään haittaa oo, päinvastoin! :)

Puskalissu kirjoitti:

No mä oon tällanen fossiili (kansakoulun käynyt!) etten noista kuvioista mitään tiedä, :))) Mulle kun tuli valinnaisina vasta tuolla keskikoulun puolella nuo muut kielet, nekään ei pakollisina. Ja varmaan on paljon ollut osuutta asiaan myös paikkakunnalla. Mä kävin ekat neljä vuotta koulua jossa oli "opettajakokelaita" (nykyisin nekin on varmaan auskuja...) , siellä siis opetettiin muitakin kun meitä pieniä piipertäjiä. :)))

Mutta, mun mielestä on ihan hyvä, että jotain vieraita kieliä (olkoon vaikka sitten ruotsi!!!) pitää opiskella. Ei niistä koskaan mitään haittaa oo, päinvastoin! :)

Lue lisää

olla niitä ekoja peruskoulun suorittaneita :) Eikä noista kieliopinnoista koskaan mitään haittaa ole ollut. Tosin mä kävin sitten sitä koulua isolla paikkakunnalla eli Turussa :)

hinski kirjoitti:

olla niitä ekoja peruskoulun suorittaneita :) Eikä noista kieliopinnoista koskaan mitään haittaa ole ollut. Tosin mä kävin sitten sitä koulua isolla paikkakunnalla eli Turussa :)

Lue lisää

niitä vimppoja, jotka sen kansakoulun kävi! Muutama vuos sitten pidettiin luokkakokous, jossa me muinaismuistot juhlittiin koulun päättymistä. Meidän jälkeen tulevat olikin sitten jo näitä peruskoululaisia. :)

Puskalissu kirjoitti:

niitä vimppoja, jotka sen kansakoulun kävi! Muutama vuos sitten pidettiin luokkakokous, jossa me muinaismuistot juhlittiin koulun päättymistä. Meidän jälkeen tulevat olikin sitten jo näitä peruskoululaisia. :)

Lue lisää

taidan osua just siihen käännekohtaan :) Muistaakseni rinnakkain oli vielä se vanha kansakoulu systeemi:)

hinski kirjoitti:

taidan osua just siihen käännekohtaan :) Muistaakseni rinnakkain oli vielä se vanha kansakoulu systeemi:)

"Meidän jälkeemme peruskoulu" -ja opiskelu aivan toisenlaista...
Juu, olihan siinä se siirtymävaihe, ei niitä kaikkia nyt ihan tosta vaan viskattu peruskoulupolelle. ;)

Nyt kun muksujen kanssa ollaan vertailtu kokemuksia kouluista, niin kyllä mun täytyy sanoa että tää peruskoulusysteemi on ollut ihan "sieltä" ja aika syvältä!!! Joskaan ei senaikainen koulu mitä mä kävin, ollut yhtään sen parempi, melkeinpä päinvastoin. Mutta me osataan sentään päässälasku ja kertotaulu! ;)

Puskalissu kirjoitti:

"Meidän jälkeemme peruskoulu" -ja opiskelu aivan toisenlaista...
Juu, olihan siinä se siirtymävaihe, ei niitä kaikkia nyt ihan tosta vaan viskattu peruskoulupolelle. ;)

Nyt kun muksujen kanssa ollaan vertailtu kokemuksia kouluista, niin kyllä mun täytyy sanoa että tää peruskoulusysteemi on ollut ihan "sieltä" ja aika syvältä!!! Joskaan ei senaikainen koulu mitä mä kävin, ollut yhtään sen parempi, melkeinpä päinvastoin. Mutta me osataan sentään päässälasku ja kertotaulu! ;)

Lue lisää

tapasi kyllä aina huomauttaa, että omalla tavallaan peruskoulu-systeemi kyllä toi tasa-arvoisuutta opiskeluun :) Eli hänen mielestään aikoinaan kansakoulusta yläkouluun pääsi vain, jos ns. taustat olivat oikeat, ja peruskoulu muutti tämän ajattelutavan. Mä en tiedä, matikka on aina ollut musta tosi vaikeaa. Kyllä mä silti kertotaulut hallitsen :)

hinski kirjoitti:

tapasi kyllä aina huomauttaa, että omalla tavallaan peruskoulu-systeemi kyllä toi tasa-arvoisuutta opiskeluun :) Eli hänen mielestään aikoinaan kansakoulusta yläkouluun pääsi vain, jos ns. taustat olivat oikeat, ja peruskoulu muutti tämän ajattelutavan. Mä en tiedä, matikka on aina ollut musta tosi vaikeaa. Kyllä mä silti kertotaulut hallitsen :)

Lue lisää

toi omalla tavallaan tasa-arvoisuutta, mutta ikävä kyllä myös tasapäistämistä. Kaikki yritettiin tupata samaan muottiin.
Noista taustoista en tiedä, ite oon vähävaraisesta työläisperheestä lähtösin, eikä se omena niin kovin kauas oo pudonnut vieläkään. :)
Silloin oli keskikouluun pääsykoe, ellei sitä läpäissyt, niin ei myöskään ollut asiaa kyseiseen opinahjoon. Saattaa tosin olla, että jos kotona kukkaronnyörit oli koulun suuntaa höllässä niin ovet aukeni. Keskikouluhan oli maksullinen! Oli lukukausimaksut, kirjat, kynät ja kumit piti itse kustantaa... Edes kouluruokailu ei ollut ilmaista! Tässä suhteessa peruskoulu oli todellakin tervetullut!
Muistan vieläkin, miten potutti kun pääsykokeessa kissojen tassuja ja häntiä laskettaessa unohdin emokissan!!! =D

hinski kirjoitti:

tapasi kyllä aina huomauttaa, että omalla tavallaan peruskoulu-systeemi kyllä toi tasa-arvoisuutta opiskeluun :) Eli hänen mielestään aikoinaan kansakoulusta yläkouluun pääsi vain, jos ns. taustat olivat oikeat, ja peruskoulu muutti tämän ajattelutavan. Mä en tiedä, matikka on aina ollut musta tosi vaikeaa. Kyllä mä silti kertotaulut hallitsen :)

Lue lisää

En nyt tiä kuinka esihistoriaan pitäisi mennä :D ,että taustat jotenkin olisi vaikuttanut,mutta jos noin on,niin olisi mielenkiintoista vähän tietää vuosikymmeniä.
Kun eikös yläaste ole ollut nyt ihan normi kansakoulun jatke ?Tai mitä sillä nyt tarkoitetaan?
Kansakoulun vimppaluokkia vai ns.kansalaiskoulua?
Oppikoulu oli sitten taas vähän eri juttu.Sitäkin on jotkut aikoinaan käynyt ;D
Tosin ei silläkään ja taustoilla yhteyttä ollut.

Puskalissu kirjoitti:

toi omalla tavallaan tasa-arvoisuutta, mutta ikävä kyllä myös tasapäistämistä. Kaikki yritettiin tupata samaan muottiin.
Noista taustoista en tiedä, ite oon vähävaraisesta työläisperheestä lähtösin, eikä se omena niin kovin kauas oo pudonnut vieläkään. :)
Silloin oli keskikouluun pääsykoe, ellei sitä läpäissyt, niin ei myöskään ollut asiaa kyseiseen opinahjoon. Saattaa tosin olla, että jos kotona kukkaronnyörit oli koulun suuntaa höllässä niin ovet aukeni. Keskikouluhan oli maksullinen! Oli lukukausimaksut, kirjat, kynät ja kumit piti itse kustantaa... Edes kouluruokailu ei ollut ilmaista! Tässä suhteessa peruskoulu oli todellakin tervetullut!
Muistan vieläkin, miten potutti kun pääsykokeessa kissojen tassuja ja häntiä laskettaessa unohdin emokissan!!! =D

Lue lisää

tulo huolimatta siitä tasapäistämisestä oli ehkä sittenkin hyvä juttu. Kukaan ei ainakaan päässyt varmistamaan sitä jatkopaikkaansa rahalla :) Älä nyt niin kovasti sure, itse muistan laskeneeni jossain peruskoulun tasokokeessa, että 1 2 1=5 :) Eikä ne lähtökohdat täälläkään työläistaustoista eroa

Puskalissu kirjoitti:

toi omalla tavallaan tasa-arvoisuutta, mutta ikävä kyllä myös tasapäistämistä. Kaikki yritettiin tupata samaan muottiin.
Noista taustoista en tiedä, ite oon vähävaraisesta työläisperheestä lähtösin, eikä se omena niin kovin kauas oo pudonnut vieläkään. :)
Silloin oli keskikouluun pääsykoe, ellei sitä läpäissyt, niin ei myöskään ollut asiaa kyseiseen opinahjoon. Saattaa tosin olla, että jos kotona kukkaronnyörit oli koulun suuntaa höllässä niin ovet aukeni. Keskikouluhan oli maksullinen! Oli lukukausimaksut, kirjat, kynät ja kumit piti itse kustantaa... Edes kouluruokailu ei ollut ilmaista! Tässä suhteessa peruskoulu oli todellakin tervetullut!
Muistan vieläkin, miten potutti kun pääsykokeessa kissojen tassuja ja häntiä laskettaessa unohdin emokissan!!! =D

Lue lisää

Nyt menee niin kinkkiseksi,että rupee kiinnostamaan :)
Puhutaanko nyt vaan eri nimillä vai käsitetäänkö asiat eri lailla.
Siis se,mikä minusta oli aikoinaan keskikoulu (kansalaiskoulu) oli ilmainen,eikä mitään pääsykokeita.
Mutta oppikoulu oli se,johon pyrittiin ja eri kouluilla oli vaatimuksena eri pistemäärät.Siellä myös kaikki oli maksullista.Opparin jälkeen muuttui systeemi peruskouluksi,ja oli niihin aikoihin,kun myös ainakin täällä pojat pääsi "tipulaan" ja tytöt pääsi poikakouluun ;=)

molossi kirjoitti:

En nyt tiä kuinka esihistoriaan pitäisi mennä :D ,että taustat jotenkin olisi vaikuttanut,mutta jos noin on,niin olisi mielenkiintoista vähän tietää vuosikymmeniä.
Kun eikös yläaste ole ollut nyt ihan normi kansakoulun jatke ?Tai mitä sillä nyt tarkoitetaan?
Kansakoulun vimppaluokkia vai ns.kansalaiskoulua?
Oppikoulu oli sitten taas vähän eri juttu.Sitäkin on jotkut aikoinaan käynyt ;D
Tosin ei silläkään ja taustoilla yhteyttä ollut.

Lue lisää

itse aloittanut peruskoulun vuonna 1972. Eli siinä murroksen aikana. Kanskoulun jatkeena ei ollut yläaste, vaan yläkoulu. Ja yläkouluun oli pääsykokeet ( näin minulle on kerrottu). Peruskoulu sen sijaan jakautuu ala- ja yläasteeseen, eikä siinä välissä ole pääsykokeita. Tätä nykyä ei ede eri "tasoja"; eli silloin kun itse kävin peruskoulua yläasteella oli tietyt tasokurssit muutamissa aineissa: suppea, keskitaso ja laaja. Jos tasokurssisi oli opettajan määräämä suppea, niin ei ollut pääsyä lukioon

hinski kirjoitti:

tulo huolimatta siitä tasapäistämisestä oli ehkä sittenkin hyvä juttu. Kukaan ei ainakaan päässyt varmistamaan sitä jatkopaikkaansa rahalla :) Älä nyt niin kovasti sure, itse muistan laskeneeni jossain peruskoulun tasokokeessa, että 1 2 1=5 :) Eikä ne lähtökohdat täälläkään työläistaustoista eroa

Lue lisää

Sitä suren, että peruskoulun myötä vaatimustao laski. :(

Itellä on työssä tullut vastaan näitä peruskoulun käyneitä joilla päässälaskutaitokin on ihan hukassa.

Ja täytyy sanoa (ei niin kovin ylpeänä), että kyllä nää äidinkielentunnit aikanaan sai aikaan sen, että muksutkin toi ensin mulle kotitehtävät oikoluettavaks ennenkuin jättivät opettajalle. Sen aikaset vaatimukset (opettajien pilkasta puhumattakaan!!!) sai aikaan sen, että oon ollut melkonen pilkunn*****. Ihan vaan kieliopissa kuitenkin.. :))))

hinski kirjoitti:

itse aloittanut peruskoulun vuonna 1972. Eli siinä murroksen aikana. Kanskoulun jatkeena ei ollut yläaste, vaan yläkoulu. Ja yläkouluun oli pääsykokeet ( näin minulle on kerrottu). Peruskoulu sen sijaan jakautuu ala- ja yläasteeseen, eikä siinä välissä ole pääsykokeita. Tätä nykyä ei ede eri "tasoja"; eli silloin kun itse kävin peruskoulua yläasteella oli tietyt tasokurssit muutamissa aineissa: suppea, keskitaso ja laaja. Jos tasokurssisi oli opettajan määräämä suppea, niin ei ollut pääsyä lukioon

Lue lisää

Juu,siis minäkin vielä tarkennan eli yläkoulu tuo nimitys silloin oli nimenomaan,mutta silloin puhutaan niinsanotusta kansalaiskoulusta.Toiset käytti/käyttää yläkoulusta nimitystä kansakoulun ylemmistä luokista eli niistä,johon jäätiin,jos ei menty oppikouluun.
Mutta ei minun tietääkseni,ja tiedän kansalaiskoulun käyneitä (eli jatkettiin kansakoulun kaikkien luokkien jälkeen,jos nyt puhutaan siitä yläkouluna) mitään pääsykokeita kyllä ollut.Olisi ollut vähän hankala tilanne,kun ajattelee,että mihin sitten oisi mennyt,jos ei olisi sinne päässyt eli repuuttanut kokeista ;) ...

Peruskoulun systeemeistä en sano mitään,kun ne tuli vasta minun jälkeeni,joten kokemusta ei ole.

molossi kirjoitti:

Juu,siis minäkin vielä tarkennan eli yläkoulu tuo nimitys silloin oli nimenomaan,mutta silloin puhutaan niinsanotusta kansalaiskoulusta.Toiset käytti/käyttää yläkoulusta nimitystä kansakoulun ylemmistä luokista eli niistä,johon jäätiin,jos ei menty oppikouluun.
Mutta ei minun tietääkseni,ja tiedän kansalaiskoulun käyneitä (eli jatkettiin kansakoulun kaikkien luokkien jälkeen,jos nyt puhutaan siitä yläkouluna) mitään pääsykokeita kyllä ollut.Olisi ollut vähän hankala tilanne,kun ajattelee,että mihin sitten oisi mennyt,jos ei olisi sinne päässyt eli repuuttanut kokeista ;) ...

Peruskoulun systeemeistä en sano mitään,kun ne tuli vasta minun jälkeeni,joten kokemusta ei ole.

Lue lisää

mun käsitys isäni puheista, että ennenvanhaan hiukan rhakin ratkaisi :) Itse olen peruskoulu kasvatti, joten mun käsitykset peruskoulun tasa-arvoisuudesta perustuu niihin kokemuksiin. poislukien tietysti nuo tasokurssit, joita ei käsittääkseni ole ollut enää moneen vuoteen

molossi kirjoitti:

Nyt menee niin kinkkiseksi,että rupee kiinnostamaan :)
Puhutaanko nyt vaan eri nimillä vai käsitetäänkö asiat eri lailla.
Siis se,mikä minusta oli aikoinaan keskikoulu (kansalaiskoulu) oli ilmainen,eikä mitään pääsykokeita.
Mutta oppikoulu oli se,johon pyrittiin ja eri kouluilla oli vaatimuksena eri pistemäärät.Siellä myös kaikki oli maksullista.Opparin jälkeen muuttui systeemi peruskouluksi,ja oli niihin aikoihin,kun myös ainakin täällä pojat pääsi "tipulaan" ja tytöt pääsi poikakouluun ;=)

Lue lisää

lukee ainakin mun vitosluokan todistuksessa. :) Oppikouluhan se silloin oli, ehkä tää keskikoulu oli jollain lailla "virallisempaa". Oppikolun pääsykokeissa mä ainakin olin (ja oppikouluun pääsin), mutta keskikoulun päästötodistuksen aikanaan sain. :)))
Kansalaiskoulu oli suoraa jatkoa kansakouluun. Kansakouluahan käytiin kuudenteen luokkaan asti, sitten siirryttiin kansalaiskouluun. Keskikouluun (oppikouluun) taas pyrittiin pääsykokeen kautta neljännen luokan jälkeen.

Lapsuuteni Turussa asuneena muistan kyllä, että Tipula oli tytöille ja klassikko pojille. Peruskoulun myötä näissäkin aukeni ovet molemmille. Muistanko väärin, vai oliko klassikko konservatiivisempi tuossa asiassa? Siis kestikö pidempään ennenkuin klassikkoon pääsi tyttöjäkin?

Puskalissu kirjoitti:

toi omalla tavallaan tasa-arvoisuutta, mutta ikävä kyllä myös tasapäistämistä. Kaikki yritettiin tupata samaan muottiin.
Noista taustoista en tiedä, ite oon vähävaraisesta työläisperheestä lähtösin, eikä se omena niin kovin kauas oo pudonnut vieläkään. :)
Silloin oli keskikouluun pääsykoe, ellei sitä läpäissyt, niin ei myöskään ollut asiaa kyseiseen opinahjoon. Saattaa tosin olla, että jos kotona kukkaronnyörit oli koulun suuntaa höllässä niin ovet aukeni. Keskikouluhan oli maksullinen! Oli lukukausimaksut, kirjat, kynät ja kumit piti itse kustantaa... Edes kouluruokailu ei ollut ilmaista! Tässä suhteessa peruskoulu oli todellakin tervetullut!
Muistan vieläkin, miten potutti kun pääsykokeessa kissojen tassuja ja häntiä laskettaessa unohdin emokissan!!! =D

Lue lisää

Oppikouluun pyrkimistä. Joo ne olivat maksullisia ja siihen päälle kynät, kirjat, vihot. . . . . . . . . . ;)
Oli syyslukukausimaksu ja kevätlukukausimaksu jos oikein muistan. Muistelisin että se pyrkiminen ja ne pääsykokeet tehtiin kansakoulun neljännellä luokalla. Eikö silloinkin ollut vapaa oppilaita, joilta maksua ei peritty?
Meillä oli silloin lapsuuden kotini lähellä norssi eli normaalilyseo. Pyrin sinne ja jäin pisteen päähän. Likoilta vaadittiin silloin siellä huomattavasti korkeampaa pistemäärää kuin pojilta. Menin sitten Yhteiskouluun.

Puskalissu kirjoitti:

Sitä suren, että peruskoulun myötä vaatimustao laski. :(

Itellä on työssä tullut vastaan näitä peruskoulun käyneitä joilla päässälaskutaitokin on ihan hukassa.

Ja täytyy sanoa (ei niin kovin ylpeänä), että kyllä nää äidinkielentunnit aikanaan sai aikaan sen, että muksutkin toi ensin mulle kotitehtävät oikoluettavaks ennenkuin jättivät opettajalle. Sen aikaset vaatimukset (opettajien pilkasta puhumattakaan!!!) sai aikaan sen, että oon ollut melkonen pilkunn*****. Ihan vaan kieliopissa kuitenkin.. :))))

Lue lisää

ihan pitää paikkansa että peruskoulun myötä vaatimustasokin laski :) Toisaalta pyrittiin takaamaan jokaiselle oikeus siihen opiskeluun

umalehtinen kirjoitti:

Oppikouluun pyrkimistä. Joo ne olivat maksullisia ja siihen päälle kynät, kirjat, vihot. . . . . . . . . . ;)
Oli syyslukukausimaksu ja kevätlukukausimaksu jos oikein muistan. Muistelisin että se pyrkiminen ja ne pääsykokeet tehtiin kansakoulun neljännellä luokalla. Eikö silloinkin ollut vapaa oppilaita, joilta maksua ei peritty?
Meillä oli silloin lapsuuden kotini lähellä norssi eli normaalilyseo. Pyrin sinne ja jäin pisteen päähän. Likoilta vaadittiin silloin siellä huomattavasti korkeampaa pistemäärää kuin pojilta. Menin sitten Yhteiskouluun.

Lue lisää

tossa jo Molossille vastasin: oppikouluun. :) Ja kyllä, siellä oli lahjakkaille vähävaraisille oppilaille vapaaoppilaspaikkoja -ei siis lukukausimaksuja. Itekkin silloin ihmettelin, että miks mulle ei anottu sitä vapaaoppilaspaikkaa... Mutta se ylpeys!!! Mä olin pääsykokeessa jaetulla ykkössijalla, se toinen haki sellasta vapaaoppilaspaikkaa... Vanhemmat maksoi opiskeluni siellä ihan omasta kukkarostaan, näin jälkeenpäin hävettää etten silloin osannut sitä niin ajatella ja panostaa opiskeluun niin paljon kuin oisin voinut :(

hinski kirjoitti:

ihan pitää paikkansa että peruskoulun myötä vaatimustasokin laski :) Toisaalta pyrittiin takaamaan jokaiselle oikeus siihen opiskeluun

haluttiin jokaiselle se onnistumisen mahdollisuus! :)))

Olihan se aika raadollista silloin se opettajien käytös... :(
Hyvä, jos peruskoulu pystyi edes sen kitkemään pois.

hinski kirjoitti:

itse aloittanut peruskoulun vuonna 1972. Eli siinä murroksen aikana. Kanskoulun jatkeena ei ollut yläaste, vaan yläkoulu. Ja yläkouluun oli pääsykokeet ( näin minulle on kerrottu). Peruskoulu sen sijaan jakautuu ala- ja yläasteeseen, eikä siinä välissä ole pääsykokeita. Tätä nykyä ei ede eri "tasoja"; eli silloin kun itse kävin peruskoulua yläasteella oli tietyt tasokurssit muutamissa aineissa: suppea, keskitaso ja laaja. Jos tasokurssisi oli opettajan määräämä suppea, niin ei ollut pääsyä lukioon

Lue lisää

lukioon pääsi ihan yläasteen keskiarvolla, ainakin stadissa minun nuoruudessa ja olisin päässyt lukioon, mutta valitsi amiksen, et ei voi olla eroavaisuuksia, jos nyt ole muutaman vuoden vuoden vanhempi mua kouluissa ja lukioon pääsystä, et väärää inffoa. Eikä mun spettarissa luo, kun matematiikan ja kielienkohdalla tasot vuonna 1984. Etkös olekkaan iältäsi se, mikä lukee galtsussasi, ainakin enen luki eli 42.v..

Puskalissu kirjoitti:

haluttiin jokaiselle se onnistumisen mahdollisuus! :)))

Olihan se aika raadollista silloin se opettajien käytös... :(
Hyvä, jos peruskoulu pystyi edes sen kitkemään pois.

Lue lisää

mahdollisuuksien mahdollistaminen oli peruskoulun suurin anti :) Ettei siis automaattisesti arvioitu sen "taustan" perusteella

hinski kirjoitti:

itse aloittanut peruskoulun vuonna 1972. Eli siinä murroksen aikana. Kanskoulun jatkeena ei ollut yläaste, vaan yläkoulu. Ja yläkouluun oli pääsykokeet ( näin minulle on kerrottu). Peruskoulu sen sijaan jakautuu ala- ja yläasteeseen, eikä siinä välissä ole pääsykokeita. Tätä nykyä ei ede eri "tasoja"; eli silloin kun itse kävin peruskoulua yläasteella oli tietyt tasokurssit muutamissa aineissa: suppea, keskitaso ja laaja. Jos tasokurssisi oli opettajan määräämä suppea, niin ei ollut pääsyä lukioon

Lue lisää

kun täytit 42.v hiljakooin? tänä vuonna kuitenkin. 4.v kouluun noh semmoista se välillä on, itse menin vuonna 1975 kouluun 6.v samana vuonna täytin 7.v.

n.sorsa kirjoitti:

lukioon pääsi ihan yläasteen keskiarvolla, ainakin stadissa minun nuoruudessa ja olisin päässyt lukioon, mutta valitsi amiksen, et ei voi olla eroavaisuuksia, jos nyt ole muutaman vuoden vuoden vanhempi mua kouluissa ja lukioon pääsystä, et väärää inffoa. Eikä mun spettarissa luo, kun matematiikan ja kielienkohdalla tasot vuonna 1984. Etkös olekkaan iältäsi se, mikä lukee galtsussasi, ainakin enen luki eli 42.v..

Lue lisää

olisinkohan hiukan valehdellut ikääni :)

Puskalissu kirjoitti:

lukee ainakin mun vitosluokan todistuksessa. :) Oppikouluhan se silloin oli, ehkä tää keskikoulu oli jollain lailla "virallisempaa". Oppikolun pääsykokeissa mä ainakin olin (ja oppikouluun pääsin), mutta keskikoulun päästötodistuksen aikanaan sain. :)))
Kansalaiskoulu oli suoraa jatkoa kansakouluun. Kansakouluahan käytiin kuudenteen luokkaan asti, sitten siirryttiin kansalaiskouluun. Keskikouluun (oppikouluun) taas pyrittiin pääsykokeen kautta neljännen luokan jälkeen.

Lapsuuteni Turussa asuneena muistan kyllä, että Tipula oli tytöille ja klassikko pojille. Peruskoulun myötä näissäkin aukeni ovet molemmille. Muistanko väärin, vai oliko klassikko konservatiivisempi tuossa asiassa? Siis kestikö pidempään ennenkuin klassikkoon pääsi tyttöjäkin?

Lue lisää

Mutta lukeeko sulla siellä,että "keskikoulun todistus" vai kenties keskikouluasteen lukukausitodistus ?
Eli jälkimmäinen siis oppikoulun.
Eli silloin kun minä kävin niin oli keskikoulu eri(lähinnä siis kansalaiskoulu),mutta kansiksesta siis pyrittiin pääsykokeitten kautta (noinkun sanoitkin)oppikouluun.

Tiä sitten,onko käsitteet jossain vaiheessa muuttuneet,kun sitten kun niitä muutoksia alkoi tulla,niin lähti menemäänkin aikamoisesti.
Minä olen siis muistaakseni vimppaa ikäpolvea,joka pyrki nimenomaan oppikouluun.Sitten tuli nää peruskoulujutskat.Ja siis silloin kun menin oppariin,niin eka kerran pääsi pojat tipulaan ja samalla kertaa toisinpäin.
Juu,ja vähänkös läpsuudenkaverini nosti nokkaansa,kun hänen luokalleen tuli myös poitsuja,ja minun ei...
Noh,tulipas ainaski sille koulunkäynti vielä hieman kalliimmaksi,kun sitä huulikiiltoa kului paljon enemmän :DDD

molossi kirjoitti:

Mutta lukeeko sulla siellä,että "keskikoulun todistus" vai kenties keskikouluasteen lukukausitodistus ?
Eli jälkimmäinen siis oppikoulun.
Eli silloin kun minä kävin niin oli keskikoulu eri(lähinnä siis kansalaiskoulu),mutta kansiksesta siis pyrittiin pääsykokeitten kautta (noinkun sanoitkin)oppikouluun.

Tiä sitten,onko käsitteet jossain vaiheessa muuttuneet,kun sitten kun niitä muutoksia alkoi tulla,niin lähti menemäänkin aikamoisesti.
Minä olen siis muistaakseni vimppaa ikäpolvea,joka pyrki nimenomaan oppikouluun.Sitten tuli nää peruskoulujutskat.Ja siis silloin kun menin oppariin,niin eka kerran pääsi pojat tipulaan ja samalla kertaa toisinpäin.
Juu,ja vähänkös läpsuudenkaverini nosti nokkaansa,kun hänen luokalleen tuli myös poitsuja,ja minun ei...
Noh,tulipas ainaski sille koulunkäynti vielä hieman kalliimmaksi,kun sitä huulikiiltoa kului paljon enemmän :DDD

Lue lisää

kului meilläkin, yhteiskoulussa kun oltiin. :)))
En varmaan oo itekkään enää selvillä noista nimikkeistä... Niinkuin sanoit: lähti menemään aikamoisesti!
Silloin joskus kun me jätettiin se keskikoulu (oppikoulu!!!) taaksemme, alkoi tää peruskoulu. Sen jälkeen ei "meidän kouluun" tarvinnut enää pyrkiä, vaan se oli osa peruskoulua. Me oltiin siis oikeesti viimeinen ikäpolvi, mikä "valmistui" oppikoulusta. Eli oisko sitten niin, että meidän jälkeen nää pääsykokeet haudattiin ja meni uusiks koko systemi??? Viisi vuotta...kuka murkkuiässä kiinnittää niin kovin huomiota mitä sinä aikana koulu-uudistuksessa tapahtuu??? =D

Puskalissu kirjoitti:

kului meilläkin, yhteiskoulussa kun oltiin. :)))
En varmaan oo itekkään enää selvillä noista nimikkeistä... Niinkuin sanoit: lähti menemään aikamoisesti!
Silloin joskus kun me jätettiin se keskikoulu (oppikoulu!!!) taaksemme, alkoi tää peruskoulu. Sen jälkeen ei "meidän kouluun" tarvinnut enää pyrkiä, vaan se oli osa peruskoulua. Me oltiin siis oikeesti viimeinen ikäpolvi, mikä "valmistui" oppikoulusta. Eli oisko sitten niin, että meidän jälkeen nää pääsykokeet haudattiin ja meni uusiks koko systemi??? Viisi vuotta...kuka murkkuiässä kiinnittää niin kovin huomiota mitä sinä aikana koulu-uudistuksessa tapahtuu??? =D

Lue lisää

Juu,eli mun sukupolvi oli vimppa (jos en ihan läpiä päähän muistele),joka siis pyrki nimenomaan oppariin.Sen jälkeen tuli peruskoulu,eli periaatteessa olen oppikoulua myös käynyt peruskouluaikana,jos tarkkoja ollaan o_O.Eli valmistuttiin kuitenkin ns.oppikoulusta,tai siis opparin päästötodistus vielä tuli.
Eli siinä murrosvaiheessa ollaan näemmä porskuteltu.
Nykyisistä systeemeistä sitten oonkin pihalla kuin lumiukko.

Mutta nyt,unijukka ja joku muukin kutsuu...Joten öitä vaan muisteloitten jälkeen :)

molossi kirjoitti:

Nyt menee niin kinkkiseksi,että rupee kiinnostamaan :)
Puhutaanko nyt vaan eri nimillä vai käsitetäänkö asiat eri lailla.
Siis se,mikä minusta oli aikoinaan keskikoulu (kansalaiskoulu) oli ilmainen,eikä mitään pääsykokeita.
Mutta oppikoulu oli se,johon pyrittiin ja eri kouluilla oli vaatimuksena eri pistemäärät.Siellä myös kaikki oli maksullista.Opparin jälkeen muuttui systeemi peruskouluksi,ja oli niihin aikoihin,kun myös ainakin täällä pojat pääsi "tipulaan" ja tytöt pääsi poikakouluun ;=)

Lue lisää

keskikoulu (kansalaiskoulu) ovat eri asioita

Keskikouluksi sanottiin yhteiskoulun - tai siis oppikoulun 1-5 luokkia, kun ne oli käyty, oli keskikoulu suoritettu. Oppikouluun pyrittiin kansakoulun neljänneltä luokalta / yleensä - jotkut pyrki viidenneltä luokalta.
Kansalaiskouluun ei pyritty, sinne siirryttiin kun kansakoulun luokat (7) oli käyty.

Puskalissu kirjoitti:

tossa jo Molossille vastasin: oppikouluun. :) Ja kyllä, siellä oli lahjakkaille vähävaraisille oppilaille vapaaoppilaspaikkoja -ei siis lukukausimaksuja. Itekkin silloin ihmettelin, että miks mulle ei anottu sitä vapaaoppilaspaikkaa... Mutta se ylpeys!!! Mä olin pääsykokeessa jaetulla ykkössijalla, se toinen haki sellasta vapaaoppilaspaikkaa... Vanhemmat maksoi opiskeluni siellä ihan omasta kukkarostaan, näin jälkeenpäin hävettää etten silloin osannut sitä niin ajatella ja panostaa opiskeluun niin paljon kuin oisin voinut :(

Lue lisää

Myös oppikoulun kävin.
Olin pääsykokeissa toiseksi paras. Kokeet olivat niin helpot että piti olla todella tyhmä ellei saanut vaadittavaa pistemäärää.
Ellei läpäissyt niitä kokeita oli älyllisesti ehdottomasti keskitason alapuolella.Todennäköisesti reputtaneet eivät ole elämässään edenneet vaan kuuluvat nyt oppimattomaan alimpaan sosiaaliluokkaan.

koululainen_ kirjoitti:

keskikoulu (kansalaiskoulu) ovat eri asioita

Keskikouluksi sanottiin yhteiskoulun - tai siis oppikoulun 1-5 luokkia, kun ne oli käyty, oli keskikoulu suoritettu. Oppikouluun pyrittiin kansakoulun neljänneltä luokalta / yleensä - jotkut pyrki viidenneltä luokalta.
Kansalaiskouluun ei pyritty, sinne siirryttiin kun kansakoulun luokat (7) oli käyty.

Lue lisää

Tai miten niistä on puhuttu,missäkin.

Meillä käytiin jokusen vuotta oppikoulua,ja sitten mentiin lukioon,jos siis sillä "linjalla" jatkettiin eli pyrittiin ylioppilastutkintoon.Kukaan ei myöskään puhunut lukiosta oppikouluna.Vaan siis lukiona.
Ja minun aikana kansalaiskouluun mentiin kutosen(oppivelvollisuus) jälkeen ,seitsämättä ei ollut kansakouluissa .

koululainen_ kirjoitti:

keskikoulu (kansalaiskoulu) ovat eri asioita

Keskikouluksi sanottiin yhteiskoulun - tai siis oppikoulun 1-5 luokkia, kun ne oli käyty, oli keskikoulu suoritettu. Oppikouluun pyrittiin kansakoulun neljänneltä luokalta / yleensä - jotkut pyrki viidenneltä luokalta.
Kansalaiskouluun ei pyritty, sinne siirryttiin kun kansakoulun luokat (7) oli käyty.

Lue lisää

jotta pääsis lukioon?

koululainen_ kirjoitti:

keskikoulu (kansalaiskoulu) ovat eri asioita

Keskikouluksi sanottiin yhteiskoulun - tai siis oppikoulun 1-5 luokkia, kun ne oli käyty, oli keskikoulu suoritettu. Oppikouluun pyrittiin kansakoulun neljänneltä luokalta / yleensä - jotkut pyrki viidenneltä luokalta.
Kansalaiskouluun ei pyritty, sinne siirryttiin kun kansakoulun luokat (7) oli käyty.

Lue lisää

oli ainakin meillä kansakoulua.

molossi kirjoitti:

Juu,siis minäkin vielä tarkennan eli yläkoulu tuo nimitys silloin oli nimenomaan,mutta silloin puhutaan niinsanotusta kansalaiskoulusta.Toiset käytti/käyttää yläkoulusta nimitystä kansakoulun ylemmistä luokista eli niistä,johon jäätiin,jos ei menty oppikouluun.
Mutta ei minun tietääkseni,ja tiedän kansalaiskoulun käyneitä (eli jatkettiin kansakoulun kaikkien luokkien jälkeen,jos nyt puhutaan siitä yläkouluna) mitään pääsykokeita kyllä ollut.Olisi ollut vähän hankala tilanne,kun ajattelee,että mihin sitten oisi mennyt,jos ei olisi sinne päässyt eli repuuttanut kokeista ;) ...

Peruskoulun systeemeistä en sano mitään,kun ne tuli vasta minun jälkeeni,joten kokemusta ei ole.

Lue lisää

4-6 luokat,alakoulu1-2 ja kansalaiskoulu7-8, ja sen jälkeen amikseen,että sellasta täälläpäin:))

mun mielestä Kristillisdemokraattinen puolue on aika syvältä.

Myy-Pikkuinen kirjoitti:

mun mielestä Kristillisdemokraattinen puolue on aika syvältä.

Mutta se ei olekkaan hallituspuolue.

osin jo ihan toisen tyyppinen juttu mun mielestä. Ei minustakaan pitäisi millään puolueella olla kiintiöpaikkaa hallituksessa kielen perusteella

Perustelisitko tuon jyrkän vastustuksesi, olisi mielenkiintoista kuulla miksi vastustat vieläpä jyrkästi ?

Jere-lahti kirjoitti:

Mutta se ei olekkaan hallituspuolue.

Puolue se on siitä huolimatta ja turha.

ihmettelijä kirjoitti:

Perustelisitko tuon jyrkän vastustuksesi, olisi mielenkiintoista kuulla miksi vastustat vieläpä jyrkästi ?

Lue vaikka täältä pakkoruotsista: yhdyn täysin tuolla esitettyihin mielipiteisiin.
http://www.pakkoruotsi.net/opiskelu.shtml

Jere-lahti kirjoitti:

Lue vaikka täältä pakkoruotsista: yhdyn täysin tuolla esitettyihin mielipiteisiin.
http://www.pakkoruotsi.net/opiskelu.shtml

Lue lisää

- onko suomeruotsalaisia nykyään vain 5%? ennen oli 6%.. pieni ero, mutta ero silti ja jos oikeesti 6% väestöstä on suomeruotsalaisia linkittämälläsi sivulla on jo alussa virhe. Itse en siis ole nyt perehtyny asiaan yhtään sen enempää kuin mitä koulussa opetettiin, ja silloin sanottiin että 6%..

- pohjoismaissa (jos ei suomea lasketa) pärjää aivan loistavasti pelkällä ruotsilla. Sekä norjalaiset että tanskalaiset ymmärtävät ruotsia.. eri asia on sitten yrittää ymmärtää heitä kun he puhuvat.. yleensä tämäkin kyllä onnistuu.

- Monessa koulussa luetaan kyllä ihan riikinruotsia. Kirjatkin ovat riikinruotsia. Ainakin ne mitä mä olen nähnyt.

- Ihan yhtälailla ruotsinkielisissä kouluissa opiskellaan suomea ja englantia jos haluaa opiskella muuta kieltä joutuu ottamaan kolmannen kielien. Toisaalta onhan niitäkin jotka lukevat pitkää ranskaa tai saksaa ja ottavat ruotsin/suomenkielen vasta myöhemmin. Ja enkun vielä myöhempään... riippuu ihan siitä missä koulussa opiskelee..

yt pitää lähteä töihin, jatkan vastaan väittelyä myöhemmin :D

on pakollinen korkeakoulututkinnoissa. Helpottaa kovasti, jos ruotsia on opiskellut jo peruskoulussa :)

pitää maanlaajuisesti koneisto pyörimässä kahdella kielellä 5% vähemmistön vuoksi.
Ruotsinkielisestä palveluista pitäisi päättää kuntakohtaisesti, kun Suomi ei oikeasti
ole mikään kaksikielinen valtio.

Noo, mutta eikö näistä meidän nykynuorista opiskelijoista voi tulla vaikka niitä ' virkamiehiä' ?
On se kielen opiskelu sitten mitä kieltä vaan, niin se kannattaa, kun katsoo hieman pitemmälle eteenpäin, ketään se ei vahingoita.

Jere-lahti kirjoitti:

pitää maanlaajuisesti koneisto pyörimässä kahdella kielellä 5% vähemmistön vuoksi.
Ruotsinkielisestä palveluista pitäisi päättää kuntakohtaisesti, kun Suomi ei oikeasti
ole mikään kaksikielinen valtio.

Lue lisää

ei välttämättä näy kunnallistasoossa :)

Jere-lahti kirjoitti:

pitää maanlaajuisesti koneisto pyörimässä kahdella kielellä 5% vähemmistön vuoksi.
Ruotsinkielisestä palveluista pitäisi päättää kuntakohtaisesti, kun Suomi ei oikeasti
ole mikään kaksikielinen valtio.

Lue lisää

Suomi kuitenkin ihan aikuisten oikeesti kaksikielinen valtio. :) Enpä usko, että löytyy ainuttakaan kuntaa jossa ei asuis ruotsinkielisiä. Ei se mun mielestä oo sulta eikä multa pois jos virkamiehiltä vaaditaan kaksikielisyyttä. Eiköhän se virkaa hakiessa oo kuitenkin etu, mitä useampaa kieltä puhuu. Ei siitä ainakaan haittaa oo jos pystyy useammalla kielellä kommunikoimaan.
Taidat kuitenkin olla sitä ikäluokkaa, ettet tiedä mikä on "tankero" ? =D

kyl sää sit oot nii suvaitsevain, suvaitset ja samaan syssyyn et suvaitse :DDDD
Nauruttaa taas tuo sanahelinä. :DDDD

hinski kirjoitti:

on pakollinen korkeakoulututkinnoissa. Helpottaa kovasti, jos ruotsia on opiskellut jo peruskoulussa :)

Sekin on jonkinlainen kummallinen jäänne noissa vaatimuksissa. Toki virkamiesten pitää olla nykyään kielitaitoisia, mutta on tuo Ruotsi kuitenkin maailmallisesti ajateltuna hyvin pienen ihmisryhmän kieli.
Englanti, Ranska, Saksa, Venäjä olisivat mielestäni tähdellisempiä opiskella ja osata kuin esim. Ruotsi.
Nää nyt on taas näitä mun pohdintojani.

umalehtinen kirjoitti:

Sekin on jonkinlainen kummallinen jäänne noissa vaatimuksissa. Toki virkamiesten pitää olla nykyään kielitaitoisia, mutta on tuo Ruotsi kuitenkin maailmallisesti ajateltuna hyvin pienen ihmisryhmän kieli.
Englanti, Ranska, Saksa, Venäjä olisivat mielestäni tähdellisempiä opiskella ja osata kuin esim. Ruotsi.
Nää nyt on taas näitä mun pohdintojani.

Lue lisää

kielet varmaan olisivat, mutta siten pitäisi kumota tämä Suomen kaksikielisyys

maailmanlaajuisesti taitaa olla puhutumpi kuin suomi ja ruotsi yhteensä. Mutta noin periaatteessa kannatan kyllä ajatusta, että Suomessa saisi valita ne kielet, mitä opiskelee. Ja tosiasia on, että yhtä hyvin meillä historiallisesti ajateltuna voisi olla pakollista tuo venäjä

mun käsittääkseni pakkoruotsia ole kannatettu. Virkamiesruotsi on pakollinen, ja sen asian muuttamiseksi kai tarvittaisiin perustuslain muuttamista :)

Lukion jälkeen eka kosketus ruotsiin ruotsalaisen varustamon palveluksessa oli lähinnä nolo :) Vaikka Suomi on kaksikielinen maa. Ja toinen kysymys kuuluu, miksi suomalaiset pitävät niin kovaa ääntä suomenkilelen asemasta Ruotsissa, kun Ruotsi ei ole kaksikielinen :)

puhut. Mun mielestä ykkösjuttu, mikäli aikoo jossakin vieraassa maassa asua, on kielen opettelu! Ollaan sitten missä maassa tahansa. Ei voi olettaa, että työpaikalla (mikä se sitten ikinä onkaan) osataan jollakin turkmenistanilla opastaa... Mun mielestä, ellei kieltä halua opetella (ja oppia!!!) voi ihan vapaasti vaihtaa maata!

"Tuskin ymmärsin yhtään mitään..." Tuttu tunne! Mukamas ruotsia osasin, mutta sana "kinkkusämpylä" loi ääntämykselläni ja sanajärjestykselläni hämmennystä Tukholmassa! =D

hinski kirjoitti:

Lukion jälkeen eka kosketus ruotsiin ruotsalaisen varustamon palveluksessa oli lähinnä nolo :) Vaikka Suomi on kaksikielinen maa. Ja toinen kysymys kuuluu, miksi suomalaiset pitävät niin kovaa ääntä suomenkilelen asemasta Ruotsissa, kun Ruotsi ei ole kaksikielinen :)

Lue lisää

suomenkielisiä kouluja vieläkin. ja arabialasia jne. monissa kouluissa on ollut suomenkielisiä luokkia mutta minun lapset ei koskaan niitä ole käynyt. minusta maan kieltä pitää osata ja kotona voi opettaa omaa kieltä. koulussa saa oman kotikielen opetusta myös :O mikä on minusta ihan hullua.

Puskalissu kirjoitti:

puhut. Mun mielestä ykkösjuttu, mikäli aikoo jossakin vieraassa maassa asua, on kielen opettelu! Ollaan sitten missä maassa tahansa. Ei voi olettaa, että työpaikalla (mikä se sitten ikinä onkaan) osataan jollakin turkmenistanilla opastaa... Mun mielestä, ellei kieltä halua opetella (ja oppia!!!) voi ihan vapaasti vaihtaa maata!

"Tuskin ymmärsin yhtään mitään..." Tuttu tunne! Mukamas ruotsia osasin, mutta sana "kinkkusämpylä" loi ääntämykselläni ja sanajärjestykselläni hämmennystä Tukholmassa! =D

Lue lisää

tulee minullekkin mieleen. esim. että lasten isänisä aikoinaan meni lääkäriin ja sanoi että "jag har ont i gurkan" ;-)))))))))

majorica kirjoitti:

tulee minullekkin mieleen. esim. että lasten isänisä aikoinaan meni lääkäriin ja sanoi että "jag har ont i gurkan" ;-)))))))))

pakko myöntää, että *REPS*!!!
Ei sais, mutta mielestäni mulla on siihen oikeus ton kinkkusämpylän jälkeen! =D

majorica kirjoitti:

tulee minullekkin mieleen. esim. että lasten isänisä aikoinaan meni lääkäriin ja sanoi että "jag har ont i gurkan" ;-)))))))))

se tomaatti koskaan kuntoon ;) ?

Näin on, nasevasti kirjoitettua. Englannin tulisi olla se kansainvaläinen yhteinen kieli kaikille ja oman maan kieli virallisena omassa maassa, näitä kahta sitten "pakollisena" ja johan hoituu eläminen siinä maassa missä asuu ja sitten muuallakin maailmassa käydessä. :)

hinski kirjoitti:

se tomaatti koskaan kuntoon ;) ?

mutta taisi lääkäri ihmetellä suu pyöreenä.

Puskalissu kirjoitti:

pakko myöntää, että *REPS*!!!
Ei sais, mutta mielestäni mulla on siihen oikeus ton kinkkusämpylän jälkeen! =D

että mitä sanoit? skinkbulle? ;-)))))))

majorica kirjoitti:

että mitä sanoit? skinkbulle? ;-)))))))

Yritin vääntää, että "Skinksämla" =D

Puskalissu kirjoitti:

Yritin vääntää, että "Skinksämla" =D

tuo oli hauska ;-)))))))
mitä sait?

majorica kirjoitti:

tuo oli hauska ;-)))))))
mitä sait?

Hölmistyneen katseen höystettynä ilmeellä "onko tuo ihan viisas???" =D
Onneks oli sillä kertaa mukana kokenut Ruotsinmatkaaja joka osas muotoilla sen oikein... ;)
Muuten ois voinu jäädä nälkäseks! ;)

Puskalissu kirjoitti:

Hölmistyneen katseen höystettynä ilmeellä "onko tuo ihan viisas???" =D
Onneks oli sillä kertaa mukana kokenut Ruotsinmatkaaja joka osas muotoilla sen oikein... ;)
Muuten ois voinu jäädä nälkäseks! ;)

Lue lisää

semla on laskiaispulla. akattelin että sait semmosen ;-))))

majorica kirjoitti:

semla on laskiaispulla. akattelin että sait semmosen ;-))))

Oikeesti???
No nyt ymmärrän sen katseenkin!!! :)))
Kinkkulaskiasipulla... *REPS*!!!

Puskalissu kirjoitti:

Oikeesti???
No nyt ymmärrän sen katseenkin!!! :)))
Kinkkulaskiasipulla... *REPS*!!!

näin on. hyvät naurut sain minäkin. nyt öitä. sänky kutsuu ja pikkukoissut kattelee että pääseekö tässä ikinä nukkumaan ;-) natti,natti.