Olen 32v. parhaassa työiässä, minulla on korkeakoulututkinto ja laaja työkokemus.
olen seurallinen, ahkera ja naisten mielestä hyvännäköinen. Harrastan urheilua ja taiteita. Olen sivistynyt, empaattinen ja sympaattinen.
Olen nyt kuitenkin työtön, vaikka tekisin mielelläni paljonkin töitä. Pääsen yleensä aina hakemiini työhaastatteluihin, mutta töihin minua ei valita. Haastattelut menevät hyvin siihen saakka kunnes tulee palkasta puhe. Asun Helsingissä ja mielestäni työstä pitäisi saada sen verran, että vuokran ja muut välttämättömät elinkustannukset saisi katettua. Minua pidetään ahneena kun ilmoitan alkupalkkani olevan 40h/vko/kk 2000e. Miksi aikuiselle ei voida maksaa normaalia palkkaa? miksi tarjotaan kesätyörahoja vaikka olen 8v opiskellut lukion jälkeen maailman parhaimmissa kouluissa(Suomi).
Minulla on ammattiylpeyttä ja itsekunnioitusta. En suostu orjaksi vain kaunistellakseni Suomen työttömyyslukuja. Tällä hetkellä olen vaan kotona, opiskelen itsekseni ja kehityn päivä päivältä paremmaksi alallani. Avovaimoni käy töissä ja saan työttömyyskorvausta. Sillä elän ihan hyvin ja ihmettelen yhteskuntaamme.
Ehkä 40vuotiaana minut joku palkkaa, silloin on suuret ikäluokat siirtyneet eläkkeelle, joten 200000 uutta työpaikkaa vapautuu. Kai joku niistä voisi olla normaalipalkkainen ja minun koulutukselle sopiva? Mutta miten työvoiman vapaa liikkuminen vaikuttaa silloin? Meneekö minun unelmatyöni elintasopakolaiselle joka suostuu 5e/h suunnittelemaan yrityksien viestintää?
Kirjoitukseni voi kuullostaa kaunaiselta, mutta niin ei ollut tarkoitus. Ihmettelen miten ihmiset pystyvät pienillä palkoillaan elämään onnellista elämää.Milloin ihmiseltä itsetunto murenee ja akateeminen 30-40vuotias päätyy siivoomaan vessoja tai paistamaan teinien kanssa hampurilaisia orjanpalkalla? Miksi työ on ihmisen arvonmitta?
Tämmöinen työelämän katsaus yhdeltä pieneltä ihmiseltä yhteiskunnan valtarattaiden puristuksessa. Hauskaa kevättä kaikille työläisille ja työttömille:op
olen seurallinen, ahkera ja naisten mielestä hyvännäköinen. Harrastan urheilua ja taiteita. Olen sivistynyt, empaattinen ja sympaattinen.
Olen nyt kuitenkin työtön, vaikka tekisin mielelläni paljonkin töitä. Pääsen yleensä aina hakemiini työhaastatteluihin, mutta töihin minua ei valita. Haastattelut menevät hyvin siihen saakka kunnes tulee palkasta puhe. Asun Helsingissä ja mielestäni työstä pitäisi saada sen verran, että vuokran ja muut välttämättömät elinkustannukset saisi katettua. Minua pidetään ahneena kun ilmoitan alkupalkkani olevan 40h/vko/kk 2000e. Miksi aikuiselle ei voida maksaa normaalia palkkaa? miksi tarjotaan kesätyörahoja vaikka olen 8v opiskellut lukion jälkeen maailman parhaimmissa kouluissa(Suomi).
Minulla on ammattiylpeyttä ja itsekunnioitusta. En suostu orjaksi vain kaunistellakseni Suomen työttömyyslukuja. Tällä hetkellä olen vaan kotona, opiskelen itsekseni ja kehityn päivä päivältä paremmaksi alallani. Avovaimoni käy töissä ja saan työttömyyskorvausta. Sillä elän ihan hyvin ja ihmettelen yhteskuntaamme.
Ehkä 40vuotiaana minut joku palkkaa, silloin on suuret ikäluokat siirtyneet eläkkeelle, joten 200000 uutta työpaikkaa vapautuu. Kai joku niistä voisi olla normaalipalkkainen ja minun koulutukselle sopiva? Mutta miten työvoiman vapaa liikkuminen vaikuttaa silloin? Meneekö minun unelmatyöni elintasopakolaiselle joka suostuu 5e/h suunnittelemaan yrityksien viestintää?
Kirjoitukseni voi kuullostaa kaunaiselta, mutta niin ei ollut tarkoitus. Ihmettelen miten ihmiset pystyvät pienillä palkoillaan elämään onnellista elämää.Milloin ihmiseltä itsetunto murenee ja akateeminen 30-40vuotias päätyy siivoomaan vessoja tai paistamaan teinien kanssa hampurilaisia orjanpalkalla? Miksi työ on ihmisen arvonmitta?
Tämmöinen työelämän katsaus yhdeltä pieneltä ihmiseltä yhteiskunnan valtarattaiden puristuksessa. Hauskaa kevättä kaikille työläisille ja työttömille:op
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ymmärsinkö oikein, että palkkatoivomuksesi on 2000eur/kk? Kirjoituksestasi ei tullut ilmi minkä alan tai millaisia työtehtäviä olet hakenut mutta mielestäni palkkapyyntisi kuulostaa todella pieneltä suhteutettuna ikääsi, työkokemukseesi ja siihen, että sinulla on akateeminen koulutus. Oletko kuullut, että myös liian alhainen hinnoittelu voi vaikuttaa työpaikan saantiin?
Olen 32v duunari. työelämää takana jo yli 10v kuukausipalkka n.2500e vaimo,lapsi,omakotitalo,uusi auto ja rotukoira eli ei asiat vois enää paremmin olla.
toinen vaihtoehto elämälle ois ollut akateemisen koulutuksen omaava ylivelkaantunut työtön jalkamies!
2000 euroa kuukaudessa on paska palkka varsinkin jos osaa asiansa ja on kouluttautunut. Siivojille 2000 euroa on ihan hyvä palkka, mutta ei välttämättä vaativimmissa töissä oleville.
Siivoojat saavat kuussa 1 000 €, jos sitäkään.
Pyydä nyt, hyvä mies, enemmän. Tuolla hinnalla sinussa pitää olla jotain pahasti vialla. Hyvä palkkatoive voisi olla vaikka 3400 euroa, noin olettaen, että olet akateemisesti koulutettu ja työhistoriasi on kunnossa. Silloin tuokin taitaa olla alakantissa varsinkin Helsingissä.
Sinun ikäisenäsi, toistakymmentä vuotta sitten sain palkkaa 6 500 mk/kk (n. 1 100 €/kk), takana akateeminen koulutus. Työ sinänsä oli vaativaa ja ammattitaitoa kehittävää, vaikka olinkin tehtävään ylikoulutettu. Laman aikana täytyi olla vähään tyytyväinen. Minulle kyllä huomautettiin, että kyllä miehen pitäisi parempituloisiin hommiin päästä.
Sittemmin olen vaihtanut työpaikkaa pari kertaa ja alaa yhden kerran. Nyt saan palkkaa 2 300 €/kk brutto, suomalaisen keskipalkan verran. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella tuolla palkalla elää. Puolisoni työhistoria ja tulot ovat kulkeneet aika lailla samaa rataa kuin itselläni. Parempipalkkaisempiinkin hommiin on minua viime vuosina pyydetty, mutta tulonlisäys ei olisi korvannut ankaraan tulosvastuuseen joutumisesta ja vapaa-ajan vähenemisestä johtuvaa painetta.
Kyllä akateeminenkin voi kovan alkupalkan saada, jos sattuu olemaan vaikkapa tuotantotalouden DI tai laskentapuolen ekonomi.
Toistakymmentä vuotta sitten 6500 markan ostoarvo oli jotakin aivan muuta kuin 1100 euron vuonna 2004.
Eipä se ero niin hirveä nykytilanteeseen ole, inflaatio ei pahemmin ole syönyt rahan arvoa. Verotus oli vuonna 1990 alempi kuin nyt, mutta ruoka, vaatteet ja monet muut tavarat olivat silloin suhteellisesti ottaen kalliimpia.
Vastaavasta tehtävästä maksetaan tällä hetkellä 1 300 €/kk. Naisvaltainen matalapalkka-ala, nääs. Tulokehitys on kieltämättä ollut heikko, ammattiliitto ei ole ollut kovuudeltaan paperiliiton tasoa.
70-80 luvulla merkanteista tuli pankinjohtajia.
20 000mk/kk oli hulppea tili.
olen näköjään kadottamassa tuntumani palkkaan kun olen ehdottanut jo 2000e/kk työhaastatteluissa.
Kiitokset päivityksistä-> eihän se riitä.
Mutta olen saanut energiaa nyt mm. tästä keskustelusta ja hakenut nyt vain "omia hommia".
Minulle oli varattuna yksi "hanttihomma", jossa olisivat maksaneet 1350e/kk ja pitkään olin pehmenemässä ajatellen "parempi kuin himassa".
ei prkl! kuukaudessa jäisi verojen jälkeen 900e ja se veisi 40h viikoistani, enkä edes aivojani saisi käyttää. Ilmoitan ystävällisesti etten pääsekkään maanantaina aloittamaan.