Autamme Suomea sodassa, jos Suomeen hyökätään
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/77538-ruotsi-autamme-suomea-sodassa-jos-suomeen-hyokataan
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/77538-ruotsi-autamme-suomea-sodassa-jos-suomeen-hyokataan
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Suomi. älä ikinä luota ikiaikaiseen riistäjääsi!
Kuningas Kustaa V:n itse koolle kutsumassa valtioneuvoston istunnossa 19.2.1940 hän antoi seuraavan lausuman pöytäkirjaan:
Olen omasta aloitteestani kutsunut koolle hallitukseni antaakseni valtioneuvoston pöytäkirjaan seuraavan lausunnon:
Minun toivomukseni on selostaa kansalleni se vaikea ja vastuullinen tilanne, jossa me nyt olemme. Olen pitänyt väistämättömänä velvollisuutenani pitää niin kauan kuin mahdollista maamme sen kohtalokkaan konfliktin ulkopuolella, joka nyt maailmassa vallitsee. Siksi hallituksemme ja valtiopäivien täydellä myötävaikutuksella on myös annettu puolueettomuusjulistus.
Olen koko ajan seurannut suurimmalla ihailulla veljesmaamme Suomen sankarillista taistelua ylivoimaa vastaan. Ruotsi on vapaaehtoisten kautta sekä lukuisalla muulla tavalla etsinyt tapoja auttaa tätä maata, mutta ensi hetkistä lukien ilmoitin Suomelle, että sellaiseen ei ikävä kyllä voi lukea sotilaallista väliintuloa Ruotsin taholta. Surullisin sydämin olen kypsän uudelleenharkinnan jälkeen tullut käsitykseen, että nykytilanteessa meidän tulee pitää kiinni tästä lähtökohdasta. Minulla on nimittäin se vakaa käsitys, että jos Ruotsi nyt puuttuisi tapahtumiin Suomessa, ajautuisimme kaikista suurimpiin riskeihin joutua vedetyksi sotaan ei ainoastaan Venäjää vastaan vaan myös suurvaltasotaan, ja sellaista vastuuta en ole voinut ottaa itselleni. Sellaisessa tilanteessa osoittautuisi sitäpaitsi todennäköiseksi, että emme voisi antaa vähäistäkään apua, jota se nyt saa täältä ja kovin tarvitsee ja jota me lämpimin käsin olemme jatkossakin valmiit antamaan.
Ruotsin elintärkeät edut, sen kunnia ja sen rauha, ovat niitä tavoitteita, jotka minulla ovat aina silmien edessä. Toivon Jumalan avulla, että me voimme valitsemallamme tiellä välttää sodan kaikki onnettomuudet.
Isänmaa on aina antanut minulle lukuisia todistuksia uskosta ja luottamuksesta. Siksi syvin toiveeni on, että kansani myös tässä vaikeassa tilanteessa ymmärtää ja hyväksyy toimintatapani.
Tidningarnas Telegrambyrå
Lähde: Svensk utrikespolitik under andra världskriget. Internationell politik 24, skrifter utgivna av Utrikespolitiska institutet, Kooperativa förbundets bokförlag, Stockholm, 1946. Käännös: Pauli Kruhse.
http://www.histdoc.net/historia/1940-02-19.html
http://www.histdoc.net/historia/historia.html#war
Te stallarit jauhatte koko ajan tuota levyä Ruotsi paha Venäjä hyvä. On syytä muistaa, että Euroopassa kaikki vähänkin pienemmät maat halusivat olla puolueettomia ja pysyä sodan ulkopuolella. Suomikin julistautui puolueettomaksi, kun Puola joutui uhriksi. Pienet hakivat turvaa ismmista. Viro haki turvaa Suomesta, Suomi Ruotsista. Kellään ei ollut tarjota kuin lämmintä kättä, Suomi ei ollut tässä muita parempi ja Ruotsi muita huonompi. Monet maat eivät antaneet apua vaan suorastaan antautuivat hyvin vähäisin taisteluin tai taistelutta. Tanska, Norja, BeNeLux, Balttia, Romania,Tshekkoslovakia...
Suomi kuitenkin taisteli pää pystyssä torjuen raakalaismaisen miehitysyrityksen. Ruotsi antoi merkittävää taloudellista tukea, mutta ei uskaltanut enempää. Ollaan nyt kiitollisia siitä mitä tuli, vaikka joidenkin toiveet olivatkin suuremmat. Ruotsikin tarvitsi armeijansa itse niinkuin kaikki muutkin ja säilyi lopulta sodan ulkopuolella. Suomalaisista tuli taas pienten kansojen sankareita.
Tässä niiataan SAKSAlle:
Ruotsin hallitus antoi 25.6.1941 tiedonannon saksalaisen divisioonan kauttakulusta:
Tilanteessa, joka on syntynyt nyt puhjenneen Saksan ja Neuvostoliiton välisen sodan johdosta, Ruotsi ponnistelee järkähtämättömästi säilyttääkseen itsenäisyytensä ja riippumattomuutensa ja pysyttelee sotaristiriitojen ulkopuolella. Uusi tilanne on kuitenkin asettanut meidät erityisten kysymysten eteen.
Niin Suomen kuin Saksan puolelta tehty esitys luvan saamiseksi siirtää Ruotsin rautateitä pitkin Norjasta Suomeen enintään divisioonan vahvuinen sotajoukko. Hallitus on valtiopäiviä kuultuaan suostunut siihen, että niin voidaan tehdä Ruotsin suvereenisuuden turvaavaa muotoa käyttäen.
Tidningarnas Telegrambyrå
Lähde: Svensk utrikespolitik under andra världskriget. Internationell politik 24, skrifter utgivna av Utrikespolitiska institutet, Kooperativa förbundets bokförlag, Stockholm, 1946. Käännös: Pauli Kruhse.
http://www.histdoc.net/historia/1941-06-25.html
Viimeksikin koko 1920-1930 -luku sitä tiivistettiin... miten kävikään?
Martti Turtolan väitöskirjaan perustuvaa teos ”Tornionjoelta Rajajoelle: Suomen ja Ruotsin salainen yhteistoiminta Neuvostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1923-1940” osoittaa, että Ruotsi tavallaan petti Suomen.
Suuri syyllinen siihen, ettemme sitten toden tullen päässeet puolustusliittoon Ruotsin kanssa oli sosialidemokraattinen pääministeri Per-Albin Hansson. Hänen vuokseen ulkoministeri Richard Sandler joutui eroamaan ja hänen tilalleen tuli ”suomisyöjä” Christian Günther.
Ruotsissa oli pyrkimystä vielä talvisodan alettuakin ruveta auttamaan Suomea niin suuresti, että Neuvostoliitto joutuisi tyytymään sovintorauhaan. Ruotsin puolustusvoimain komentaja kenraali Rappe vaati Ruotsia lähettämään 80 000 – 100 000 täysin varustettua miestä Suomen rintamalle, mutta tähänkin esitykseen Hansson totesi vain, että ”helvetin paskapuhetta”.
Erkko erosi/erotettiin Talvisodan sytyttyä! Hän oli ulkoministerinä 12.12.1938–1.12.1939.
ERKON SOTA
Valtioneuvos Paasikivi nimitti talvisotaa silloisen ulkoministerin Eljas Erkon sodaksi. Paasikiven antama nimitys sisältää sen, että sota olisi voitu välttää suostumalla NL:n esittämiin rajansiirtoihin.
http://personal.inet.fi/yhdistys/vantaark/aiheet/Erkon sota.htm
Lue koko pitkä artikkeli...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ulkoasiainministeri
Tilalle tuli Tanner 1.12.1939–27.3.1940.
>Jos Ruotsin lehdistö tiesi jotain, sen tiesi ruskitkin.<
Siksipä juuri tiesikin! Suomenruotsalaispaskat juorusi kaiken Tukhomaan. Se oli Suomen 5. kolonna ja on sitä vieläkin!
Sama 5. kolonnasakki hääri Jatkosodan aikana Rauhanoppositiossa Ryhmä 33 nimellä.
Nämäkin on hyviä kirjoja samaisesta aiheesta:
Toteutumaton valtioliitto. Manninen Ohto, Kirjayhtymä, 1977
Pelkästään tämän yhden kirjan lukeminen ei taida riittää ymmärtääkseen mistä oli kyse Ruotsin ulkopolitiikassa 1809 katastrofin jälkeen:
Itsekkyyttä vai valtiomiestaitoa. Ruotsin idänpolitiikka vuodesta 1812 vuoteen 2002, Toimittanut Tapani Suominen
Kirja on usen kirjoittajan artikkeleista koostuva.
Onkohan tämä vanhan kertausta? Ruotsilla lienee taas ketunhäntä kainalossa... Mitä teemme tuollaisella yhteistyökumppanilla johon ei ole luottaminen hitustakaan. Ei ihme että Talvisotaa sanottiin jopa Erkon sodaksi ja siksi se Mannerheim antoi sille ohjeen mennä pellolle ja ampua kuula kalloonsa kun Talvisota syttyi. Erkko uskoi ruotsalaisten huijaukseen eli heidän lupailemaan sotilaalliseen auttamiseen sodan syttyessä. Olihan noita suunnitelmia hierottu liki 20 vuotta.
Suomi ja Ruotsi tiivistävät puolustusyhteistyötä
26.5.2008 11:17
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200805267706128_uu.shtml
Suomi ja Ruotsi syventävät turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötään.
- Voimavarojen käytön tehostamiseen ja sotilaallisen kyvyn vahvistamiseen on monia mahdollisuuksia. Ne koskevat yhteistyötä sotilaskoulutuksessa, harjoittelussa ja materiaalihankinnoissa. Yhteistyö antaa paremmat toimintamahdollisuudet niin lähialueilla kuin kansainvälisestikin, Suomen ja Ruotsin puolustusministerit Jyri Häkämies (kok.) ja Sten Tolgfors kirjoittavat maanantain Helsingin Sanomissa ja Dagens Nyheterissä.
Ministerit toteavat, että tämä tehdään tilanteessa, jossa Venäjä on koventanut ulkopoliittista kielenkäyttöään.
Uusiin haasteisiin ministerit lukevat Itämeren kasvavan liikenteen. Itämeren kautta viedään merkittävä osa Venäjän öljystä ja kaasusta, ja Venäjä rakentaa koko ajan lisää satamakapasiteettia Itämeren rannikolle.
STT
>Paljonko siis apua tuli Suomeen länsimaista?<
Paljon! Ranska ja Italia oli suurimmat aseistajamme. Toki Englantikin toimitti Suomelle lentokoneita, aseita ja annen kaikkea tykistön ammuksia.
Tykkejä ammuksineen saatiin eniten Ranskasta, useita satoja. Vaikka ne ei kerinneetkään mukaan kuin pieneltä osin, ja olivat enimmäkseen vanhanaikaisia, niin olipahan seuraavassa sodassa amitsuunia. Italiasta tuli mm. lentokoneita, jotka RUOTSIN takia ei kerinneet kunnolla sotaan. Ruotsin lehdistö teki kaikkensa Suomen tuhoksi ja Saksa estikin aseiden kauttakuljetukset ja palautti Italiast tulleet aseet lopulta takaisin lähtömaahan. Voit kuvitella kuinka nopea oli merimatka Italaista Ruotsin satamiin. Koneet piti purkaa ja pakata laatikoihin ja sitten vielä kasata. Saksa esti suorat siirtolennot Euroopan yli, jotka olisi olleet se nopein tapa. Huvittavinta oli, että viimeinen Ruotsissa kasattu Fiat -hävittäjä piti lentää varkain Suomeen ja Ruotsin ilmatorjunta yritti pudotaa sen! Lentäjät osti bensiinin paikallisista liikkeistä ja lähtivät salaa Suomea kohti kun lentolupia ei enää annettu!
Kyllä se Ranskan osaltakin aika pientä oli. Italia nyt ei ollut länttä ja diktaattori Mussolini oli kovasti Suomi henkinen ja teki kyllä osansa. Italian ja Saksan suhteet olivat juuri tuolloin aika heikot muun muassa Saksan Suomen vastaisen politiikan takia. Niin miksi koneet koottiin juuri Ruotsissa?
Hansson oli kyllä huono pääministeri meidän kannalta ja herätti pahaa verta länsinaapurissa. Kysymys kuuluu miksi? No, tietenkin siksi, että ministereistä alkaen (Sandler ja Rappe -antakaa arvoa heille) Ruotsissa oli kovasti myös sitä henkeä, että nyt lähdetään rintamalle. Perinteisestihän siellä on jostain syystä ollut niin, että sosiaalidemokraateissa on ollut joitain munapäitä, jotka suhtautuu nihkeästi Suomeen (Hansson ja viimeksi Persson) ja oikealla on koettu enemmän veljeyttä. Turha on mielestäni Reinfeldttiä epäillä. Täytyy myös muistaa, että nimenomaisesti Ruotsissa oli kieltäydytty 1930 -luvulla puolustussopimuksen tekemisestä Suomen kanssa eli ei siinä mitään petosta ollut. Surkuhupaisinta tässä asiassa oli se, että Ruotsissa suoritettiin 20 30 luvun alun hengessä myös länsimaisen historian suurin vapaaehtoinen aseistariisunta eli ei nekään olleet täysin sotilaallisesti kuosissa.
Jotkut täällä suunnilleen vaatii, että Ruotsin olisi pitänyt julistaa sota Neuvostoliitolle, mutta miettikää vain kuinka paljon Suomi oli valmis uhraamaan Viron takia 1939. Sitä ei koskaan loppuunasti punnittu, mutta vastaavasti oli selkeästi kieltäydytty sitoutumasta sotilaallisesti sinne.
>Kyllä se Ranskan osaltakin aika pientä oli<
Tykkejä ammuksineen saatiin eniten Ranskasta. Pekästään jäykkälavettisia De Bang -mallisia oli 288 kpl ja ammuksia niihin 508 000 kpl!
Sattumalta tiedän tämän asian kun olen tuonkin jutun aikoinaan kirjoittanut.
Tykistön ammuspula Talvisodan
legendaa? 26.3.2007 12:14
http://keskustelu.suomi24.fi/node/4212226#comment-22185238
"Kysessä lienevät olleet Ranskasta luvatut 288 hyppyheikkiä ja niiden ammukset, joita oli todella paljon eli noin 508 000 kpl."
Ruotsi lainasi Suomelle mm. lähes koko nykyaikaisen pst-aseistuksensa (Boforsin 37mm pst-tykkejä), runsaasti it-tykkejä (40mm Bofors jne) sekä kolmanneksen kuranteista ilmavoimistaan (Gloster Gladiator). Iso kiitos Ruotsille arvokkaasta avusta!
Paljonko Suomi antoi tuollaista apua Norjalle, Tanskalle tai Virolle?
>Paljonko Suomi antoi tuollaista apua Norjalle, Tanskalle tai Virolle?<
Pyysikö ne apua Suomelta?
Koko itsenäisyytensä ajan Viro pyrki sotilaalliseen yhteistyöhön Suomen kanssa myös kahden välisesti siis ns. reunavaltioajattelun ulkopuolella. Erityisesti Konstantin Päts pyrki jopa valtioliittoon. Suomi ei ollut halukas sitoutumaan Viron turvaamiseen, muutenkin katsottiin, että Suomi on maantieteellisesti enemmän turvassa. Suomessa ei myöskään haluttu profiloitua balttian maaksi vaan omaksi kokonaisuudeksi tai Pohjoismaaksi. Suomen orientoituminen Skandinaviaan ja etelän suunnan ylenkatsonta herätti katkeria tuntoja Tallinnassa , jossa olisi toivottu "moraalista tukea ja kiinnostusta pienen veljeskansan kohtaloihin".
Niinpä Suomen ulkoministeri osallistui ensi kerran 1934 pohjoismaiseen ulkoministeritapaamiseen. Viron suunnalla taas todettiin ulkoministeri Friedrich Akelin suulla suomen itsenäisyyspäivän juhlapuheessa 1937, että "veriside ei aina näy käytännössä."
Joka tapauksessa Suomi ja Viro, huolimatta Suomen poliitikkojen kylmäkiskoisuudesta tekivät laajaa sotilaallista yhteistyötä. P.E. Svinhufvud ja Päts tapasivat myös yksityisesti ja siunasivat yhteistyön ja erityisesti sotilaallisen suunnitelman Suomenlöahden sulkemisesta kriisitilanteessa.
Tiedot Zetterbergin Viron historia -teoksesta
Onko siis tämän perusteella paljon aihetta arvostella Ruotsin sodanaikaista politiikkaa?
>Joka tapauksessa Suomi ja Viro, huolimatta Suomen poliitikkojen kylmäkiskoisuudesta tekivät laajaa sotilaallista yhteistyötä.<
Konstantin Päts teki Virosta diktatuurin lakkautamalla kaiken poliittisen toiminnan jo 1930 -luvulla. Samaa yritettiin Suomessakin, mutta Mäntsälän kapina epäonnistui surkeasti.
Ja Suomen siltaa haaveili jopa Kekkonenkin rakentavansa Pakinassaan Minä oli diktaattori.
"Rakensin Suomen sillan"
http://www.urhoklubi.net/Historiaa4.htm
Jari Leskisen väitöskirja Vaiettu Suomen silta kertoo tästä yhteityöstä.
Vaiettu Suomen silta
Suomen ja Viron salainen sotilaallinen thteistoiminta Neuvostoliiton varalta vuosina 1930-1939 (Bibliotheca historica)
Sama populääriversiona ja kaapelijuttu tarkemmin kerrottuna.
Jari Leskinen: Veljien valtiosalaisuus. WSOY. 415 s.
Viro ja Suomi sulkivat neuvostolaivat lätäkköön
Jari Leskinen paljastaa 1930-luvun sotasalaisuuden
Julkaistu: 21.1.2000 lehdessä osastolla Kulttuuri
http://www.hs.fi/tulosta/HS20000121SI1KU02j5z
Ruotsia voi, saakin ja on suorastaa SYYTÄ, aina moittia mitä tulee Suomen Talvisotaan!
Jopa Mannerheinm oli sitä mieltä, että Ruotsin ottaminen välittäjäksi oli suuri virhe.
Totta on, että Päts suoritti vallankaappauksen 1934 Virossa, mutta se ei kyllä ollut lapualainen kaappaus. Päts itse perusteli kaappausta "Viron lapualaisten" eli Vapsien valtapyrkimyksillä, eikä ollut väärässä aikomusten suhteen. Vapsit olivat myös hyvin suosittuja. Pätsin Viro täyttää kyllä nykypäivän ajattelulla diktatuurimaan tunnusmerkit, mutta ei se ehkä ollut lopullinen päämäärä. Päts oli itse agraari ja jo 1938 Virossa sallittiin oppositio, kun puolueet olivat tähän asti olleet kiellettyjä. Päts itse luonnehti, että Viron kansa oli ollut sairas kannattaessaan äärioikeistolaisia voimia, mutta kyllä pyrki toisaalta luomaan itsensä ympärille presidenttivaltaisen järjestelmän eli aivan noin yksioikoisesti en Viroa diktatuuriksi laskisi varsinkin , kun se ei Euroopassa niin typillisistä autoritäärisistä maista ollut tiukimpia.
Turtolan kirjat on karua luettavaa. Pätsille maksettiin rahaa naapurista ja sen paljastaminen kirjassa teki Turtolasta epäsuositun Virossa. Olihan Päts Viron suuri patriootti siihen saakka j ajonkun mielestä on sitä vieläkin! Viron itsenäisyystaistelun johtaja Laidoner oli kovin kesy kenraali 1939 ja taivutti Viron armeijan antautumaan laukaustakaan ampumatta 1940 kesällä. Oikeastihan se antautu jo 1939 kun tukikohtia luovutettiin NL:lle. Laidonerille kävi kovin huonosti. Se oli varmaankin ansaittua sillä sotilas, joka antautuu noin vain ansaitsee kaikkien halveksunnan, jopa vihollisenkin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Turtola
Presidentti Konstantin Päts: Viro ja Suomi eri teillä. 2002.
Kenraali Johan Laidoner ja Viron tasavallan tuho 1939-1940. 2008.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Konstantin_Päts
http://fi.wikipedia.org/wiki/Johan_Laidoner
On kai selvää, että Päts ei ollut pulmunen ja rahojen vastaanottaminen vuosina 1924-1934 asettaa hänet varsin arvelluttavaan valoon. En ole Turtolan kirjaa lukenut, mutta kylläkin paljon muuta aiheesta ja käsitykseni on, että hän ja Laitonder kuvittelivat toimivansa maan parhaaksi 1939 hyväksymällä tukikohtasopimuksen ja välttämällä sodan. Valitettavasti tämä tarjosi perustan Stalinin teatterin näytelmälle Vapaaehtoinen liittyminen, mutta toisaalta, ei sitä kukaan muu kuin venäläiset ja stallarit usko.
Rahojahan on otettu NL:stä meilläkin. Kyllä siellä on aina lahjonta ja omien avustus osattu kommunistit, K -linja ja Tpsl.
"Valitettavasti tämä tarjosi perustan Stalinin teatterin näytelmälle Vapaaehtoinen liittyminen, mutta toisaalta, ei sitä kukaan muu kuin venäläiset ja stallarit usko."
Kyllä perustan tarjosi se, ettei Virolla ollut kykyä sotilaallisesti vastustaa Neuvostoliittoa - toisin kuin Suomella, vaikka Neuvostoliitto ei sitä ennen joulukuun loppua 1939 vielä tiennytkään (vaan eivätpä tienneet varmasti suomalaisetkaan!). Virolla ei ollut mitään pelivaraa. Ainoa vaihtoehto Virolle oli myönnytysten tie. Maa oli kokonaan Neuvostoliiton armoilla.
Viron tilanne oli toinen kuin Suomen. Tätä suomalaiset eivät mielellään ajattele, koska Viron kohtaloa suomalaiset käyttävät puolustamaan omaa politiikkaansa v. 1939. Ajatus "Viron virheestä" on tarpeellinen suomalaisille, joille se ikäänkuin todistaa, että Suomi ei v. 1939 tehnyt virhettä. Sama käsitys suomalaisilla yleensäkin on vuosista 1939-1944: kaikki mikä tehtiin, oli hyvin ja oikein, paitsi joukkojen ryhmitys 9.6.1944.
Suomalaiset haluavat uskoa Voltairen Candiden herra Panglossin tavoin, että he elävät parhaassa mahdollisessa maailmassa. Moinen naiivius kenties voidaan kenties antaa anteeksi kansalle, joka muihin 1939-1945 sotaan joutuneisiin Euroopan kansoihin verrattuna oli poikkeuksellisen onnekas sodan kohtaloiden pyörteissä. Venäläiset sen sijaan tietävät, etteivät elä parhaassa mahdollisessa maailmassa... Heille historia on ollut ankarampi opettaja.
Etulinjan eteen vain.
Suomi ja Ruotsi tekivät lähes pari vuosikymmnetä suunnitelmia ja loivat sotilaallista yhteistoimintamallia sellaisen tilanteen varalta, jossa NL hyökkää Suomen kimppuun. Kun 1939 sitten näin kävi ja helmikuussa 1940, tilanteen mentyä nopeasti hunompaa suuntaan, Suomi pyysi apua jo tosissaan. Tämä episodi tapahtui Tukholmassa 21.2.1940 ja siis Talvisodan Mannerheim-linjan juuri murruttua:
Martti Turtolan väitöskirja, s. 13 "Ruotsin puolustusesikunnan päällikkö, kenraali Axel Rappe ehdotti, että Per Albin Hanssonin hallituksen oli ryhdyttävä auttamaan Suomea entistä aktiivisemmin ja voimakkaammin. Esityksessään Rappe vaati, että Ruotsin oli suoritettava avoin interventio Suomen hyväksi lähettämällä sinne 80-100000 miestä käsittävä armeija. Yhteisvoimin suomen sotavoimien kanssa se vakauttaisi murtuneen rintaman ja valtaisi takaisin menetetyn pääpuolustusaseman. Samalla ruotsalaiset joukot ottaisivat vastatakseen Ahvenanmaan puolustuksesta. Näillä toimenpiteillä saataisiin Neuvostoliitto taipumaan sovintorauhaan Suomen kanssa." Ruotsin pääministeri Hanssonin kommentti Suomen sotilaallisesta auttamisesta oli: "Helvetin paskapuhetta"!
Tämä on siis kerrottu heti Turtolan väitöskirjan alussa sivulla 13.
Martti Turtolan väitöskirja:
Tornionjoelta Rajajoelle. Suomen ja Ruotsin salainen yhteistoiminta Neuvostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1923 - 1940.
Ruotsi lupaa turvata Suomea kuten Talvisodassakin? Mitäs siellä Suomen linnan portin päällä lukeekaan?
Martti Turtolan väitöskirja (1984) Torniojoelta Rajajoelle, Suomen ja Ruotsin salainen yhteistoiminta Neuvostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1923-1940. Puolustuspoliittinen vaihtoehto.
Tuo väitöskirja kertoo kuinka Ruotsi petti Suomen 1-0 tosi paikan tullen ja Ruotsin pääministeri Hansson sanoi Suomen auttamisesta, siis aiemmin suunnitellun mukaisesti: "Helvetin paskapuhetta"
Julkaistu 20.11.2009 17:15 (päivitetty 19:58)
http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/arkistot/ulkomaat/2009/11/1001089
MTV3 - Kari Lumikero
Ruotsi lupaa sotilaallista tukea Baltian maille ja Suomelle, jos niitä uhataan - ja edellyttää samaa myös niiltä.
Ruotsin kanta perustuu ensi kuun alussa voimaan astuvan Lissabonin sopimuksen solidaarisuusjulistukseen. Julistuksen mukaan muiden EU-jäsenmailla on velvollisuus antaa tukensa kaikin keinoin, mikäli johonkin EU-maahan kohdistuu aseellinen hyökkäys. Tuen on kuitenkin noudateltava YK:n sääntöjä.
Ruotsin puolustusministerin mukaan maa tulkitsee julistusta yksiselitteisesti: se ei aio katsoa sivusta, jos naapurimaihin hyökätään.
- Ei voi olla tilannetta, jossa uhka kohdistuu vain yhteen maahan lähialueella. Emme pysyttele passiivisina, jos naapurimaata uhataan. Edellytämme myös, että nekään eivät ole passiivisia, jos meitä uhataan, puolustusministeri Sten Tolgfors totesi MTV:n uutisille.
Tolgforsin mukaan kyse olisi suoranaisesta sotilaallisesta tuesta ulkoisessa uhkatilanteessa, ja hän mainitsee erikseen Suomen sekä Baltian maat. Ministerin mielestä EU:n valmiusjoukot, joihin muun muassa Suomi, Ruotsi ja Viro ovat osallistuneet, voitaisiin tarvittaessa ottaa käyttöön. Tällainen joukko koottiin edellisen kerran keväällä 2008 ja uusi päivystysvuoro on vuonna 2011.
- Saimme yhdessä kokoon EU:n tähän mennessä parhaan nopean toiminnan joukon. Voimme osallistua yhdessä kriiisinhallintaan lyhyellä varoitusajalla. Yhteiset harjoitukset ovat jo arkipäivää, ja niiden tarkoitus on lujittaa maailmanrauhaa, hehkuttaa Tolgfors.
- Ruotsin solidaarisuuspäätös merkitsee turvapolitiikan sopeuttamista EU:n uuden perussopimuksen mukaiseksi. Seurauksena on entistä tiiviimpi sotilaallinen yhteistyö lähialueilla.
Tolgfors kuitenkin korostaa, että kyse ei ole sotilaallisesta liittoumasta, vaan Natoon kuuluvien ja siihen kuulumattomien maiden luontevasta yhteistyöstä.
Katso Kari Lumikeron raportti Tukholmasta
Ruotsiin ei taida olla paljon luottamista, ihan kokemusten perusteella:
Taas puuhataan yhteispohjoismaista puolustusta ja suunnitellaan yhteistyön tehostamista sotilaallisesti ja kalustohankintojen suhteen. Miksi ei muisteta kuinka sen entisen yhteistyön kävi vaikkapa Talvisodan aikana? Entäs 1945 yritykset liittoutua Ruotsin suuntaan, tosin kait lähinnä Ahvenanmaan taholla? Ajatella kuinka Talvisodassa sodittu ja liki 25000 uhria maksanut itsenäisyys olisi luovutettu noin vain Ruotsille!
Eduskunnan puolustusvaliokunta teki syksyllä 1940 aloitteen solmia puolustus- ja valtioliitto Ruotsin kanssa. Kollontain taholta ilmoitettiin Ruotsille N -liiton kielteinen kanta asiaan ja taisipa Ruotsinkin ehdot olla aika kovat: pääkaupunkina Tukholma ja Ruotsi hoitaa ulkopolitiikan. Itsenäisyys olisi luovutettu noin vain Ruotsille! Siis ulkopolitiikka eli käytännössä maan johto.
Suomi ja Ruotsi tekivät lähes pari vuosikymmnetä suunnitelmia ja loivat sotilaallista yhteistoimintamallia sellaisen tilanteen varalta, jossa NL hyökkää Suomen kimppuun. Kun 1939 sitten näin kävi ja helmikuussa 1940, tilanteen mentyä nopeasti hunompaa suuntaan, Suomi pyysi apua jo tosissaan. Tämä episodi tapahtui Tukholmassa 21.2.1940 ja siis Talvisodan Mannerheim-linjan juuri murruttua:
Martti Turtolan väitöskirja, s. 13 "Ruotsin puolustusesikunnan päällikkö, kenraali Axel Rappe ehdotti, että Per Albin Hanssonin hallituksen oli ryhdyttävä auttamaan Suomea entistä aktiivisemmin ja voimakkaammin. Esityksessään Rappe vaati, että Ruotsin oli suoritettava avoin interventio Suomen hyväksi lähettämällä sinne 80-100000 miestä käsittävä armeija. Yhteisvoimin suomen sotavoimien kanssa se vakauttaisi murtuneen rintaman ja valtaisi takaisin menetetyn pääpuolustusaseman. Samalla ruotsalaiset joukot ottaisivat vastatakseen Ahvenanmaan puolustuksesta. Näillä toimenpiteillä saataisiin Neuvostoliitto taipumaan sovintorauhaan Suomen kanssa." Ruotsin pääministeri Hanssonin kommentti Suomen sotilaallisesta auttamisesta oli: "Helvetin paskapuhetta"! Ruotsin ulkoministeri Richard Sandler oli tunnettu Suomen ystävä, ja hän olisi halunnut Ruotsin ja Suomen puolustusliittoa, mutta kun se ei mennyt läpi, hän vaati hallitustaan asettumaan selvästi ja voimakkaasti Suomen tueksi kaikin tavoin. Hän ei saanut siinäkään tahtoaan läpi, ja joutui eroamaan. Hänen seuraajansa Christian Günther oli paljon kylmäkiskoisempi Suomen asialle kuten pääministeri Hanssonkin.
Tämä on siis kerrottu heti Turtolan väitöskirjan alussa sivulla 13.
Martti Turtolan väitöskirja: Tornionjoelta Rajajoelle. Suomen ja Ruotsin salainen yhteistoiminta Neuvostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1923 - 1940.
Tämäkin on hyvä teos liittosuunnitelmista Ruotsin kanssa:
Toteutumaton valtioliitto. Manninen Ohto, Kirjayhtymä, 1977
Itsekkyyttä vai valtiomiestaitoa. Ruotsin idänpolitiikka vuodesta 1812 vuoteen 2002, Toimittanut Tapani Suominen. Kirja on usen kirjoittajan artikkeleista koostuva.
kysyisin kuinka monta suomalaista vapaaehtoista oli käytettävissä kun Viro miehitettiin vuonna 1940 tai kun Saksa hyökkäsi Norjaan 1940 keväällä. Talvisodassa löytyi 8000 ruotsalaista ja noin 800 norjalaista vapaaehtoista. Sekä Talvisodassa että jatkosodassa löytyi enimmillään lähes 4000 virolaista vapaaehtoista. Kieltämättä hiukan kyllä ihmetyttää suomalainen variksenpoika joka suu auki aina on vaatimassa mutta joka itse ei koskaan ole valmis itse antamaan silloin kun naapurissa (Viro ja Norja) on hätä.
>kysyisin kuinka monta suomalaista vapaaehtoista oli käytettävissä kun Viro miehitettiin vuonna 1940 tai kun Saksa hyökkäsi Norjaan 1940 keväällä<
Suomalaisia oli paljon sotimassa Viron itsenäistyessä 1918–1920. Olihan sota Suomessa päättynyt jo 1918 keväällä ja aika monella jäi sota "päälle". Sitten mentiinkin Viroon taistelemaan bolsevikkeja vastaan.
Viron vapaussota 1918–1920
http://fi.wikipedia.org/wiki/Viro
iso poika, niin opit erottamaan, että WWI ja WWII olivat eri sotia. Kieltämättä suomalaisten vapaaehtoisten saapuessa vastaanotto oli liikuttava ja sai aikaiseksi Viron oman armeijan muodostamisen ja sitä myöten sotamenestyksen, mutta kuten kaikki nuo meidän heimoaktivistimme Karjalassa ja Virossakin , niin he saivat osakseen kuten heille kuuluikin paikallisten ihmisten inhon ja halveksunnan. Kukapa meistä kovinkaan pitkään katsoisi vieraan valtion joukkoja jotka eivät osaa mitään muuta kuin ryypätä ja rällätä katsoen kaikkia paikallisia ylimielisesti alaspäin.
Ps. Voisitko ystävällisesti hiukan kertoa suomalaisten joukkojen lähdöstä Virosta ja siihen liittyvistä juhlallisuuksista.
"opit erottamaan, että WWI ja WWII olivat eri sotia"
Eiköhän se "iso kapina" loppunut 1918 lopulla, ja vasta sitten alettiin katsomaan miten Virolle käy.
Vilho Niitemaan Baltian historia -teoksen (1959) mukaan Viroon saapui 2700 suomalaista. Englanti oli mukana Suomen kanssa aseistamassa virolaisjoukkoja.
Samaisen Niitemaan kirjan sivulta 346: "Suomalaisten vapaaehtoisten tukemana Viron armeija aloitti heti vuoden 1919 ensi päivinä vastahyökkäyksen. Se sujui niin hyvin, että Viro oli jo helmikuun alkuun mennessä vapautettu bolsevikeista."
Loppuun vielä tämä:
Virolaiset miehet pakeni Suomeen 1941 Saksan miehitystä ja he liittyivät mieluummin Suomen kuin Saksan armeijaan. Se siitä vapaaehtoisuudesta.
"Kieltämättä hiukan kyllä ihmetyttää suomalainen variksenpoika joka suu auki aina on vaatimassa mutta joka itse ei koskaan ole valmis itse antamaan silloin kun naapurissa (Viro ja Norja) on hätä. "
Kieltämättä näin on asia. Suomi itkee vieläkin, kuinka kukaan ei ole muka meitä auttanut (paskapuhetta: 1918 Saksa ja Venäjä, 1939 Ruotsi ym, 1941-1944 Saksa) mutta sen sijaan suomalaisten oma panostus milloin missäkin on suorastaan luokatonta itkuun ja parkuun nähden.
Meidän oma moraalinen tukemme esim. Virolle on ollut varsin kyseenalaista.
Vanhanen 1985:
"...Suomen lain ja poliittisien johtajien avaruutta osoitti se, että tämä provokatoorinen mielenosoitus saatiin Suomessa järjestää. Arvelen jokaisen tv-uutisten katsojan ymmärtäneen mielenosoittajien tarkoitusperät ja asettaneen ne omaan sarjaansa.
Mielenosoituksen suomalaisena järjestäjänä ja luvan hakijana toimi eräs SMP:n kunnallisvaalilistoilta valittu kunnanvaltuutettu. SMP:n edustajat sanoutuivat tästä henkilöstä erilleen ja selittivät hänen olevan puolueen ulkopuolisen. Vaalien jälkeen kyllä kai tämänkin "sitoutumattoman" äänet ja valtuustopaikka laskettiin SMP:lle annetuksi äänestäjien tueksi.
Mielenosoittajien teemoista ja asenteista paistoi paitsi välinpitämättömyys sodan jälkeisen Euroopan todellisuudelle niin myös halu muuttaa Neuvostoliitossa vallitsevaa järjestelmää. Kumpikaan teemoista ei sovi suomalaiseen poliittiseen linjaan"
....
"Aivan oma lukuunsa on se, että parituhatta helsinkiläistä antoi tukensa provokaatiolle osallistumalla mielenosoituskokoukseen."
http://www.kavkaz.fi/vanhanen.html
"Mielenosoittajien teemoista ja asenteista paistoi paitsi välinpitämättömyys sodan jälkeisen Euroopan todellisuudelle niin myös halu muuttaa Neuvostoliitossa vallitsevaa järjestelmää. Kumpikaan teemoista ei sovi suomalaiseen poliittiseen linjaan."
Tässä Vanhanen oli 1985 täysin oikeassa. Mitä hyötyä virolaisille oli 1985 suomalaisten julkisesti ilmaistusta moraalisesta tuesta, kun se ei voinut merkitä virolaisten poliittista tukemista?
Nykyisin Viron parasta tahtovat suomalaiset antavat virolaisille tämän neuvon: virolaiset, parantakaa suhteitanne Venäjään ja venäläiseen vähemmistöönne. Nato-jäsenyyteen liittyvistä riskeistäkin nämä vastuulliset Viron etua ajattelevat suomalaiset yrittivät virolaisia varoittaa. Turhaan. Onko Viro lähtenyt itsetuhon tielle? Jokainen Venäjää ja venäläisiä vastaan kohdistuva toimi Viron puolelta huonontaa Viron asemaa. Se on jo nyt erittäin huono. Virolaiset eivät käsitä, miten he sahaavat poikki oksaa, jolla istuvat. Vuonna 1939 Viro toimi pakon edessä eikä voinut estää neuvostomiehitystä 1940. Neuvostoliiton hajottua itsenäisellä Virolle sen sijaan oli vaihtoehtoja. Niistä valittiin kaikkein huonoimmat. Luotiin venäläisvähemmistöä sortava apartheid-politiikka ja liityttiin Natoon, jolla ei oikeasti ole halua joutua konfliktiin Venäjän kanssa Viron takia. Toivottavasti Suomi ei seuraa Viron valitsemaa tuhon tietä...
tajusivat oikein natsein ja kommunistien 23.8. 39 solmiman sopimuksen. suomessa sitä ei käsitetty.
Nyt Ruotsi nojaa Lissabonin sopimukseen ja mutkan kautta Natoon. Rsikiä ei ole.
Lissabonin sopimus. Siinä EU-maat lupaavat tukea toisiaan myös sotatilanteessa. Ettekö tienneet?
Tämä on syytä muistaa erikoisesti 6.12.
Ruotsista sen sijaan olemme saaneet apua silloinkin, kun sitä ei ole muualta herunut.
Luettelo näistä viisaista miehistä on pitkä, käsittäen suurimpia suomalaisia Snellmanista Mannerheimiin. Venäjä on yleensä pitänyt Suomen kanssa solmimansa sopimukset, suomalaiset ovat olleet kärkkäämpiä niitä rikkomaan. Pitäisi oikeastaan ihmetellä enemmän sitä, että Venäjä on luottanut Suomeen niin paljon kuin on luottanut. Suomesta käsin on Venäjän kimppuun hyökätty monia kertoja, mutta suomalaiset muistavat vain talvisodan. Kykyä kansalliseen itsekriitiikkiin, jota suomalaiset kiitettävästi osoittivat 1944-1991, ei nykysuomalaisilta näytä oikein löytyvän.
" Pitäisi oikeastaan ihmetellä enemmän sitä, että Venäjä on luottanut Suomeen niin paljon kuin on luottanut. Suomesta käsin on Venäjän kimppuun hyökätty monia kertoja, mutta suomalaiset muistavat vain talvisodan"
Näin se on, pakko kyllä myöntää. Venäjän vallan alla Suomella oli aivan loistavat olot ja talvisotaa lukuunottamatta yhteiselo Neuvostoliitonkin kanssa meni ihan jees. Oma lukunsa ovatkin Suomalainen ekspansionistinen politiikka 1918-1939 ja 1941-1944, jotka edustavat politiikkamme ja kansamme nurjaa puolta.
Tornionjoelta Rajajoelle.
Ja tätä teosta ei varmana kyllä löydy Kepin hyllystä. Turtolan väitös teos - Suomen ja Ruotsin salainen yhteistoiminta Neuvostoliiton hyökkäyksen varalle 1923-1940.
" Olisi voitettava aikaa, jotta kansakunnan kaikilla varoilla saisimme tilaisuuden täyttää puolustuksemme huutavimmat aukot sekä myös tilaisuuden määräteitoisesti työskenellä sen mahdollisuuden hyväksi, joka tänään rupeaa olemaan havaittavissa Ruotsin yleisen mielipiteen kehityksessä suuntaan, jota meidän on pidettävä tärkeinpänä ja ensimmäisenä tavoitteena - liitto Ruotsin kanssa molempien maittemme puolueettomuudenpuolustamiseksi. "
Kirje Sotamarsalkka C.G. Manerheimilta tasavallan presidentti Kyösti Kalliolle kolme päivää ennen Talvisodan syttymistä.
kävi kuuman keskustelun talvisodan alla. Ruotsin sotilasjohto ja ulkoministeri Sandler olivat valmiita 100% tukeen Suomelle, mutta tämä ei mennyt läpi. Armeijan johto oli siis valmis lähettämään joukot Suomeen. Asia johti Sandlerin eroon ruotsin hallituksesta näkemyserojen takia.
>Tornionjoelta Rajajoelle.
Ja tätä teosta ei varmana kyllä löydy Kepin hyllystä. Turtolan väitös teos - Suomen ja Ruotsin salainen yhteistoiminta Neuvostoliiton hyökkäyksen varalle 1923-1940.<
Täytyy jälleen tuottaa Pussinperälle paha pettymys: Arvaatkos kuka on 1923-1940 -nikki, entäs 1939-1940 ? ;=)
Nuo kaikki allamainitust kirjat löytyy kyllä hyllystäni ja YLI 30 hyllymetriä muitakin sota- poliittiseen historiaan liittyviä kirjoja!
Martti Turtolan väitöskirja: Tornionjoelta Rajajoelle. Suomen ja Ruotsin salainen yhteistoiminta Neuvostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1923 - 1940.
Tämäkin on hyvä teos liittosuunnitelmista Ruotsin kanssa:
Toteutumaton valtioliitto. Manninen Ohto, Kirjayhtymä, 1977
Itsekkyyttä vai valtiomiestaitoa. Ruotsin idänpolitiikka vuodesta 1812 vuoteen 2002, Toimittanut Tapani Suominen. Kirja on usen kirjoittajan artikkeleista koostuva.
EI VOI LUOTTAA. EI NYT, EIKÄ ENNEN, EIKÄ TULEVAISUUDESSAKAAN!
http://www.suomenlinna.fi/index.php?menuid=36&lang=fin
>Augustin Ehrensvärd hakkauttanut Suomen kansalle tarkoittamansa kuuluisan tekstin joka kuuluu suomeksi käännettynä: ”Jälkimaailma seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraan apuun.”<
Sama aihe täälläkin:
Yhteispohjoismainen puolustus-
liitto tekeillä 15.5.2008 23:57
http://keskustelu.suomi24.fi/node/5819325/flat
Ruotsi lopetaa kohta koko armeijansa ja turvaa Suomeen! Ensin uskoteltiin että voidaan puolustaa puolta Pohjolaa ja sitten romutettiin reservin kalusto ja heti perään yleinen asevelvollisuus. Nyt pitäisi kouluttaa sotilaatkin toisessa maassa. Voi prkle!
TS: Suomen armeijan halutaan kouluttavan ruotsalaisia
Keskiviikko 16.2.2011 klo 04.04
Ruotsin maanpuolustusvaliokunnan puheenjohtaja ehdottaa, että maan tykistö voitaisiin tulevaisuudessa kouluttaa Suomessa, kirjoittaa Turun Sanomat.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011021613196534_uu.shtml
Puheenjohtaja Håkan Juholtin mielestä Ruotsi, Suomi ja Norja voisivat kouluttaa lisäksi yhteisiä rannikkojääkärijoukkoja sekä perustaa yhteisen pohjoismaisen maanpuolustuskorkeakoulun. Hän myös visioi, että Suomi ja Ruotsi voisivat perustaa yhdessä merivoimien joukko-osastoja.
Juholtin mielestä olisi luonnollista, että Ruotsin tykistön sotilaat koulutettaisiin Suomessa, jossa osaaminen on tässä aselajissa maailman ykkösluokkaa.
Suomalaismajuri Rolf Helenius ei tyrmää täysin Juholtin ideoita.
- En pidä Ruotsin tykistön kouluttamista esimerkiksi Rovajärven ampumaleireillä ollenkaan poissuljettuna, sanoo Helenius, joka on pohjoismaisen puolustusyhteistyöelimen Nordic Defence Cooperationin jäsen.
Hänen mukaansa yhteistyötä rajoittaisi kuitenkin muun muassa se, että Suomessa on yleinen asevelvollisuus, kun taas Ruotsi käyttää sopimussotilaita.
Puolustusministeri Jyri Häkämies (kok) ei tiistaina halunnut kommentoida asiaa Turun Sanomille.
STT
"Ruotsin tykistö voitaisiin kouluttaa Suomessa"
Julkaistu: 16.02.2011 06:37
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/Ruotsin tykistö voitaisiin kouluttaa Suomessa/art-1288369503498.html
Ruotsin maanpuolustusvaliokunnan puheenjohtaja ehdottaa, että maan tykistö voitaisiin tulevaisuudessa kouluttaa Suomessa, kirjoittaa Turun Sanomat.
Puheenjohtaja Håkan Juholtin mielestä Ruotsi, Suomi ja Norja voisivat kouluttaa lisäksi yhteisiä rannikkojääkärijoukkoja sekä perustaa yhteisen pohjoismaisen maanpuolustuskorkeakoulun.
Hän myös visioi, että Suomi ja Ruotsi voisivat perustaa yhdessä merivoimien joukko-osastoja.
Juholtin mielestä olisi luonnollista, että Ruotsin tykistön sotilaat koulutettaisiin Suomessa, jossa osaaminen on tässä aselajissa maailman ykkösluokkaa.
Suomalaismajuri Rolf Helenius ei tyrmää täysin Juholtin ideoita.
- En pidä Ruotsin tykistön kouluttamista esimerkiksi Rovajärven ampumaleireillä ollenkaan poissuljettuna, sanoo Helenius, joka on pohjoismaisen puolustusyhteistyöelimen Nordic Defence Cooperationin jäsen.
Hänen mukaansa yhteistyötä rajoittaisi kuitenkin muun muassa se, että Suomessa on yleinen asevelvollisuus, kun taas Ruotsi käyttää sopimussotilaita.
Puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.) ei tiistaina halunnut kommentoida asiaa Turun Sanomille.
STT