Olen kaivannut niitä sanoja
päivieni valopilkkuja
pieniä lyhtyjä
illan hämärissä hetkissä
hellyydellä
olen kaivannut niitä lauseita
joissa toivo loisti kirkkaana
aikoja, jolloin minuutit
vaihtuivat tunneiksi
huomaamatta
näissä tyhjissä päivissä
vaikenevissa äänissä
talven muuttaessa
yhä syvemmälle minuun
olen kaivannut niitä sanoja
lauseita
sinua.
päivieni valopilkkuja
pieniä lyhtyjä
illan hämärissä hetkissä
hellyydellä
olen kaivannut niitä lauseita
joissa toivo loisti kirkkaana
aikoja, jolloin minuutit
vaihtuivat tunneiksi
huomaamatta
näissä tyhjissä päivissä
vaikenevissa äänissä
talven muuttaessa
yhä syvemmälle minuun
olen kaivannut niitä sanoja
lauseita
sinua.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sanoissa,lauseissa kuin tunteissakin,niissä
äärimmäisissäkin on aina ihminen/-rakkaus,
joka koskettaa kehon soluja että aisteja.
Jokaiselle syvälle luotaavat tuntemukset
on kunkin ajan käyntikortti,joka leimaa
mielen aaltoliikkeitä - Yksin : Kaksin -
eikä mielihyvää tuottavaa tunnetta
päästäisi koskaan pois.
Näillä sanoilla toivotan hyvää yötä
kuin aamuakin heräävää.
käyntikortistasi minä kiitän ja
toivotan puolestani myös hyvää alkavaa viikkoa.
en ymmärrä, miten en nähnyt tätä aamulla.
Mutta ei se myöhäistä ole nytkään.
Surullinen, niin surullinen on runosi -
toki näköisesi. Siinä on toivottomuuden,
yksinäisyyden ja lohduttomuuden tumma
sävel.
Ymmärrän miten kaipaat, mutta joskus on avattava
uusi lehti, niin surullista kuin se onkin.
Lämmin ystävän halaus ja voimia päiviisi !
Usko, mutta en loukkaannu, jos sinulta jää joku runoni
kommentoimatta. Ja minun pitäisi kyllä palkita sinut
ylimääräisellä lahjalla uskollisimpana lukijanani. =)
Ja jotenkin minulla on yhä vain nuo tummat varjot seuranani.
Enkä usko, että ne katoavat vielä aikoihin. Mutta saattaahan olla,
että onnistun välillä kehittämään jonkun valoisammankin säkeen
jonnekin väliin.
halit Sinullekin
joko saavut
sinä
voimani
tuntoni
rohkeuteni
viehkeä hymy
ajatuksieni ilo
loputon kaipaus
niin sinä olet
ihminen ihmiselle
sana lauseessa
koko_nainen
hienon kaipauksen olet aikaan saanut ;)
on tehnyt pesänsä minuun. Sinne jonnekin,
sydämen alle. Siellä nököttää nytkin yksinään
pienen pieni lintu.
Ehkä minä olen sittenkin kokonainen. Ainakin melkein.
Kunhan vain löydän kaikki hajalleen levinneet sirpaleeni
ja saan ne kasatuksi uudelleen.
Lämmin kiitos vastausrunosta =).