Svenska folkpartiet on suomenkielisten kannalta saanut paljon pahaa aikaan kieliasioissa. Ruotsinkielisten on aika herätä tähän päivään ja huomata, että heidän aikansa päättää kieliasioista enemmistön puolesta on ohi. Tämän kirjoituksen lähetin alla mainituille sfp:n vaikuttajille.
Arvoisat Stefan Wallin, Astrid Thors, Ulla-Maj Wideroos, Henrik Lax, Pär Stenbäck, Christoffer Taxell, Jan-Erik Enestam ja Elisabeth Nauclér
Saate: Käytän puolueestanne jäljempänä nimitystä Svenska folkpartiet (Sfp), koska olette ainoa Eduskunnan kahdeksasta (8) puolueesta, joka on rekisteröitynyt yksikieliseksi. Sinänsä se on aika omituista puolueelta, joka kaikessa hokee, että kaksikielisyys on rikkaus.
MIELIPIDEKYSELYT
Viimeisimpien mielipidekyselyiden mukaan 70-80% suomalaisista haluaa muuttaa ruotsin kielen pakollisen kouluopiskelun vapaaehtoiseksi. Samaa on viimeksi vaatinut Lukiolaisten liitto. Tämä on selkeä viesti siitä, että pakkoruotsi on kouluissa pian historiaa.
SUOMENKIELISIÄ ÄRSYTTÄVÄT HANKKEET JA ESITYKSET
Monet - lähinnä Sfp:n ajamat - hankkeet ruotsin opetuksen tehostamiseksi ja vaatimukset ruotsin kielen osaamisesta ärsyttävät suunnattomasti suomenkielistä väestöä, vaikka kaikenlaisesta ruotsin pakollisuudesta halutaan nimenomaan eroon. Esimerkkeinä olkoot Svenska nu-kampanjat ja kielikylvetyshankkeet. Samaa myyräntyötä edustaa Opetushallituksen "Toki-hanke" tavoitteinaan parantaa ruotsin kielen opetuksen tasoa sekä lisätä kiinnostusta Ruotsin kulttuuria ja kirjallisuutta kohtaan. Toki-hankkeeseen liittyy "Kansalliskielihanke", jonka tehtävänä on miettiä pakkoruotsin opetuksen lisäämistä peruskoulussa niin, että se alkaisi jo 5. luokalta 7. luokan sijaan. Kyseisiin Toki-hankkeisiin osallistuvat tahot saavat erillistä valtionavustusta. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Ahvenanmaan suomenkieliset eivät saa perustaa omia koulujaan eivätkä saa opetukseensa minkäänlaista valtionavustusta. Älyttömyydessään tällaiset Toki-hankkeet tulisi keskeyttää välittömästi turhina menoerinä.
Samaa typeryyttä edustavat Sfp:n suunnalta tulleet vaatimukset vuoden 2004 kielilain ruotsin kielen velvoittavuuden lisäämiseksi. Suomenkielisten on syytä pelätä, että ruotsin taidon velvoittavuutta lisätään, koska Christoffer Taxell on nimetty syksyllä asetetun perustuslakikomitean johtoon. Omahyväisyyttä vähemmistön taholta edustaa myös Henrik Laxin esitys ruotsinkielisen mandaattipaikan saamisesta Eu:n parlamenttiin muodostamalla ruotsinkielinen vaalipiiri.
Suorastaan vahingollista kaikille osapuolille edustaa Pär Stenbäckin ehdotus, että maahanmuuttajille ryhdyttäisiin opettamaan ensimmäisenä kotouttamiskielenä ruotsia suomen sijaan. On todella vastuutonta entisen opetusministerin päästellä suustaan mitään noin järjetöntä. Toteutuessaan ruotsin kielen opettaminen ennen suomen kieltä olisi vahingollista paitsi maahanmuuttajille itselleen,niin myös suomenkieliselle enemmistölle.
Kaikki edellä oleva sekä ylipäätään täysin järjetön kaksikielisyysvaatimus koko väestölle peruskoulusta yliopistoon, virkamiesruotsivaatimukset sekä lukuisat etunne ovat käynnistäneet prosessin, mitä ei pysäytä enää mikään. Nyt on vihdoinkin satoja vuosia jatkuneen viivyttelyn jälkeen aika kypsynyt toteuttaa oikeudenmukaisuus ja kohtuus kieliasiassa ja yhden kielivähemmistön suosimisessa.
KOLMAS MEDIAJÄTTI INTERNET
Perinteisen median eli sanomalehdistön sekä television ja radion rinnalle on nousemassa kolmas mediamahti eli internet. Lähivuosina internetin merkitys erityisesti mielipiteiden ja tietojen välittäjänä sekä myös mielipiteiden muokkaajana tulee kasvamaan. Tämän kolmannen mediajätin vaikutusta kriittisenä tiedonvälittäjänä eivät sensurointiin ja tiedon suodattamiseen syyllistyneet vanhat tiedotusvälineet enää voi estää. Internet on voima, jonka edessä Eduskunta ja muut päättäjätahot joutuvat tässä ikuisessa kielikysymyksessä vielä nöyrtymään. Ruotsin kielen saattamisessa sen oikeaan painoarvoonsa tulee internet yhdessä nuorten tahdonilmaisun kanssa vaikuttamaan enemmän kuin vielä halutaan uskoa.
jatkuu...
Arvoisat Stefan Wallin, Astrid Thors, Ulla-Maj Wideroos, Henrik Lax, Pär Stenbäck, Christoffer Taxell, Jan-Erik Enestam ja Elisabeth Nauclér
Saate: Käytän puolueestanne jäljempänä nimitystä Svenska folkpartiet (Sfp), koska olette ainoa Eduskunnan kahdeksasta (8) puolueesta, joka on rekisteröitynyt yksikieliseksi. Sinänsä se on aika omituista puolueelta, joka kaikessa hokee, että kaksikielisyys on rikkaus.
MIELIPIDEKYSELYT
Viimeisimpien mielipidekyselyiden mukaan 70-80% suomalaisista haluaa muuttaa ruotsin kielen pakollisen kouluopiskelun vapaaehtoiseksi. Samaa on viimeksi vaatinut Lukiolaisten liitto. Tämä on selkeä viesti siitä, että pakkoruotsi on kouluissa pian historiaa.
SUOMENKIELISIÄ ÄRSYTTÄVÄT HANKKEET JA ESITYKSET
Monet - lähinnä Sfp:n ajamat - hankkeet ruotsin opetuksen tehostamiseksi ja vaatimukset ruotsin kielen osaamisesta ärsyttävät suunnattomasti suomenkielistä väestöä, vaikka kaikenlaisesta ruotsin pakollisuudesta halutaan nimenomaan eroon. Esimerkkeinä olkoot Svenska nu-kampanjat ja kielikylvetyshankkeet. Samaa myyräntyötä edustaa Opetushallituksen "Toki-hanke" tavoitteinaan parantaa ruotsin kielen opetuksen tasoa sekä lisätä kiinnostusta Ruotsin kulttuuria ja kirjallisuutta kohtaan. Toki-hankkeeseen liittyy "Kansalliskielihanke", jonka tehtävänä on miettiä pakkoruotsin opetuksen lisäämistä peruskoulussa niin, että se alkaisi jo 5. luokalta 7. luokan sijaan. Kyseisiin Toki-hankkeisiin osallistuvat tahot saavat erillistä valtionavustusta. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Ahvenanmaan suomenkieliset eivät saa perustaa omia koulujaan eivätkä saa opetukseensa minkäänlaista valtionavustusta. Älyttömyydessään tällaiset Toki-hankkeet tulisi keskeyttää välittömästi turhina menoerinä.
Samaa typeryyttä edustavat Sfp:n suunnalta tulleet vaatimukset vuoden 2004 kielilain ruotsin kielen velvoittavuuden lisäämiseksi. Suomenkielisten on syytä pelätä, että ruotsin taidon velvoittavuutta lisätään, koska Christoffer Taxell on nimetty syksyllä asetetun perustuslakikomitean johtoon. Omahyväisyyttä vähemmistön taholta edustaa myös Henrik Laxin esitys ruotsinkielisen mandaattipaikan saamisesta Eu:n parlamenttiin muodostamalla ruotsinkielinen vaalipiiri.
Suorastaan vahingollista kaikille osapuolille edustaa Pär Stenbäckin ehdotus, että maahanmuuttajille ryhdyttäisiin opettamaan ensimmäisenä kotouttamiskielenä ruotsia suomen sijaan. On todella vastuutonta entisen opetusministerin päästellä suustaan mitään noin järjetöntä. Toteutuessaan ruotsin kielen opettaminen ennen suomen kieltä olisi vahingollista paitsi maahanmuuttajille itselleen,niin myös suomenkieliselle enemmistölle.
Kaikki edellä oleva sekä ylipäätään täysin järjetön kaksikielisyysvaatimus koko väestölle peruskoulusta yliopistoon, virkamiesruotsivaatimukset sekä lukuisat etunne ovat käynnistäneet prosessin, mitä ei pysäytä enää mikään. Nyt on vihdoinkin satoja vuosia jatkuneen viivyttelyn jälkeen aika kypsynyt toteuttaa oikeudenmukaisuus ja kohtuus kieliasiassa ja yhden kielivähemmistön suosimisessa.
KOLMAS MEDIAJÄTTI INTERNET
Perinteisen median eli sanomalehdistön sekä television ja radion rinnalle on nousemassa kolmas mediamahti eli internet. Lähivuosina internetin merkitys erityisesti mielipiteiden ja tietojen välittäjänä sekä myös mielipiteiden muokkaajana tulee kasvamaan. Tämän kolmannen mediajätin vaikutusta kriittisenä tiedonvälittäjänä eivät sensurointiin ja tiedon suodattamiseen syyllistyneet vanhat tiedotusvälineet enää voi estää. Internet on voima, jonka edessä Eduskunta ja muut päättäjätahot joutuvat tässä ikuisessa kielikysymyksessä vielä nöyrtymään. Ruotsin kielen saattamisessa sen oikeaan painoarvoonsa tulee internet yhdessä nuorten tahdonilmaisun kanssa vaikuttamaan enemmän kuin vielä halutaan uskoa.
jatkuu...
Vastaukset 25
Vanhimmat
Ruotsalainen kansanpuolue perustettiin Suomeen vastustamaan suomen kieltä Suomessa. Puolueen ideologinen isä on rotuopeistaan tunnettu A.E.Freudenthal. Kuvasta näkee mitä Espoossa paikallinen rkp:läinen on saanut aikaan. Espoossa pääkieli on suomi, mutta paikalliselle rkp:läiselle ei suomi tietenkään käy kirjaston nimenä muuta kuin sivuroolissa.
"Aluekirjastonhoitaja Sunniva Drake kertoo painiskelleensa nimivalinnan kanssa ja päätyneensä lopulta libraryyn." (paikallislehti Vartti 16.2.09) Mainittakoon, että edellisissä eduskuntavaaleissa Rkp kuitenkin markkinoi itseään suomenkielisille suomalaisena kansanpuolueena.
http://ryyti.blogspot.com/2009/02/suomen-kieli-ahtaalla-suomessa.html
Thors toimii täysin avoimesti Ruotsin tupakkateollisuuden lobbarina ja etujen ajajana Suomessa kuten muutkin Ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustajapellet. Henrik Lax, joka on Suomen edustaja EU-parlamentissa lobbaa myös Ruotsin puolesta nuuska-asiassa. Lax perustelee, että "emme tarvitse isoveljeä valvomaan meitä".(isoveli=valtio) Jos Laxilta kysytään pakkoruotsista on Lax täsmälleen päinvastaista mieltä - isoveljeä tarvitaan.
...jatkuu
RUOTSIN KIELI EI KUULU SUOMENKIELISTEN IDENTITEETTIIN
Te ruotsinkieliset painotatte aina jokaisessa mahdollisessa yhteydessä, että ruotsin kieli on osa kulttuuriamme ja historiaamme. Kuitenkin suomenkieliselle ruotsalaisuus ja ruotsin kieli ovat menneinä vuosisatoina merkinneet nöyryytystä ja sortoa. Lukekaa suomen ja ruotsin kielten keskinäisestä asemasta historiamme valossa (Liite: "Elävän kaksikielisyyden rikkaus ja todellisuus").
Henrik Laxille voi sanoa suoraan, että ruotsin kieli ei todellakaan kuulu, eikä tule koskaan kuulumaan suomenkielisten identiteettiin. Ruotsin kieli ei ole meille myöskään rikkaus. Oikeammin ilmaistuna ruotsin kieli on meille taakka ja erittäin kallis lisärasite.
Naurettavia ovat myös puheenne ruotsin kielen sivistävästä vaikutuksesta. Ruotsin kieli sinänsä ei tee kenestäkään sen sivistyneempää kuin mikään muukaan kieli voi tehdä. Aikoinaan ruotsinkieliset asettivat suomenkielisille niin paljon esteitä, ettei "opillisen sivistyksen" hankkiminen ollut suomenkielisille helppoa. Sivistystä on kuitenkin montaa eri lajia, joista etenkin "sydämen sivistystä" ruotsinkielinen "sivistyneistö" on Suomessa melko puutteellisesti osoittanut omaavansa.
AHNEUS JA EPÄOIKEUDENMUKAISUUS
Koko autonomian ja itsenäisyytemme aikana eli 200 vuoden ajan ovat ruotsinkielisen väestönosan edunvalvojat osoittaneet itsekeskeistä ja omaa etua tavoittelevaa tapaa toimia.
Esimerkkejä on lukuisia, mutta seuraavat neljä kuvannevat hyvin asennettanne ja todellisia tekojanne. Puheenne ja tekonne ovat olleet ja ovat yhä ristiriidassa keskenään.
1. Vuoden 1862 kielikomitea
Vuoden 1862 kielikomitea - jonka muodosti 12 pelkästään ruotsinkielistä jäsentä - totesi lausunnossaan, että suomi on liian kehittymätön kieli eikä se ansaitse nousta sivistyskieleksi muiden sivistyskielten joukkoon. Lisäperuste oli, että suomi ei voi olla hallintokieli, koska virkamiesten kielitaito on tähän liian heikko.
2. 1920-luvun kielirasismi
1920-luvulla tunnetaan kymmenittäin tapauksia, joissa ruotsinkielisissä kunnissa on kieltäydytty kunnan toimesta antamasta suomenkielisille lapsille suomenkielistä opetusta. Samoissa kunnissa on sitten yksityisin varoin perustettujen koulujen toimintaa yritetty monin tavoin estää. Ruotsinkieliset ovat käyttäneet taloudellista ja henkistä painostusta sekä suoranaista vainoa suomenkielisiä kohtaan.
3. Sotaevakkojen asuttaminen
Sodassa 450000 suomalaista menetti kotinsa lähinnä Karjalan alueelta. Tämän väestön uudelleen asuttamistalkoisiin toivottiin koko Suomen osallistuvan. Kuitenkaan ruotsinkieliset alueet eivät raukkamaisesti sallineet asuinalueilleen siirtolaisia. Karjalaisten asuttaminen jäi vain suomenkielisten kuntien harteille. Tällä teolla ruotsinkieliset osoittivat "todellisen isänmaallisuutensa".
4. Ahvenanmaan kielirasismi
Ahvenanmaalla suomenkieliset ovat toisen luokan kansalaisia. Maakunnassa ei ole ainuttakaan suomenkielistä peruskoulua eivätkä suomenkieliset lapset saa ruotsinkielisissä kouluissa edes kunnollista äidinkielen opetusta, koska samoilla tunneilla vapaaehtoista suomea opiskelevat ruotsinkieliset madaltavat opiskelun tason. Ahvenanmaalla suomenkielisillä ei ole oikeutta saada muitakaan kunnallisia palveluita suomen kielellä.
jatkuu...
...jatkuu
SUOMEN KOULUTUSPOLITIIKKA
Opetushallituksen Wera-raportointipalvelun julkaisun "Koulutuksen määrälliset indikaattorit vuodelta 2006" kertoo karun totuuden. Yliopistoihin on vuosina 2000-2006 päässyt 51-55 % ruotsinkielisistä hakijoista. Vastaavasti suomenkielisiä hakijoita on hyväksytty 34-36 % ja ulkomaalaisista hakijoista noin 25 %.
Suuresti ihmetyttää se tapa, millä kielivähemmistöä suositaan koulutusasioissa. Eduskunnan taholta on käsittämätöntä välinpitämättömyyttä (tai tietämättömyyttä?), että ruotsinkieliselle nuorisolle on varattu ylisuuret kiintiöt yliopistoihin. Suomenkielisiä sortavaan vääryyteen ovat syinä toisaalta ruotsinkielisten yliopistojen eli Åbo Akademin ja Svenska Handelshögskolanin ylisuuret opiskelijapaikkamäärät sekä toisaalta kuuden kaksikielisen yliopiston kiintiöpaikat ruotsin kielelle (ruotsinkielisille). Tämä historiallinen etuoikeus on kiireimmiten poistettava ruotsinkielisiltä.
Ei voi mitenkään olla hyväksyttävää, että 10 vuodessa 5000-5500 suomenkielistä on menettänyt opiskelupaikan yliopistossa huonommat pääsykoe- ja todistuspisteet saaneelle ruotsinkieliselle. Siten tuhannet suomenkieliset nuoret ovat joutuneet Suomen älyttömän kielirasismin uhreiksi menettämällä uransa ja haaveensa näille ruotsinkielisille kiintiöekonomeille ja kiintiölakimiehille.
Opetusministeriön uusin suunnitelma yliopistojen aloituspaikkamääriksi vuodelle 2012 jatkaa samaa enemmistöä syrjivää koulutuspolitiikkaa. Suunnitelmassa on ruotsin kielelle (ruotsinkielisille) edelleen varattu täysin ylisuuri osuus korkeimman asteen opetuksesta Suomessa. Ruotsinkielisille on varattu 6,7 %:n osuus yliopistopaikoista, kun ruotsinkielisten nuorten (20-22-vuotiaat v. 2006) osuus on vain 4,9 % koko maan vastaavasta väestöryhmästä. Räikein vääryys on yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan 9,2 %:n ruotsinkielinen osuus. Näin suuri yliedustus johtaa siihen, että jatkossakin julkishallinnon ja liike-elämän johtopaikoille sijoittuu ylisuuri osuus ruotsinkielisiä; aivan kuten aina ennenkin historiamme aikana.
Ei ole ihme, että vanhainkoteihin eikä sairaaloihin riitä ruotsinkielisiä, suorittavaa työtä tekeviä, koska puolestaan ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutason koulutuspaikkoja on varattu vain 4-4,5 %:n osuus ruotsinkielisille. Kuitenkin te yritätte tätä hoitohenkilöstön vajetta paikata suomenkielisillä työntekijöillä, joilta vaaditte palvelua ruotsiksi. Suomenkielisten ei tule tällaiseen koulutuspolitiikkaan enää alistua. On turha huutaa palvelua ruotsiksi, kun ruotsinkieliset nuoret hakeutuvat yliopistokoulutukseen eivätkä halua kouluttautua riittävästi palvelualoille.
Ruotsinkielinen yliopistokoulutus näyttää olevan valtiovallan erityissuojelussa. Ovatko Eduskunta, opetusministeri (usein ollut sattumoisin juuri ruotsinkielinen), opetusministeriö ja opetushallitus toimineet lainmukaisesti salliessaan kieleen perustuvan syrjinnän koulutusasioissa. Sfp on tietenkin hiljaa tällaisista asioista, mutta nostaa heti haloon, jos jossain ei osata palvella ruotsiksi.
jatkuu...
... jatkuu
ETUISUUDET JA RUOTSIN KIELEN AIHEUTTAMAT KUSTANNUKSET
Ruotsin kieli merkitsee sitä äidinkielenään puhuvalle etuisuuksia, jotka saattavat suomenkieliset todellisuudessa edelleen huonompaan asemaan kuin ruotsinkieliset. Näin on siis erityisesti koulutuksessa.
On lukuisia muitakin asioita, jotka eivät ole kieliasioissa kohdallaan. Eräs asia on kustannuskysymys. Ei voi olla niin kuin Ulla-Maj Wideroos väittää, että "ruotsin kieli saa maksaa". Ei voi todellakaan olla niin, että lisäkustannukset jäävät suomenkielisten maksettaviksi. Perin outoa on myös, että kaksikielisyyden kustannuksia ei ole laskettu, vaikka sitä edellytettiin kielilakia hyväksyttäessä.
Ruotsinkielisillä pitää olla omat päiväkodit ja koulut, vaikka yhteiskunnalle tulisi selvästi edullisemmaksi, jos päiväkodit, koulut ym. vastaavat käyttäisivät esimerkiksi yhteisiä erityisluokkahuoneita, ruokailu- ja liikuntatiloja. Sama koskee rinnakkaista hallintoa.
SUOMENKIELISTEN VAATIMUKSET VOIMISTUVAT
Ruotsinkieliset ovat osoittaneet käytännössä, etteivät he noudata oikeudenmukaisuuden eikä tasapuolisuuden periaatetta. Kaikessa huudetaan ensin minä ja minulle, me ja meille.
Samalla kun todellinen tietämys historiastamme sekä suomen kielen ja suomenkielisten syrjinnästä lisääntyy, samalla lisääntyvät suomenkielisen enemmistön vaatimukset. Ei voi olla oikein, että kielivähemmistö sanelee ehtoja kielienemmistölle.
Suomalaisilla on aina ollut pyrkimys rehellisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Vaikka enemmistö vihdoinkin alkaa korottaa ääntään oikeuksiensa puolesta, eivät suomenkieliset tule syyllistymään samanlaisiin virheisiin kuin ruotsinkieliset. Teille kuuluvat ne vähemmistön oikeudet, mitkä yleensä eurooppalaisissa demokratioissa vähemmistöille kuuluvat.
Lopullisena tavoitteena tulee olla se, että suomen kielestä tulee Suomen ainoa virallinen kieli. Välitavoitteina ovat pakollisesta kouluruotsista ja virkamiesruotsivaatimuksista luopuminen. Hyvänä mallina toimii Ruotsin uusi kielilakiesitys, joka vahvistaa ruotsin kielelle ainoan virallisen kielen aseman. Ruotsin kieli voi Suomessa hyvin olla vähemmistökieli vähemmistökielen oikeuksineen.
ANTEEKSIPYYNTÖ
Ruotsin valtiovalta on 15.1.2009 ilmaissut - Suomen sodan muistojuhlallisuuksien yhteydessä - ylimielisen ja vähättelevän asenteensa. Ruotsi ei aio pyytää Suomelta anteeksi historian epäoikeudenmukaisuuksia. Ulkoministeri Carl Bildt ei halua tunnustaa edes sitä, että sama syrjintä suomenkielisiä kohtaan jatkuu Ruotsissa edelleen.
Samoin suomenruotsalaiset ovat syyllistyneet suomen kielen ja suomalaisuuden syrjimiseen ja väheksyntään. Minkäänlaista nöyryyttä ja katumusta Sfp ei toistaiseksi ole osoittanut.
Kysymys: Oletteko Sfp:ssä harkinneet anteeksipyynnön esittämistä suomenkieliselle enemmistölle siitä sorrosta ja syrjinnästä, johon Suomen ruotsinkieliset ovat syyllistyneet suomen kieltä ja suomenkielisiä kohtaan 1800- ja 1900-luvuilla?
MYÖNNYTYKSIÄ KIELIKYSYMYKSESSÄ?
Suomenkielinen enemmistö on siis vihdoinkin alkamassa vaatia itselleen kuuluvia
enemmistön oikeuksia ja samalla ruotsinkielisten etuoikeuksien purkamista.
Kysymys: Onko Sfp valmis oma-aloitteisesti minkäänlaisiin myönnytyksiin kielikysymyksissä oikeudenmukaisuuden ja kohtuullisuuden löytämiseksi Suomessa?
AHVENANMAA
Manner-Suomessa, Ahvenanmaalla ja Ruotsissa on tärkeimmällä kielivähemmistöllä noin 5 %:n suhteellinen osuus kussakin. Vain Suomessa enemmistö joutuu opiskelemaan vähemmistön kieltä peruskoulusta yliopistoon.
Ahvenanmaalla ei tarvitse noudattaa kielilakia. Ruotsinkielisillä ei ole siellä kouluissa pakollista suomea eikä virkamiessuomen velvoitteita. Ahvenanmaalla ei ole myöskään ainoatakaan suomenkielistä peruskoulua, eivätkä suomenkieliset saa muitakaan palveluita suomen kielellä.
Tiedätte varsin hyvin, että Ahvenanmaan itsehallintolakia on kielikysymyksineen mahdollista muuttaa nykypäivää vastaavaksi ja ennen kaikkea oikeudenmukaiseksi Suomen Eduskunnan ja Ahvenanmaan maakuntapäivien yhteisellä päätöksellä.
Tuntuu oudolta, että näitä epäkohtia teidän on mahdotonta tunnustaa?
Kysymys: Aikooko Sfp jatkaa Ahvenanmaan yksipuolista kielirasismia, vaikka Euroopan Yhteisön tuomioistuinkin on Ahvenanmaan tilanteesta huomauttanut?
RUOTSIN KIELILAKIESITYS
Ruotsi on uudistamassa kielilakiaan vuonna 2009. (Ks. liitteenä dosentti Heikki Talan suomentama Ruotsin uusi kielilakiesitys).
Meille suomenkielisille samainen malli Suomen oloihin sovellettuna on varsin käyttökelpoinen. Se noudattaa yleisesti Euroopassa noudatettua kielipoliittista linjausta. Ruotsin kielelle tulee varata kielivähemmistön asema.
Kysymys: Sopiiko esikuvananne pitämän Ruotsin kielilakimalli myös Suomelle?
jatkuu...
...jatkuu
LOPUKSI
Sfp:lle sopii parhaiten se, että enemmistö ei tunne asioita eikä niiden taustoja. Näin suomenkieliset pysyisivät vaiti ja tottelisivat kyseenalaistamatta asioita. Kuitenkin nykyisillä toimintatavoilla Svenska folkpartiet ajaa itsensä ennen pitkää poliittiseen nurkkaan. Silloin yhden asian liikkeen päätehtävä eli ruotsin kielen aseman vahtiminen ja pönkittäminen on tullut tiensä päähän.
Me suomenkieliset ymmärrämme ja arvostamme ruotsinkielisen kulttuurin parhaita puolia. Kuitenkaan kielipolitiikkaa emme voi enää missään nimessä hyväksyä ja olla hiljaa kaikesta epäoikeudenmukaisuudesta ja kohtuuttomuudesta.
Emme kuitenkaan halua sortua samoihin virheisiin, joihin te ruotsinkieliset ja puolueenne ja sen edeltäjä olette sortuneet. Kulttuurinne ja kielenne ansaitsee sen arvon, mikä sille kuuluu. Mutta me vaadimme kielienemmistölle kuuluvan kielienemmistön suvereenisen vallan, mikä taas sille itseoikeutetusti kuuluukin Euroopan toiseksi yksikielisimmässä maassa.
Leo Havukainen
Valtiot. maist.
Nouse, ugri, ja Inmar auta,
sammalta kasvavi Perman hauta. Nouse!
Volgalta kohden Valkoista merta
ugri on sorrettu, vuotanut verta. Nouse!
Mordvan kantelon kaiku on laannut,
kauan on Merja jo mannussa maannut. Nouse!
Jäämeren yön oomme värjyvä vahti,
kaiken vienyt on vierahan mahti. Nouse!(x5)
Vaan niin totta kuin oikeus voittaa,
heimoni huomen kerran se koittaa.
Meidän on Eesti ja Inkerin ranta,
virroilta Vienan ugrin on kanta. Nouse!
Veljeimme liedet leimuavaiset,
ugrin on verta miehet ja naiset. Nouse!
Korpien yöstä me nousemme kerran,
kasvaa voimamme kymmenen verran. Nouse!
Sieltäpä ahdistuksien alta
päivään pyrkivi Ugrien valta. Nouse! (x5)
Kansako vain yön häipyvän haamun?
Ei, vaan sankarit taiston ja aamun!
Magyarin maine ja Perman tunto
poljetun oikeus, nousevan kunto, Nouse!
Suomen sankarihautojen rusko,
aamun palvojan raikas usko. Nouse!
Niistä on kasvava voimamme ylhä,
talven taittaja, mahtimme jylhä. Nouse!
Pohja on meidän, sen vilu, sen halla,
paikan me tahdomme auringon alla. Nouse!(x5)
Inmar auttaos ugreja voittoon,
kaunis on uskomme aamumme koittoon!
Suomi pitää muuttaa virallisesti yksikieliseksi, suomenkieliseksi valtioksi "maaksi".!
Tuetaan niitä todellisia kuntia ja kaupunkeja, jotka ovat oikeasti kaksikielisiä "näitä ei ole paljon koskaan ollut Suomessa" ja näin turvataan tulevaisuudessa vähemmistö kielien asema Suomessa.
Suomen kansalaisille samat oikeudet Ahvenanmaalle, mitkä nyt on suomenruotsalaisilla Ahvenanmaalla.
Ruotsin kieli pitää muuttaa virallisesti vähemmistökieleksi.!
RKP:n "sfp" kaltaista kielipuoluetta ei Suomessa enää tarvita.
Todella hyvä kirjoitus ja analyysi kielitilanteesta!
Ei tarvitse muuta sanoa. Se on siinä!
Ahvenanmaalla suomenkieliset lapset eivät saa kunnollista opetusta äidinkielellään. Julkisissa laitoksissa on suomenkielen puhuminen kielletty. Suomenkielistä seurakuntaa ei ole. Omistusoikeutta ja yritystoimintaa rajoitettu.
Jospa sovittaisiin että suomenruotsalainen vähemmistö saa samat palvelut manner-Suomessa, kuin suomenkielinen vähemmistö Ahvenanmaalla. Reilu meininki vai mitä.?
Nyt viimeistään olisi aika tunnustaa tosiasiat, ja määritellä Suomi yksikieliseksi maaksi, samaan tapaan, kuin muutkin Pohjoismaat ja ruotsin kieli määriteltäisiin vähemmistökieleksi muiden vähemmistökielien tapaan.
Olet unilääkkeistä paras, pitkine höpötyksinesi......
Suomen, suomen kielen, kielipolitiikan ja suomalaisuuden hyväksi. Kiitos, Leo!
Kyllä se siitä. Sveriges Radio vuodatti 10 minuuttia kyyneleitä "sorretun suomenruotsalaisen kansanosan" kovasta kohtalosta omassa synnyinmaassaan. Ei kuitenkaan päästänyt sanaakaan eetteriin siitä, mitä kerroin virallisen Ruotsin suhtautumisesta omiin suomenkielisiin kansalaisiinsa heidän omassa isänmaassaan!
Perusteellinen, harkittu, terävä läpileikkaus ruotsinkielen asemasta Suomessa.
Hienoa, Leo!
Murteita tutkiessani huomasin, ettei Suomen kouluissa opetettu ruotsi ole kieli vaan suomenruotsalaisten käyttämä murre, jota esiintyy paikallisesti rannikolla ja Ahvenanmaalla.
Suomen kouluissa opetettu ruotsin kieli ei ole kieli vaan suomenruotsalaisten käyttämä murre,
tämän tosiasian RKP on onnistunut peittelemään taitavasti tähän saakka.
Suomenruotsalaisten murre on murre muiden murteiden joukossa, mitä puhutaan eri puolilla Suomessa.
Suomenruotsalaisten käyttämä murteelle pitäisi antaa sama asema, kuin muillekin Suomessa käytetyille murteille, tätä murretta puhuu Suomessa n. kolmesataatuhatta ihmistä.
Huomioitavaa on että suomenkielisiä Suomessa n. viisimiljoonaa ihmistä.
Tämä niin sanotun ruotsin kielen asema Suomessa on täysin valheellinen, joka perustuu pienen elitistisen ryhmän murteen korostamiseen, jota he itse valheellisesti kutsuvat ruotsin kieleksi.
RKP ja sen edeltäjien valheellisten vääristelyn takia kyseistä murretta on pakotettu kouluissa opiskelemaan ruotsin kielenä, mitä se ei kumminkaan ole.!
Kysymyksessä ei ole kansalliskieli vaan yksinkertaisesti murre, jolle vääristelemällä on saatu historiassa niin sanottu kielellinen asema Suomessa, mikä ei kumminkaan perustu mihinkään tosiasiaan vaan on jäänne Ruotsin vallan ajalta.
Suomessa on yksi pääkieli suomenkieli ja vähemmistö kielinä esim. saame ja viittomakieli muut kielelliset erot syntyvät pääsääntöisesti paikallisista murteista.
Suomenruotsalaisten käyttämälle murteelle voisi antaa paikallisesti vähemmistökielen aseman joissakin rannikkoseudun kunnissa, joissa kyseisellä murteella on merkittävä asema suomen kielen rinnalla.
tuohon mielipiteeseen ei ole mitään nikan koputtamista.
Aika samanlaista työtä teette ja aika samilla "argumenteilla". IHRAisuuden määrässä Leo jää kuitenkin kauas taaksesi. Ehkä hänen traumakestävyytensä oli parempi. En ole huomannut Leon pahemmin "teeseilevän".
Kiitos Leo Havukaiselle.
Pitkä mutta palkitseva kirjoitus kun lukee kokonaan, eipä tuohon ole mitään lisättävää ainakaan vielä.
Täyttä asiaa. ja otetaan talteen.
Havukainen kirjoittaa asianmukaisia tekstejä joihin tuskin kenelläkään on vastaan sanomista. Suomi kun on tällainen epänormaali valtio jossa vuosisatojen aikana hankitut etuoikeudet saavat jatkoa jopa presidentin ja lainvalvojien säestyksellä.
RKP tarvitsee lainkäyttöä omiin tarkoituksiinsa,
valtakunnansyyttäjä Mika Ilman tekee väitöskirjan,
Åbo Akademi hyväksyy sen,
väitöskirjan osaa käytetty kiihotustuomion tukena (mm. J.Halla-aho)
Odotellaan vain "kielikiihkoilu"-oikeudenkäyntiä raamattuna Mika Ilmanin väitöskirja!
Ruotsi nyt vain sattuu olemaan se kieli, johon tämän maan hallinto on itsenäistymisestä lähtien perustunut. Oliko muita viisaita ajatuksia??
Perussuomalaiset Nuoret esittivät tässä äskettäin, että Suomesta pitäisi tehdä virallisesti yksikielinen maa. Siis suomenkielinen. Tämä kirvoitti mielessäni muutamia ajatuksia.
Huomioimisen arvoista on se, että ensinnäkin Suomessa ei ole “virallista kieltä”, vaan “kansalliskielet” suomi ja ruotsi. Siinä, että ruotsi on “kansalliskieli” ei ole mitään vikaa, vaan mielestäni pahin ongelma on se, miten kaksikielisyyttä tässä maassa toteutetaan.
Suomenruotsalaiset ovat tietenkin suomalaisia, eivät ruotsalaisia tai mitään muuta. Uskokaa tai älkää, mutta Suomi ei ole kaksikielinen: suomenruotsalaisten kielivähemmistö sijaitsee pääosin Pohjanmaalla ja Itä-Uudellamaalla. Näissä maakunnissa on ruotsinkielistä vähemmistöä (joissakin paikoissa enemmistöä). Toivon, että heillä säilyy vastaisuudessakin oikeus käyttää äidinkieltänsä. Suomenruotsalaisuus on kulttuuri siinä missä saamelaisuus, ei sitä kannata hävittää.
Sen sijaan näiden oikeasti kaksikielisten alueiden ulkopuolella sijaitsevat suomenkielisten suomalaisten maakunnat ja kaupungit. En näe siinä mitään mieltä, että heidät pakotetaan opettelemaan vastoin tahtoaan niin sanotun kaksikielisyyden perusteella ruotsia. Toivon, että suomenkielisten ei tarvitse opiskella ruotsia vasten tahtoaan. Paras järjestelmä olisi sellainen, missä pääkieli olisi Suomi ja ruotsin kieli olisi vähemmistökieli ja sitten myöhemmin opiskelijalla olisi mahdollista valita esimerkiksi englannin, saksan, ranskan, espanjan, ruotsin ja venäjän väliltä.
Lyhyesti sanottuna ehdotan, että oikeasti kaksikielisissä tai pelkästään ruotsinkielisissä kunnissa säilytetään oikeus ruotsin ja suomen käyttöön. Ahvenanmaalla suomenkielen pitäisi saada vähemmistökielen asema, jotta suomenkielisillä olisi oikeus käyttää omaa äidinkieltään.
Tämä ei voi olla elämää suurempi asia. Suomen- ja ruotsinkieliset tulevat hyvin toimeen keskenään, ongelmia aiheuttaa vain kielilakien ja muitten asetusten pilkunviilaus sekä osittainen typeryys.
Suomenruotsalaisten kielellinen asema voitaisiin turvata vähemmistökielen asemalla, suomen kielen ollessa maan pääkieli.
Ei suomi tarvitse ruotsinkieltä, koska meillä on suomenkieli. Jos suomalaisia ei vieraiden taholta olisi alistettu, niin suomi tai jokin suomen kielen murre olisi aina ollut meidän yhteinen käyttökielemme, ns. virallinen kielemme.
Jos meillä on joskus ollut käytössämme joku vieras kieli, niin se johtuu yksinomaan siitä, että tuolla kielellä on haluttu halventaa ja häpäistä meitä.
Joopa, joo oliko sinulla jotakin asiallistakin kerrottavaa??? Hyvää yötä, kirvesvarsi!!!
Ruotsi nyt vain sattuu olemaan se kieli, johon tämän maan hallinto on itsenäistymisestä lähtien perustunut. Oliko muita viisaita ajatuksia??
Ruotsin vallan ajalta periytynyt suomenruotsalaisten ylimielisyys ja turhamaisuus kertoo asenne vammasta, mikä korostuu tälläkin palstalla, suomenruotsalaiset elävät menneisyydessä ja kuvittelevat olevansa edelleen herrakansaa, pitämällä kynsin hampain kiinni kielellisestä asemastaan, mikä heille ei todellisuudessa edes kuuluisi vaan vähemmistökielen asema suomessa.
Olet kokonaan unohtanut, että ruotsinkieliset tekivät kaikkensa, ettei suomen kieli saisi virallista asemaa Suomessa, kun näin tapahtui ajettiin ruotsin kieli väkisin siihen rinnalle kansalliskieleksi.
Ruotsinkieliset estivät monin tavoin suomen kielen, suomenkielisen koulujärjestelmän ja virkamiesjärjestelmän syntyä ja kehittymistä.
Ruotsin kieli ei kuulu suomalaisen identiteettiin, ruotsinkielisille suomen kieli ei ole ollut elävää kaksikielisyyttä, eikä suomen kieli ole ollut, eikä ole heille rikkautta.
Samoin suomenkielisille ruotsin kieli ei ole ollut rikkautta, eikä tule sitä olemaan.
Ruotsin kieli ei myöskään voi kuulua suomalaiseen identiteettiin, sillä ruotsin kieli edustaa historiassa suomenkielisille ainoastaan nöyryyttämistä ja alistamista ja on tänä päivänä vain tarpeetonta painolastia suomalaisille veronmaksajille.