Ystäväni on täyttänyt 17 vuotta ja voi siis saada opintotukea. Hänen vanhempansa ovat eronneet ja hän asuu äitinsä luona, heillä ei ole yhteishuoltajuutta tai ainakin asia on niin, että isän tuloja ei oteta huomioon tukea annettaessa. Vaikka tämä isä onkin hyvin vauras ja ystäväni saa aina reilusti rahaa häneltä. Lisäksi ystäväni äiti on jo yhdessä uuden miehen kanssa joka on myös todella hyvätuloinen ja kustantaa myös kaiken ystäväni elämässä. Silti ystäväni aikoo hakea opintotukea (n.100€/kk) vain koska hänen äitinsä on niin pienotuloinen (ja hänkin tekee jotain pimeää duunia), vaikka hän elää hyvin leveästi!
Mielestäni tämä on hyvin epäreilua, olen aika katkera ja kateellinen ystävälleni, koska itse en saa millään sitä tukea, sillä vanhempieni tulot ylittävät sen vaadittavan rajan, mutta ei me mitään rikkaita olla. ja vaikka oltaisiin niin minä joudun kustantamaan lukio-opintoni oikeastaan ihan itse, en saa mitään viikkorahaa, ainoat rahat tulee isovanhemmiltani. en saanut mitään töitä viime kesänä. ainoa raha minkä saan vanhemmiltani on synttäri- ja joululahjana ja niistä menee KAIKKI koulunkäyntiini!! perustarpeet (ruuan,vaatteet,katto päänpäällä) vanhempani kustantavat tietysti mutta tarpeeseen nähden. esim. he eivät osta uusia vaatteita jos vain pyydän vaan he katsovat ovatko ne välttämättömiä.
en ole koskaan ennen kokenut eläväni noh "tiukilla"( jos näin voi tässä kohtaa sanoa, en keksi parempaakaan ilmaisua tähän hätään) paitsi nyt kun tajusin kuinka epäreilu tilanne tämä on kaverini kerrottuaan asiasta. en silti halua mitenkään osoittaa katkeruuttani tai valittaa, onhan hän silti ystäväni ja itse olen tähänkin asti pärjännyt ja mulla on muutenkin kaikki asiat ollut hyvin elämässä tähän mennessä..
Mielestäni tämä on hyvin epäreilua, olen aika katkera ja kateellinen ystävälleni, koska itse en saa millään sitä tukea, sillä vanhempieni tulot ylittävät sen vaadittavan rajan, mutta ei me mitään rikkaita olla. ja vaikka oltaisiin niin minä joudun kustantamaan lukio-opintoni oikeastaan ihan itse, en saa mitään viikkorahaa, ainoat rahat tulee isovanhemmiltani. en saanut mitään töitä viime kesänä. ainoa raha minkä saan vanhemmiltani on synttäri- ja joululahjana ja niistä menee KAIKKI koulunkäyntiini!! perustarpeet (ruuan,vaatteet,katto päänpäällä) vanhempani kustantavat tietysti mutta tarpeeseen nähden. esim. he eivät osta uusia vaatteita jos vain pyydän vaan he katsovat ovatko ne välttämättömiä.
en ole koskaan ennen kokenut eläväni noh "tiukilla"( jos näin voi tässä kohtaa sanoa, en keksi parempaakaan ilmaisua tähän hätään) paitsi nyt kun tajusin kuinka epäreilu tilanne tämä on kaverini kerrottuaan asiasta. en silti halua mitenkään osoittaa katkeruuttani tai valittaa, onhan hän silti ystäväni ja itse olen tähänkin asti pärjännyt ja mulla on muutenkin kaikki asiat ollut hyvin elämässä tähän mennessä..
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.