Suomalaisuuden liiton kanta
Varapuheenjohtaja Matti Ahdeoja esitti liiton näkemyksiä sanomalehti Pohjalaisessa 1.8.2002. Ahvenanmaata ovat alkuaan asuttaneet suomalaiset. Suomen valtakunnan rajat ovat pyhät, vaikka Ahvenanmaa tuottaakin nyt veronmaksajille nettotappiota. Kaikkia maakuntia pitää kohdella tasa-arvoisesti, jolloin Ahvenanmaa tulisi taloudellisesti Suomen muitten maakuntien tasolle.
Ahvenanmaalle voisi soveltaa alueellista kaksikielisyyttä. Ahvenanmaalla kerätään elokuussa 2002 nimiä suomenkielisen opetuksen puolesta, ja alueella elää 1300 suomenkielistä, joilla nykyisten säädösten perusteella ei ole oikeutta suomenkieliseen opetukseen.
Ahvenanmaa antaa mahdollisuuden Suomen arvonlisäveron kiertoon uhaten siten valtion verotuloja ja kansalaisten hyvinvointia.
Jotta ette tukisi veronkiertoa, älkää ostako Ahvenanmaalla painettuja lehtiä, mm. Bonnierin kustantamia suomenkielisiä lehtiä.
Ahvenanmaa itse haluaa kuulua Suomeen, koska vain osana Suomea sillä on mahdollisuus saada taloudellisia etuoikeuksia. Jos Ahvenanmaa olisi osa Ruotsia, se menettäisi kaikki etuoikeutensa ja lisäksi siitä tehtäisiin vain yksi kunta. Mikäli Ahvenanmaan etuoikeuslait ja kielilait ovat ristiriidassa EU-lainsäädännön kanssa, ne pitää kumota heti.
Lomalaiset: karavaanarien kokemusten mukaan Ahvenanmaalla suomalaisille saatetaan määrätä moninkertaiset lauttamaksut, jos ei yövy saarella. Kyseiset korotukset määrätään vain suomalaisille, ei ahvenanmaalaisille, ei ruotsalaisille eikä muille ulkomaalaisille. Tätä voi pitää kansallisena syrjintänä. Eräs karavaanari on tehnyt asiasta valituksen eduskuntaan.
Ahvenanmaan pyrkimystä verokeitaaksi Suomen valtiovarainministeriö ei hyväksy ja syyskuussa 2002 EU totesi Ahvenanmaan vakuutusyhtiöille tarkoitetut veroedut laittomiksi - tosin yksikään yritys ei ollut tarttunut syöttiin.
Ahvenanmaa sai 2002 168 miljoonaa euroa tulonsiirtoja. Lipposen hallitus päätti 2001 joulukuussa antaa kannattaville ahvenanmaalaisille laivayhtiöille yhteensä 27 miljoonaa euroa liikenneministeriön varoista (kaikkiaan 67 milj.) voitollisille laivayhtiöille, jotka sittemmin lahjoittivat osan suomenruotsalaisille rahastoille.
Ahvenanmaa pystyy itsehallintoonsa vedoten kiristämään Helsinkiä sillä, ettei se vahvistaisikaan kansainvälisiä sopimuksia, jolloin ne eivät tulisi voimaan koko Suomen osalta.
Jos kaikki Suomen alueet saisivat Ahvenanmaan edut, Suomen valtiolle ei jäisi euroakaan keskushallintoon, yliopistoihin, diplomaattiedustukseen, Kelan tulonsiirtoihin, kehitysapuun, tulvauhrien auttamiseen, maanpuolustukseen, rajavartiostoon sekä valtionhallinnon virkamiesten, presidentin ja ministerien palkkoihin.
14.3.2000 Hufvudstadsbladet-lehdessä oli artikkeli, jossa todettiin ahvenanmaalaisten olevan todellisia "lottovoittajia" mikäli valtio nyt myy Sonera-osakkeensa. Miljardi tulee kun lasketaan 0,45 % arvioidusta 200 miljardin myyntivoitosta. Summa vastaa noin 2/3 saarimaan vuotuisesta talousarviosta. Lehdessä haastateltu ahvenamaalainen virkamies tosin myönsi, että "tällaista mahdollisuutta lainlaatijat tuskin olivat aikoinaan osanneet ajatella" tarkoittaen valtion omaisuuden myynnistä saatavia satumaisia tuloja.
Kyseinen laki on 1980-luvun hulluina vuosina Suomen sisäisenä lakina säädetty; alkuaan ahvenanmaalaiset olivat vaatineet jopa 0,5 % Suomen valtion kaikista tuloista itselleen, mutta silloinen valtiovarainministeri Louekoski tinki vaatimusta hieman. Joka tapauksessa tämä laki on kohtuuton Suomen eri alueiden tasa-arvon kannalta.
Taloudellisia erityisetuja kaipaisivat vaurasta Ahvenanmaata paremmin joukkotyöttömyydestä ja kuntien ahdingosta kärsivät maakunnat, esimerkiksi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala ja Lappi.
Ahvenanmaan saaman kohtuuttoman raha-avun lisäksi Suomen valtion virallisen kaksikielisyyden ylläpidon kustannukset ovat satoja miljoonia euroja vuosittain ja kaksikielisyyden taakan ylläpito on epäoikeudenmukaista suurta enemmistöä kohtaan.
Soneran osakkeiden sittemmin tapahtunut arvonlasku on epäolennaista, sillä minkä tahansa valtionyhtiön myyntituloista kuuluu 0,45 % Ahvenanmaalle täysin riippumatta sen olemattomista sijoituksista Suomen teollisuuteen ja Suomen valtiolle Ahvenanmaasta aiheutuvista kuluista.
Varapuheenjohtaja Matti Ahdeoja esitti liiton näkemyksiä sanomalehti Pohjalaisessa 1.8.2002. Ahvenanmaata ovat alkuaan asuttaneet suomalaiset. Suomen valtakunnan rajat ovat pyhät, vaikka Ahvenanmaa tuottaakin nyt veronmaksajille nettotappiota. Kaikkia maakuntia pitää kohdella tasa-arvoisesti, jolloin Ahvenanmaa tulisi taloudellisesti Suomen muitten maakuntien tasolle.
Ahvenanmaalle voisi soveltaa alueellista kaksikielisyyttä. Ahvenanmaalla kerätään elokuussa 2002 nimiä suomenkielisen opetuksen puolesta, ja alueella elää 1300 suomenkielistä, joilla nykyisten säädösten perusteella ei ole oikeutta suomenkieliseen opetukseen.
Ahvenanmaa antaa mahdollisuuden Suomen arvonlisäveron kiertoon uhaten siten valtion verotuloja ja kansalaisten hyvinvointia.
Jotta ette tukisi veronkiertoa, älkää ostako Ahvenanmaalla painettuja lehtiä, mm. Bonnierin kustantamia suomenkielisiä lehtiä.
Ahvenanmaa itse haluaa kuulua Suomeen, koska vain osana Suomea sillä on mahdollisuus saada taloudellisia etuoikeuksia. Jos Ahvenanmaa olisi osa Ruotsia, se menettäisi kaikki etuoikeutensa ja lisäksi siitä tehtäisiin vain yksi kunta. Mikäli Ahvenanmaan etuoikeuslait ja kielilait ovat ristiriidassa EU-lainsäädännön kanssa, ne pitää kumota heti.
Lomalaiset: karavaanarien kokemusten mukaan Ahvenanmaalla suomalaisille saatetaan määrätä moninkertaiset lauttamaksut, jos ei yövy saarella. Kyseiset korotukset määrätään vain suomalaisille, ei ahvenanmaalaisille, ei ruotsalaisille eikä muille ulkomaalaisille. Tätä voi pitää kansallisena syrjintänä. Eräs karavaanari on tehnyt asiasta valituksen eduskuntaan.
Ahvenanmaan pyrkimystä verokeitaaksi Suomen valtiovarainministeriö ei hyväksy ja syyskuussa 2002 EU totesi Ahvenanmaan vakuutusyhtiöille tarkoitetut veroedut laittomiksi - tosin yksikään yritys ei ollut tarttunut syöttiin.
Ahvenanmaa sai 2002 168 miljoonaa euroa tulonsiirtoja. Lipposen hallitus päätti 2001 joulukuussa antaa kannattaville ahvenanmaalaisille laivayhtiöille yhteensä 27 miljoonaa euroa liikenneministeriön varoista (kaikkiaan 67 milj.) voitollisille laivayhtiöille, jotka sittemmin lahjoittivat osan suomenruotsalaisille rahastoille.
Ahvenanmaa pystyy itsehallintoonsa vedoten kiristämään Helsinkiä sillä, ettei se vahvistaisikaan kansainvälisiä sopimuksia, jolloin ne eivät tulisi voimaan koko Suomen osalta.
Jos kaikki Suomen alueet saisivat Ahvenanmaan edut, Suomen valtiolle ei jäisi euroakaan keskushallintoon, yliopistoihin, diplomaattiedustukseen, Kelan tulonsiirtoihin, kehitysapuun, tulvauhrien auttamiseen, maanpuolustukseen, rajavartiostoon sekä valtionhallinnon virkamiesten, presidentin ja ministerien palkkoihin.
14.3.2000 Hufvudstadsbladet-lehdessä oli artikkeli, jossa todettiin ahvenanmaalaisten olevan todellisia "lottovoittajia" mikäli valtio nyt myy Sonera-osakkeensa. Miljardi tulee kun lasketaan 0,45 % arvioidusta 200 miljardin myyntivoitosta. Summa vastaa noin 2/3 saarimaan vuotuisesta talousarviosta. Lehdessä haastateltu ahvenamaalainen virkamies tosin myönsi, että "tällaista mahdollisuutta lainlaatijat tuskin olivat aikoinaan osanneet ajatella" tarkoittaen valtion omaisuuden myynnistä saatavia satumaisia tuloja.
Kyseinen laki on 1980-luvun hulluina vuosina Suomen sisäisenä lakina säädetty; alkuaan ahvenanmaalaiset olivat vaatineet jopa 0,5 % Suomen valtion kaikista tuloista itselleen, mutta silloinen valtiovarainministeri Louekoski tinki vaatimusta hieman. Joka tapauksessa tämä laki on kohtuuton Suomen eri alueiden tasa-arvon kannalta.
Taloudellisia erityisetuja kaipaisivat vaurasta Ahvenanmaata paremmin joukkotyöttömyydestä ja kuntien ahdingosta kärsivät maakunnat, esimerkiksi Keski-Suomi, Pohjois-Karjala ja Lappi.
Ahvenanmaan saaman kohtuuttoman raha-avun lisäksi Suomen valtion virallisen kaksikielisyyden ylläpidon kustannukset ovat satoja miljoonia euroja vuosittain ja kaksikielisyyden taakan ylläpito on epäoikeudenmukaista suurta enemmistöä kohtaan.
Soneran osakkeiden sittemmin tapahtunut arvonlasku on epäolennaista, sillä minkä tahansa valtionyhtiön myyntituloista kuuluu 0,45 % Ahvenanmaalle täysin riippumatta sen olemattomista sijoituksista Suomen teollisuuteen ja Suomen valtiolle Ahvenanmaasta aiheutuvista kuluista.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kaikesta puheesta, Ahvenanmaan liittämisestä Ruotsiin, huolimatta paras ratkaisu on saaren liittäminen Suomeen ilman itsehallintoa.
Suomenkieli tulee valtaamaan takaisin nopeasti historiallisen asemansa Ahvenanmaan pääkielenä.
Eläköön suomalainen Ahvenanmaa!