Mielipiteen vapaus ei Suomessa ole lainkaan niin itsestään selvää kuin sen nykyajalla pitäisi olla. On eräitä aihealueita, joissa sananvapaus on puutteellista. Sellainen aihe on esimerkiksi pakkoruotsi. Viimeisin murheellinen osoitus keskustelun vaikeudesta saatiin, kun pitkään toiminut Aamulehden kielikeskustelupalsta on nyt heinäkuun alussa 2009 suljettu. Syytä en tiedä. On mainittava, että viimeisimmät keskusteluissa olleet osiot on lisäksi kokonaan poistettu. Näiden joukkoon kuului tämä alla oleva kirjoitus "Sensuuri Suomessa", jonka alkuaan laitoin 7.3.2009 AL:n kielikeskustelupalstalle.
Haluan tuoda kirjoituksen nyt uudelleen esiin suomi24 keskustelupalstalle.
Sensuuri Suomessa:
Nimimerkki "Suomen kielipolitiikka" kirjoitti eräällä keskustelupalstalla aiheesta "Kielipolitiikkaa ei saa kritisoida". Kirjoitus koski tärkeää asiaa eli sananvapautta ja sen kielteistä puolta eli sensuuria. Asia on tärkeä ja jatkan aiheesta tässä lisää.
Luulisi todella, että 2000-luvun Suomessa olisi jo päästy sananvapauden aikakauteen, mutta aina vain löytyy aiheita, joissa mielipiteen vapaus on rajoitettua. Pakkoruotsiasia on yksi näistä tabu-aiheista, joista on edelleen vaikea keskustella.
Painetuissa sanomalehdissä eikä tv:ssä pakkoruotsiaihetta käsitellä, vaikka ihmiset selvästi sitä toivoisivat. Suoranaista sensuuria eli asiallisten mielipiteiden poistamista tapahtuu sanomalehtien nettikeskustelupalstoilla. Mielipiteiden suodattajia tai mielipiteiden sensuroijia ovat olleet sanomalehdistä ainakin Helsingin Sanomat, Iltalehti ja Iltasanomat. Viimeisin ja hyvä esimerkki on Iltalehden keskustelu "Onko Rkp:llä tulevaisuutta Suomessa". Sieltä sensuroitiin ja poistettiin 2/3 kirjoituksista 3.-5.3. välillä. Itse pyrin kirjoittamaan kriittisesti, mutta asiallisesti. Siitä huolimatta omalla nimelläni varustettu kirjoitus ja osion avaus oli myös poistettu keskustelupalstalta. Iltapäivälehdissä sensurointia on tapahtunut jo iät ajat.
Helsingin Sanomien nettikeskustelupalstalle oli erityisesti aiemmin vaikea saada omaa kriittistä kirjoitustaan läpi. Painettuun lehteen se on pakkoruotsiasiasta edelleen lähes mahdotonta. Olen havainnut myös, että esimerkiksi Aamulehden nettikeskustelupalstallakin on aloitettu sensurointi, mikä on erityisen huolestuttavaa. Vaikka itse en ole koskaan kirjoittanut Suomi24-keskustelupalstalle, olen huomannut kirjoitusten katoavan sieltäkin salaperäisesti. Uskon, että lähes jokaisella on jo kokemusta tekstiensä katoamisesta eri keskustelupalstoilta.
Oleellinen kysymys kuuluu: "Kuka harjoittaa Suomessa kielipolitiikkaa koskevaa sensurointia lehdissä ja keskustelupalstoilla?" Uskon, että ainakaan "valtiovalta" ei harrasta aiheeseen liittyvää sensurointia. En usko myöskään, että yksittäisten sanomalehtien moderaattorit tai toimittajakunta olisi vastuussa mielipiteiden sensuroinnista. Tällaiset henkilöt jäisivät ennemmin tai myöhemmin kiinni ja heidän työpaikkansa olisivat vaarassa. Sen sijaan uskon, että kyseessä voisivat olla lehtien pääosakkaat tai omistajatahot, joilla on valta määrätä lehden kirjoittelulinjasta. Omistajatahot voivat olla sellaisia, joille nykyiset valtarakenteet ja esimerkiksi pakkoruotsin säilyminen ovat tärkeitä Suomessa jatkossakin. Lisäksi on mahdollista, että jotkut lehdet joutuvat toteuttamaan "itsesensurointia" esimerkiksi mainostulojen menettämisen pelossa. Tällöin vaakakupissa sananvapaus saa luvan kärsiä.
Mielipiteen vapauden rajoittamista ei tule sallia. Vielä vähemmän tulee sallia sensuurin esiintymistä nyky-yhteiskunnassa. Villakoiran ydin on nyt, mitä pitäisi tehdä todellisen sananvapauden ja avoimen keskustelun saamiseksi "kansalaisoikeudeksi". Itse olen yrittänyt todistella Tasavallan presidentille, kansanedustajille ja muun muassa kymmenille tv-toimittajille lähettämissäni viesteissä todellisen sananvapauden puuttumisesta Suomessa. Ainakin toistaiseksi kaikki on ollut tuloksetonta. Nyt lienee otettava seuraava askel. Se askel on valituksen lähettäminen joko Oikeuskanslerille tai Eduskunnan oikeusasiamiehelle. Mikäli mahdollisimman moni lähettäisi perustellun valituksen Suomessa vallitsevasta sensuurista tai todellisen sananvapauden puuttumisesta kieliasioissa, voisi tämä johtaa johonkin. Tärkeätä olisi saada asia perusteelliseen puolueettomaan tutkintaan. Lisäksi olisi tärkeää saada mielipiteiden sensurointia harjoittava taho vastuuseen tekemisistään. Tärkein tavoite olisi kuitenkin se, että kielikeskustelussakin sananvapaus vihdoinkin toteutuisi.
Tasavallan presidentti teki äskettäin ehdotuksen kieliministerin salkusta hallitukseen. Voi olla, että asian todellinen esittäjä oli Svenska folktinget, mutta asia olisi viestitetty presidentin sanomaksi. Ehdotus on joka tapauksessa tökeryydessään mauton. Kieliministeriä tärkeämpi olisi saada sensuuriministeri valvomaan sananvapauden toteutumista. Mikäli tehtävät jo kuuluvat joko oikeus- tai sisäministerin toimenkuvaan, voi silloin vain harmitella, kuinka huonosti näitä asioita onkaan Suomessa hoidettu.
jatkuu...
Haluan tuoda kirjoituksen nyt uudelleen esiin suomi24 keskustelupalstalle.
Sensuuri Suomessa:
Nimimerkki "Suomen kielipolitiikka" kirjoitti eräällä keskustelupalstalla aiheesta "Kielipolitiikkaa ei saa kritisoida". Kirjoitus koski tärkeää asiaa eli sananvapautta ja sen kielteistä puolta eli sensuuria. Asia on tärkeä ja jatkan aiheesta tässä lisää.
Luulisi todella, että 2000-luvun Suomessa olisi jo päästy sananvapauden aikakauteen, mutta aina vain löytyy aiheita, joissa mielipiteen vapaus on rajoitettua. Pakkoruotsiasia on yksi näistä tabu-aiheista, joista on edelleen vaikea keskustella.
Painetuissa sanomalehdissä eikä tv:ssä pakkoruotsiaihetta käsitellä, vaikka ihmiset selvästi sitä toivoisivat. Suoranaista sensuuria eli asiallisten mielipiteiden poistamista tapahtuu sanomalehtien nettikeskustelupalstoilla. Mielipiteiden suodattajia tai mielipiteiden sensuroijia ovat olleet sanomalehdistä ainakin Helsingin Sanomat, Iltalehti ja Iltasanomat. Viimeisin ja hyvä esimerkki on Iltalehden keskustelu "Onko Rkp:llä tulevaisuutta Suomessa". Sieltä sensuroitiin ja poistettiin 2/3 kirjoituksista 3.-5.3. välillä. Itse pyrin kirjoittamaan kriittisesti, mutta asiallisesti. Siitä huolimatta omalla nimelläni varustettu kirjoitus ja osion avaus oli myös poistettu keskustelupalstalta. Iltapäivälehdissä sensurointia on tapahtunut jo iät ajat.
Helsingin Sanomien nettikeskustelupalstalle oli erityisesti aiemmin vaikea saada omaa kriittistä kirjoitustaan läpi. Painettuun lehteen se on pakkoruotsiasiasta edelleen lähes mahdotonta. Olen havainnut myös, että esimerkiksi Aamulehden nettikeskustelupalstallakin on aloitettu sensurointi, mikä on erityisen huolestuttavaa. Vaikka itse en ole koskaan kirjoittanut Suomi24-keskustelupalstalle, olen huomannut kirjoitusten katoavan sieltäkin salaperäisesti. Uskon, että lähes jokaisella on jo kokemusta tekstiensä katoamisesta eri keskustelupalstoilta.
Oleellinen kysymys kuuluu: "Kuka harjoittaa Suomessa kielipolitiikkaa koskevaa sensurointia lehdissä ja keskustelupalstoilla?" Uskon, että ainakaan "valtiovalta" ei harrasta aiheeseen liittyvää sensurointia. En usko myöskään, että yksittäisten sanomalehtien moderaattorit tai toimittajakunta olisi vastuussa mielipiteiden sensuroinnista. Tällaiset henkilöt jäisivät ennemmin tai myöhemmin kiinni ja heidän työpaikkansa olisivat vaarassa. Sen sijaan uskon, että kyseessä voisivat olla lehtien pääosakkaat tai omistajatahot, joilla on valta määrätä lehden kirjoittelulinjasta. Omistajatahot voivat olla sellaisia, joille nykyiset valtarakenteet ja esimerkiksi pakkoruotsin säilyminen ovat tärkeitä Suomessa jatkossakin. Lisäksi on mahdollista, että jotkut lehdet joutuvat toteuttamaan "itsesensurointia" esimerkiksi mainostulojen menettämisen pelossa. Tällöin vaakakupissa sananvapaus saa luvan kärsiä.
Mielipiteen vapauden rajoittamista ei tule sallia. Vielä vähemmän tulee sallia sensuurin esiintymistä nyky-yhteiskunnassa. Villakoiran ydin on nyt, mitä pitäisi tehdä todellisen sananvapauden ja avoimen keskustelun saamiseksi "kansalaisoikeudeksi". Itse olen yrittänyt todistella Tasavallan presidentille, kansanedustajille ja muun muassa kymmenille tv-toimittajille lähettämissäni viesteissä todellisen sananvapauden puuttumisesta Suomessa. Ainakin toistaiseksi kaikki on ollut tuloksetonta. Nyt lienee otettava seuraava askel. Se askel on valituksen lähettäminen joko Oikeuskanslerille tai Eduskunnan oikeusasiamiehelle. Mikäli mahdollisimman moni lähettäisi perustellun valituksen Suomessa vallitsevasta sensuurista tai todellisen sananvapauden puuttumisesta kieliasioissa, voisi tämä johtaa johonkin. Tärkeätä olisi saada asia perusteelliseen puolueettomaan tutkintaan. Lisäksi olisi tärkeää saada mielipiteiden sensurointia harjoittava taho vastuuseen tekemisistään. Tärkein tavoite olisi kuitenkin se, että kielikeskustelussakin sananvapaus vihdoinkin toteutuisi.
Tasavallan presidentti teki äskettäin ehdotuksen kieliministerin salkusta hallitukseen. Voi olla, että asian todellinen esittäjä oli Svenska folktinget, mutta asia olisi viestitetty presidentin sanomaksi. Ehdotus on joka tapauksessa tökeryydessään mauton. Kieliministeriä tärkeämpi olisi saada sensuuriministeri valvomaan sananvapauden toteutumista. Mikäli tehtävät jo kuuluvat joko oikeus- tai sisäministerin toimenkuvaan, voi silloin vain harmitella, kuinka huonosti näitä asioita onkaan Suomessa hoidettu.
jatkuu...
Vastaukset 12
Vanhimmat
... jatkuu
PS. Lähetin erään toisen henkilön kanssa eduskunnan oikeusasiamiehelle kirjallisen kantelun aiheesta "Suomen virheellinen koulutuspolitiikka ja ruotsinkielisten suosiminen erityisesti yliopistokoulutuksessa". Vastaus meille oli tyly; kanteen jatkokäsittelyyn ei ole aihetta. Eduskunnan oikeusasiamies katsoo siis välillisesti, että yliopistoihin 2000-luvulla hyväksyttyjen ruotsinkielisten nuorten 51-55 %:n osuudet ikäryhmästään ovat hyväksyttäviä; samoin kuin ilmeisesti sen, että suomenkielisiä on hyväksytty 2000-luvulla vain 34-36 % suomenkielisten nuorten ikäryhmistä. Minä väitän, että tämä jos mikä on kielirasismia ja toisen kieliryhmän syrjintää. Keskustelua tästäkään aiheesta ei julkisuuteen saa. Se on sitä sananvapauden rajoittamista.
Onneksi olin juuri menossa nukkumaan....
Meillä poliitikkomme eivät kylläkään ymmärrä mitä esimerkiksi tuossa Havukainen kirjoittaa tai pitäisi sanoa eivät halua myöntää, että meillä tapahtuu noin mitä Havukaisen kirjoituksessa tuodaan esiin.
RKP:n lonkerot ovat jo niin monen puolueen ympärillä, että mitään toivoa irtipääsystä ei enää ole.
Svenska folktinget on lahjonut suurimman osan poliitikoista ja presidentti Halonen puhuttu ympäri erilaisilla
kutsukekkereillä mikä näkyy hänen ruotsalaismielisestä suhtautumisestaan kaikkeen suomenruotsalaiseen toimintaa. Halonen ei ota esimerkiksi mitään kantaa Ahvenanmaan suomenkielisten kohteluun vaikka syrjintä
tapahtuu hänen omassa maassaan.
Ja Havukainen ei liene ainoa vainoharhaisuuden uhri...............
Taitaa paska haista ruotsalaisella?
En harrasta alapään juttuja, enkä muutenkaan harrasta sen tason keskustelua. Ne on varattu netti vennamoille. Leo Havukainen on kuitenkin käsittänyt sananvapauskäsitteen täysin väärin. Jossakin tulee lainsäädäntö vastaan näissäkin asioissa. Kukaan ei halua toista Holocaustia, jossa valtaväestön kateus ahkerasti työtä tekevää ja hyvin menestyvää vähemmistöä kohtaan riistäytyy käsistä, saa koko maailmalta tuomion ja koko kansakunta joutuu olemaan vuosikymmenien ajan häpeänä muun maailman silmissä. Lainsäädäntöön on kirjattu "kiihotus toista kansanryhmää" kohtaan ja se on kielletty. Tälläkin palstalla melko monet kirjoitukset täyttänevät tämän määritelmän, jos joku päättää viemään oikeuskäsittelyyn.
Törkeä maanpetturuus pitäisi tutkia perusteellisesti ja saattaa tämä maamme halveksija oikeuteen.
Jos ihan oikeasti tämä nettikeskustelu ahdistaa niin voit jättää lukematta tai tehdä tutkintapyynnön poliisille. Sieltä virkamiehet selvittävät onko sinun tai suomenruotsalaisten oikeuksia rikottu.
Toivottavasti teet tutkintapyynnön ja saadaan tähänkin asiaan selvyys.
Hesarin ja Sanoma WSOY:n pääomistaja 80-vuotias Aatos Erkko vaari on kovan luokan pakkoruotsittaja. Hesarin linja ja sensuuri ajatuksena lienee häneltä peräisin. Erkko on todennäköisesti komentanut lehden RKP:n kätyriksi. Onneksi Erkosta ei ole enää kovin kauan riesaa, koska kysymyksessä on kahdeksankymppinen vanhus.
Mielenkiintoista olisi tietää, kuka hänen miljardiomaisuutensa perii, kun ei kuulemma ole rintaperillisiä alenevassa polvessa lainkaan. Joku tämän palstan vahvoista RKP:n nuolijoista voisi ilmoittautua hänelle vapaaehtoiseksi perijäksi niin saisi Kulturfundet hieman lisää pakkoruotsitusrahaa.
Netti fennojen mukaan pakkoruotsinvastaisuutta pursuaa esiin joka tuutista. Onkohan havukainen nyt erehtynyt?
Kuka se sieltä ryömi kolostaan mielipuuhaansa eli vähättelemään palstaa ja kielikeskustelua yleensä?
Alkaa sinun vakiovuodatuksesi kuulostaa ontolta. Sen verran vilkkaana tai suorastaan kuumana käy kielikeskustelu mediassa.
Lehdet joutuvat jopa rajoittamaan aiheesta käytyä nettikommentointia. Hesarissa tuli yhteen juttuun 1500 kommenttia muutamissa tunneissa.
Ota lusikka kauniiseen käteesi ja keskustele mukana, mutta älä yritä lapsellisesti vähätellä kansan ääntä.
"Kuka se sieltä ryömi kolostaan mielipuuhaansa eli vähättelemään palstaa ja kielikeskustelua yleensä?"
Vähättelemään? Kun juuri olen kertonut, että pakkoruotsin- jos kohta muutakin ruotsinvastaisuutta pursuaa esiin joka tuutista? Näillä netti fennoilla ei tosiaankaan taida olla kaikki inkkarit kanootissa.
Varsinkin kun hörhö itse vakuuttelee ihan samaa.