TÄllälailla.....
Suomen EU-jäsenyyden kustannuksista on aina päästy erilaisiin tuloksiin. Maksumiehiä olemme olleet lähes alusta asti, mutta viime vuonna maksoimme eniten jäsenyytemme historiassa.
Jo ennen EU-kansanäänestystä EU-lobbarit laskivat, kuinka paljon Suomi voittaa liittymällä EU:n. Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton vuoden 94 laskelmien mukaan EU:n liittyminen lisää välittömästi talouskasvua, mutta ilman EU:ta Suomi sulkeutuu kansankodiksi, josta teollisuus pakenee.
Tv-uutiset: "Suomalaisen suurteollisuuden mukaan Suomeen ei investoida jos maa jää EU:n ulkopuolelle."
TT:n julkaisi vuonna -94 laskelmansa, joiden mukaan EU-jäsenyys tuo miljardi-investointeja heti liittymistä seuraavina vuosina. Ja tämän jälkeen investointien määrä vain jatkaa kasvuaan. Mutta kuinka kävi?
Toimittaja: ”Miltä näyttää nyt tämä ennuste?”
Johtaja Erik Forsman TT, eläkkeellä: ”Täähän näyttää aika hurjalta tietysti. minä en pysty enää muistamaan että missä määrin tämä suunnitelma tai tämä käsitys visio on toteutunut.”
Katsotaan teollisuuden investointilupausten määrää ennen EU-äänestystä. Kotimaisten teollisuusinvestointien sanottiin lisääntyvän jopa kolmikertaisiksi. Ja tässä toteutuneet investoinnit Suomeen. Ne jäivät noin puoleen luvatusta.
Toimittaja: ”Mihin nämä väitteet perustuivat?”
Forsman: ”Ne perustui osittain siihen, että yritykset ilmoittivat että he tulevat investoimaan, tietysti kaikki on aina sillä tavalla olosuhteista riippuvaisia, jos olosuhteet merkittävästi muuttuvat silloin voidaan myös investointisuunnitelma laittaa laatikkoon odottamaan parempia aikoja.”
(arkisto) Toimittaja: ”Minkä tyyppisiä nuo investoinnit tulevat olemaan?” Johannes Koroma: ”Kaikentyyppisiä, niitä tehdään tehdään pienissä yrityksissä niitä tehdään isoissa yrityksissä.”
Suurten teollisuusyhtiöiden johtajat yhtyivät 90-luvulla TT:n eurolobbaukseen.
EU:n sanottiin oleva etu myös metsälle. Enso-Gutzeitin päällikkö Voitto Pölkki väitti, että jos Suomi liittyy EU:n, metsäteollisuuden investointipäätökset edistyvät tuntuvasti. Samoin uskoi Metsäteollisuuden toimitusjohtaja.
Toimittaja: ”Kumpaa tähän maahan enemmän tarvitaan selluloosainvestointeja vai paperikoneinvestointeja?”
(Arkisto) Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jarl Köhler, 16.10 1994: ”Meillä on nyt sellu eli kyllä se on paperi ja kartonkikoneinvestointeja joita sitten tarvitaan. ”
Mutta toisin kävi. Metsäteollisuus teki investointinsa ulkomaille, ja lakkautti paperituotantoa Suomessa. Myös makeisteollisuus uhkasi lähetä ulkomaille jos EU:n ei liitytä.
(Arkisto) Toimitusjohtaja Timo Peltola: ”Jos sitten Suomi jää Euroopan yhteisön ulkopuolelle on varsin todennäköistä, että painopiste valmistuksessa tulee siirtymään sinne missä markkinoiden pääpainokin on.”
EU:n liittyminen ei pitänyt makeistuotantoa Suomessa. 1899 Turussa aloittanut makeistehdas sulkee ovensa lopullisesti tämän vuoden lopussa. Tällä hetkellä Leafin Turun tehtaan tuotantoa ajetaan alas vaiheittain.
Miksi suomalaisyritysten investoinnit Suomeen kääntyivät laskuun, kun niiden piti EU:n tuoman talouskasvun myötä kääntyä nousuun?
Forsman: ”Globalisaatio sehän tuli sitten kovalla voimalla -90-luvun alussa ja sitähän ei pystytty silloin näkemään sillä tarkkuudella kun me kävimme näitä neuvotteluja EU:n kanssa -91-94. Ja varmaankin investointitoiminta 95 eteenpäin siinä hyvin voimakkaana taustatekijänä tämä globalisaatio-ilmiö. ”
Onko mahdollista, että globalisaatiokehitys tuli teollisuudelle yllätyksenä, suomalaisen teollisuuden ulkomaille investointi oli jo alkanut jo ennen EU-äänestystä?
Toimittaja: ”Eikö tästä kehityksestä tiedetty mitään silloin?”
Forsman: ”No silloin aavistettiin ja eräissä yrityksissä se nähtiin selvästi, erityisesti suuryrityksissä.”
Yksi keskeisistä teollisuuden lupauksista ennen EU-äänestystä oli, että EU-jäsenyys luo suomalaisille uusia työpaikkoja. Mutta teollisuus on lisännyt työpaikkoja erityisesti ulkomailla.
Forsman: ”Tällä hetkellä suomalaisen teollisuuden palveluksessa ulkomailla on 350 000 ihmistä, kun kotimaassa on 460-470 000 ihmistä.”
Suomalaisyritykset alkoivat toden teolla työllistää ulkomailla 90-luvun lopulla. Nyt teollisuus työllistää ulkomailla lähes yhtä paljon kuin kotimaassa.
Toimittaja: ”Onko teollisuus nyt kun katsotaan vuonna 2006 saanut tahtonsa läpi?”
Forsman: ”Me saimme tietysti tahtomme läpi siinä mielessä, että Suomen valtiovalta haki EY-jäsenyyttä. Me näimme, että se oli ainoa keino irrottaa Suomi lamasta. Teollisuudelle kestävä toimintapohja pitkälle tulevaisuuteen, ja se kuva oli hyvin mustavalkoinen. Me emme nähneet, että oli mitään muuta kilpailevaa vaihtoehtoa kuin tämä EY-jäsenyys.
Suomen EU-jäsenyyden kustannuksista on aina päästy erilaisiin tuloksiin. Maksumiehiä olemme olleet lähes alusta asti, mutta viime vuonna maksoimme eniten jäsenyytemme historiassa.
Jo ennen EU-kansanäänestystä EU-lobbarit laskivat, kuinka paljon Suomi voittaa liittymällä EU:n. Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton vuoden 94 laskelmien mukaan EU:n liittyminen lisää välittömästi talouskasvua, mutta ilman EU:ta Suomi sulkeutuu kansankodiksi, josta teollisuus pakenee.
Tv-uutiset: "Suomalaisen suurteollisuuden mukaan Suomeen ei investoida jos maa jää EU:n ulkopuolelle."
TT:n julkaisi vuonna -94 laskelmansa, joiden mukaan EU-jäsenyys tuo miljardi-investointeja heti liittymistä seuraavina vuosina. Ja tämän jälkeen investointien määrä vain jatkaa kasvuaan. Mutta kuinka kävi?
Toimittaja: ”Miltä näyttää nyt tämä ennuste?”
Johtaja Erik Forsman TT, eläkkeellä: ”Täähän näyttää aika hurjalta tietysti. minä en pysty enää muistamaan että missä määrin tämä suunnitelma tai tämä käsitys visio on toteutunut.”
Katsotaan teollisuuden investointilupausten määrää ennen EU-äänestystä. Kotimaisten teollisuusinvestointien sanottiin lisääntyvän jopa kolmikertaisiksi. Ja tässä toteutuneet investoinnit Suomeen. Ne jäivät noin puoleen luvatusta.
Toimittaja: ”Mihin nämä väitteet perustuivat?”
Forsman: ”Ne perustui osittain siihen, että yritykset ilmoittivat että he tulevat investoimaan, tietysti kaikki on aina sillä tavalla olosuhteista riippuvaisia, jos olosuhteet merkittävästi muuttuvat silloin voidaan myös investointisuunnitelma laittaa laatikkoon odottamaan parempia aikoja.”
(arkisto) Toimittaja: ”Minkä tyyppisiä nuo investoinnit tulevat olemaan?” Johannes Koroma: ”Kaikentyyppisiä, niitä tehdään tehdään pienissä yrityksissä niitä tehdään isoissa yrityksissä.”
Suurten teollisuusyhtiöiden johtajat yhtyivät 90-luvulla TT:n eurolobbaukseen.
EU:n sanottiin oleva etu myös metsälle. Enso-Gutzeitin päällikkö Voitto Pölkki väitti, että jos Suomi liittyy EU:n, metsäteollisuuden investointipäätökset edistyvät tuntuvasti. Samoin uskoi Metsäteollisuuden toimitusjohtaja.
Toimittaja: ”Kumpaa tähän maahan enemmän tarvitaan selluloosainvestointeja vai paperikoneinvestointeja?”
(Arkisto) Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jarl Köhler, 16.10 1994: ”Meillä on nyt sellu eli kyllä se on paperi ja kartonkikoneinvestointeja joita sitten tarvitaan. ”
Mutta toisin kävi. Metsäteollisuus teki investointinsa ulkomaille, ja lakkautti paperituotantoa Suomessa. Myös makeisteollisuus uhkasi lähetä ulkomaille jos EU:n ei liitytä.
(Arkisto) Toimitusjohtaja Timo Peltola: ”Jos sitten Suomi jää Euroopan yhteisön ulkopuolelle on varsin todennäköistä, että painopiste valmistuksessa tulee siirtymään sinne missä markkinoiden pääpainokin on.”
EU:n liittyminen ei pitänyt makeistuotantoa Suomessa. 1899 Turussa aloittanut makeistehdas sulkee ovensa lopullisesti tämän vuoden lopussa. Tällä hetkellä Leafin Turun tehtaan tuotantoa ajetaan alas vaiheittain.
Miksi suomalaisyritysten investoinnit Suomeen kääntyivät laskuun, kun niiden piti EU:n tuoman talouskasvun myötä kääntyä nousuun?
Forsman: ”Globalisaatio sehän tuli sitten kovalla voimalla -90-luvun alussa ja sitähän ei pystytty silloin näkemään sillä tarkkuudella kun me kävimme näitä neuvotteluja EU:n kanssa -91-94. Ja varmaankin investointitoiminta 95 eteenpäin siinä hyvin voimakkaana taustatekijänä tämä globalisaatio-ilmiö. ”
Onko mahdollista, että globalisaatiokehitys tuli teollisuudelle yllätyksenä, suomalaisen teollisuuden ulkomaille investointi oli jo alkanut jo ennen EU-äänestystä?
Toimittaja: ”Eikö tästä kehityksestä tiedetty mitään silloin?”
Forsman: ”No silloin aavistettiin ja eräissä yrityksissä se nähtiin selvästi, erityisesti suuryrityksissä.”
Yksi keskeisistä teollisuuden lupauksista ennen EU-äänestystä oli, että EU-jäsenyys luo suomalaisille uusia työpaikkoja. Mutta teollisuus on lisännyt työpaikkoja erityisesti ulkomailla.
Forsman: ”Tällä hetkellä suomalaisen teollisuuden palveluksessa ulkomailla on 350 000 ihmistä, kun kotimaassa on 460-470 000 ihmistä.”
Suomalaisyritykset alkoivat toden teolla työllistää ulkomailla 90-luvun lopulla. Nyt teollisuus työllistää ulkomailla lähes yhtä paljon kuin kotimaassa.
Toimittaja: ”Onko teollisuus nyt kun katsotaan vuonna 2006 saanut tahtonsa läpi?”
Forsman: ”Me saimme tietysti tahtomme läpi siinä mielessä, että Suomen valtiovalta haki EY-jäsenyyttä. Me näimme, että se oli ainoa keino irrottaa Suomi lamasta. Teollisuudelle kestävä toimintapohja pitkälle tulevaisuuteen, ja se kuva oli hyvin mustavalkoinen. Me emme nähneet, että oli mitään muuta kilpailevaa vaihtoehtoa kuin tämä EY-jäsenyys.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.