Aloitin aikaisemmin keskustelun Volvo Penta D3:n vioista kun tuli sellainen veneeseen hankittua ja liitin linkin Kippari lehdestä:
http://www.kipparilehti.fi/keskustelu/t8153
Nyt löysin norjalaisesta Vi Menn Båt lehdestä myös artikkelin kyseisen moottorin vioista, tässä linkki:
http://www.klikk.no/motor/baat/article505502.ece. Artikkelin mukaan jopa 30% kyseisistä moottoreista on viallisia.
Pyysin silloin kommentteja kyseisen moottorin omistajilta ja pari kommenttia tulikin, positiivisia kokemuksia.
Nyt näyttää kuin keskustelu olisi poistettu vai enkö vain löydä sitä. Ei kai täällä ole kielletty keskustelemasta VP:n vioista.
Olisin toivonut myös Pentan edustajien kommentteja, mutta taitaa olla liikaa pyydetty.
Volvo Penta D3
puuvene 62
64
14725
Vastaukset
- voiv
on niitä räjähdellyt täälläkin enemmän kuin laki sallii...
- Puuvene 62
Mitä tarkoitat räjähtelemisillä? Onko sinulla kokemuksia kyseisestä koneesta?
Onko mahdollisesti tutuillasi "räjähdellyt" D3:sia. Olisi mukava saada oikeata tietoa! - volvo
Puuvene 62 kirjoitti:
Mitä tarkoitat räjähtelemisillä? Onko sinulla kokemuksia kyseisestä koneesta?
Onko mahdollisesti tutuillasi "räjähdellyt" D3:sia. Olisi mukava saada oikeata tietoa!Ei ole räjähdellyt eikä toiminut kunnolla.
Hyvä kone, kevyt eikä kovin kalliskaan, tarjoushinta 30% alle listahinnan.
Kun vielä toimisi...
- pentoista
Oma mielipiteeni on, että ei venekäytössä kevyet kevytmetallirunkoiset koneet kestä. Autoissa ne on varmasti ihan hyviä pelejä, mutta niitäpä kun ei ajeta 80-90% tehoilla "jatkuvaan ylämäkeen". Voihan tietty olla, että joku muu suunnittelu- tai valmistusvirhe on ongelmien taustalla, mutta silti epäilen perusvalintoja. Itse en kyllä yli 25ke sijoittaisi tuohon koneeseen. Miksi muuten Penta olisi ns. oikeisiin raskaaseen käyttöön tehtyihin koneisiin (D4 -->) lisännyt massaa ja jykevyyttä verrattuna edelliseen sukupolveen (kg/hv). D3:n osalta suunta täysin toinen eli reilusti kevyempi.
- Puuvene 62
En ole mikään moottoriasiantuntija, mutta miksi kevytmetallilohko ei olisi yhtä kestävä kuin rautamöntti jos se on oikein suunniteltu? Minusta esittämäsi suunnittelu tai valmistusvirhe on todennäköisempi. No joka tapauksessa olisi mukava kuulla jonkun Pentan edustajan kommentti minkälaisista vioista on kysymys, mutta kuten alussa totesin taitaa olla turha toivo.
Aikaisemmin aloittamassani keskustelussa pari vastaajaa oli ainakin tyytyväisiä koneeseen.
Ja vielä siitä hinnasta. Hankin itselleni 130hv SX vetolaitteella ja maksoin siitä 17k€. Hankin koneen Ruotsista kun nämä Suomen Pentan jälleenmyyjät tuntuvat olevan hinnoittelussa toiselta planeetalta. - pentoista
Puuvene 62 kirjoitti:
En ole mikään moottoriasiantuntija, mutta miksi kevytmetallilohko ei olisi yhtä kestävä kuin rautamöntti jos se on oikein suunniteltu? Minusta esittämäsi suunnittelu tai valmistusvirhe on todennäköisempi. No joka tapauksessa olisi mukava kuulla jonkun Pentan edustajan kommentti minkälaisista vioista on kysymys, mutta kuten alussa totesin taitaa olla turha toivo.
Aikaisemmin aloittamassani keskustelussa pari vastaajaa oli ainakin tyytyväisiä koneeseen.
Ja vielä siitä hinnasta. Hankin itselleni 130hv SX vetolaitteella ja maksoin siitä 17k€. Hankin koneen Ruotsista kun nämä Suomen Pentan jälleenmyyjät tuntuvat olevan hinnoittelussa toiselta planeetalta.Voihan se kevytmetallinenkin toimia, mutta on siinä ihan muutamia perusteita mielestäni jotka voi aiheuttaa ongelmia:
- lämpölaajeneminen on suurempaa - eri laajenemis kerroin kuin teräksisillä männillä, venttiileillä yms.
- ei siedä niin paljoa lämpöä
- kulutuskestävyys huonompi, koska on pehmeämpää
- muuttaa muotoa heti jos saa liikaa lämpöä
Autossa etuna keveys joka pienentää tehontarvetta oleellisesti ja kulutusta myös. Veneessä merkitys selvästi pienempi. Kuormitus ja sitä mukaa lämmöntuonti tosin on moninkertaista; kuormitusta kuvaa melko hyvin se paljonko on hevosia käytössä / moottorin tilavuusyksikkö. Veneessä tehoja yleensä melko paljon käytössä. Pienempi tehoiset versiot melko varmasti pidempi ikäisiä kuin isompitehoiset, mahtaako niitä saada jo 190hv asti? Tilavuus silti vain 2,4litraa eli 80hv/litra. On se aika paljon mun mielestä. Saa olla puristukset aika kovat pöntöissä. Vertailuna V8 bensapata 38hv/litra tai vanhan kaartin AD41 Penta 200hummanen, 55hv/litra.
Tekniikka tietty kehittyy ja se on ihan OK ainakin useimmiten. - parempi johdekin
pentoista kirjoitti:
Voihan se kevytmetallinenkin toimia, mutta on siinä ihan muutamia perusteita mielestäni jotka voi aiheuttaa ongelmia:
- lämpölaajeneminen on suurempaa - eri laajenemis kerroin kuin teräksisillä männillä, venttiileillä yms.
- ei siedä niin paljoa lämpöä
- kulutuskestävyys huonompi, koska on pehmeämpää
- muuttaa muotoa heti jos saa liikaa lämpöä
Autossa etuna keveys joka pienentää tehontarvetta oleellisesti ja kulutusta myös. Veneessä merkitys selvästi pienempi. Kuormitus ja sitä mukaa lämmöntuonti tosin on moninkertaista; kuormitusta kuvaa melko hyvin se paljonko on hevosia käytössä / moottorin tilavuusyksikkö. Veneessä tehoja yleensä melko paljon käytössä. Pienempi tehoiset versiot melko varmasti pidempi ikäisiä kuin isompitehoiset, mahtaako niitä saada jo 190hv asti? Tilavuus silti vain 2,4litraa eli 80hv/litra. On se aika paljon mun mielestä. Saa olla puristukset aika kovat pöntöissä. Vertailuna V8 bensapata 38hv/litra tai vanhan kaartin AD41 Penta 200hummanen, 55hv/litra.
Tekniikka tietty kehittyy ja se on ihan OK ainakin useimmiten.Vähän ontuu. Mikä siinä kevytmetallikoneessa muka joutuu kulutukselle siis kevytmetalliosa. Dieselin mäntien raaka-ainetta en tiedä, bensakoneissahan männät ovat yleensä kevytmetallia.
Kevytmetallit johtavat lämpöä huomattavasti paremmin kuin valurauta , joten jos jäähdytys kunnossa, niin todennäköisesti tämän perusteella kevytmetallisen koneen lämmöt pysyvät paremmin kurissa kuin vastaavassa pataraudassa, siksikin niistä malmikasoista on ollut pakko tehdä niin massiivisia.
Useissa kevytmetallikoneissa kansi ja runkolaakerit on vedetty yhteen pitkin pinnapultein jotka kantavat nuo painevoimat.
Kevytmetallikoneissa kaiketi käytetään märkiä sylinteriputkia? männät siis liikkuvat teräksisissä putkissa aivan kuten pataraudankin sisällä - siis missä eroa?
toki noissa voi olla mitoitusvirheitä, ts. koneista otettu tehoja enempi kuin mille ne soveltuisivat. pentoista kirjoitti:
Voihan se kevytmetallinenkin toimia, mutta on siinä ihan muutamia perusteita mielestäni jotka voi aiheuttaa ongelmia:
- lämpölaajeneminen on suurempaa - eri laajenemis kerroin kuin teräksisillä männillä, venttiileillä yms.
- ei siedä niin paljoa lämpöä
- kulutuskestävyys huonompi, koska on pehmeämpää
- muuttaa muotoa heti jos saa liikaa lämpöä
Autossa etuna keveys joka pienentää tehontarvetta oleellisesti ja kulutusta myös. Veneessä merkitys selvästi pienempi. Kuormitus ja sitä mukaa lämmöntuonti tosin on moninkertaista; kuormitusta kuvaa melko hyvin se paljonko on hevosia käytössä / moottorin tilavuusyksikkö. Veneessä tehoja yleensä melko paljon käytössä. Pienempi tehoiset versiot melko varmasti pidempi ikäisiä kuin isompitehoiset, mahtaako niitä saada jo 190hv asti? Tilavuus silti vain 2,4litraa eli 80hv/litra. On se aika paljon mun mielestä. Saa olla puristukset aika kovat pöntöissä. Vertailuna V8 bensapata 38hv/litra tai vanhan kaartin AD41 Penta 200hummanen, 55hv/litra.
Tekniikka tietty kehittyy ja se on ihan OK ainakin useimmiten.Että samaan perusmoottoriin kun AD 41 perustui myös KAD 300, jossa tehoa tuotetaan samat n. 80 hv/litra. En ole kuullut suuremmista ongelmista KAD:ien suhteen, joten perusluotettavia taitavat olla.
Itse koen suurimpana uhkana elektroniikan lisääntymisen moottoreiden käynnille keskeisissä ohjaustehtävissä, meriveden läheisyys ja elektroniikka eivät sovellu yhteen (ainakaan päävoimanlähteessä)...- käyttäjätyytyväisyys
Välittäjä_LKV kirjoitti:
Että samaan perusmoottoriin kun AD 41 perustui myös KAD 300, jossa tehoa tuotetaan samat n. 80 hv/litra. En ole kuullut suuremmista ongelmista KAD:ien suhteen, joten perusluotettavia taitavat olla.
Itse koen suurimpana uhkana elektroniikan lisääntymisen moottoreiden käynnille keskeisissä ohjaustehtävissä, meriveden läheisyys ja elektroniikka eivät sovellu yhteen (ainakaan päävoimanlähteessä)...Yksittäiskappale tuotantoisten veneiden käyttäjätyytyväisyystilastosta voidaan puhua vain jos
yli sataa samaa venemallia ja samaa moottorimallia käytetään samoissa olosuhteissa, samaan aikaan ja samaan tarkoitukseen. - R K-S
Se, että painava kone olisi kestävämpi on täysi harha. Moottorivaurion aiheuttaa liika kuormitus tai esim. voitelu tai jäähdytyshäiriö. Se, että D-3:ssa on ollut ongelmia on toinen juttu. Valitettavasti kaikilla merkeillä on uuden teknikan kanssa ollut ongelmia. Kysymys on enemmän siitä kuinka ne ratkaistaan.
- R K-S
pentoista kirjoitti:
Voihan se kevytmetallinenkin toimia, mutta on siinä ihan muutamia perusteita mielestäni jotka voi aiheuttaa ongelmia:
- lämpölaajeneminen on suurempaa - eri laajenemis kerroin kuin teräksisillä männillä, venttiileillä yms.
- ei siedä niin paljoa lämpöä
- kulutuskestävyys huonompi, koska on pehmeämpää
- muuttaa muotoa heti jos saa liikaa lämpöä
Autossa etuna keveys joka pienentää tehontarvetta oleellisesti ja kulutusta myös. Veneessä merkitys selvästi pienempi. Kuormitus ja sitä mukaa lämmöntuonti tosin on moninkertaista; kuormitusta kuvaa melko hyvin se paljonko on hevosia käytössä / moottorin tilavuusyksikkö. Veneessä tehoja yleensä melko paljon käytössä. Pienempi tehoiset versiot melko varmasti pidempi ikäisiä kuin isompitehoiset, mahtaako niitä saada jo 190hv asti? Tilavuus silti vain 2,4litraa eli 80hv/litra. On se aika paljon mun mielestä. Saa olla puristukset aika kovat pöntöissä. Vertailuna V8 bensapata 38hv/litra tai vanhan kaartin AD41 Penta 200hummanen, 55hv/litra.
Tekniikka tietty kehittyy ja se on ihan OK ainakin useimmiten.1. Alumiinin lämpölaajeneminen on suurempi kuin valuraudan. Se tulee huomioida mitoituksissa.
2. Alumiinin sulamispiste on alhaisempi kuin valuraudan, muta niin korkeaksi näiden osien lämpötila ei nouse. Asialla ei ole merkitytä.
3. Kulutuskestävyys on huonompi. Sylinteriputket, venttiilinistukat ja -ohjaimet ovat kuitenkin valurautaa tai terästä, joten asialla ei ole merkitystä.
4. Muttaa muotoaan. Tällä varmaankin on merkitystä. Valurautainen sylinteriryhmä on jäykempi ja se parantaa esim. kampiakselin laakerien olosuhteita.
Aika hyvä ratkaiusu on, että sylinterinkansi tehdään alumiinista (kevyempi), mutta sylinteriryhmä on vaklurautaa. - Linola
Kovin epäonnistunut on vene/moottorikonsepti jos tuollaisilla tehoilla pitää venettä "lykätä".
- 9vuottacommonrailjaOK
Välittäjä_LKV kirjoitti:
Että samaan perusmoottoriin kun AD 41 perustui myös KAD 300, jossa tehoa tuotetaan samat n. 80 hv/litra. En ole kuullut suuremmista ongelmista KAD:ien suhteen, joten perusluotettavia taitavat olla.
Itse koen suurimpana uhkana elektroniikan lisääntymisen moottoreiden käynnille keskeisissä ohjaustehtävissä, meriveden läheisyys ja elektroniikka eivät sovellu yhteen (ainakaan päävoimanlähteessä)...miksiköhän Wärtsilä dieselkin nykyään tekee isoja laiva koneita commonrail tekniikalla ja todella laajalla elektroniikalla jota voi seurata ja ohjataan tietokoneella sylinterikohtaisesti kaikkea mahdollisia parametreja taitaa olla satoja?
Mailma muuttuu - Jukks
Puuvene 62 kirjoitti:
En ole mikään moottoriasiantuntija, mutta miksi kevytmetallilohko ei olisi yhtä kestävä kuin rautamöntti jos se on oikein suunniteltu? Minusta esittämäsi suunnittelu tai valmistusvirhe on todennäköisempi. No joka tapauksessa olisi mukava kuulla jonkun Pentan edustajan kommentti minkälaisista vioista on kysymys, mutta kuten alussa totesin taitaa olla turha toivo.
Aikaisemmin aloittamassani keskustelussa pari vastaajaa oli ainakin tyytyväisiä koneeseen.
Ja vielä siitä hinnasta. Hankin itselleni 130hv SX vetolaitteella ja maksoin siitä 17k€. Hankin koneen Ruotsista kun nämä Suomen Pentan jälleenmyyjät tuntuvat olevan hinnoittelussa toiselta planeetalta.Mulla d3 165hp ja fjord 19 .Ollut vuodesta 2007.Sellainen vika ollut että kone ei kestänyt täysiäkierroksia kuin hetken ja sammui sitten uudelleen kun starttasi niin lähti käyntiin .Vikaa etittii kolmessa eri huollossa vaan ei löytynyt.Tutkin nettiä ja löytyi englanninkielinen kuvsus samadta viasta ja syy siihen oli että huollossa lsitettu öljyä yläviivaan asti otin 1/2 litraa öljyä pois ja niin rupesi toimiin taas.Artikkelidsa oli kerrottu syykin siihen.
- Winha
Vaihdoin venettä 2006. Tarjolla oli sama paatti d3 koneella sekä perinteisellä ad 41 db-versiolla. Päädyin myyjän suosituksesta koeteltuun 6 -pyttyiseen kuultuani myyjältä d3:n ongelmista. Mielestäni oli reilua kertoa totuus. AD 41 on alunperin merimoottoriksi suunniteltu ja vältyin lastentaudeilta. Kehitys kehityy, mutta ei aina suoraviivaisesti eteenpäin.
- Hahnax
Vanhaan ketsuun ja kommenttiin, faktaa. Volvon 41 ei todellakaan ole suunniteltu merimoottoriksi, kanta-isä löytyy autopuolelta, kuten oikeastaan kaikilta "merimoottoreilta".
- puuvene 62
Kiitos kommenteista ja jos vielä jollakin on muita kokemuksia niin kertokaa. Joka tapauksessa ensi kesänä yritän olla mahdollisimman paljon vesillä ja palaan asiaan kun niitä kokemuksia alkaa kertyä itselleni.
- Sinun lisäksesi sata
"yritän olla mahdollisimman paljon vesillä ja palaan asiaan kun niitä kokemuksia alkaa kertyä itselleni.
Sinun lisäksesi tarvitaan sata muuta täsmälleen samaa venettä ja moottoria ja heidän kokemuksensa
samaan aikaan, samassa ympäristössä, samoissa olosuhteissa ja samassa ympäristössä. Sinun lisäksesi sata kirjoitti:
"yritän olla mahdollisimman paljon vesillä ja palaan asiaan kun niitä kokemuksia alkaa kertyä itselleni.
Sinun lisäksesi tarvitaan sata muuta täsmälleen samaa venettä ja moottoria ja heidän kokemuksensa
samaan aikaan, samassa ympäristössä, samoissa olosuhteissa ja samassa ympäristössä.Sellaista tilannetta ei ole kuin laboratorioissa, joissa VP:n uutta mallia on takuulla testattu riittävästi.
Venediesel joko kestää käyttöä, tai ei kestä, niin yksikertaista se on, veneestä ja olosuhteista riippumatta. Toki moottorin käytön pitää olla valmistajan ohjeiden mukaista...
Joten pyytäisin, kaikessa ystävällisyydessä, että lopettaisit noiden spämmiviestien lähettämisen!- voiv
Välittäjä_LKV kirjoitti:
Sellaista tilannetta ei ole kuin laboratorioissa, joissa VP:n uutta mallia on takuulla testattu riittävästi.
Venediesel joko kestää käyttöä, tai ei kestä, niin yksikertaista se on, veneestä ja olosuhteista riippumatta. Toki moottorin käytön pitää olla valmistajan ohjeiden mukaista...
Joten pyytäisin, kaikessa ystävällisyydessä, että lopettaisit noiden spämmiviestien lähettämisen!Volvolla oli kiire tehdä uusi merimoottori ja koko mallisarja ja nykytyylin mukaan mentiin sieltä mistä aita on matalin. D3 on hieno moottori, ei siinä mitään. Suorituskykyä riittää, kevyt, asennusmitat ovat kohtuulliset. Uusi ekonomi- ja inssiporukka on tullut töihin myös Göteborghiin ja tulokset ovat nähtävissä.
Mercruiseria on vaivannut samat ongelmat. Merimoottorit liukuvissa veneissä on ehkä viimeisiä taiteenlajeja, jossa nykyaikainen ajattelu joutuu monesti kertaamaan vanhoja "totuuksia". - AD41
voiv kirjoitti:
Volvolla oli kiire tehdä uusi merimoottori ja koko mallisarja ja nykytyylin mukaan mentiin sieltä mistä aita on matalin. D3 on hieno moottori, ei siinä mitään. Suorituskykyä riittää, kevyt, asennusmitat ovat kohtuulliset. Uusi ekonomi- ja inssiporukka on tullut töihin myös Göteborghiin ja tulokset ovat nähtävissä.
Mercruiseria on vaivannut samat ongelmat. Merimoottorit liukuvissa veneissä on ehkä viimeisiä taiteenlajeja, jossa nykyaikainen ajattelu joutuu monesti kertaamaan vanhoja "totuuksia".Eiköhän moottorissa ole aina oleellista se väistämättä syntyvä hukkalämpö ja erityisesti sen poisjohtaminen. En tunne D3:n rakennetta, mutta venekäytössä jatkuva lämpökuorma on aivan eri luokkaa kuin autokäytössä. Onkohan lohkoon pystytty tekemään aidosti riittävä lämmönsiirto ja jäähdytysveden kierto? Ainakin 80 hv litrateho on korkea, jatkuvaan käyttöön tehdyillä koneilla litratehot menee siellä 30 hv luokassa. Lisäksi veneissä tehokkaasti jäähdyttävä ilmavirta yleensä aina puuttuu, hyvä kun palmiseen tarvittava ilma saatavilla. Riippuu paljolti veneen toteutuksesta.
Onkohan vikamekanismeilla jotain yhteistä piirrettä ? Vaihtoehtoja voi olla paljon, sumuttimet, pumppu, elektroniikka yleensä ja sitten selvät mekaaniset vauriot, männät, laakerit jne jne. Saisiko noista todennetuista vioista jotenkin tietoa tänne palstalle?
Aihe kiinnostaa itseäni siinämielessä että nykyinen veneeni selkeästi hyötyisi pienestä teholisästä ja reilusta painon pudotuksesta. D3:n uusin ja tehokkain 220 hv versio menisi speksiin, mutta mutta ... - Fairline 37
AD41 kirjoitti:
Eiköhän moottorissa ole aina oleellista se väistämättä syntyvä hukkalämpö ja erityisesti sen poisjohtaminen. En tunne D3:n rakennetta, mutta venekäytössä jatkuva lämpökuorma on aivan eri luokkaa kuin autokäytössä. Onkohan lohkoon pystytty tekemään aidosti riittävä lämmönsiirto ja jäähdytysveden kierto? Ainakin 80 hv litrateho on korkea, jatkuvaan käyttöön tehdyillä koneilla litratehot menee siellä 30 hv luokassa. Lisäksi veneissä tehokkaasti jäähdyttävä ilmavirta yleensä aina puuttuu, hyvä kun palmiseen tarvittava ilma saatavilla. Riippuu paljolti veneen toteutuksesta.
Onkohan vikamekanismeilla jotain yhteistä piirrettä ? Vaihtoehtoja voi olla paljon, sumuttimet, pumppu, elektroniikka yleensä ja sitten selvät mekaaniset vauriot, männät, laakerit jne jne. Saisiko noista todennetuista vioista jotenkin tietoa tänne palstalle?
Aihe kiinnostaa itseäni siinämielessä että nykyinen veneeni selkeästi hyötyisi pienestä teholisästä ja reilusta painon pudotuksesta. D3:n uusin ja tehokkain 220 hv versio menisi speksiin, mutta mutta ...Onko kenelläkään käytännön kokemusta kuinka paljon vetolaitteet kehittyneet reilussa 10 vuodessa? Minulla veneessä 2x KAD44 260 hv (ajettu 1300 t, ei isoja ongelmia) 37 jalkaisessa, ja miettinyt olisiko mitään järkeä vaihtaa uusiin D3 220 hv? Mietin että yhteensä noin 500 kg painonsäästö yhdistettynä uusiin vetolaitteisiin ja potkureihin voisi pitää suorituskyvyn suunnilleen ennallaan? Hyötynä tietty pienempi kulutus, ääni ja luotettavat koneet. Ja mitähän hintaluokkaa nuo d3 220 koneet ovat?
- Puuvene 62
Fairline 37 kirjoitti:
Onko kenelläkään käytännön kokemusta kuinka paljon vetolaitteet kehittyneet reilussa 10 vuodessa? Minulla veneessä 2x KAD44 260 hv (ajettu 1300 t, ei isoja ongelmia) 37 jalkaisessa, ja miettinyt olisiko mitään järkeä vaihtaa uusiin D3 220 hv? Mietin että yhteensä noin 500 kg painonsäästö yhdistettynä uusiin vetolaitteisiin ja potkureihin voisi pitää suorituskyvyn suunnilleen ennallaan? Hyötynä tietty pienempi kulutus, ääni ja luotettavat koneet. Ja mitähän hintaluokkaa nuo d3 220 koneet ovat?
Tarkista ainakin ensin hinta Ruotsin puolelta. Itse ostin koneen ja vetolaitteen Ruotsista huomattavasti halvemmalla kuin mitä paikallinen Penta myyjä pystyi tarjoamaan.
Oma koneeni on pienempi hevosvoimainen.
- Espressis verbis
Hankin omaan veneeseeni D3 190 moottorin 2007. Keväällä 2009 se leikkasi kiinni ja meni korjauskelvottomaksi kuukausi takuuajan jälkeen. Koska en pystynyt todistamaan valmistusvikaa tai huoltovirhettä tuomitsi käräjäoikeus minut maksumieheksi. Henkilöauton hintaisen moottorin rikkoutuessa 10.000 km ajoa vastaavan käyttämisen jälkeen maallikon on siis pystyttävä erikseen todistamaan vaurion syy saadakseen mitään hyvitystä. Jäi siis todistamatta, että moottorissa olisi ollut vikaa.
- Volvo D3 190 is crap
Omistuksessa on D3 190 2008. Siinä on alusta pitäen ollut ongelmia turbon ja monen muun asian kanssa. Nyt ei vene lähde enää edes plaaniin ja virheilmoitusta tulee toisen perään.
Käräjöinti on itselläkin Volvo Pentan kanssa mielessä. Olisi mielenkiintoista jutella 2007 D3 tapauksen suhteen. Kuulostaa hyvin erikoiselta että kuukausi takuun jälkeen käräjäoikeus tuomitsee kuluttajan maksumieheksi noinkin kalliilla käyttöesineellä.
Mieli tekisi kuulla myös muita D3 kokemuksia. Katsokaapa myös oheisen linkin takaa ulkomailta huomioita tämän aikakauden koneista:
https://picasaweb.google.com/lh/photo/l17QLsoItLEeznbuACvvNNMTjNZETYmyPJy0liipFm0?feat=directlink- Bensaa tankkiin
Kyllä käy kalliiksi veneily dieselkoneilla, jos ovat noin huonoja. Hankkikaa puolta halvempi V8 mylly ja unohtakaa nuo ihme turboviheltäjät, joiden tankissa kasvaa kaiken maailman biodieselbakteerit.
En ole kellään kuullut etä olisivat moittineet..Vovo Benta d3 160 moottoria ,,Varmaan kateellisten puheita ..Itse ostin uutena 1004 moottorin javetolaitteen ..Nyt tunteja ajotietokoneessa 950 t .. mootori ja vetolaite asennettuna maksoi silloin 17,800 e ..
- Ihme tyyppejä
Kateellisuuttahan se tietysti, kautta euroopan :) Mistä näitä oikein löytyy, klassiseksi saisi vastauksesi lopullisesti kun siihen lisäisi vielä "köyhät ja kateelliset".
Tuon moottorin kanssa on kai vain pakko todeta, sontaa merimoottoriksi. - Huono muisti
keke1 kirjoitti:
korjaus edelliseen ostin moottorin 2004
Taisi keke1 unohtaa mainita ongelmista joita hänelläkin oli käsittääkseni ensi alkuun aika paljon.....
Niin se aika kultaa muistot. - keke 113
Huono muisti kirjoitti:
Taisi keke1 unohtaa mainita ongelmista joita hänelläkin oli käsittääkseni ensi alkuun aika paljon.....
Niin se aika kultaa muistot.Ei ole huonoo muistia vieläkään mulla
- Keke 11
Huono muisti kirjoitti:
Taisi keke1 unohtaa mainita ongelmista joita hänelläkin oli käsittääkseni ensi alkuun aika paljon.....
Niin se aika kultaa muistot.Moikkaa vielä ..Moottorin vaihdoin juuri siksi ,kun PENSAROSVO Vanha -89 235 vei kuuskajaskarin matkalla 30 Litraa Pensaa ,,.Tämä mun Diissel 160 D 3 -04 tunteja yli 1000 ...Vie samalla matkalla 7 Litraa ..??? ..Ainoa vika ollut polttoaine suodatin huollossa liian löysällä Et silleen ..
Keke 11 kirjoitti:
Moikkaa vielä ..Moottorin vaihdoin juuri siksi ,kun PENSAROSVO Vanha -89 235 vei kuuskajaskarin matkalla 30 Litraa Pensaa ,,.Tämä mun Diissel 160 D 3 -04 tunteja yli 1000 ...Vie samalla matkalla 7 Litraa ..??? ..Ainoa vika ollut polttoaine suodatin huollossa liian löysällä Et silleen ..
Huomattavasti halvemmalla olisi selvinnyt huoltamalla/korjaamalla vanha moottori, sillä tuollainen kulutusero kielii ongelmista.
1000 tuntia olen nyt ajanut Volvo Benta d 3 2004 v moottorilla virheetön ..Vanha OMC olis tullut kalliimmaksi jo hinauskulut olisivat olleet ..Tuo edellinen tarina ei ollut veneilijä MIEHEN järjellinen huomautus
Huono muisti kirjoitti:
Taisi keke1 unohtaa mainita ongelmista joita hänelläkin oli käsittääkseni ensi alkuun aika paljon.....
Niin se aika kultaa muistot.Terkkuja vaan Mercruise miehille .T: Meridiissel mieheheltä
- volvop
Hei!
Itselläni ollut 2008 valmistettu D3 190 ja jonkun verran harmia ollut. Aluksi ilmanpuhdistin tukkeutui, syynä öljymäärän täyttö ölytikun maksimiin (keskustelupalstoilta olen lukenut, että voi täyttää vain puoleen väliin) sekä turbon ja pakosarjan tiivisteen välinen vuoto, jolloin pakokaasut pääsivät konetilaan. Lisäksi tuli pintaannousussa virheilmoituksia, että "tarkasta moottori". Viimeisen kahden vuoden aikana moottori meni aluksi vikasietotilaan kovissa kiihdytyksissä sekä täydellä kaasulla ajettaessa (pudottaa kierrokset ja nollaantuu vain käyttämällä virrat pois). Nyt vika on tullut "lähemmäksi" ja laittaa koneen tilttiin heti, jos kierrokset nousevat yli 3000. Olen lukenut samasta ongelmasta keskustelupalstoilta, mutta syytä ei ole ikinä mainittu. Molemmat polttoainesuodattimet on vaihdettu, mutta ei auta asiaa. Ruiskutuspumppuja on kuulemma vaihdettu, voisiko vika olla siinä? Jos löytyy vinkkiä, niin otan mielelläni vastaan :)- volvop
Hei taas!
Homma selvisikin helposti. Alunperin oli ollut liian tiheä suodatin, joten kone ei ollut saanut tarpeeksi polttoainetta. Nyt talvihuollossa oli jätetty varsinainen suodatin löysään ja sai ilmaa välistä. Vaihdettiin uudestaan tuo "oikea" suodatin ja nyt toimii.
Takana 600 tuntia ja onneksi kohdalleni ei ole vielä sattunut turbon eikä ruiskutuspumpun vaihtoa. Hyvää veneilykesää kaikille, toivotaan että koneet kestää kasassa. volvop kirjoitti:
Hei taas!
Homma selvisikin helposti. Alunperin oli ollut liian tiheä suodatin, joten kone ei ollut saanut tarpeeksi polttoainetta. Nyt talvihuollossa oli jätetty varsinainen suodatin löysään ja sai ilmaa välistä. Vaihdettiin uudestaan tuo "oikea" suodatin ja nyt toimii.
Takana 600 tuntia ja onneksi kohdalleni ei ole vielä sattunut turbon eikä ruiskutuspumpun vaihtoa. Hyvää veneilykesää kaikille, toivotaan että koneet kestää kasassa.Ooo koo ..Kirjoitinkin tuossa samaa edellisessä ..Polttoaine suodatin oli löysällä ,ei noussut liukuun kiristin koneen vieressä olevaa diissel suodattimen ettei saannut ilmaa ,,. 1000 tuntii ajettu .. Vetolaitteen anturi joka nostaa vetolaitetta ja laskee piti vaihtaa johon menee 2 johtoo on vetolaitteessa perästä ,kun katsoo keulaan niin on oikealla puolell kahdella pultilla pyöreä laatta päällä ..Volvo benta 160 D 3 5 pyttynen JEES ..9 vuotta ollut 10 vuos menossa -03 mallinen asennettiin silloin ..
- Hilpeä Merimies
Veneellämme on ajettu 14.6.2006 – 12.7.2013 yhteensä 10234 merimailia. Konetunteja sen Volvo-Penta D3 130 SX:ään on kertynyt 918. Polttoainetta on kulunut 8048 litraa. Kulutus on ollut keskimäärin 0,79 litraa per maili ja 8,8 litraa per tunti.
V-P:ssä on ikään kuin kaksi eri osaa. Ytimen muodostaa Volvon 5-sylinterinen 2,4 litran dieselkone, sama kone kuin Volvon henkilöautoissa. Kone on aivan valtavan hyvä, käy nätisti, kierrosluku ei vaeltele ja kone käynnistyy aina nopeasti, myös pakkasella. Kone ei savuta, on tiivis eikä vuoda mitään nesteitä, öljyä ja jäähdytysnestettä ei ole tarvinnut lisätä kertaakaan, kone on kaikin puolin erittäin luotettava ja lisäksi hyvin polttoainetaloudellinen. Koneessa on peräti 150 ampeerin laturi, jolla akut lataa leedipäivänä hetkessä. Moottori on tyhjäkäynnillä hiljainen eikä kuluta polttoainetta kuin litran verran tunnissa, joten akkujen lataaminen tai defrosterin käyttäminen koneella on nopeaa ja edullista.
Mutta koneen marinointi, eli kaikki mikä on itse koneen ulkopuolella, on aivan kuin jostain toisesta tehtaasta kotoisin. Seuraavat asiat ovat tuottaneet koneessa harmia:
1) ) Polttoaine- ja ilmaletkut sekä niiden kiinnitys(klemmarit), erityisesti turbosta lähtevä öljyn paluuputki, turboon tuleva ilmaletku ja pa-tankkiin tuleva polttoaineen paluuletku tankin päässä.
2) Laturin kiinnitys
3) Virtalukon kiinnitys ja sen pohjassa olevien johtojen kiinnitys
4) Trimmimittarin toiminta ja trimmikulman mittausanturi
5) Nopeusmittarin anturi ja meriveden lämpötilan mittausanturi
6) Polttoainesuodattimet ja niiden kiinnityksen kireys- dieselG
Diesel moottorilla tai koneetta ei ole suunniteltu käytettävän tyhjäkäynnillä, kuin välttämätön käynnistys ja sammutus ja joku manvoeri. Tulee ohipuhallusta, sylinteriputkien kiilloittuminen yms. Tällä tuhoat dieselisi ennenaikaisesti se on jämti!
Toiseksi laturisi ei tuota tarpeeksi akkujen lataamiseen tyhjäkäynnillä, ja tämä on fakta!
Ota selvää asioista ennen, kuin tuhoat!!! - Anonyymi
dieselG kirjoitti:
Diesel moottorilla tai koneetta ei ole suunniteltu käytettävän tyhjäkäynnillä, kuin välttämätön käynnistys ja sammutus ja joku manvoeri. Tulee ohipuhallusta, sylinteriputkien kiilloittuminen yms. Tällä tuhoat dieselisi ennenaikaisesti se on jämti!
Toiseksi laturisi ei tuota tarpeeksi akkujen lataamiseen tyhjäkäynnillä, ja tämä on fakta!
Ota selvää asioista ennen, kuin tuhoat!!!Et tiedä laturin toiminnasta paljoakaan !
- keke 11
Mulla oikei huonoa muistia ole vieläkään Vovo Bentan D3 160 ..2004,,..mittarissa tosta tuhatta ..Kulutus Rauma --Kuuskajaskari --Rauma 7 L Diisselii ,,.Entinen Merkruise -89 235 PESAROSVO vei 30 L ..Samalla matkalla ..Laskekaapas siittä kateelliset pesamiehet ..Vikaa oli alkuvuotena ainoastaan olivat syys huollossa polttoaine suodattimen jättäneet liian löysälle ,sai ilmaa ..Koneen vieressä oleva suodatin ,ei vedenerottajas..
- Turbo Diesel
Kyllä Volvon 200 hv./ vetolaitteella/ mallia -86, taitaa olla markkinoiden luotetuin huvivene moottori. Kokemusta on 24-vuoden ajalta. Kuluvia osia lukuunottamatta, huolia on ollut erittäin vähän. Eräs asia on minua kiusannut ja se savutus kun kylmä kone käynnistetään. Ei ole nimittäin kovinkaan mukavaa, kun satama täyttyy suuresta savupilvestä. Asiantuntijat / huoltokorjaamot ilmoittavat savun kuuluvan koneen ominaisuuksiin. Savutusta ei tule koneen ollessa lämmin tai tulee erittäin vähän. Valitettavasti koneen valm istus lopetetiin. Näillä sivuilla taitaa olla moottorimaailman viisaat. Siksi pyytäisin kohteliaimmin apua vaivaan. Koneeni on muuten hyvin huollettu ja erittäin timmissä kunnossa. En ole kiinnostunut kuulemaan uuden koneen ostamisesta enkä muistakaan asiatuntemattomista ehdotuksista.
- Perushuolloy.
Oletko huoltanut suuttimet ?
Kärjet hiotaan hienolla hiekkapaperilla ja laakeripinnat rasvataan. - dhds87
Vanha 41A malli savuttaa, se on ominaisuus. B malli ei kuulemma savuta, siinä on erilaiset suuttimet, männät,...
- ahmatov
Normaalistihan käynnistyssavutus johtuu siitä , että moottorin ollessa pysäytettynä venttiilinvarren kumitiivisteet vuotavat öljyä mäntien päälle ja se öljy sitten savuten palaa käynnistyksen yhteydessä. Eli vaihda uudet tiivisteet. En tiedä tuon moottorin rakennetta tarkemmin, mutta joihinkin moottoreihin nuo kumit voi vaihtaa jopa kannen ollessa paikallaan. Eli irrotetaan vain venttiili kerrallaan venttiilin jousi, jolloin pääsee käsiksi tiiviteeseen. Sitä ennen pitää tietysti irrottaa keinuvipuakseli tai nokka-akseli.
- Väärä diagnoosi
ahmatov kirjoitti:
Normaalistihan käynnistyssavutus johtuu siitä , että moottorin ollessa pysäytettynä venttiilinvarren kumitiivisteet vuotavat öljyä mäntien päälle ja se öljy sitten savuten palaa käynnistyksen yhteydessä. Eli vaihda uudet tiivisteet. En tiedä tuon moottorin rakennetta tarkemmin, mutta joihinkin moottoreihin nuo kumit voi vaihtaa jopa kannen ollessa paikallaan. Eli irrotetaan vain venttiili kerrallaan venttiilin jousi, jolloin pääsee käsiksi tiiviteeseen. Sitä ennen pitää tietysti irrottaa keinuvipuakseli tai nokka-akseli.
Normaalisti kylmäkäynnistyssavutus ei johdu venttiilivarren tiivisteiden vuodosta.
Ko. vika esiintyy eri tavalla ja huomattavasti laimeampana.
- kuka milläkin
Meidän veneessä oli Volvo penta sisämoottori. Siinä oli aina jotain huolta. Kaasuttimen venttiili, ilmaamista, vuotoja yms. Kone vaivasi etenkin pitemmillä reissuilla, joten asennutimme muun merkkisen uuden moottorin. Sen jälkeen ongelmat hävisivät ja veneilystä tuli paljon mukavampaa. En huoli enää volvo pentaa.
- Motorman
Ja koneesi oli -65 mallinen raakavesi jäähdytetty b18 moottori?
Itsellä on Volvoja AQ 145 sp, AQ 200 db, AQ 271 sp. Ei mitään ongelmia, huollot teen itse. En huoli muita kuin VolvoPentoja.
- exspesiaali
Tuota 200hp diisselin savutusta savutusta voi hieman vähentää lisäämällä ruiskutusennakkoa tehtaan sallimissa rajoissa.
Käsittääkseni venemoottorin pumpussa ei ole ennakonsäätöä kylmälle moottorille erikseen, toisin kuin auton pumpussa. - Ostaakko vai ei
Kannattaako ostaa D3 190 kun sellainen olisi tarjolla 5000€ ? Käyttötunnit 750
- MeneJaTiedä
Oliskuhan myynnissä siksi, että vaihdettu toimivampaa versioon aiheesta ?
- saatkoKuntotarkistettua
Jos se on ehjä, niin voi kannattaakin.
moi . olen nyt 2004 lähtien ajellut Volvo Benta d 3 160 diissel ..ajotunti tietokoneessa on 1050 tuntia ..Ei ole vielä ollut mitään vika moottorissani .Asennutin moottori Petäjäksen telakalla Raumalla ..Minuulla on varmaan 70 prosenttinen kunnossa oleva Volvo
- Vamosse
Kyllä viat on monesti ihan käyttäjästä lähtöisin. Mukava kuulla, että sulla on VP pelittänyt. Niin moni parjaa.
- Niin.Se.Vaan.On
Noitahan on kohtuullisen paljon autoissakin kiukuttelevia ja epämääräisistä vioista kärsiviä koneita. Merimoottoriksi en kylläö huolisi.
- iskenkökätenisaveen
Nyt kun aikaa on mennyt noista Pentan D3 moottorien lastentaudeista, niin onko moottorinne pelannut sen jälkeen?
onko kellään "paljon ajettua" D3 -190 mottoria käytössä?
käsitin että ongelmia ollut
- liika öljy koneessa tuhoaa koneen --> ratkaistavissa jos konetta ei pilattu entuudestaan
- polttoainesuodattinmet löysällä ja saa ilmaa --> ratkaistavissa
- Hihnapyörät ollut löysällä --> varmasti jo kiristetty
- laturit löysällä --> luulis olevan jo korjattu
- ruiskupumpuissa vikaa --> ei kai toi mahottoman kallis oo...
- Sähköviat --> vittumaisia- Anonyymi
Moro
D3 200 hv ja DPS vetolaite, vuosimalli 2011.
Käyttötunnit yli 1800 tuntia!
Käytännössä normaaleilla huolloilla mennyt. Mitä nyt trimmikulma-anturi hiukan kiukutellut jonkun kerran.
Elikkä aika luotettava paketti mielestäni. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Moro
D3 200 hv ja DPS vetolaite, vuosimalli 2011.
Käyttötunnit yli 1800 tuntia!
Käytännössä normaaleilla huolloilla mennyt. Mitä nyt trimmikulma-anturi hiukan kiukutellut jonkun kerran.
Elikkä aika luotettava paketti mielestäni.Niin tuo d3 mallia -11 on täysin eri kone kuin tuo -09 vuotinen.
- Anonyymi
Väittävät että kun lasketaan vene trailerilla veteen, pakoputken kautta menee vesi moottoriin, ootteko kuulleet moista?
Onko kellään kokemusta vastaavasta 2007 Volvo D3 Aqudor veneessä, ja lasku kuten aina veteen keväällä perä edellä talvihuollon jälkeen.
Ei ole ollut ongelmia ennen, tänä vuonna huoltofirma väitti että PAKOPUTKEN KAUTTA oli vesi päässyt moottoriin, jonka jälkeen noin 3 min ajon jälkeen vene sammu ja hinattiin laituriin. Kone vietiin maahantuontiin josta saimme just äsken väittämän että pakoputken kautta on vesi päässyt koneeseen öljyn sekaan.
Olemme laskeneet veneen samasta paikasta trailerin päältä jo useita kertoja ennenkin ilman ongelmia.
Olis kiva kuulla onko kellään vastaavaa kokemusta?- Anonyymi
Ei ole kokemuksia, mutta onhan se mahdollista, että viimein käy niin, että vesiraja on sen sentin verran syvemmällä tai vene hiukan pitempään siinä asennossa, että vesi kulkee. Aikaisemmin on voinut olla siinä kintaalla ja nyt pääpotti.
Jos se olisi tapahtunut viime vuonna tai viisi vuotta sitten, olisit kirjoittanut ihan samalla tavalla ettei ole koskaan ennen...
- Anonyymi
Uskomaton tuo pakoputkijuttu. Mulla 700h ajettu D3-190 ja toimii kuin kello.
- Anonyymi
Koputa puuta kolmasti, niin voit saada lisää tunteja, muuten vihreä röllikkä laittaa kapulan rattaisiin.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik185293MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar1162750- 102294
Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5892025Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin1231746Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja701342Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s411319Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill31088Veda uskonto vs. muut uskonnot
Mitenkähän tuo Veda(Krisha)uskonto loppujen lopuksi eroaa muista niin sanotuista ilmoitus uskonnoista? Siinäkin vedotaan3901054Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o641047