Tatskat

Ei tulisi mieleenikään ottaa tatskoja itseeni. Ne ovat kamalan rumia! Kyllä on paljon kivempi katsella tervettä ihoa, kuin tatskojen rumentamaa ihoa. Kyllä ne nyt pois saa jos tuleekatumappäälle, mutta jäljet jää pysyvästi! Sitä paitsi jos Jumala olisi tarkoittanut ihoon kuvioita, niin Hän olis jo valmiiksi luonut ihmisen kirjavaksi ja kuviolliseksi. Sanon vielä kerran yäk tatskoille!

Hauskanoloisesti muotoiltu kysymys kuin myös nimimerkki...

Minusta tässä ei ole kyse vain siitä mikä on oikein ja mikä ei, mikä syntiä ja mikä ei. Ihmisen on helppo keskittyä asioihin saako vai eikö saa sitä ja tätä, koska se ei vielä vaadi elämän antamista Jeesuksen hallintaan. Monella uskovalla ongelmana on että he pyrkivät itse hallitsemaan ja säätelemään hengellistä elämäänsä ollakseen hyväksyttyjä ja kelvollisia uskovia, ja siksi eivät löydä Jumalan lupaamaa yltäkylläistä elämää. Olla muiden silmissä (tai omissa silmissään) kelvollinen uskovainen ei ole sama asia kuin elää Jeesukselle antautunutta elämää.

Jotkut etsivät rajaa "kuinka lähelle maailmaa ja sen himoja voin mennä ja kuitenkin pysyä uskovana". Se ei ole oikea suunta laisinkaan. Meidän pitäisi Jumalan vaikuttamassa rakkaudessa etsiytyä yhä lähemmäs Jeesusta. Yltäkylläinen elämä ei ole mahdollisimman monien asioiden sallimista vaan elämää Jeesuksen tahdon alamaisuudessa. Siitä kumpuaa mielekkyys ja sisäinen hyvinvointi koko elämiseen, kun elämä on annettu "elävänä uhrina" Herralle.

Siksi lähtökohta näissä kysymyksissä aina on suhde Jeesukseen.
Siitä lähdetään liikkeelle. Henkilökohtainen suhde Jumalaan ja Jumalan sanaan.
UT sanoo uskovaisesta että hän on ihminen joka ei enää ole itsensä oma, hän kuuluu Herralle, mm. 1.Kor.6:19-20:

"Vai ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli, joka Henki teissä on ja jonka te olette saaneet Jumalalta, ja ettette ole itsenne omat?
Sillä te olette kalliisti ostetut. Kirkastakaa siis Jumala ruumiissanne."

Mieti suhdettasi Jeesukseen. Mieti mitä tarkoittaa että elämäsi, myös ruumiisi, on Hänen omaisuuttaan. Sitä pitää käyttää omistajan eli Jumalan tahtoa kunnioittaen. Silloin elämässäsi lepää siunaus. Kuinka rukouselämäsi laita on? Luetko Jumalan sanaa rukoillen että myös sen kautta oppisit tuntemaan Herraa. Vietätkö aikaa rukouksessa seurustellen rakkaan Vapahtajasi kanssa. Hänellä on sinulle paljon hyvää annettavana. Parempaa kuin tämän maailman konnankoukut ja juonet millä ihmisiä houkutellaan jos minkälaisiin fiiliksiin ja mielikuvamaailman peleihin.

Älä tyydy korvikkeisiin missään asiassa. Ainoastaan Jumala kykenee tyydyttämään ihmisen tarpeen olla rakastettu ja hyväksytty. Hän haluaa antaa elämän missä on siunauksia ja iloa puhtaudessa. Sitten on hienoa myös ihmissuhteissa elää Hänen ohjauksensa alla. Kun Jeesus on sydämesi Herra se vapauttaa väärästä riippuvaisuudesta ihmisiin ja voit selkärankaisesti seisoa maailman edessä kristillisiä arvoja esilläpitäen.

Kuten huomasitkin, henkilökohtainen neuvoni asiaan on ei. Uskovan olisi parempi ja oikein pitää itsensä puhtaana ihokoristuksista. En suosittele edes "väliaikaisia" hennatatskoja koska lähtökohta on sama. En silti lähde tuomitsemaan uskovia jotka ovat uskossaollessaan ottaneet, ehkä kasvamattomuuttaan ja ymmärtämättömyyttään, tatskoja, ja merkitystä on millaisen uskonyhteisön yhteydessä ja kulttuurissa on kasvanut. Joissain seurakunnissa ollaan "niin vapaamielisiä" että Pyhän Hengen ääni ja ohjaus puuttuu lähes kokonaan. Silloin kristityt saavat ohjausta ja virikkeitä väärään eli maailmalliseen suuntaan. Toinen ääripää on lakihenkinen suorittaminen. Kumpikin suuntaus perustuu ihmisen tekoihin ja vaihtaa Jeesukselle antautuneen (1.Kor.6:19-20 mukaisen) elämän uskonnollisuuteen, joko vapaamieliseen (voit tehdä mitä vaan, sillä Jumala on armollinen) tai lakihenkiseen (et voi tehdä oikeastaan mitään, sillä Jumala on pyhä) uskonnollisuuteen.

Jumala on sekä pyhä että armollinen, mutta se ei tarkoita ettemme saisi tehdä mitään, ei myöskään että voimme tehdä mitä tahansa. Voimme kokea Jumalan armoa ja pyhyyttä vain Jeesuksen kautta.

Neuvon sinua tutustumaan Jeesukseen ja rakastamaan Häntä. Samalla kysy itseltäsi mikä on motiivisi haluta tatskoja. Halu korostaa itseään? Miksi. Että olisi toisten silmissä... millainen?

Uskovina kaunistuksemme on ensisijaisesti sisäistä, sydämen kauneutta, joka sitten tulee näkyviin ulkonaisen olemuksen, käytöksen ja pukeutumisen osalla. Kun kasvamme Jumalan rakkauden, armon ja hyvyyden tuntemisessa ei ole mielekästä "kiihottaa" toisissa ihmisissä itseemme kohdistuvia mielikuvia, mitä tatskoilla ym. pyritään luomaan. Vaikka ne olisivat vain ornamentteja.

Monet on myöhemmin harmitelleet tatskojaan ja ryhtyneet niitä poistamaan, mutta ainakin ennen se oli kivuliasta, kesti pitkään ja maksoi paljon. Helpompaa on kun ei alkuunkaan ota.
Lopuksi sanon varovasti mutta kokemukseni mukaan että tatskoilla voi olla hengellistä vaikutusta, koska vihollinen haluaa turmella ja sitoa. Siinä voi olla ikäänkuin avaamassa portteja henkivaltojen vaikutukselle sielunelämässään.

Ennen kaikkea neuvon sinua keskittymään Jeesuksen tuntemiseen. Siitä kaikki lähtee. Jos siis olet Jeesukseen uskova ihminen niin kuin oletan...

Siunausta sinulle!