Nämä Germaanikielen murteet mitä suomessa puhutaan tuskin ovat mitään Ruotsinkieltä !
Kirjoitettu kieli sitävastoin muistuttaa enemmänkin ruotsissa käytettyä , toki paljonkin eroja löytyy , mutta puhuttu kieli on aivan toisenmoista !
Siksipä olisi mitä pikimmiten otettava käyttöön joku oikeammin asiayhteyteen sopiva termi noista murteista ! Olisikkohan esimerkiksi Finnlandska oikeampi nimitys suomessa opetettavalle kielimuodolle ?
Luultavammin suomalaiset koululaiset ja opiskeliat omaksuisivat kielen paljonkin mielekkäämmin kun siitä puuttuisi se vastenmielinen ja harhaanjohtava termi RUOTSINKIELI !
Puolueenkin nimi voitaisiin muuttaa RKP,n sijaan vaikka FFP,ksi !
Kirjoitettu kieli sitävastoin muistuttaa enemmänkin ruotsissa käytettyä , toki paljonkin eroja löytyy , mutta puhuttu kieli on aivan toisenmoista !
Siksipä olisi mitä pikimmiten otettava käyttöön joku oikeammin asiayhteyteen sopiva termi noista murteista ! Olisikkohan esimerkiksi Finnlandska oikeampi nimitys suomessa opetettavalle kielimuodolle ?
Luultavammin suomalaiset koululaiset ja opiskeliat omaksuisivat kielen paljonkin mielekkäämmin kun siitä puuttuisi se vastenmielinen ja harhaanjohtava termi RUOTSINKIELI !
Puolueenkin nimi voitaisiin muuttaa RKP,n sijaan vaikka FFP,ksi !
Vastaukset 28
Vanhimmat
Fenska ?
ja hieno esitys, mutta sanat jää epäselväksi (paitsi kertosäe)
http://www.youtube.com/watch_popup?v=XQW1WxPNhyU#t=129
Murteita tutkiessani huomasin, ettei Suomen kouluissa opetettu ruotsi ole kieli vaan suomenruotsalaisten käyttämä murre, jota esiintyy paikallisesti rannikolla ja Ahvenanmaalla.
Suomen kouluissa opetettu ruotsin kieli ei ole kieli vaan suomenruotsalaisten käyttämä murre,
tämän tosiasian RKP on onnistunut peittelemään taitavasti tähän saakka.
Suomenruotsalaisten murre on murre muiden murteiden joukossa, mitä puhutaan eri puolilla Suomessa.
Suomenruotsalaisten käyttämä murteelle pitäisi antaa sama asema, kuin muillekin Suomessa käytetyille murteille, tätä murretta puhuu Suomessa n. kolmesataatuhatta ihmistä.
Huomioitavaa on että suomenkielisiä Suomessa n. viisimiljoonaa ihmistä.
Tämä niin sanotun ruotsin kielen asema Suomessa on täysin valheellinen, joka perustuu pienen elitistisen ryhmän murteen korostamiseen, jota he itse valheellisesti kutsuvat ruotsin kieleksi.
RKP ja sen edeltäjien valheellisten vääristelyn takia kyseistä murretta on pakotettu kouluissa opiskelemaan ruotsin kielenä, mitä se ei kumminkaan ole.!
Kysymyksessä ei ole kansalliskieli vaan yksinkertaisesti murre, jolle vääristelemällä on saatu historiassa niin sanottu kielellinen asema Suomessa, mikä ei kumminkaan perustu mihinkään tosiasiaan vaan on jäänne Ruotsin vallan ajalta.
Suomessa on yksi pääkieli suomenkieli ja vähemmistö kielinä esim. saame ja viittomakieli muut kielelliset erot syntyvät pääsääntöisesti paikallisista murteista.
Suomenruotsalaisten käyttämälle murteelle voisi antaa paikallisesti vähemmistökielen aseman joissakin rannikkoseudun kunnissa, joissa kyseisellä murteella on merkittävä asema suomen kielen rinnalla.
kyse on tosiaan maakuntamurteesta, kuten Turun tai Rauman murre. Puhumattakaan Savon murteesta!
Kenekään ei Suomessa ole pakko opetella mitään murretta, mutta puhua saa vapaasti!
suotakoon tämä sama vapaus myös paikalliselle muumio-murteelle!!
Kielitiedettä et kyllä ole lukenut. Mitään tieteellistä kriteeriä kielen ja murteen erotteluun ei ole. Max Weinreichin tunnetun määritelmän mukaan kieli onkin murre, jolla on oma armeija, laivasto ja ulkoministeriö. Tämä kuvastaa sitä, että tullakseen kieleksi murteen täytyy saada virallinen asema - kyseessä on puhdas asenne/sopimus. Meänkieli muuttui yhtäkkiä murteesta kieleksi saadessaan virallisen vähemmistökielen aseman Ruotsissa. Suomenruotsilla on armeija, laivasto ja ulkoministeriö.
Ehka ikaihminen povinnosťami selman his mielellani opis muuĺakin patríte kuin suommen rannikollla
Tuohon voi monelta osin yhtyä, murrettahan se vain on.
Tosin mikä estää harrastamasta Murteita ?
Ruotsinkielisellä alueella on murteita aivan eri tavalla kuin suomenkielisellä alueella. Niinpä minulla ruotsinkielisenä on vaikea ymmärtää, mikä tekee esim. savosta murteen. Sehän on lähes kirjakieltä. Tasapaksu on suomen kieli, alueesta riippumatta. Ruotsin sisällä esim. Skånen murre on aivan erilainen kuin Norrbottenin tai Tukholman murteet. Norrbottenin murre taas aivan erilainen kuin Tukholman murre. Suomenkin sisällä on eroavaisuuksia murteissa. Pohjalaiset murteet muistuttavat Norrbottenin, Jämtlannin ja joitakin Norjan puoleisia murteita.
Norbottenissa puhuttua murretta sanotaan nykyään Mejänkieleksi !
Jämtlannin seuduilta kuten myös Suomalaismetsien kieli on tuhottu jo aikaa sitten.
Finnmarkissa löytyy edelleenkin Kveeninpuhujia.
Tukholmalaiset puolestaan bamlaa miten sattuu,ei niistä sen enempää !
No se Skåne, sehän onkin Tanskalaismurre!
eräs oikea ruotsalainen sanoi kerran että suomenruotsi on jotain sellaista mitä Ruotsissa puhuttiin joku sata vuotta sitten, siis silloin kun Suomi oli osana Ruotsia.
Kaikki kielet kehittyy ja muuntuu koko ajan. Niin myös Suomessa puhutut ruotsinkielen vivahdeet joita on monta. Pohjanmaan ruotsinkieliset murteet ovat hyvin kaukana esimerkiksi Itäisen Uudenmaan murteista. Gotlannissa puhuttu ruotsi muuten muistuttaa hieman Turun saaristossa puhuttua ruotsia.
Mikä on siis "oikea" ruotsi? Onko se Tukholmassa puhuttu "Kuninkaan ruotsi", Ruotsin länsirannikon Göteborgska, Skånessa puhuttu tanskalainen ruotsinkieli, Norrlannin eri murteet vai mikä?
Kuten kaikkialla muualla murteet häviävät mitä enemmän ihmiset liikkuvat ja kommunikoivat keskenään. Todennäköisesti kaikki sekä Ruotsissa etta Suomessa puhutut ruotsinkielet lähestyvät toisiaan tulevaisuudessa. Sama tapahtunee myös suomenkielen eri murteisiin.
Tunteneeko tuota kukaan ?
Olempa aikoinani ollut työpaikassa jossa oli vanha estlandssvenskss puhuva henkilö .
Ei hänen puheestaan riikinruotsalaiset saaneet juuri tolkkua !
Minä sitävastoin koska olen kielellisesti keskivertoa lahjakkampi opin muutamassa viikossa ymmärtämään hänen puhettaan ,näin ollen jouduin usein tulkkaamaankin hänen ajatuksiaan riikkiläisille jotka olivat estlandssvenskasta täysin ULALLA.
Mukava mies hän kylläkin oli tultiin hyvin juttuun!
Mitäs jos aloittaja ensin opettelisi kirjoittamaan itse suomea. Se on suomen kieli, erikseen kirjoitettuna, samaten ruotsin kieli jne. Jos niistä taas muodostaa adjektiivin kirjoitetaan se yhteen: suomenkielinen, ruotsinkielinen. Kieliä ei myöskään kirjoiteta koskaan isolla alkukirjaimella, maat sen sijaan kirjoitetaan.
Toiseksi, viitaten lähinnä toisiin kommentteihin, suomenruotsi ei ole yhtenäinen murteena ollenkaan. Erot ovat alueittain melko suuria, erityisesti vertaillessa Uudenmaan ja Pohjanmaan ruotsia.
Ja mitä koulun ruotsiin tulee, kouluissa opetettava ruotsi on ns. yleisruotsia, mikä tarkoittaa sitä, että opetuksessa käytetään sekä suomenruotsia että riikinruotsia, mm. kuunteluissa, eroavaisuuksista kerrotaan jne. Siis aivan kuten tehdään englannin kanssa, brittienglantia, amerikanenglantia. Ääntämisessä suomenruotsi on varmasti jokaiselle suomenkieliselle se helpompi kahdesta, samoin myös käyttökelpoisempi kotimaassa. Opettajan käyttämä ruotsi sen sijaan vaihtelee opettajan mukaan, suurin osa taitaa ääntää suomenruotsin tavoin. Omakohtaisesta kokemuksesta kuitenkin tiedän, että kaikki eivät niin tee. On täysin jokaisen oppilaan itsensä päätettävissä kumpaa ruotsia tahtoo harjoituttaa. Lisäksi suomenruotsia taitava pystyy kyllä halutessaan puhumaan ruotsia niin että ruotsalainen sitä ymmärtää. Eivät ne niin paljon eroa toisistaan. Aivan kuten norjalaiset ja ruotsalaiset ymmärtävät toisiaan.
vaadittua netti fennolta. Ei se osaa mitään kieltä. Ei puhua ja vielä vähemmän kirjoittaa. Ei äidinkieltä, ei mitään, eikä opi.......
Suomenkieli ja ruotsinkieli kirjoitetaan yhteen. Kokeile vaikka sitä vanhaa sääntöä, jos -kin sopii väliin, kirjoitetaan erikseen. "Suomenkin kieli" tarkoittaa jo jotain muuta, kuin äidinkieltämme.
osata eres niiku juu fälly pääl öö juu öö
Kukas pälli siellä nyt kirjoittelee tyhmyyksiä. Takaisin ala-asteelle (tai alakouluun kuten nykyään sanotaan) kertaamaan oikeinkirjoitusta. Suomen kieli ja ruotsin kieli, suomenkielinen ja ruotsinkielinen. Onko se niin vaikeaa? Tuo mainitsemasi vanha -kin -sääntö ei päde tässä tapauksessa. Periaatteessa se voisi tai pitäisi olla yhteenkirjoitettuna, yhdyssanojen sääntöjen mukaan. Mutta kun tässä kyseisessä tapauksessa on päätetty että kirjoitetaan erikseen. Turhaa inttää vastaan, samoin on päätetty monia muita oikeinkirjoitussääntöjä. Se nyt on vain niin.
Suomenruotsia puhutaan aivan suomen kielen tapaan. Ruotsalaiset erehtyvät luulemaan sitä suomeksi. Tukholman ruotsi on "laulavaa", vokaalit kapeampia. Ääntäminen eroaa suomenruotsista paljon.
Skånen murretta on monen tukholmalaisen äkkiseltään vaikea ymmärtää.
.
Suomenkielisiä on huijattu opiskelemaan pakkoruotsia, jolla ei arkitilanteissa tee yhtään mitää.n. Se ei ole puhuttua kieltä, puhutut "kielet" eroavat toisistaan kuin kuu ja päivä. Puhekieli on varsinki pääkaupunkiseudulla ja etelässä suomen ja ruotsin sekakieltä Sitä ei pysty ymmärtämään ellei osaa suomea.
upea.
Anglian speakers wis weel staiblisht in sooth-east Scotland by the 7t century. In the 13t century Norman landawners an thair reteeners, speakin Northumbrian Middle Inglis, wis inveetit tae come an sattle by the Keeng. Scots kythed for the first time in leeterar furm in the mids o the 14t century an didna differ muckle fae ither northren Inglis byleids. The Anglian leid o Scotland growed on its ain sinsyne. By the late 15t century the sicht fowk haed o the differs wi the leid spoken faurder sooth cam tae the fore an Scots speakin Scots stairtit tae caw thair leid Scots. Scots haes lend-wirds fae the fact at the Scots fowk haed contact wi Gaelic speakers. Thair lend-wirds is for ordinar juist for geographical an cultural thingies, sic as clan an loch. Like ony leevin leid, Scot haes cheenged a bittie ower the years, tho it haes arguably steyed closer tae its Anglo-Saxon spring-heid nor Inglis. Monie Scots wirds haes become pairt o Inglis an aw: flit, greed, eerie, cuddle, clan, stob.
Tähänkin tietenkin mallia Ruotsista niinkuin kaikkeen muuhunkin .
Ruotsi nimesi pohjoisruotsissa aina puhutun suomenkielen meänkieleksi erotukseksi suomenkielestä ja suomesta , tämä meidän rantaruotsi täytyy myös meidän nimetä uudelleen erotukseksi ruotsinkielestä ja ruotsista .
Eikö tämä olisi itsestään selvä asia ,
Joku on ehdottanut heän kieltä. Viittaa siihen, että Suomessa valtaväestölle ns. ruotsinkieliset ova he, tai arkisemmin ne.
Opiskelemme siis pakotettuna ruotsin murretta
Ainoa hyvä puoli suomenkielessä on kirosanat , vaimokin ulkomaalaisena oppinut :)
Kirosanat on hyvä osata . Mutta mikä tosiaan olisi rantaruotsille passeli nimi ?
Tälle omituiselle pienelle kielelle pitää ehdottomasti antaa oma nimi .
Svekulointi!
SurullinenFarttiPaska.
Nej.