Hyssälä haluaa säilyttää Suomessa ylisuuret eläkkeet. Kaikkein suurimmat eläkkeet ovat yritysten johtajilleen - ylisuuren palkan ja ylisuurten optioiden lisäksi - maksamat. Myös valtionyhtiöiden johdon eläkkeet ovat ylimitoitetut. Ylisuurten eläkkeiden nousu on ollut nopeaa eli yli 3.000 euroa/kuukaudessa keskimäärin. Ylisuuria eläkkeitä ei Hyssälän mukaan kuitenkaan voida kohtuullistaa Suomessa.
Koska Suomen rikkaimmille annettuja etuja, eli miljoonien eurojen ylisuuria eläkkeitä, ei voida jälkikäteen muuttaa tai kohtuullistaa, ei myöskään tuleville ylisuurille eläkkeille voida säätää eläkekattoa tai työeläkejärjestelmän eläkepalkkakattoa.
Ylisuuret eläkkeet saavat Suomessa kasvaa, kasvaa, kasvaa...
Liliuksen yli 40.000 euron kuukausieläke on vuodessa 12 x 40.000 eli vajaa puoli miljoonaa euroa. Jos Lilius nauttii eläkettään 30 vuotta. Eläkepotti on noin 15 miljoonaa euroa. Lisäksi Lilius on nostanut lyhyestä työrupeamastaan Fortumilla kymmenien miljoonien eurojen palkkiot ja optiot. Kohtuuttoman suuret tulot ja eläke-edut sähkönmyynnistä.
Koska jo sovittuja ylisuuria eläkkeitä ei voida kohtuullistaa, ei tulevillekaan ylisuurille eläkkeille voida saada kattoa. Se tulisi liian kalliiksi ja eläkemaksuja pitäisi korottaa, todistelee ministeri Hyssälä. Lisäksi ylisuuria eläkkeitä on riittävän vähän, joten eläkekatosta ei olisi mitään hyötyä - ainoastaan haittaa Hyssälän mielestä.
Tavallisten eläkkeensaajien pienet eläkkeet ovat pienentyneet ja pienenevät tulevaisuudessakin - kohtuullisin pieniksi. Takuueläke on korotuksen jälkeen noin 500 euroa kuukaudessa.
Eläkkeet on kuitenkin kohtuullistettu muissa maissa.
Lakisääteisen työeläkejärjestelmän eläkepalkkakatto (eläkkeen perusteena olevien tulojen yläraja) eräissä maissa v. 2009 (Eläketurvakeskus)
Belgia 3907,93 (eläkekatto 1840,32 €/kk, kun ei huollettavia)
Britannia n. 3669 €/kk
Espanja 3.166,20 €/kk (eläkekatto 2441,75 €/kk; eläke maksetaan 14 x vuodessa)
Italia 7389 €/kk
Itävalta 3400,84 €/kk (eläkekatto 2720,67 €kk; eläke maksetaan 14 x vuodessa)
Kreikka 6159 €/kk (koskee uutta järjestelmää 1.1.1993 jälkeen vakuutetuille) (eläkekatto 3503 €/kk, eläke maksetaan 14 x vuodessa)
Luxemburg 8413,79 €/kk (eläkekatto 7011,23 €/kk)
Portugali 5030,64 €/kk (eläkekatto)
Ranska 2859 €/kk (eläkekatto 1430 €/kk) (pakolliset lisäeläkejärjestelmät)
Ruotsi n. 3000 €/kk
Saksa 5400 €/kk (vanhat osavaltiot), 4550 €/KK (UUDET)
SUOMI EI KATTOA
VIRO EI KATTOA
Norja n. 7800 €/kk (uudessa eläkejärjestelmässä 2011: n. 5.000 €/kk)
Sveitsi n. 4500 €/kk (pakollinen lisäeläke)
USA n. 6717€/kk
Kanada n. 2340 €/kk (eläkekatto 550 €/kk)
Ostetut eläkkeet oli Hyssälän mielestä yhtenä syynä, miksei Suomeen voida saada eläkekattoa tai eläkepalkkakattoa. Eiköhän noilla edellä mainituilla mailla ole lainkaan ostettuja eläkkeitä?
Kun Suomeen on saatu eläkekatto ja/tai lakisääteisen työeläkejärjestelmän eläkepalkkakatto voidaan sitä tarpeen muuttaa yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten mukaisesti. Esim. Norja uudistaa eläkejärjestelmäänsä (2011) pienentämällä eläkepalkkakattoa 7800 eurosta 5000 euroon.
Koska Suomen rikkaimmille annettuja etuja, eli miljoonien eurojen ylisuuria eläkkeitä, ei voida jälkikäteen muuttaa tai kohtuullistaa, ei myöskään tuleville ylisuurille eläkkeille voida säätää eläkekattoa tai työeläkejärjestelmän eläkepalkkakattoa.
Ylisuuret eläkkeet saavat Suomessa kasvaa, kasvaa, kasvaa...
Liliuksen yli 40.000 euron kuukausieläke on vuodessa 12 x 40.000 eli vajaa puoli miljoonaa euroa. Jos Lilius nauttii eläkettään 30 vuotta. Eläkepotti on noin 15 miljoonaa euroa. Lisäksi Lilius on nostanut lyhyestä työrupeamastaan Fortumilla kymmenien miljoonien eurojen palkkiot ja optiot. Kohtuuttoman suuret tulot ja eläke-edut sähkönmyynnistä.
Koska jo sovittuja ylisuuria eläkkeitä ei voida kohtuullistaa, ei tulevillekaan ylisuurille eläkkeille voida saada kattoa. Se tulisi liian kalliiksi ja eläkemaksuja pitäisi korottaa, todistelee ministeri Hyssälä. Lisäksi ylisuuria eläkkeitä on riittävän vähän, joten eläkekatosta ei olisi mitään hyötyä - ainoastaan haittaa Hyssälän mielestä.
Tavallisten eläkkeensaajien pienet eläkkeet ovat pienentyneet ja pienenevät tulevaisuudessakin - kohtuullisin pieniksi. Takuueläke on korotuksen jälkeen noin 500 euroa kuukaudessa.
Eläkkeet on kuitenkin kohtuullistettu muissa maissa.
Lakisääteisen työeläkejärjestelmän eläkepalkkakatto (eläkkeen perusteena olevien tulojen yläraja) eräissä maissa v. 2009 (Eläketurvakeskus)
Belgia 3907,93 (eläkekatto 1840,32 €/kk, kun ei huollettavia)
Britannia n. 3669 €/kk
Espanja 3.166,20 €/kk (eläkekatto 2441,75 €/kk; eläke maksetaan 14 x vuodessa)
Italia 7389 €/kk
Itävalta 3400,84 €/kk (eläkekatto 2720,67 €kk; eläke maksetaan 14 x vuodessa)
Kreikka 6159 €/kk (koskee uutta järjestelmää 1.1.1993 jälkeen vakuutetuille) (eläkekatto 3503 €/kk, eläke maksetaan 14 x vuodessa)
Luxemburg 8413,79 €/kk (eläkekatto 7011,23 €/kk)
Portugali 5030,64 €/kk (eläkekatto)
Ranska 2859 €/kk (eläkekatto 1430 €/kk) (pakolliset lisäeläkejärjestelmät)
Ruotsi n. 3000 €/kk
Saksa 5400 €/kk (vanhat osavaltiot), 4550 €/KK (UUDET)
SUOMI EI KATTOA
VIRO EI KATTOA
Norja n. 7800 €/kk (uudessa eläkejärjestelmässä 2011: n. 5.000 €/kk)
Sveitsi n. 4500 €/kk (pakollinen lisäeläke)
USA n. 6717€/kk
Kanada n. 2340 €/kk (eläkekatto 550 €/kk)
Ostetut eläkkeet oli Hyssälän mielestä yhtenä syynä, miksei Suomeen voida saada eläkekattoa tai eläkepalkkakattoa. Eiköhän noilla edellä mainituilla mailla ole lainkaan ostettuja eläkkeitä?
Kun Suomeen on saatu eläkekatto ja/tai lakisääteisen työeläkejärjestelmän eläkepalkkakatto voidaan sitä tarpeen muuttaa yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten mukaisesti. Esim. Norja uudistaa eläkejärjestelmäänsä (2011) pienentämällä eläkepalkkakattoa 7800 eurosta 5000 euroon.
Vastaukset 4
Vanhimmat
(Pohjalainen) Huuhtanen jättää Kelan ensi vuonna
Hyssälän nimitys käynnistäisi ministerikierrätyksen.
Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja Jorma Huuhtanen (kesk.) lupaa kertoa vuoden vaihteeseen mennessä, koska hän jää eläkkeelle. Huuhtasen eläköityminen saattaisi avata keskustalle mahdollisuuden vaihtaa ministereitään. Vahvin ehdokas Huuhtasen seuraajaksi on sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk), 60.
-Ensi vuonna se tapahtuu. Näin suuren laitoksen siirto toisiin käsiin vaatii tarkkaa suunnitelmaa, Huuhtanen kertoo.
Huuhtanen on toiminut Kelan pääjohtajana vuodesta 2000. Keskustan kansanedustajana hän oli 1987-2000 sekä sosiaali- ja terveysministerinä vuosina 1992-1995.
Hyssälän tiedetään olevan kiinnostunut Kelan pääjohtajan tehtävästä. Hyssälän siirtyminen hallituksesta antaisi pääministeri Matti Vanhaselle (kesk.) avaimet ministerivaihdoksiin."
kun muilta leikataan jo tienatut eläkerahat ja eläkeelle pääsy estetään.
jo lähellä eläkeikää itsekin ? mitä järkeä on nimittää hänet kelan johtajaksi ? eikö tosiaan suomesta enää löydy nuorempaa ,viisaampaa ja koulutettua ei polittista johtaja-ainesta ??????
kansalle, kyllä porvarirosvot hoitavat homman kotiin (rahat itselleen).