Suomen elinkeinoelämä on tehnyt tutkimuksen, jonka mukaan toiskielinen nuoriso hyljeksii omiaan:
"Suuri osa ruotsinkielistä nuorisoa hyljeksii, jopa halveksii ruotsin kieltä puhuvia vanhuksia. Asenne perustuu tietämättömyyteen, kokemattomuuteen ja rasismia lähentelevään suhtautumiseen itselle rakastata väestöryhmää kohtaan."
Ruotsinkieliset eivät jostakin kumman syystä tunne velvollisuutta huolehtia omista vanhuksistaan - nyt ruotsia taitavia on haettava jopa Ruotsista, missä ruotsia puhuvia on vielä enemmän kuin Suomessa.
Näin vetoaa siis ruotsalaisjohteinen Suomen elinkeinoelämä.
"Suuri osa ruotsinkielistä nuorisoa hyljeksii, jopa halveksii ruotsin kieltä puhuvia vanhuksia. Asenne perustuu tietämättömyyteen, kokemattomuuteen ja rasismia lähentelevään suhtautumiseen itselle rakastata väestöryhmää kohtaan."
Ruotsinkieliset eivät jostakin kumman syystä tunne velvollisuutta huolehtia omista vanhuksistaan - nyt ruotsia taitavia on haettava jopa Ruotsista, missä ruotsia puhuvia on vielä enemmän kuin Suomessa.
Näin vetoaa siis ruotsalaisjohteinen Suomen elinkeinoelämä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kehityksenpyörä pyörii ja svekomaanit pelkäävät.
Odotan mielenkiinnolla.
että suomenkieliset nuoret on pakko pakkoruotsittaa, jotta ruotsin kieltä puhuvat vanhukset saisivat hoitoa eli ei niitä hoitajia Ruotsista olla hakemassa - kumma juttu sinänsä, koska Ruotsissa on paljon ruotsia puhuvia.
enempi jotain somppua tai jugojen murteita? Siksi suomslaisten pitäis pakko-oppia ruottia, että muuttas Ruottiin hoitaan mummeleita ja pappoja. Ovat jäämässä kielivähemmistöön omassa maassaan, mikä vähän huvittaa.
myös ruotsalaisten osalta. Hallituksen tulee määrätä esim., että 10% ruotsinkielisistä ryhtyy perushoitajaksi kielikiintiöiden turvin - samalla kauppatieteiden ruotsinkielisiä yliopistopaikkoja tulee vähentää 28%:sta 4%:iin.
taitaa olla suom. ruotsalaisen hyvinvoinnin salaisuus.
Ättestuupataan omien lasten ja sukulaisten toimesta suom. ruotsalaisten vanhukset suomalaisten hoitoon ja maksettaviksi.
"Ruotsinkieliset eivät jostakin kumman syystä tunne velvollisuutta huolehtia omista vanhuksistaan"
Ättestuppan on kallio, josta ennenvanhaan ruotsalaiset "stuuppasivat" koko suvun kanssa vanhukset pitkällä riu'ulla
yhteistoimin kalliolta alas.
Mummujen ja vaarien eläkepäivät eivät meinaan suvun rahoilla kovin pitkään kestäneeteet.
Ettei vain olisi ättestuuppatoiminnat suom. ruots. geeneissä.
elävät vain peräkammarinpojan "hämeestä" mielessä.
ruotsalaisvetoinen Suomen elinkeinoelämä on ottanut tähän ongelmaan näin vakavasti kantaa.
”Härmäläisessä kulttuurissa ei tunnettu ruotsalaista tapaa ja käsitettä ”ättestupan”. Sanakirjassa sanalle ei löydy suomalaista vastinetta, vaan se selitetään ”kallioksi, josta vanhukset syöstiin kuolemaan”. Pitäen yhdessä kiinni tangosta sukulaiset työnsivät vanhuksen jyrkänteeltä rotkoon. Murha oli yhteinen ja kaikki olivat syyllisiä. Näin ruotsalaiset pääsivät eroon vanhuksista, jotka eivät kyenneet enää tuottamaan tarpeeksi.” (Lähde: Ruotsinsuomalainen 22.11.2001 Osmo Vatanen)
http://ryyti.blogit.uusisuomi.fi/2009/09/24/attestupan-innovaatio-ruotsista/
Joskus on esitetty, että noituus- ja taikuusoikeudenkäynnit oikeudenkäynnit levisivät Suomeen 1600-luvulla emämaasta Ruotsista sekä etenkin 30-vuotisen sodan seurauksena Saksasta. Kuitenkin suomalaisilla kansanuskomuksilla oli vahva perinne sekä taikuuden että noituuden osalta. Myös riitoja ja oikeutta noituuden vuoksi on käyty iän kaiken.
Suomalainen noitavaino sikisi suomalaisesta maaperästä ilman, että oikeudenkäyntien synnyttämiseen tarvittiin ulkomaisia vaikutteita. Esi-isämme osasivat uskoa noituuteen ja taikuuteen ilman ulkomaisia esimerkkejä. Vasta l600-luvulla tulivat ulkomaista alkuperää olevat noitasapattiteoriat ja sinänsä harvinaisten noitasapattiprosessien osalta vierailla vaikutteilla olikin olennainen merkitystä.
http://www.uta.fi/laitokset/historia/noitanetti/varhaisimmat.html
Suomalainen noitavaino sikisi suomalaisesta maaperästä ilman, että oikeudenkäyntien synnyttämiseen tarvittiin ulkomaisia vaikutteita. Esi-isämme osasivat uskoa noituuteen ja taikuuteen ilman ulkomaisia esimerkkejä. Vasta l600-luvulla tulivat ulkomaista alkuperää olevat noitasapattiteoriat ja sinänsä harvinaisten noitasapattiprosessien osalta vierailla vaikutteilla olikin olennainen merkitystä.
http://www.uta.fi/laitokset/historia/noitanetti/varhaisimmat.html
Kielen kautta vaikutetaan hienovaraisesti asenteisiin. Finne ja finsk viittaa suomenkielisiin suomalaisiin. Finländsk ja finländare kattaa kaikki suomalaiset kieleen ja alkuperään katsomatta.
Siksi ruotsiksi pitää sanoa finnjävel eikä suinkaan finländarejävel. Finländare-sana ei käy. Se on kielioppivirhe. Se viittaisi kaikkiin suomalaisiin ja sehän ei käy. Ruotsin opettaja kirjoittaa miinusmerkinnän tenttipaperin marginaaliin jos kirjoittaa finländarejävel. Samoin tekee ylioppilaslautakunta. Finländarejävelistä saa siis rangaistuksen ja ruotsin arvosana laskee.
Vain ruotsin kielen merkityserot ymmärtävät tajuavat noiden sanojen hienovaraisen eron ja asennemuokkaustarkoituksen. Ruotsin kielen opetuksen tarkoitus on myös perehdyttää opiskelija ruotsinkieliseen kulttuuriin. Sen vuoksi en finne igen eikä en finländare igen.
Myös se on asenneohjailua ja vaikuttamista mitä ei sanota.
Varsinkin takavuosina Rkp:n lehdistö harrasti tuota kielipeliä. Finne/finsk oli varattu negatiivisiin yhteyksiin. Finländsk/finländare positiivisiin yhteyksiin. On syytä huomauttaa, että kyse on hallituspuolueesta. Jos muiden hallituspuolueiden väki seuraisi paremmin Ruotsalaisen kansanpuolueen lehdistöä niin Rkp lentäisi Suomen hallituksesta välittömästi. Jostain syystä Rkp:n lehdistö on kuitenkin kritiikin yläpuolella.
Esim. Stefan Wallin (Rkp) antaa Rkp:n lehdistössä kannanottoja ikäänkuin esim. Vaasassa ja Kokkolassa ei olisi ollenkaan suomenkielisiä asukkaita! (Liittyen esim. Kokkolan suuntautumiseen aluehallinnossa.)
http://ryyti.blogit.uusisuomi.fi/2009/11/19/miksi-ei-finlandarejavel-mutta-finjavel/
Verkkouutisissa 16.5.2008 olevien vaaliavustustietojen mukaan asuntoministeri Jan Vapaavuori on 11,2 %:sti ruotsalaisomistuksessa. Puolustusmisteri Jyri Häkämiehen ulkomaalaisomistus on 8,5 %:n tasolla. Kumpikin ylittää 5 % liputusrajan selvästi. Valtion omistajaohjausyksikkö ei ole ottanut kantaa ministerien ja kansanedustajien ulkomaalaisomistukseen eikä siihen onko kyseessä strateginen omistajuus valtion kannalta.
Asuntoministeri olisi varmasti strateginen sijoitus ruotsalaisille rakennusalan yrityksille kuten Skanska ja NCC. Puolustusministeriin sijoittaminen on epäilemättä strateginen sijoitus myös sen vuoksi, että puolustusvoimat on suuri ostaja. Mitään laitontahan siinä ei ole, koska Suomen laki ei kiellä ulkomaisia sponsoreita kansanedustajaehokkailta.
(Ulkomaalaisomistus on laskettu ministerien vaalirahoitusilmoituksista) Kuva: Eduskunta
http://ryyti.blogspot.com/2008/05/pankkiiriliike-hman-ostolaidalla.html