Eilen illalla kyllä pistäydyin palstaa vilkaisemassa ja tarkoitukseni oli tänään – ystävättäreni lähdettyä kotiinsa – vastata pariin viestiin, joissa oli kyselty Siinain Kepu-Eetlasta ja siitä, miten rajasin sonni”miehen” henkilöllisyyden varsin pieneen ryhmään, sikäli kuin hän on RUK:n käynyt – jota on syytä vahvasti epäillä. Nyt en löydä noita viestejä, joissa mainituista asioista kyseltiin. Vastaan kuitenkin kohta tämän jatkona erikseen niihin. Ensiksi puhun muusta.
Vaikka en taatusti ole viestin viestiä palstalle yli kahteen vuorokauteen jättänyt, minun on nähty olleen täällä koko ajan! Palstakepulit eivät siis kerta kaikkiaan voi olla minua ajattelematta. Ja kun en täällä ole, heidän on tehtävä kapi jostakin toisesta. Tulen nyt sitten käymään täällä ihan oikeasti, jottei teidän tarvitse tehdä enempää kapeja ihan syyttömistä ihmisistä. On vähän asiaakin.
Poistin jo toissapäivänä ne kuvat, joissa olin edesmenneen vaimoni kanssa ja toisen, jossa olin nykyisen ystävättäreni kanssa, kun nuo kapiin sairastuneet palstasaastat rupesivat niistäkin törkyilemään. Kun joku puhuu siten naisesta, se kertoo selvästi, millainen ”mies” on kyseessä.
Mutta kun kuvien poistamisestakin on tehty sairaita johtopäätöksiä, laitan nyt uudestaan entistäkin paremmat ja runsaammat kuvat, joissa näkyvät kaikki kolme vaimoani ja myös ystävättäreni, häntä jopa vähän enemmän kuin siinä poistamassani kuvassa, ja myös kolme polvea oikeita miehiä, hyvin toisenlaisia kuin palstasaastat:
http://galleria.suomi24.fi/media/35/3f/353f1af4fc631413fa4be3160f0fd61e/3b61ddbcc6b5806a32d805c5f774cce2_320x320.jpg
http://galleria.suomi24.fi/media/35/3f/353f1af4fc631413fa4be3160f0fd61e/9e557a640d5430bdaef2bab55c2c8465_320x320.jpg
http://galleria.suomi24.fi/media/35/3f/353f1af4fc631413fa4be3160f0fd61e/a50c888eb7f9105f762612e1d202e752_320x320.jpg
http://galleria.suomi24.fi/media/35/3f/353f1af4fc631413fa4be3160f0fd61e/929aab86dcb9b750eccc69dbd90c62aa_320x320.jpg
http://galleria.suomi24.fi/media/35/3f/353f1af4fc631413fa4be3160f0fd61e/2273a69aa21eeb6c1fdb90ae4daf0dd3_320x320.jpg
Kuvat osoittavat, ettei naisissani ole ollut yhtäkään pömppömahaista, riippurintaista, polkkatukkaista mötköä, jollaisina ovat heidät nähneet ne, jotka eivät ole koskaan elämässään päässeet koskettamaankaan yhtäkään yhtä hyvän näköistä naista kuin jokainen noistakin naisistani.
Räävikää nyt vapaasti noistakin! Siten ette suinkaan häpäise noita hienoja naisia, jälkeläisiäni ettekä minua, vaan ainoastaan typerän itsenne. Ja kepun, joka kerää riveihinsä kaltaisianne kannattajia.
Ilahduttavaa huomata, että Seppo Hietasessa on päässyt paremmin näkyviin se mies, joka hänen on täytynyt enimmäkseen elämässään olla. Hän on tehnyt hyvän, asiallista keskustelua herättäneen avauksen, josta onnittelin häntä. Kyllä Seppo asioita tuntee ja niitä ajattelee, sen myönnän, vaikken olekaan hänen kanssaan monistakaan asioista samaa mieltä; esim. käsitykseni Matti Vanhasesta on myönteisempi kuin Sepolla. Käsitykseni Matista tuli yhä myönteisemmäksi eilen illalla, kun hän esitti järkeviä näkemyksiä siitä, miten palveluyhteiskuntana Mongolian tasolle pudonnut Suomi pitäisi palauttaa takaisin maailman kärkeen, johon se Lipposen hallitusten aikana nousi.
Lienee turha odottaa nykyisten älyvapaiden palstasaastojen ottavan oppia Sepon muutoksesta, mutta jospa he ymmärtäisivät sentään tehdä niin kuin toivon tässä Sepolle esittämässäni viestissä:
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8644305/41185180
Toissailtainen Helsingin Sydäntoipilaiden Suuri sydänkonsertti Temppeliaukion kirkossa oli vetänyt kirkon väkeä lähes täyteen. Tuo entinen tangokuningas, nykyinen oopperalaulaja Mikko Kilkkinen oli joutunut influenssan takia peruuttamaan esiintymisensä, muttei ollut Mikkoa huonompi hänen tuuraajansa: Jorma Hynninen! Mikko on luultavasti Hynnisen oppilas, ja mestari nyt paikkasi oppilaansa poissaoloa.
Konsertinhan avasi Kaaderikuoro, jossa laulaa muutama minunkin tuttuni, joita pääsin moikkaamaan. Ei heistä kukaan, ei esim. RUK:n kurssitoverini kenraalimajuri evp Heikki Tilander sanonut, että me olemme oikeita upseereita ja sinä olet vain aliupseeri ;)
Vaikka en taatusti ole viestin viestiä palstalle yli kahteen vuorokauteen jättänyt, minun on nähty olleen täällä koko ajan! Palstakepulit eivät siis kerta kaikkiaan voi olla minua ajattelematta. Ja kun en täällä ole, heidän on tehtävä kapi jostakin toisesta. Tulen nyt sitten käymään täällä ihan oikeasti, jottei teidän tarvitse tehdä enempää kapeja ihan syyttömistä ihmisistä. On vähän asiaakin.
Poistin jo toissapäivänä ne kuvat, joissa olin edesmenneen vaimoni kanssa ja toisen, jossa olin nykyisen ystävättäreni kanssa, kun nuo kapiin sairastuneet palstasaastat rupesivat niistäkin törkyilemään. Kun joku puhuu siten naisesta, se kertoo selvästi, millainen ”mies” on kyseessä.
Mutta kun kuvien poistamisestakin on tehty sairaita johtopäätöksiä, laitan nyt uudestaan entistäkin paremmat ja runsaammat kuvat, joissa näkyvät kaikki kolme vaimoani ja myös ystävättäreni, häntä jopa vähän enemmän kuin siinä poistamassani kuvassa, ja myös kolme polvea oikeita miehiä, hyvin toisenlaisia kuin palstasaastat:
http://galleria.suomi24.fi/media/35/3f/353f1af4fc631413fa4be3160f0fd61e/3b61ddbcc6b5806a32d805c5f774cce2_320x320.jpg
http://galleria.suomi24.fi/media/35/3f/353f1af4fc631413fa4be3160f0fd61e/9e557a640d5430bdaef2bab55c2c8465_320x320.jpg
http://galleria.suomi24.fi/media/35/3f/353f1af4fc631413fa4be3160f0fd61e/a50c888eb7f9105f762612e1d202e752_320x320.jpg
http://galleria.suomi24.fi/media/35/3f/353f1af4fc631413fa4be3160f0fd61e/929aab86dcb9b750eccc69dbd90c62aa_320x320.jpg
http://galleria.suomi24.fi/media/35/3f/353f1af4fc631413fa4be3160f0fd61e/2273a69aa21eeb6c1fdb90ae4daf0dd3_320x320.jpg
Kuvat osoittavat, ettei naisissani ole ollut yhtäkään pömppömahaista, riippurintaista, polkkatukkaista mötköä, jollaisina ovat heidät nähneet ne, jotka eivät ole koskaan elämässään päässeet koskettamaankaan yhtäkään yhtä hyvän näköistä naista kuin jokainen noistakin naisistani.
Räävikää nyt vapaasti noistakin! Siten ette suinkaan häpäise noita hienoja naisia, jälkeläisiäni ettekä minua, vaan ainoastaan typerän itsenne. Ja kepun, joka kerää riveihinsä kaltaisianne kannattajia.
Ilahduttavaa huomata, että Seppo Hietasessa on päässyt paremmin näkyviin se mies, joka hänen on täytynyt enimmäkseen elämässään olla. Hän on tehnyt hyvän, asiallista keskustelua herättäneen avauksen, josta onnittelin häntä. Kyllä Seppo asioita tuntee ja niitä ajattelee, sen myönnän, vaikken olekaan hänen kanssaan monistakaan asioista samaa mieltä; esim. käsitykseni Matti Vanhasesta on myönteisempi kuin Sepolla. Käsitykseni Matista tuli yhä myönteisemmäksi eilen illalla, kun hän esitti järkeviä näkemyksiä siitä, miten palveluyhteiskuntana Mongolian tasolle pudonnut Suomi pitäisi palauttaa takaisin maailman kärkeen, johon se Lipposen hallitusten aikana nousi.
Lienee turha odottaa nykyisten älyvapaiden palstasaastojen ottavan oppia Sepon muutoksesta, mutta jospa he ymmärtäisivät sentään tehdä niin kuin toivon tässä Sepolle esittämässäni viestissä:
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8644305/41185180
Toissailtainen Helsingin Sydäntoipilaiden Suuri sydänkonsertti Temppeliaukion kirkossa oli vetänyt kirkon väkeä lähes täyteen. Tuo entinen tangokuningas, nykyinen oopperalaulaja Mikko Kilkkinen oli joutunut influenssan takia peruuttamaan esiintymisensä, muttei ollut Mikkoa huonompi hänen tuuraajansa: Jorma Hynninen! Mikko on luultavasti Hynnisen oppilas, ja mestari nyt paikkasi oppilaansa poissaoloa.
Konsertinhan avasi Kaaderikuoro, jossa laulaa muutama minunkin tuttuni, joita pääsin moikkaamaan. Ei heistä kukaan, ei esim. RUK:n kurssitoverini kenraalimajuri evp Heikki Tilander sanonut, että me olemme oikeita upseereita ja sinä olet vain aliupseeri ;)
Vastaukset 64
Vanhimmat
Viestissä, joka oli kai siinä sonni”miehen” avauksessa, jonka hän itse varmaan on poistattanut (jo toisen samanlaisen) kyseltiin, miten pystyin sonni”miehen” henkilöllisyyden rajaamaan niinkin pieneen ryhmään RUK:n kurssin perusteella. Ei se vaikeaa ollut, ei ollenkaan.
Asiahan käynnistyi siten, että kun sonni”mies” oli kertonut palvelleensa Pohjanmaan Tykistörykmentissä ja aikansa leuhkinut käyneensä RUK:n, kysyin kerran hänen kurssiaan ja hän kertoi sen olleen kurssi n:o 124. Sitten vain poimin hallussani olevasta RUK:n 50-vuotisjuhlakirjasta kyseisen kurssin nimiluettelosta PohmTR:sta komennetut oppilaat. Jouduin kahlaamaan läpi hieman yli 1000 oppilaan nimilistan, mutta kun jokaisen nimen perässä on oppilaan joukko-osasto ja Ktyk/PohmTR pitkänä nimenä menee kahdelle riville, kyseisen joukko-osaston oppilaat poimii listasta nopeasti.
Jos siis sonni”mies” on RUK:n käynyt ja PohmTR:ssa palvelleena ollut ilmoittamllaan kurssilla 124, hänen nimensä on tuossa listassa. Mutta sonni”miehen” RUK saattaa olla samaa fuulaa kuin hänen kertomuksensa omaisuuksistaan, vaimoistaan ja muista naisistaan, metsästyksestään ja sankarisedistään (vai tätikö se oli). En ainakaan haluaisi uskoa, että Suomen armeijan reserviupseerina olisi ollut tuollainen epeli.
Henkilöllisyytensä paljastumisen pelko toisaalta viittaa siihen, että PohmTR:lle olisi tapahtunut sellainen vahinko, että olisi laittanut tuollaisen mätämunan RUK:uun. Henkilöllisyytensä paljastumistahan hän säikähti niin perin pohjin, että hänen Mannerheiminristin ritari-sedästään tuli hetkessä eno! Samapa tuo, yhtä kuvitteellisia varmasti kumpikin.
Oman kurssini, kurssin 114 oppilaslista on huomattavasti pitempi, n. 1400 oppilasta. Siellä se meikäläisen nimi on jatkona Kiv/UudJP – sama jatko on parillakymmenellä muullakin, heidän joukossaan tältä palstalta tuttu Jäbä, luettelossa tosin eri nimellä!;) Eikä kurssillani varmaankaan ollut yhtään sellaista epeliä kuin sonni”mies”, Jouko Turkka taisi olla erikoislaatuisin.
Onko kiintymyksesi Sonnimieheen poikarakkautta vai mitä??
Sinulla täytyy olla Sonnimies mielessäsi aina, kun jaksat kahlata jotain RUK:n julkaisuja ja tuhasia nimiä vain saadaksesi selville tuon kaukorakkautesi henkilöllisyyden.
Sairasta
ja kummanko mielessä! Montako avausta olen tehnyt sonni"miehestä"? En yhtäkään koko pitkän saittihistoriani aikana. Entä sonni"mies" minusta? Ainakin avauksen joka ikinen päivä, jonakin päivänä useitakin. Ja lisäksi etsii minua kaikkialta ja näkee minut hyvin monissa muissa. Inhottaahan tuollaisen iljetyksen minuun kohdistuva jatkuva kaipaus tällaista vanhaa heteroa sen verran, että täytyy siihen joskus hieman reagoida. Hyi hitto!
Äläpäs nyt. Jos sinun pitää tosiaan kahlata tuollainen määrä nimiä läpi vain ja ainoastaan saadaksesi Sonnimiehen henkilöllisydestä jonkun aavistuksen, niin sinulla todella täytyy olla hän koko ajan mielessäsi. No, me muut MIEHET ajattelemme ihan muuta. Mutta ymmärrettäväähän se on tuo kiintymyksesi miehiä kohtaan, armeijan aliupseerit kun olivat tunnetusti usein "niitä miehiä"...
On se mullakin ja varmaan monella muullakin tallella se sapin lista, jolla sonnari on, jos se on Ruk:n käynyt. Tuntiskohan joku oikein tolloa törkyturpaa, jolla olisi nimi joku seuraavista?
RUK:n kurssi 124 PohmTR:n oppilaat
Ailio Lauri Olavi
Aksela Seppo Olavi
Fält Olavi Kaarlo
Harju Jorma Juhani
Imppola Sakari Johannes
Jaakkola Markku Matti Mikko
Jorma Jussi Pentti
Kerttula Kari Kullervo
Kivioja Pekka Juhani
Korpi Heikki Antero
Kupias Pekka Lauri
Lehmus Heikki Jaakko
Manninen Hannes
Matikainen Martti Vilho Jalmari
Multala Antti Aaro Sakari
Oja Torsti Ossi Jalmari
Pasanen Lauri Matias
Peltokoski Pentti Aarre Kalevi
Peltonen Heikki Jussi
Pulkkinen Matti Tapani
Salmela Esa Veli Olavi
Salonen Heikki Juhani Wilhelm
Stenberg Markku Eino Tapani
Tuominen Heikki Juhani
Vähä Eero Kaarlo Juhani
Olishan se kiva, jos sonnarin henkilöllisyys pljastuisi. Saataisiin kunnon naurut sille, mitä hän on itsestään kertonut.
Olet aivan täysi sekopää. Pihalla tästä maaimasta, sairas, niin sairas...
Jospa nyt menisit ja hakeutuisit hoitoon, jotta meidän muiden ei enää travitse kärsiä noista itsetilityksistäsi ja huonoa itsetuntoasi pönkittäviä naisilla kehumisia.
Tiedät varmaan minkälaiset miehet julkisesti rehvastelevat naisseikkailuillaan tai tuovat esille jopa edesmenneitten naistensa kuvia...
Ja kun tiedät niin ymmärrät kuinka halpamainen olet kun häpäiset nuo kaikki
Niinpä oli siellä Siinailla Kepu-Eetlakin. Silloin en toki tuota Eetlan nimen etuosaa yhdistänyt meidän kepuumme, vaikka kyllä jo tuolloin kepun tunsin tarpeeksi hyvin sitä lievästi inhotakseni. Kekkosesta tiesin jo enemmän kuin tarpeeksi, ja niinpä Siinailla pidetyissä presidentinvaaleissa 1978 äänestin perustuslaillisten Ahti M. Salosta. (Seuraavien, vapaiden presidentinvaalien aikana 1982 olin Golanilla, ja siellä äänestin tietysti Mauno Koivistoa).
Kepulaisia en vielä noiden reissujeni aikana juurikaan tuntenut, ja olisivat saaneet jäädä tuntematta ainakin nuo saittikepulit – hyi hitto, millaista porukkaa! Muistelmieni Siinain rauhanturvaaja-aikaani koskevassa luvussa kerron Kepu-Eetlastakin tämän verran:
>> Toisen komppaniamme alueella Ras Malabissa piti leiriään ja paimensi lampaitaan beduiininainen, joka oli kai tiettyjen taipumustensa vuoksi joutunut eristetyksi kauempana keitaalla sijaitsevasta yhteisöstään. Hän ei ollut enää aivan nuori, mutta oli vielä sorjavartaloinen ja tummien, pölyisten huntujen välistä näkyvät auringon lähes mustaksi paahtamat kasvot eivät suinkaan olleet luotaantyöntävät, ja sanoohan Siirakki, että ”mummokin on herran lahja erämaassa”. Kutsuimme häntä Kepu-Eetlaksi, sillä lammas oli YK-slangilla ”kepu”, väännös ”kebabista”.
Eetla teki myös pientä bisnestä sillä maailman vanhimmalla tavalla. Komppanian alueella suuren akasiapuun alla oli ulkoilmakirkkomme, jossa istuimina ja alttarina olivat hiekkasäkit ja kirkonkello oli ripustettu akasian oksaan. Silloin tällöin illan suussa alkoi kello soida, vaikka ohjelmassa ei ollut kirkonmenoja. Eetla siellä ilmoitti olevansa paikalla ja valmis palveluksiin. Jotkut pojat käyttivät niitä hyväkseen, ehkä vähän vanhemmatkin, sillä kun messissä tuli kerran puheeksi beduiinien epäsiisteys, niin 50-vuotias komppanian vääpeli totesi, että ”henkilökohtaisesta hygieniastaan ne huolehtivat ihmeen hyvin; Kepu-Eetlallakin on aina niin puhtaat alusvaatteet” Vääpeli poistui paikalta, kun pojat alkoivat kysellä, että ”mistä sinä sen tiedät”!> Siinain alkuaikoinani lomalla Tel Avivissa ollessani kävelin kaupungin tunnettua Dizengoff-katua, jonka varrella on paljon kahviloita ja ravintoloita. Eräästä ravintolasta huikkasi tumma tarjoilijatyttö minulle ”terve, suomi-poika, tule tänne!” Kävelin hänen luokseen ja kysyin ”puhutaanko sitä enemmänkin suomea?” Tyttö vastasi: ”miksi ei puhuttaisi, olen Tova H” (esitteli itsensä myös suomalaisella sukunimellään). Selvisi, että Tova oli 5-6 vuotta sitten avioitunut suomalaisen YK-sotilaan kanssa, asunut muutaman vuoden Suomessa työskennellen tarjoilijana ensin eräässä pikku-kaupungissamme ja avioliiton purkauduttua Helsingissä ja oli jo muutama vuosi sitten palannut takaisin Israeliin.
Tova oli tuolloin noin 30-vuotias, hyvin hoikka ja siro, tummatukkainen ja
-silmäinen, kapeakasvoinen, korkeanenäinen klassinen juutalaistyyppi. Hän oli tehokkain tarjoilija, mitä olen nähnyt: vuorossa ollessaan hän hoiti yksin koko paikkaa, jossa sisällä oli kymmenkunta pöytää ja ulkona saman verran, usein pöydät täynnä asiakkaita, joiden kenenkään ei tarvinnut kauan tilaustaan odottaa. Kun Tova kuuli, että olen reissussa omalla autollani, hän kertoi, että hänellä on huomenna vapaapäivä, jolloin hänen tulisi käydä pesulassa ja eräässä virastossa ja toimitella muita asioita ja kysyi, voisinko minä kuljetella häntä. Kun minulla oli lomaa ja Tova vaikutti oikein mukavalta, niin suostuin.
Seuraavana päivänä Tovan asiat toimitettuamme ehdimme vielä rannalle ja kävimme illalla ulkona syömässä ja Tova esitteli minulle vielä tuolloin tuntematonta kaupunkia. Lomani jatkui pari päivää, ja maksoin hotellini ja toin kassini Tovan asuntoon. Seuraavana päivänä, kun vein Tovan töihin, hän vastusteluistani huolimatta jätti minulle avaimensa, että voin tulla ja mennä vapaasti; hän sanoi luottavansa suomalaiseen upseeriin ja sanoi järjestävänsä minulle ”kusiset paikat”, jos petän hänen luottamuksensa! Tova oli saanut minut vakuuttuneeksi, että hänet oli syytä ottaa todesta!
Tapasin minä Tovan vielä myöhemminkin muutaman kerran, mutta ei minulla mitään pitempiaikaisia pyrkimyksiä hänen suhteensa ollut, vaikka joskus ilmenneestä kevytmielisyydestäni huolimatta olen aina asettanut ihmissuhteen hetken ilottelun edelle.
Kun tulin tuossa kertoneeksi Kepu-Eetlasta ja eräistä muistakin, itselleni läheisemmiksi tulleista Lähi-idän tyttäristä, niin ”pyytämättä ja yllättäen” laitan tähän illan lopuksi vielä muistelmistani otteet, joissa kerron myös Kyproksen Marullasta ja Israelin Gilasta. Tietenkin teen sen upseerin ja herrasmiehen tapaan noiden kauniiden, minulle aikanaan tärkeiden naisten muistoa kunnioittaen. Joten noita ei kannata lukea niiden, jotka kaipaavat sellaista retostelua, jota jotkut esittävät kertoessaan naissuhteistaan. Ehkäpä ero selittyy osaksi myös sillä, että nuo retostelijoiden naissuhteet ovat todennäköisesti kuvitteellisia, nämä ovat totta.
Esitykseni on taas pakko jakaa kahteen osaan.
Kyproksella oli myös Marulla, joka nimitti minut poikaystäväkseen. Hän oli 21-vuotias kreikkalaistyttö, syntyisin Kyrenian vuorten juurella olevasta Kythrean kylästä. Kerrottiin, että hänen vanhempansa olisivat halunneet naittaa Marullan 18-vuotiaana eräälle 50-vuotiaalle rikkaalle liikemiehelle, mutta Marulla ei ollut suostunut ja oli karannut kotoaan, jonne hän ei voinut enää palata. Erinäisten vaiheiden jälkeen hän oli päätynyt baaritytöksi lähellämme olevaan baariin. Siellä hän kantoi pojille juomaa, seurusteli heidän kanssansa ja harjoitti pientä haaraliikettä baarin sivuhuoneessa.
Eräänä hiljaisena iltana parin palvelustoverini kanssa baarissa istuessani tuli sisälle kaksi sikäläistä nuorta miestä, jotka tempaisivat vastustelevan Marullan eteiseen, josta kohta alkoi kuulua lyönnin ääniä ja Marullan kirkumista. Me suomalaiset ryntäsimme väliin ja pojat lähtivät käpälämäkeen. Minä talutin hysteerisenä itkevän Marullan tuoliin, kuivasin nenäliinallani hänen kyyneleitään ja nenästään tulevaa verta ja tyynnyttelin häntä. Sain kuulla, että pojat olivat hänen veljensä Kythreasta, jotka silloin tällöin käyvät hakkaamassa Marullaa siksi, että hän on häpäissyt heidän perheensä. Vähän tyynnyttyään Marulla sanoi minulle murteellisella englannillaan: ”come, no money, by love”. Tyttöressukka näki sen ainoaksi keinokseen maksaa hyväntekijälleen. En käyttänyt hyväkseni hänen tarjoustaan.
Tuon tapahtuman jälkeen aina, kun tulin baariin, sain Marullalta erikois-kohtelun. Kun hän oli jo usein pyytänyt minua viemään hänet kanssani Ledra Palacen altaille, jonne paikalliset naiset eivät saaneet ilman miesseuraa mennä, suostuin lopulta hänen pyyntöönsä. Marulla oli pukeutunut hienosti, ja hänellä oli myös oikein tyylikäs uimapuku - ei sellainen kovin paljastava, joka altailla yleensä viihtyvillä kabareetytöillä tapasi olla - ja hän säteili koko olemuksellaan niin, että minun tunteeni vaihtelivat ylpeydestä hämmennykseen. Melko pienikokoinen, hoikka, mutta muodokas Marulla oli todella hyvän näköinen kreikkalaisine piirteineen, tummine suurine silmineen ja hiilenmustine runsaine, ylös kammattuine hiuksineen.
Sen jälkeen aina baariin tullessani Marulla sirkutti minulle: ”hello my bo-yfrend, I`ve been missing you so”. Ei auttanut, vaikka vakuuttelin, etten voi olla hänen boyfrendinsä, sillä minulla jo on girlfrend Suomessa, olen nai-misissa; kun Marulla oli päättänyt, että olen hänen poikaystävänsä, sellaisena pysyin. Varmaan myös moni muu YK-sotilas tuota nimitystä kantoi. Sain vielä 4-5 vuotta myöhemmin Marullalta terveisiä erään Kyproksella tuolloin palvelleen erään santahaminalaisen aliupseerin välityksellä.
Gila oli 26 vuotias eronnut rouva, minua siis 20 vuotta nuorempi, koulutukseltaan ja ammatiltaan sihteeri. Hän oli kotoisin Ra`anannasta, Tel Avi-vin esikaupungista. Hän oli sefardi-juutalainen, hänen vanhempansa olivat tulleet Jemenistä. Gila oli mennyt naimisiin hyvin nuorena, mutta avioliitto oli pian purkautunut, joten hän oli joutunut armeijaan, kuten Israelissa kaikki naimattomat alle 22 vuotiaat naiset, palvellut esikuntatehtävissä 1 ½ vuotta, saanut reservin upseerin koulutuksen ja ylennyt luutnantiksi. Gila oli tuskin 160 cm, hoikka, mutta sopivan muodokas, juutalaiseksikin tumma, viehättävä nainen. Hänellä oli paksun, mustan tukan kehystämät ovaalin muotoiset kasvot, suora nenä, täyteläinen suu ja suuret, tummat mantelisilmät. Myönnän ihastuneeni häneen.
Meidän tutustumisessamme oli kohtalon tuntua. Vasta runsaan kuukauden Golanilla oltuani olin lomalla Tel Avivissa ja istuin katukahvilassa olueni ääressä, kun viereiseen pöytään tuli hauskannäköinen nuori nainen kainalosauvojen kanssa, jolloin minä nousin auttamaan hänelle tuolia. Hän kiitti kauniisti hymyillen ja kaivoi käsilaukustaan savukkeen, jolloin minä vielä tarjosin tulta. Kohta hänelle tuli seuraa, toinen nuori nainen. Minä poistuin pian kahvilasta ja sanoin noille naisille tavallisen hyvästelyfraasin ”good bye, have a nice day”, enkä luullut heitä enää koskaan tapaavani.
Hieman edellä tapahtunutta myöhemmin Esikunta- ja huoltokomppanian viestijoukkueessa palveleva kersantti M kihlautui israelilaisen tytön kanssa. Hän kutsui joukkueensa johtajan, yliluutnantti K:n ja minut juhlimaan kihlaustaan erääseen ravintolaan Tiberiakseen. Sain kuulla, että tilaisuuteen oli tulossa morsiamen lisäksi myös tämän sisko ja eräs toinen tyttö. Luulen, että minut pyydettiin mukaan tasaparien aikaansaamiseksi. Hieman empien suostuin.
K:n kanssa ravintolaan mentyämme M ja tytöt istuivat jo pöydässä. Yllätykseni oli melkoinen, kun yksi tytöistä oli tuo Tel Avivin katukahvilassa tapaamani nuori nainen. Hän oli morsiamen, Arielan, vanhempi sisko, Gila. Kolmas tyttö oli siskosten serkku Rachel. Minä miehistä vanhimpana ”jouduin” luontevasti tytöistä vanhimman, Gilan, pariksi. Järjestely ei ollut minulle epämieluinen, sillä heti oli ilmennyt, että Gila oli oikea ilopilleri. Gilalla ei ollut enää kainalosauvoja, mutta hänen toinen jalkansa, jonka hän oli loukannut keväällä, oli vielä paketissa, joten tanssia emme juuri voineet, vaikka kävimme pari kertaa diskossa ”toisiimme nojailemassa”.
Tuosta illasta alkoi yli neljä kuukautta kestänyt varsin tiivis seurustelumme. Olimme yhdessä lähes kaikki viikonloput ja tapasimme usein viikollakin. Vietimme monia päiviä Tiberiaksessa yöpyen Seniorvillassa. Seniorvillassa Gila ”emännöi” paikkaa taitavasti, laittoi ruokaa ja keitti kahvia meille kaikille. Olimme kaikki yhdessä myös rannalla ja istuimme joskus iltaa ravintolassa. Eloisa ja hauska Gila oli aina seurueen keskipiste. Hänen englantinsa oli erittäin hyvää ja hän osasi ilmaista itsensä niin, että jopa eräs lähes englannintaidoton sotilasmestari sanoi, että hänellä ei ole vaikeuksia ymmärtää Gilaa! Gila oli armeijasta vapauduttuaan ollut pari vuotta Englannissa työskennellen eräässä kirjakustantamossa. Gila oli asenteiltaan ja tavoiltaan täysin eurooppalainen. Me olimme virittyneet hyvin samalle aaltopituudelle ja viihdyimme hyvin yhdessä. Englannintaitoni parani koko ajan - en ole muulloin oppinut yhtä paljon kieltä niin lyhyessä ajassa! Opetin Gilalle vähän suomeakin ja Gila opetti minulle hieman hebreaa.
Gila piti lyhyeksi jäänyttä avioliittoaan virheenä ja sanoi, että jos hän joskus vielä avioituu, miehen pitää olla häntä huomattavasti vanhempi. Minä kuvittelin olevani ”vaaravyöhykkeessä”. Minä en ikäeromme vuoksi uskaltanut edes ajatella yhteisen tulevaisuuden mahdollisuutta. Useimmiten Gila kulki bussilla Ra´anannaan kotinsa ja Tiberiaan lähes 200 kilometrin välin, mutta joskus kävin hänet hakemassa tai viemässä joltakin kaveriltani lainaamallani autolla. Gila asui vanhempiensa - opettaja-isänsä ja sairaanhoitaja-äitinsä - ja sisarustensa kanssa vehreässä ympäristössä sijaitsevassa vanhassa omakotitalossa. Kerran Gila pyysi minua sisälle esitelläkseen minut vanhemmilleen. Kun en halunnut leimautua ”sulhasmieheksi”, en suostunut. Perustelin, että ”en minä uskalla, kun äitisi on niin nuori, alan vielä hakkailla häntä ja isäsi suuttuu”. Gila ei pitänyt leikinlaskustani.
Marraskuun puolivälissä pidimme Seniorvillassa Gilan läksiäiset ja vietimme viimeisen yömme yhdessä. Muutaman päivän kuluttua Gila matkusti Englantiin.
(kertomukseni loppu on tilanpuutteen vuoksi lyhennetty)
Mihin se hännän heiluttelu on johtanut? Särkyneisiin avioliittoihin. Sitten kaiholla muistelet niiden syitä.
Vieläkö se häntä heiluu sen nykyisen naisesi kanssa? Luulen että panokset on jo vähissä jos ei kokonaan loppu. Olet heittänyt niitä liikaa maailman tuuliin.
Kiitos Kapille tarkennuksesta KePu-Eetlan suhteen. Eräs tuttavani oli aikoinaan samassa paikassa ja hän kertoi tuosta naisesta. Nimitys jäi mieleeni ja muistan lukeneeni joskus sinun kirjoittamiasi muistelmia täällä netissä ja siellä tuo nimi taisi vilahtaa esiin.
Kiitos Jorma Korhonen jälleen kerran!
Hoh, hoh, hooooooooooo, hulluus huipussaan puna-apinalla.
Pieni vaiva tuo oli, kun leikkasin vain pätkiä koneellani olevista aikaisemmista kertomukista´ni.
Mutta Sinä näyt joutuneen kauheaksi kapiksi! Se on kohtalona jokaisella, joka jotakin myönteistä minusta sanoo, ja sitä varmemmin, mitä täyspäisemmältä sanoja vaikuttaa ja mitä paremmin osaa sanoa ja kirjoittaa. Jos kukaan muu ei sellaista leimaa lyö, niin ainakin täällä joka hetki minua kyttäämässä oleva ja kapiin kohtalokkaasti sairastunut sonnimies, joka kuvittelee muitakin samanlaiseksi kuin on itse kehuessaan ja kiitellessään typerimpiäkin viestejään moneen kertaan monin täysin läpinäkyvin peitepersoonin.
…panoksia vielä jäljellä on! En niitä niin hirveästi tuhlannut noidenkaan ihanien naisten kanssa, ja toisaalta – harjoitushan tekee mestarin! Ja tämän ikäisten suhteessa on paljon muutakin tärkeää kuin SE. Ystävättärenikin on jo yli kuusikymppinen, ja sen ikäisellä ja hänen näköisellään naisella on kyllä ollut jo elämässään SITÄKIN niin paljon, että nyt jo monet muutkin asiat - kuten hyvä, luotettava ja henkisesti antoisa ystävyys - nousevat tärkeiksi. Mutta tärkeää tietysti on vielä SEKIN, niin hänelle kuin minulle, mutta siinäkin laatu korvaa määrää! ;)
Eivätkä nuo kertomani ”seikkailut” ole olleet avioerojeni syy, sillä Kyproksen jälkeen ensimmäinen avioliittoni kesti vielä lähes 10 vuotta, ja niin Siinain Tovan ja Aminan kuin Golanin Gilankin aikana olin vapaa mies.
Toisen hyvin lyhytaikaisen avioliittoni eron syy oli järkiini tuleminen, eli kun järki ei enää seisonut, vaikka eräs muu paikka seisoikin. Kolmannen hyvin onnellisen avioliittoni päätti vaimoni kuolema syöpäsairauteen.
moiseen ;)))
Eiköhän sieltä vielä löydy jokunen helmi sioillekkin...
Kun näköjään et ottanut talteen niin kuin kehotin muutama päivä sitten nämä julkaistessani:
Kyproksen nuoren ja siveän kaunottaren, perhetyttö Marullan kanssa Ledra-Palacen altailla Nicosiassa:
http://galleria.suomi24.fi/media/90/db/90db05b4177fe67f4b4ea799b1d9a702/ef7e3f61890dfcdcc2306dda2f0699ee_320x320.jpg
Viehättävän egyptittären kanssa hänen kotikaupunkinsa yli 10-miljoonaisen Kairon kadulla:
http://galleria.suomi24.fi/media/90/db/90db05b4177fe67f4b4ea799b1d9a702/47b0e50a2b9f56ae957b99ef07811b94_320x320.jpg
Israelin ihana tytär, reservin luutnantti Gila sylissäni Seniorvillan parvekkeella Tiberiaksessa:
http://galleria.suomi24.fi/media/90/db/90db05b4177fe67f4b4ea799b1d9a702/1bee40d3e5ab5c1456a9042b0ef5aafa_320x320.jpg
Andalucian kukka käsipuolessani Espanjan Malagassa:
http://galleria.suomi24.fi/media/90/db/90db05b4177fe67f4b4ea799b1d9a702/b412b48d365d35095547bca6d7002968_320x320.jpg
Kahden seireenin välissä Välimeren risteilyllä:
http://galleria.suomi24.fi/media/90/db/90db05b4177fe67f4b4ea799b1d9a702/c1b658664db8d5bad7e4086c50d24073_320x320.jpg
Tämä tumma señorita tuli vierelleni Rion karnevaaliyössä:
http://galleria.suomi24.fi/media/90/db/90db05b4177fe67f4b4ea799b1d9a702/ce69e736a05de8b295e4d81015e38756_320x320.jpg
Siinäpä pieni näyte kansainvälisestä naiskauneudesta, johon – ja hyvin moneen muuhunkin – minulla on ollut ilo tutustua, moniin varsin läheisestikin, eräisiin pintapuolisemmin. Mutta ihastuttavia he kaikki ovat olleet, ja parhaani minäkin olen tehnyt heitä tyydytt... viihdyttääkseni.
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8643224/41129184
maailma onkaan menettänyt kapin kullin lerpahdettua!
Jos tarkoitat, että minä nimettömänä kehuisin ja kiittelisin omia kirjoituksiani, niin käsi sydämellä voin vakuuttaa ja vaikka miten vannoa, että en todellakaan syyllisty sellaiseen. En voisi elää sellaisen itseni kanssa, jos niin tekisin.
Tietenkin minustakin on mukavaa, että joku antaa tunnustustakin myös täällä esittämälleni, mutta sellaisen saaminen ei ole päätarkoitukseni esittämälleni. Haluan vain sanoa sitä, mikä itselleni on jonkin verran tärkeää ja joka mielestäni on huomion arvoista muillekin. Eräiltä täällä saamani "huomion" laatu kertoo, että sanomani on osunut kohteeseensa, ja heidän avutonta reagointiaan pidän tunnustuksen antamisena itselleni.
Olen sanottavani sanonut, enkä jää nyt enempää roikkumaan. Lueskelkaa niitä ja ihailkaa kuviani!
Eilen sain Päällystöliiton vanhalle palvelijalleen lahjoittamana liiton 80-vuotisjuhlakirjan nimeltä ”80 vuotta turvallisuutta”.
http://www.paallystoliitto.fi/paallystolehti/verkkoarkisto/
Vaikuttaa mielenkiintoiselta – esiinnynhän siellä minäkin ;)
Teoksen on toimittanut toimiupseerikapteeni evp, filosofian tohtori Keijo Koivisto Jyväskylästä:
http://www.paallystoliitto.fi/?x17455=70389
Tohtorismiehiäkin se ”rottakoulu” on siis tuottanut. Nyt Keijokin on siis saanut korkeimmaksi kunniamerkikseen saman kuin minulla on ollut jo vuodesta 1998 saakka.
Nyt rupean tutkimaan lähemmin tuota kirjaa, joka mielenkiintoisuudessaan tämän saitin voittaa. Ja kun se aikaisemmin jo ilmoittamani hyvin suuri luku-urakkani on vasta aluillaan, siinä on tarpeeksi tekemistä tälle illalle ja vielä kymmenille ellei sadoille illoille myöhemminkin. Sen kaiken luettuani minulla sitten on entistä enemmän sanottavaa täälläkin. Nyt
Näkemiin!
Et sinä mitään kirjaa mene lukemaan, sinä menet sänkyysi unelmoimaan Sonnimiehestä, joka näyttää olevan koko ajan mielessäsi. Kahlaileppa vaikka puhelinluetteloa seuraavaksi, josko sieltä löytyisi Sonnimiehen oikea nimi ja pääsisit kaukorakkautesi henkilöllisyydestä selvyyteen
Jos joku rottakoulupohjainen aliupseeri on päässyt tohtoriksi asti, niin mikset sinä? Sinähän kerrot olleesi aina ammattikuntasi etevin, kaikkien koulujesi priimus. Kantti ei kuitenkaan riittänyt kovin pitkälle niin kuin riitti tuolla toisella.
On niitä tohtoreita tullut tavallisista talonpojistakin. Johannes Virolainenkin oli sellainen.
...ole pisimmälle päässeitä entiseen ali- ja myöhempään toimiupseerikuntaan kuuluneista. Minulla ei ole ollut kai tarvittavaa pitkäjänteisyyttä, ja mielenkiintoni ovat suuntautuneet ehkä liikaa muualle kuin opiskeluun.
Santahaminassa kerhotovereissakin oli jo vanhaan aliupseerikuntaan kuulunut kaveri, joka opiskeli työnsä ohella kansakoulupohjaisesta lähien maisteriksi. Varastonhoitajana hän palveli, jossa tehtävässä ilmeisesti työainakakin pystyi lueskelemaan. Ei hän ylivääpeliä korkeammalle sotilaana päässytkään, ja kun oli jo ikämies maisteriksi valmistuttuaan, melko vaatimattomaan siviilityöhönkin hän joutui sotilasuransa jälkeen tyytymään.
Eräs toinen kerhotoverini myöhemmin, jo toimiupseeriaikana luki ensin ylioppilaaksi ja meni sitten jo yli 30-vuotiaana vääpelinä Kadettikouluun ja valmistui kadettiupseeriksi. Kapteeniksi asti vain hänkin sitten sotaväessä yleni, mutta jatkoi lukujaan - oli kai jatkanut jo upseerina ollessaan - ja vaimistui oikeustieteellisestä ja lienee kai istunut käräjätkin ja on kai nyttemmin jo vanha varatuomari.
Mutta tohtoriksi asti opiskelleita toimiupseereissa ei tietääkseni ole muita kuin tuo mainitsemani kaveri, hyvä tuttuni jo vuosien takaa, kun hän oli ATOP:n puheenjohtaja jo silloin, kun itse kuuluin sen hallitukseen. Taitavat nuo Koivistot olla todella kyvykkäitä, vaikkei tuo Keijo keskisuomalaisena varmaankaan ole samaa sukua Maunon kanssa!
Hän keskittyi ottutieteen vipuskeluun. Hänestä tuli lettutieteen vihtori. Vipulaisille kettuilusta hän saa parhaat kiksit nyt, kun enää ei oikein saa stolua kandaamaan.
on näköjään yltynyt aivan sairaaksi. Onhan sillä hiirelläkin himot, kuten sananlaskussakin sanotaan mutta kyllä tämä poikarakkauden jykevyys alkaa jo hämmästyttää pientä kulkijaa.
Mitkähän ihmeet vielä tälläkin saitilla nähdään kun aikaa vielä kuluu...
Huh, huh näitä hönöjä!
Eikä ollenkaan pahoihin kohteisiin, sen näkee kapin avauksen kuvistakin. Eipä olidsi sonnarilla vastaavia esittää. Eikä sellaista kertoa kuin kapi kertoo edellä kepu-Eedlan yhteydessä. Sonnaria nuo jutut ei kai pahemmin kiinnostakkaan niin kauan kun on kamuja, joille voi ehdotella peppuun höyläämistä, hiertimen kanssa tai ilman.
Millähän suhteilla se on saanut pois ne monet kapista viime päivinä tekemäsä avaukset? Onkohan ylläpidossakin joku peppuun höylääjä?
Surkeaa on sinulla kun Kapi onkin kiinnostunut Sonnimiehestä. Surkeaa on sinulla kun Kapi ei noteeraa kaltaistasi perseennuolijaa. Mutta jatka ihmeessä Kapin perseen nuolemista, se kertoo sinusta kaiken.
Ompa kapi saanut lähtöpassin useaan otteeseen naisilta, niin miksi pari eka yritystä meni kiville.
Eipä ole vaimo vaihdossa parantunut, eka lyö laudalta seuraajat.
Täytyy kapissa olla joku perusvika kun epäonnistumisia on tullut joita hän nyt paikkaa kertomalla satuja suulla suuremmalla itsetunnon kohennukseksi. Mulla sitä on vaimo pysynyt kyydissä jo 40v eikä vielä ole tyytymätön ollut. Se on nääs sillai me ollaan samanarvosia ja tuetaan toisiamme mutkaisilla teillä.
Pantteri mikä pantteri iskee nuoria naisia passailemaan. Mihis sitä kirpuistaan pääsee.
Hienoja naisiasi ei kukaan muu täällä häpäise kuin heidän kuviaan levittelevä idiootti.
Luuletko olevasi kovinkin fiksu kun kehuskelet epäonnistuneilla naissuhteillasi. Epäonnistuneitahan ne ovat olleet kun ovat kaikki päättyneet ennen aikojaan. Ei todellinen herrasmies ajaudu avioeroon, hän kunnioittaa kumppaniaan ja pysyy tämän rinnalla hyvinä ja hounoinakin aikoina.
Tuo edellinen on tietysti Kapille osoitettu vastine
Olet siis unelmoinut minusta koko ajan vaikka tuo riukusääri, riippurinta ja pömppömaha mötkäle oli kanssasi. Tietäähän sen kuin ei ota eteen (miehille vain). Sairas olet ja pahasti. Kuolleet häpäiset ja jos tuo lyhyt tappi oli poikasi, niin myöskin hänet.
Naisesi ei ole minun naistenmiehen mielestä hääppöisiä. Tämä on siis minun mielipiteeni.
Ensimmäinen on aneeminen kuin jauholaarista nostettu. Ei minun makuun.
Toinen, liekö mustalainen, on kanssa karsean näköinen.
Kolmas, perperi päällä oleva, kuin seipään niellyt, ei myöskään säväytä
Mitä nyt puoliskasta voi sanoa, niin samat sanat mitä ennenkin. Minä uljas sonnimies, naistenmies, joutuisin vetämään säkin päähäni, jos joutuisin noita lähestymään.
Hoh, hoh, hooooooooo, saikos narsistipunikki taas suurenkin nautinnon kun "piipahti", tai "vilkaisi" Palstaa.
Hoh, hoh, hoooo nostakaa minut ylös kuolen nauruun tuon peikon juttujen takia.
Naisviha eli misogynia on hyvinkin yleinen ilmiö. Tämän tunnereaktion pystyvät tosin kehittämään elämästään vieraantuneet miehet, nämä poloiset, lantalan luukuista kömpineet yksinkertaiset miehet. Naisvihamielisyys ilmenee monella tavalla, tavanomaisin tyyli on se, että ruoditaan vastenmielisellä tavalla, itselleen täysin tuntemattomia naisia, kiinnittäen erikoisen paljon huomiota ns. sekundäärisiin sukupuoliominaisuuksiin. Naisten luonnoton esineellistäminen on eräs merkki myös, naisia ei kyetä näkemään itsenäisinä persoonina, he ovat joko jonkin ihmisen, ilmiön tai idean ilmentymiä.
Naisvihan syntyä on paljon pohdittu, miksi joillakin on tarve vihata toista sukupuolta? Eräs selittävä syy on väkivallan ihannointi ja sovinistisenkulttuurin kannatus. Nähdään vain miehekkyys tavoittelemisen ja ihailun arvoisina ja siksi mm. haaveet metsästyksestä, sotimisesta, tappeluista yms.. ovat varsin yleisiä. Naisviha on kuitenkin luultavasti vain edellisten luonteenpiirteiden osa, ei niiden aiheuttaja. Naisvihaa on pidetty merkkinä huonosta äitisuhteesta, tämä voi selittää osittain tätä ilmiötä, ei kuitenkaan kokonaan sekään. Naisvihaan liittyy myös torjutuksi tulemisen kokemuksia, näin naisiin ei juurikaan olla kontaktissa. Vieraus herättää heikoissa pelkoa. Tämäkin teoria on vain osittain totta, koska naisiin vihamielisesti suhtautuvat, eivät juurikaan edes kontakteihin pyri.
Olen keskustellut aika paljon sovinistien kanssa feminismipalstalla, en kuitenkaan ole koskaan tavannut kaltaistasi, noin vihamielisesti naisiin suhtautuvaa miestä. Kertoisitko itsestäsi hieman enemmän, mistä viha on saanut alkunsa ja kuinka se muualla elämässä ilmenee? Täällähän se on varsin näkyvää, mikä on sinänsä hämmästyttävää, koska aihe on politiikka.
Sonnari vihaa naisia ehkä TÄMÄN takia:
Tällainenko oli syy?
Emme ehkä koskaan saa tietää minkä hajuinen kala oli alunperin...
Aatami ja Eeva olivat paratiisissa. Kymmeneen päivään Aatami ei ollut koskenutkaan Eevaan. Kyllästyneenä Eeva lähtee kävelylle ja tapaa dinosauruksen, jota rukoilee rakastelemaan häntä. Dinosaurus vastaa, että lähdehän suksimaan siitä, ei hullukaan moiseen ryhtyisi. Suuttuneena tylystä vastauksesta Eeva loikkaa dinosauruksen palleihin kiinni, repii ja puree ne riekaleiksi.
Hetken kuluttua Eeva kohtaa Sonnarin esi-isän, gorillan, jolle esittää saman toivomuksen. Älä unta näe, vastaa Sonnari-gorilla. Minulla on jo ennestään yksi nainen harmina ja kahta en todellakaan halua. Raivostuneena Eeva repii Sonnari-apinan kaikki persekarvat irti.
Eeva käy kuumana kuin hellan koukku ja istahtaa jokeen. Kala ui siihen ja ryhtyy leikkimään Eevan jalkojen välissä. Kiihottuneena Eeva tarttuu kalaan ja ryhtyy käyttämään sitä dildona...
No niin, nyt tiedämme miksi dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon ja Sonnari-apinoilla on punainen perse. Mutta emme ehkä koskaan saa tietää minkä hajuinen kala oli alunperin...
P.S.
Sonnari ottaa hiertimeen...
MUTTA miehet koettaa pimppaa AINA sormillaan ensin ja haistaa sitten vaivihkaa sormiaan varmistaakseen naisen toosan hajun ja jättää nuolemisen väliin, jos haju on vähänkin etova. Usein se onkin aivan kamala katku ja silloin homma onkin jo aivan YÖK! Kalukin saattaa tehdä stopin totaalisesti! Puhtaat pillut nuollaan aina ja valkoista liisteriä vuotavia ei edes nussita! Niistä kun saa taudin jonkun vuototaudin takuuvarmasti.
... Sonnarrilla on taasen pareen mitä kaameampi katku hiertimestä lähtee...
Mutta varmasti et siihen vastausta asianomaiselta saa.
Ei liene tarpeenkaan; näemmehän, että kyseessä on aivan prototyyppi kuvaamastasi onnettomasta ihmisestä.
Naisvihaa voi esiintyä jossain määrin. Naisvihaakin yleisempää on sovinistinen naisten hyväksikäyttö. Siitä sinä taas olet erinomainen, jopa huutavan räileä esimerkki.
Jo naissuhteillasi leuhkiminen jota palstalla harjoitat on osoitus siitä, kuinka olet hyväksikäyttänyt naisia läpi elämäsi. Kertomuksesi nykyisestä suhteestasi, jossa, siis sinun kuvauksiesi mukaan, nainen on pelkkä objekti jota sinä käytät hyväksesi hyvin yksipuolisesti ja julmasti. Siivous, ruuanlaitto ja muut arkiset askareet teetät hänellä, mutta se on vielä pientä sen rinnalla kuinka henkisellä tasolla käytät naisyhstävääsi hyväksi. Ei olisi kummoinen vaiva hankkia hänen tietojaan ja näyttää vaikka noita kirjoituksiasi kaikista seksisuhteistasi joilla täällä leuhkit: Siinä muuttuisi varmaan ystävättäresi suhtautuminen, ja silmät avautuisivat sen suhteen minkälaisen sian kanssa hän aikaansa viettää. Taidanpa ryhtyä tuumasta toimeen.
Naisten hyväksikäyttö on varsin mielenkiintoinen termi. Mitä se pitää sisällään? Voiko itsenäisiä ja omasta elämästään päättäviä ihmisiä käyttää hyväkseen?
Onko mahdollista nollata naisten seksuaaliset ja emotionaaliset tarpeet ja niiden tyydytys -hyväksikäytöksi. Mikäli näin tehdään, silloin nainen nähdään tahdottomana ja tunne-elämältään vajaana olentona. Missään tapauksessa nykyaikainen naiskäsitys, ei tue tätä teoriaa. Missähän todellisuudessa mahdatkaan elää? Jos nainen suostuu objektiksi, hänellä on siihen syynsä, mitähän syitä sinä näkisit, tässä tapauksessa? Jos toinen siivoaa ja toinen hoitaa kuljetuspuolen, pitäisikö tehdä tililaskelma, että kaikki menisi tasan?
Jos naissuhteistaan kertoo, naisia arvostaen, se ei ole leuhkimista, se on oman elämäntarinansa kertomista. Naisten tarpeeton suojeleminen on heidän aliarvioimistaan.
Kuinka joku voikaan nähdä kaiken noin vääristyneenä! Ensinnäkään minä en ole koskaan LEUHKINUT naissuhteillani, en täällä enkä muualla. Täällä niillä leuhkiva on kyllä joku muu, joka ilmoittaa olevansa naistenmies, jolla naisia on aina jonossa oven takana vuoroaan odottamassa. Kerron vain avoimesti noistakin elämääni kuuluneista ja kuuluvista asioista, paljolti vain kumotakseni sitä törkyilyä, jota tietty typerys täällä noistakin asioista minuun liittyen ja muutenkin sittää ja sitä sinä et paheksu!
Edesmennyt vaimoni oli hyvin kasvatettu ja koulutettu, sivistynyt ihminen. Hän toimi muistelmieni oikolukijana, ja noissa muistelmissani kertomastanihan toin otteita tännekin. Ei tuo hieno ihminen ollenkaan paheksunut kertomaani. Kuvitteletko olevasi oikeutetumpi paheksumaan?
En ikinä ole käyttänyt naisia hyväkseni, en sillä tavalla kuin tarkoitat enkä millään muullakaan tavalla muutoin, kuin yhteiseksi hyväksemme yhteisestä halusta. Jos ymmärrät. Nykyinen ystävättäreni on täällä luonani ehkä keskimäärin kaksi vuorokautta viikossa, jolloin aina mm. saunomme ja teemme kaikkea kivaa yhdessä, mm. lenkkeilemme. Kyllä hän täällä pari kertaa kuussa siivoaa – minä apunaan – ja aina täällä ollessaan laittaa ruokaa hänen ohjeittensa mukaan ostamistani tai yhdessä ostamistamme mutta minun maksamistani tarvikkeista. Hän myös pesee lakanapyykkini, kun hänellä kerrostalossa asuvana on käytettävissään hyvin varustettu pesutupa mankeleineen. Yhtä sun toista muutakin käytännöllistä hän täällä hyväkseni – yhteiseksi hyväksemme – tekee, mm. puutarhatöitä kesällä. Mutta hyvin hän täällä aina viihtyy, ja ehkäpä minä osaltani lisään hänen viihtyvyyttään. Jos ymmärrät.
Mutta kyllä minäkin hänen hyväkseen yhtä ja toista teen. Mm. kuljettelen häntä autollani asioillaan ja melko usein käymme parinsadan kilometrin päässä hänen aikaisemmassa kotikaupungissaan, jossa hänen jälkikasvunsa asuu. Ja kun olemme olleet ja tulemme taas olemaan yhdessä matkoilla, kyllä minä hänen kustannuksistaan huolehdin muilta osin, mutta osan varsinaisesta matkastaan hän aina haluaa maksaa. Ja ostelenhan hänelle yhtä ja toista, kuten olen aina naisilleni ostellut.
Ilmoitettakoon nyt sekin, että ystävättäreni joutui tulemaan tänne Helsinkiin työnsä vuoksi 1990-luvulla, ja on asunut täällä vuokralla, mutta hänellä on siellä vanhassa kotikaupungissaan edelleen omistusasunto, jossa näihin saakka on ollut vuokralainen. Mutta vuoden vaihteessa ystävättäreni muuttaa sinne vanhaan kotiinsa, jälkikasvunsa lähelle. Ja minun riiausmatkani pitenevät!
Mutta hän on kyllä luvannut jatkossakin käydä täällä ainakin kerran kuussa siivoamassa ja pestä lakanapyykkini, sillä kerrostalokoti myös pesutupineen hänellä on sielläkin, minne hän muuttaa.
Ihan tekisi mieleni näyttää ystävättärelleni tuo sinun kirjoituksesi, mutta sitä en tee, sillä hän saattaisi silloin kiinnostua enemmänkin siitä, millaista täällä kirjoitellaan – en minä, vaan te kepulaiset – ja siltä järkytykseltä haluan säästää hänet, hienon ihmisen.
Juuri noin minäkin ajattelen. Ja hieman tuohduin tuosta, jolle molemmat olemme vastanneet, ja minun vastinestani kyllä kai tuohtumukseni näkee liiankin selvästi.
olette eri maailmoista, jotka eivät koskaan kohtaa. Heidän maailmansa on avara, sinun ahdas. Kuinka voisivat heidän näkemyksensä mahtua sinun pieneen maailmaasi? Mahdotonta.
kirjoittaa pelkkää huu haata, mutta miksi Kapon pitää ottaa sen kirjoitukset niin tosissaan ja ryhtyä todistelemaan fiksuuttaan?
"Käsitykseni Matista tuli yhä myönteisemmäksi eilen illalla, kun hän esitti järkeviä näkemyksiä siitä, miten palveluyhteiskuntana Mongolian tasolle pudonnut Suomi pitäisi palauttaa takaisin maailman kärkeen, johon se Lipposen hallitusten aikana nousi."
Suomi oli maailman listan kärjessä vielä 2005, Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikana. Maailman lama on taas kolhinut Suomea kovemmin kuin muita maita. Jos haluaisi omista puolueista syyllisiä löytää, kait se sitten olisi kokoomus, joka on ollut hallituksessa sen aikaa kun on alaspäin siinäkin menty.
...Lipposen hallitusten aikana Suomi kärkisijalle maailmassa tuossa asiassa nousi. Muistaakseni eilen kyllä Vanhanen itse totesi (vai olisiko ollut juontaja), että Suomi oli kärjessä 2004, ja nyt sitten viiden vuoden aikana on tultu kovasti alas päin. Ei siis voida syyttää yksin kokoomusta, vaan myös jo Vanhasen ékahallituksen demareita, jos sellaisiin syyttelyihin lähdetään, mutta eiköhän se aina pääsyyllinen ole se johtava hallituspuolue. Sille ne kiitoksetkin pyritään antamaan.
Tosiasiallisesti niin kiitokset kuin syytökset ovat yleensä varsin aiheettomia kohdistuesdsaan yksi johonkin puolueeseen tai muutamiin poliitikkoihin. Joka tapauksessa liikaa meillä ollaan tuudittauduttu kerran saavutettuun asemaan ja siksi pudottu huomaamattamme kovasti alaspäin. Senhän vanhanenkin myönsi, ja oli sitä mieltä, että nyt "tarttis tehdä jotain". Osaakohan hän tai tämä hallitus tehdä sitä, mitä tehdä pitäisi? Se on jo kyseenalaisempaa.
Sinun pitää sanoa, ettei yksin Lipposen vika.
Suomen alamäki teknologiamaana alkoi Lipposen saksan UMTS kaupoilla jotka hän ja hänen hallitus hyväksyi. Sonera meni lopulta Ruotsalaisille ja muutenkin tärkeää osaamista hävisi samalla tavalla kuin rahaa miljarditolkulla.
Lipponen ei osaa itse edes sähköpostia lähetää, hänen avustajansa käyttivät tietokonetta mooseksen puolesta. Ei ihme, että tuollainen tollo ei ymmärtänyt teknologia-alasta ja tietoyhteiskunnan kehittämisestä yhtään mitään.
Vanhnen ei ole ollut juuri Paavoa parempi tässä kysymyksessä. Meillä on näperelty mobiiliteknologian kanssa kun olisi pitänyt hypätä jo palvelukonseptien ja toimintastrategioiden kehittämiseen ja niiden implementoimiseen kansalaisten käyttöön. Vanhanen on, kuten on itse sanonut, ollut pääministerinä lähinnä toimitusjohtaja, joka on hoitanut hallintovirkamiehen lailla eteen tulleita tehtäviä, mutta ei ole kyennyt johtamaan maata kohti uusia innovaatioita. Kun SDP:llä oli vielä Vanhasen ykköshallituksen ykkösdemarina täystollojen täystollo Heinäluoma, jolta puuttuu se vähäkin ymmärrys jota Vanhasella saattaisi olla, niin tässä sitä nyt ollaan.
Eikä osatta jää Kokoomuskaan. Vaikka siellä osaamista saattaisi olla, ei sitä ole saatu hallitusohjelmaan eikä myöhemminkään ajettua konkretiaksi. Toki kokoomuksen ministerisalkut ovat olleet muilla aloilla kuin teknologiaa valvovilla, mutta toki siltikin parempaan olisi pitänyt kyetä. Vihreät taasen ovat pelkkä ympäristöpuolue joka koettaa luonnonsuojeluun vedoten jarruttaa kaikkea teknologiakehitystä
Suomessa tehtiin virhe, kun lähdettiin kehittämään sähköistä tunnistetta. Rahaa paloi ja muita tunnistetapoja ei ajateltukaan. Tehtiin kehitystä laitevalmistajien ehdoilla. Samaan aikaan kuitenkin pankkijärjestelmämme loi hyvin toimivat tunnistusmenetelmän, joka olisi ollut mahdollista ottaa heti käyttöön.
Suomessa on myös tiukka tietoturvalaki, joka estää yhteiskunnallisten toimijoiden koneiden keskinäisen seurustelun. Olisiko tietoturvaa höllennettävä? Mikäli näin tehtäisiin, meistä olisi mahdollista koota varsin kattava tietopankki, sen jälkeen kenelläkään ei juuri salaisuuksia olisi. Astuisimme jopa Orwellin fiktiota tiiviimpään seurantaan.
Tuosta vaan niitä aina tulee. Miten se onnistuu? Sinulla täytyy olla valvonnassa apuri, en minä saisi niitä sillä tavalla. Kun ei nuo kuvat ole profiilillasikaan.
Eipä sen puoleen, että tänne perhekuviani laittaisinkaan, korppilauman nokittavaksi. Kiinnostaa vaan periaatteessa.
viimeksi 22.11.2009 joten joku tekee hänestä pilkkaa, kannattaa ilmoittaa suoraan Enirolle tämä vanhuksen hyväksikäyttö
...kun on valmiudet olemassa. Tietenkin kaikkien täällä esittämieni kuvieni on oltava rekisteröityneenä tässä järjestelmässä. Mutta enpä kerro enempää, jotteivät nuo komeat ja sankarillista sukua olevat naistenmiehet alkaisi esittämään kuvia itsesttän, sukunsa sankareista ja naisistaan, joilla he varmasti tekisivät minut hyvin kateelliseksi ;)
anuksessa täytyy ihmetellä tämän tyypin touhua!?
Tempaisee politiikkasaitille kavalkadin, joita näkee lähinnä Herbertstrassella seisomassa elämäänsä kyllästyneen näköisinä.
Erityisen onnellisen luulisi avaajan lisäksi kavalkadista olevan tämän viimeisimmän pötkylän, jonon jatkon, joka on päässyt arvoiseensa seuraan.
Sinä Rautavaaran persu-kunnasta kotoisin oleva värtäjä= itsensä kehuja, laitappa se nykyisen ystävättären, sen pelastusarmeijan majurin kuva näytille ja mieluummin vielä itsesi kanssa, jolloin todistusarvo paranee.
Noita satunnaisia kuvakoosteita löytyy jokaisen arkistosta mutta enemmän kiinnostaa sen vakituisen kuvat, jolla miehen vetovoimaa on testattu käytännössä.
sinä oletat olevasi?
Ai niin sinähän oletkin se kansalkoulupohjainen narsisti, joka pääsi jälkirukkiin, kymmenen palvelusvuoden jälkeen.
Jotkut pääsevät kylläkin noi 5:n palveluskuukauden jälkeen.
Meni hyvä mies hoitoon, tai näytä noita hullunteennelmiäs asianosaisille itselleen, nin kyllä he sitten sinut sinne toimittavat, paitsi tuo tälläkertaa alistuksesi kohteena oleva mötkö, joka lähtee todennäköisesti lätkimään, jos on yhtään täysijärkinen.
Olet totisesti sairas tyyppi, kun oletat palstan olevasi oma mielipuolenpäiväkirjasi.
Miksei ylläpito jo viimeinkin puutu sinun palstasaastaasi, kun se tuhoaa kaiken asiakeskustelun palstalla.
Sinun sairas inhottavuutesi on pilannut koko palstan. Onnittele siitäkin itseäsi, ja riennä se asia ilmoittamaan jollekin toisele palstalle.
Esim, ihannoimasi demaripuolueen palsta, on tuollaisele vajulle ihan omiaan.
Ole helvetti vaikka paskakuski, tai rooman paavi, vittuako noita mitätömiä meriitejäs joka helvetin jutussa toistelet, kera mötkäleesi.
Eikö sulle tollolle mene kaaliin, ettei tämä ole facebook, jossa omat tekemisensä kuvien kera juorutaan.
Ei tuo käytöksesi edellytä edes sitä aliupseerin arvoa.
Sinunlaistesi paikka on töpinässä perunateatterissa, tasi pesulassa pyykkärijuoruämmänä.
Luulen, etten nyt enää ennen ensi viikkoa ehdi olla täällä ilonanne, sillä ohjelmassani on paljon muuta. Onhan tässä jo debatoitukin paljon enemmän kuin oli aikomuksenani. Saatan kyllä vielä tänäänkin tai ainakin viikonlopun aikana käydä palstalla, jos on tullut jotakin sanottavaa. Nyt olen sanottavani sanonut, tällä erää. Joten varmuuden vuoksii toivottelen jo nyt
hyvää viikonloppua!
Otaoa osaa tähänkin avaukseesi, vaikka nyt taas nämä Homostelijat saavat vettä myllyynsä. Kyllä on tosi huvittavaa tuo Kapin "kaipaus" näiden palstalaisten keskuudessa. Nyt on taas menossa Helvetinmoinen manöveeri siitä, kuinka Kapi viitsii tuoda palstalle morsmaikkujaan ja omaisiaan.
Toisaalta huudetaan suut vaahdossa miten Kapi valehtelee kaikessa mitä hän esittää. Kun kapi sitten valokuvin ja kertoen yrittää todistaa asiansa oikeellisuuden, niin sitten hän onkin "narsisti" joka haluaa leveillä kaikella mitä hän esittää. On kyllä mahdoton ymmärtää näitä kateellisia Kepulireppanoita, näitähän he tietenkin ovat.
Kuinka monta sataa kertaa Kapi on pyytämällä pyytänyt, puhutaan avauksesta joita hän esittää eikä puhuttaisi itse Kapista, varmaankin muistatte Kepulireppanat nämä Kapin sadat pyynnöt.?? Mutta ei, heti tulee liuta eri nimimerkeillä Reppanoita jotka suut vaahdossa alkavat todistella Kapin sanoneen niin ja niin jostakin asiasta, ei siis lausettakaan Kapin avauksesta.
Vaan sitä yhtä ja samaa Kapin tyhmyydestä ja tietämättömyydestä Poliitiikan asioihin. Vaikka nämä Kepuääliöt hyvin tietävät, että Kapi on poliittisissa asioissa täysin suvereeni kirjoittaja tällä palstalla. Mutta kun ei noita Kapin tietoja voi vääriksi väittää, niin aletaan haukkua Kapia ja hänen naisystäviään, jopa edesmenneitä ja entisiä vaimojaan ja myöskin perillisiään mitä törkeimmalla tavalla.
Olenkin seuraillut noita muitakin saitteja, en missään ole tavannut tuollaista ihmisen solvaamista kuin tällä Kepupalstalla. Kyllä muillakin palstoilla sanansäilää jotakin toista kirjoittajaa kohti käytetään, mutte missään en ole nähnyt noin totaalista vittuilua kun te kepulireppanat Jomppea kohtaan käytätte, hävetkää saatanan SIAT. Anteeksi taas Maija maalta, mutta en voi totuutta pitää sisälläni, minä olen oikeuden mies.?
Todella kapia nuoleva punikki-sika.Tunnen myötähäpeää!! Varmaan käytätte niitä tappejakin yhdessä???
Kapi on oikeasti PAIKALLA! Kapi sankarina ja ihan OIKEASTI!
http://www.tackfilm.se/en/?id=1259321778359RA84
Katso loppuun saakka ja hämmästy! Tuttu mies, mutta MITEN helvetissä täälläkin?
Ja kommentoin tuota jo täällä:
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8653266/41201180
Aloitan tammikuussa Tampereen yliopiston psykologian laitoksella luentosarjan narsismista ja psykopatiasta. Tässä ketjussa olisi paljon käyttökelpoisia esimerkkitapauksia ja syvempäänkin kurkistukseen narsistin pääkopan sisälle mahdollistavaa aineistoa.
Pyydänkin nyt Jorma Korhoselta lupaa tämän aineiston käyttämiseen. Mahdollista on, että Jorma Korhosesta tulee pienoinen julkkis Tampereen yliopistoväen keskuuteen!
Toki voin käyttää aineistoa myös niin, että kaikki tieto, josta henkilöllisyyden voi saada selville poistetaan.
Salme Juuresoja
psykologian tohtori, dosentti
Tampereen yliopisto
Mutt sillä edellytyksellä, että ensin näytätä kirjoitukseni Tampereen yliopistossa psykologian dosenttina toimivalle psykologian tohtori Marjut Walleniukselle ja pyydät hänen lausuntonsa asiasta; hän kun on tunnetusti pätevä alallaan.
Ota se riski, että roolimme kääntyvätkin toisinpäin, eli Marjut lähettää minulle esityksesi kysellen, mikä tuollainen Salme Juuresoja on ja mitä mieltä hänestä olen ja mitä hänelle pitäisi tehdä.
Kiitos luvasta, sen saaminen ei ollut yllätys Marjutillekaan.
Vanha neuvo kuuluu, että ”ei makeaa mahan täydeltä”. Pitäisiköhän minun poistaa tuo avaukseni oheiskuvineen? Vain maistiaisiksi paremmasta elämästä tarkoitin nuo muutamat kuvat eräistä elämäni naisista niille, joilla elämää ei ole ollut ja joiden mielikuvat naisistakin ovat yhtä harhaisia ja törkeitä kuin heidän puheensa mistä tahansa muustakin. Kuvani näkyvät tehneen tehtävänsä ja tuottaneen surullista nähtävää niiden veljistämme vähäisimmissä aiheuttamasta.
Kuvani tosiaan näkyvät olleen monelle huumetta, jollaiseen eivät ole tottuneet, ja kun tajuavat tuollaisen olleen minulle jokapäiväistä, se saa heidän heikon päänsä hajoamaan ihan kokonaan. Ja näky, joka siitä saitille tulee, ei ole kaunis. Ei kai tuollaista kannata tänne jättää, vaikkakin se kertoo noiden onnesta osattomien todellisuudesta. Totuuskin voi olla joskus hyvin ruma.
Täällä kun on joku tällainenkin ihminen, jolle tuo ilmeinen asiantuntija esittää tässä hyvän kysymyksen:
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8651173/41199071
Pitänee siis kohta poistaa tuo avaukseni. En haluaisi ottaa vastuulleni pitemmälle meneviä seurauksia, jollaisia saattaisi olla pian odotettavissa jos nuo elämästä osattomiksi jääneet heikkopäiset vielä jonkin aikaa kuviani katselisivat ja kokemaani kadehtisivat. En halua itsemurhia enkä edes lisää potilaita mielisairaaloihin, vaan minulle riittää hyvin, kun kapi on syrjäyttänyt noiden elämässä syntymästään saakka olleen kepun.
Kyllä sittenkin on vaarattomampaa sairastua kapiin kuin kepuun, sillä vaikka kapi aiheuttaa kovaa kutinaa ja raapijalle kirvelyä ja vie mielenrauhan, niin kepu vie ihmisen kokonaan. Eli kepuun sairastuneelle ihmiselle käy näin kuin jo vuosia sitten eräässä runossani kerroin:
OODI kesKUSTALLE
On ihmeen vetovoimainen kesKUSTA,
se on kuin avaruuden aukko musta;
olkootpa rahat työläisen tai herran,
jos aukon valtapiiriin vain ne kerran
joutuvat, ne menee, eivät palaa,
vaan kyltymätön aukko lisää halaa!
Ja kenet nielaisee tuo aukon nielu,
pimeyteen vajoaa hän, ihmissielu!
jormaa. Jormansa tunnossa hän uhoaa täällä menneestä elämästä. Itseasiassa vailla mitään syytä. Nimittäin toista yhtä hoopoa ei tälläkään saitilla ole, joka viitsisi alkaa samoja jorma juttujaan esittelemään...
Edellyttäen tietysti, että joku muukin on saanut edes päätä kastaa edes joskus?? Jorman mielestä ei varmaankaan.
Niin kuin ne töyhtöpäiset hutsut, joista tunnustit totuuden
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8655823/41220321
Kai niitä maksullisia naisia on muuallakin, israelissa, egyptissä ja suomessakin. Kerrohan niistä muistakin.
…eivätkä tainneet itse asiassa olla laivaemäntiäkään, jollaisia noilla risteilyillä aina on, vaan taisivat olla vain valokuvaajan avustajia. Ja onhan noissa esittelemissäni kuvissa ollut myös pari yökerhoesiintyjää, se ”Adalucian kukka” Malagasta ja ”Rion tumma señorita” Rio de Janeirosta, mutta kyllä muut ovat olleet ihan ”omia naisiani”, niin Kyprokselta, Israelista kuin Egyptistäkin, suomalaisista puhumattakaan.
Kun elonpolkuni on ollut jo pitkä ja monipolvinen ja olen aina ollut kiinnostunut kaikesta ja varsin vikkelä liikkeissäni, olen tullut tuntemaan paljon naisiakin. Kun lisäksi olen ollut aina herrasmies ja hyvä suustani, ei minun ole tarvinnut naisistani maksaa. Olen toki sellaisiin maksullisiinkin palvelijoihin tutustunut, mm. siten, kuin kerron muistelmissani:
>> Kerran lomallani Tel Avivissa kävelin sen rantakatua Ha Yaroonia Kikkar Namirilta etelään eli Jaffaan päin tarkoituksenani poiketa syömään erääseen ilmeisesti pohjoismaista muuttaneen juutalaisen omistamaan ravintolaan, jossa sai aina myös ruisleipää ja silliä.
Vastaani asteli keinuvin askelin hyvän näköinen nainen, mutta hänen kävelytyylistään, liian räikeästä ”sotamaalauksestaan” ja tavasta, jolla hän roikotti käsilaukkuaan liian pitkässä hihnassa, ei voinut erehtyä hänen ammatistaan. Kun hän hymyili minulle kutsuvasti, pysähdyin vaihtamaan muutaman sanan, ja kysäisinpä sitten myös hänen palveluksensa hintaa.
Sen kuultuani totesin: ”Too expensive”. Siihen tyttö: ”I´m worth of it”.
Saattoipa olla hyvinkin hintansa väärtti, mutta asia jäi minulta tarkistamatta, sillä jatkoin matkaani suunnitelmani mukaan ravintolaan nauttimaan pohjoismaisen aterian: lihapullat perunamuusilla ja lisukkeina ruisleipää ja silliä!
sexikokemuksesi. Ja Ukin vuolema anustappi. Näin on näreet punikkikääkkä.