Hei!
Toivon, että saan asiallisia vastauksia tämän viestin tiimoilta.
Itselläni ja avomiehelläni on molemilla sukupuoliherpes. Emme ole käyneet asian takia kumpikaan lääkärissä, vaan molemmilla on selvät oireet. Olen itse terveysalalla, joten tiedän asian melko varmaksi (en kuitenkaan lääkäri ole). Kumpikaan ei ole pettänyt, mutta vakisuhteessa olemme tietysti ilman kondomia. Tauti on tullut mieheltäni minuun, josta hän ei ole aiemmin tiennyt, ennen kuin sai oireellisen vaiheen.
Haluaisin kysyä sellaiselta joka tietää asian vastauksen, eli onko "pakollista" mennä käymään lääkärissä asian takia, mieheni tai minun, ellei ole todella pahaa oireista jaksoa ko. taudin suhteen? Itse tuossa mietiskelin, että mitä turhaan haemme jotain lääkekuureja lääkäriltä, kun oireemme ei kuitenkaan niin pahoja ole. Ja herpeshän aina "kuihtuu" aika ajoin pois.
Onko lääkärillä käynti siis välttämätöntä? Herpeshän ei minun tietääkseni aiheuta mitään vaurioita elimistöön jos sitä ei jollakin lääkeaineella hoida elämän aikana (?) Olen tietoinen, että jos saamme jossakin vaiheessa lapsen, on välttämätöntä kertoa terveydenhuollon henkilökunnalle, että minulla on sukupuoliherpes- vauvan terveyden takia.
Kiitos vastanneille!
Toivon, että saan asiallisia vastauksia tämän viestin tiimoilta.
Itselläni ja avomiehelläni on molemilla sukupuoliherpes. Emme ole käyneet asian takia kumpikaan lääkärissä, vaan molemmilla on selvät oireet. Olen itse terveysalalla, joten tiedän asian melko varmaksi (en kuitenkaan lääkäri ole). Kumpikaan ei ole pettänyt, mutta vakisuhteessa olemme tietysti ilman kondomia. Tauti on tullut mieheltäni minuun, josta hän ei ole aiemmin tiennyt, ennen kuin sai oireellisen vaiheen.
Haluaisin kysyä sellaiselta joka tietää asian vastauksen, eli onko "pakollista" mennä käymään lääkärissä asian takia, mieheni tai minun, ellei ole todella pahaa oireista jaksoa ko. taudin suhteen? Itse tuossa mietiskelin, että mitä turhaan haemme jotain lääkekuureja lääkäriltä, kun oireemme ei kuitenkaan niin pahoja ole. Ja herpeshän aina "kuihtuu" aika ajoin pois.
Onko lääkärillä käynti siis välttämätöntä? Herpeshän ei minun tietääkseni aiheuta mitään vaurioita elimistöön jos sitä ei jollakin lääkeaineella hoida elämän aikana (?) Olen tietoinen, että jos saamme jossakin vaiheessa lapsen, on välttämätöntä kertoa terveydenhuollon henkilökunnalle, että minulla on sukupuoliherpes- vauvan terveyden takia.
Kiitos vastanneille!
Vastaukset 8
Vanhimmat
olette aiva samass tilanteessa kuin mekin vaimon kanssa. Kaikki oireet viittaavaat herpekseen ja olemme siitä aika varmoja vaikka emme sitä ole testanneent. Vaiva on jo kohta ollut 15 vuotta. Pari kolme kertaa vuodessa se puhkeaa ja menee ohi. Aina jos flunsaa tai stressi iskee herpes on kohta munissa. Pahemmin tämä haittaa jos on uusia seksisuhteita aloittamassa. Kun ei tiedä milloin se tarttuu, mutta kortsuhommilla tilanne hallinnassa. En usko että se erityisemmin tuhoaa elimistöä. Alkoholi varmaan enemmän.
Hei Jooke!
Kiitos vastauksestasi. Miten te olette asiasta selvinneet etenkin vaimosi (naisille kun tuppaa olemaan pahemmat oireet kuin miehillä) ? Joskus ainakin minua yhdyntä on sattunut haavaumien takia eikä ole pystynyt viemään hommia loppuun saakka. Onko vaimosi käyttänyt reseptivapaita tuotteita haavojen hoitoon vai ovatko oireet olleet niin lieviä, että niitä ette ole tarvinneet?
Minun avomies on nyt aikomassa mennä yksityisellä testauttamaan HSV-2:sen, eli jos löytyisi verestä vasta-aineet siihen. Olen todella varma jo kyllä nytkin, että tulos on positiivinen, mutta hän kun kerta haluaa saada asiasta varmuuden, niin mikäpäs siinä ja häneltä tämä 99 %:sesti on lähtöisin. Me olemme olleet reilun vuoden yhdessä ja seksiä harrastettu n. 10-11 kk ilman kumia ja n. 3 kk sitten sain ensimmäiset oireeni, eli 6-8 kk ajan en ilmeisesti vielä saanut herpestä vaikka oltiin jo sillon ilman kumia...
Itse käytiin nyt ostamassa sekä huuliherpekseen että sukupuoliherpekseen tehoavaa käsikauppa voidetta ( pirun kallista, kun on 2 gramman tuubi ja jotain 6 euroa maksoi! ) Katsotaan auttaako se nyt sitten yhtään mitään...
vain kakkostyypin virus? Kas kun siellä genitaalialueella voi olla ykköstyypin virustakin..
Ei ole pakollista, mutta olisi hyvä käydä lääkärissä ja saada reseptilla estolääkitys, joka hillitsee oireita ja jos joskus joudutte eroamaan, estää myös tartunnan leviämistä hieman, kortsu pitää siis olla, mutta että lääkitys olisi hyvä saada, etenkin jos tauti uusii usein tai on erityisen raju.
Yhdynnässä ei todellakaan kannata olla, joku tuolla sanoi, että haavaumat sattuu: no totta helvetissä ne sattuu! Yhdyntään ei pitäisi edes ruveta, kun tauti on aktiivisena, se on viikon tauko eikä kenellekään liikaa, koska se tarttuu todella herkästi silloin. Se että se on vielä ihon ulkopuolinen sairaus, tarkoittaa, että kun siihen koskee kädellä, se voi käden mukana levitä toiseen ruumiin osaan, joten kaikkein parasta on pidättäytyä seksistä kuumotus ja puhjentavaiheessa, odottaa kiltisti se viikko, puolitoista ja sitten vasta taas harrastaa seksiä.
Tauti ei tuhoa mitään sinänsä, se jää kyllä loppuelämäksi, mutta mitä parempi vastustuskyky, terveemmät elämän tavat ja stressittömämpi on, sitä helpommin se pysyy aisoissa ja joillain jopa poissa kokonaan. Se voi tarttua toki oireettomana, mutta se mahdollisuus on todella pieni.
Herpes voi olla vastasyntyneelle hengen vaarallinen, ja tosiaan alateitse ei voi synnyttää, jos se on aktiivisena. Vauvalle se ei tartu, kun on ollut jo aijemmin päällä, mutta ensitartunta voi tarttua sikiöön.
Molemmat herpekset voivat siirtyä ala- tai yläpäähän, mikä on helvetin ikävää ja veemäistä, mutta näin se vaan on, mutta harvoin saa molempia. Eli, siis jos on toinen on yleensä parempi vastustuskyky toiseen. Naiseen tarttuu kaikki taudit, myös herpes helpommin, juurikin pimpin herkkien olosuhteitten takia.
Eli: ei ole pakko käydä lääkärissä, mutta suosittelen.
Vielä haluaisin niiltä kysyä, jotka tietää... eli kuuluuko herpeksen oireisiin myös kutinaa? Vai onko se silloin naisella jo ennemminkin hiivasientä?
kutinakin.
Siinäpä se, että etenkin naisilla diagnoosi saattaa mennä päin honkia, kun hiivassa saattaa olla rajummat oireet. Siis, menkää testeihin, jos olette yhtään epävarmoja, ja jos yleisellä puolella ei suostuta ottamaan vasta-aineita, testauttakaa yksityisellä. Se kirpaisee muutaman kympin, mutta saatte varmuuden -ja lääkkeet tarvittaessa.
Ne yleisoireet, mitä luetellaan, on mielestäni osasyy taudin leviämiseen: koska osa lääkäreistä luottaa niihin sokeasti. Kaikilla ei tule mitään rakkaularykelmiä, eikä suuria tuskia, joillain tulee pientä kuumotusta ja turvotusta, kutinaa ja haavaumia: aivan samat oireet kun hiivassakin. Joten laitetaan tutkimatta hiivan piikkiin. Herpeksestä vouhkataan niin paljon maailman kamalimpana ja hirveimpänä sairautena, ja siitä levitetyt oirekuvat ovat aina sieltä kamalammasta päästä, koska halutaan saarnata ja estää ja ehkäistä, ja luullaan että pelottelemalla se onnistuu. Mutta ongelma on siinä, että herpes saattaa olla lieväoireinen ja todella hämäävä, ei ensitartunnasssakaan nosta välttämättä kuumetta ja voi olla oireeton. Mutta sitä ei testata. Ja mielellään vaan todetaan hiiva ja se siitä.
Joten ihmiset kulkevat onnellisen tietämättöminä asiasta, kunnes joku saa sen, joka ilmoittaa, että niin on muuten käynyt.
Ja koska ne kauhukuvat sukupuolielimien mätänemisestä suurinpiirtein jyllää päässä, ei haluta tietää, ei uskalleta kysyä. Sitten hävetään ja luullaan että nyt tuli maailman loppu ja muut leimaa holtittomuudesta: vaikka itsellä on ihan sama riski! Herpes ei tapa eikä sinänsä ole hiivaa kummempi, mutta yhtälailla se kannattaa tietää ja hoitaa! Eikä saa tietenkäään tartuttaa eeteenpäin.
Joillain oireet on rajut, mutta isolla osalla tosiaan pientä haavaumaa, parin päivän oireet ja oireilua harvoin.
Hiivatulehdushan voi tietenkin laukaista sen, että ne voip olla myös päällekäin.
Suosittelen testausta.
Asikloviiri tai muut viruslääkkeet joia käytetään herppeksen hoidossa estävät viruksen leviämisen ja näin paraneminen nopeutuu. Eli jos haluaa hoitaa oireet nopeammin pois niin kannattaa käydä lääkärissä, jos ei niin mikäs sinä.